Riittämättömyyden tunne seuraa monia pitkälle aikuisuuteen – näin autat lasta pääsemään yli vaikeista tunteista niin, että ne eivät jää hiertämään
Lapsi saattaa vertailla toisiin lapsiin esimerkiksi ulkonäköään tai tavaroitaan. Huonommuuden tunne seuraa herkästi läpi elämän, jos asiaan ei puututa oikein.
Miksi olen muita lyhyempi? Miksi yhtään hammastani ei ole vielä lähtenyt? Miksi kaikilla muilla on älykello? Miksi kaverit osaavat jo kärrynpyörän? Moni lapsi alkaa jo pienenä alkaa vertailla itseään muihin.
– Huonommuuden tunne ja itsensä vertailu liittyy usein itsevarmuuden vajavuuteen. Omien taitojen tiedostaminen on tärkeää, ja siinä vanhempien rooli on merkittävä, korostaa Maija-Riitta Hirvonen.
Hirvonen työskentelee asiantuntijana lääkärikeskus Mehiläisessä. Hänellä on pitkä kokemus työstä lastentarhanopettajana, ja hän toimii myös psykoterapeuttina.
Kun lapselle antaa positiivista palautetta ja häntä kannustaa onnistumisissa, lapsi oppii samalla, mitä häneltä odotetaan. Liian suuret odotukset voivat saada aikaan huonommuutta.
Jos lapsi ei saa tarpeeksi tukea vanhemmiltaan, aukon täyttää helposti ulkopuolinen tuki, eikä lapsi koe olevansa riittävä omana itsenään.
– Emme voi aina välttää vertailua, mutta voimme vahvistaa sen vaikutuksen merkityksettömyyttä.
Kehu edistyksestä ja etsi asioita, joissa lapsi on hyvä
Esimerkiksi, kun lapsi opettelee taitoja, on usein tärkeää kehua jo edistymisestä. Huomasitko, että olet tuossa parempi kuin viime vuonna tai viime viikolla?
Aikuinen voi myös palata omiin lapsuuden kokemuksiinsa, jos sieltä on löydettävissä rohkaisua, Hirvonen ehdottaa. Miltä vanhemmasta tuntui esimerkiksi omien maitohampaiden lähteminen tai miten itse selvisi oman kokonsa kanssa?
– Vanhempi on lapsen tärkein auktoriteetti ja idoli.
Hirvonen muistaa, miten hänen oma lapsensa oli aikanaan pahoillaan siitä, ettei ollut lukuihmisiä. Äitinä hän ohjasi poikaa näkemään, kuinka hyvä tämä oli vastaavasti kädentaidoissa.
– Etsi asioita, joissa lapsi on hyvä. On tärkeää auttaa lasta pohtimaan omia vahvuuksiaan.
Hirvonen toteaa harrastuksiin liittyen, että lapset saattavat haluta kokeilla monenlaista ja harrastaa jotakin vain, koska kaveritkin harrastavat. Mutta vanhempi tuntee lapsensa parhaiten ja voi auttaa häntä löytämään aidosti taitoja vastaavan harrastuksen.
Käännä negatiivinen positiiviseksi
Lapsen ulkoisista ominaisuuksista on myös hyvä keskustella perheen kesken. Jokainen on erilainen, mutta myös samankaltaisuuksia kannattaa etsiä joukkoon kuulumisen vahvistamiseksi. Jos esimerkiksi pituus harmittaa lasta, häntä voi muistuttaa pienen koon eduista.
– Hyöty voi olla esimerkiksi ketteryys ja nopeus ja se, että saa olla usein jonon alkupäässä. Pieni mahtuu myös paikkoihin, joihin pidempi ei mahdu. Ei tehdä erilaisuudesta ongelmaa vaan mahdollisuus.
Mitä tavara muuttaisi elämässäni, ja kuinka hyvin olen pärjännyt ilman sitä?
Tavaroiden hankinnassa Hirvonen kannustaa keskustelemaan sen hyödyistä yhdessä lapsen kanssa, oli kyse sitten älykellosta tai vaikka uudesta lelusta: tarvitsenko tätä oikeasti vai haluanko sen, koska muillakin on?
Lasta voi myös auttaa ymmärtämään, ettei haittaa, vaikka itseltä puuttuisi jotakin, mitä ystävillä on. Tärkeää on myös pohtia, kuinka hyvin hän on tähänkin asti selvinnyt ilman tavaraa.
– Lapselta voi kysyä, mitä se muuttaa, jos sinulla olisi vaikka älykello. Ja missä kaikessa pärjäät nyt ilmankin sitä?
Voi myös rakentaa suunnitelmaa, miten lapsi toimii ja vastaa, jos joku kaveri kysyy ja ihmettelee, miksei lapsella ole jotain tavaraa.
– Lasta voi valmistella tilanteisiin, eikä hänen tarvitse ottaa vastaan kiusaamista. Hän voi sanoa toisille esimerkiksi, ettei hän tarvitse sitä, Hirvonen vinkkaa.
– Ei ole häpeä olla poikkeava vaan pitää osata kääntää poikkeus hyödyksi.
Riittämättömyyden tunne voi seurata aikuisuuteen
Jos lapsuudessa kokee paljon huonommuutta, riittämättömyyden tunne voi Hirvosen mukaan seurata aikuisuuteen asti. Yksi tärkeä keino sitä vastaan on oppia asettamaan realistisia tavoitteita.
– Lapsen ja aikuisen yhteisillä sopimuksilla on hyvä harjoitella tavoitteiden asettelua ja oppia pilkkomaan ne pienempiin tavoitteisiin. Usein tavoitteiden asettaminen tuntuu haastavalta, kun tiedostetaan vain päätavoite, eikä osata rakentaa matkaa sinne ja pysähtyä matkalla osatavoitteisiin, psykoterapeutti avaa.
Onnistumisen kokemukset ovat ehdottomasti tärkeimpiä hyvän elämän rakentajia, hän jatkaa.
– Emme voi kuitenkaan välttyä epäonnistumisilta, sillä emmehän voi koskaan tietää, miltä tuntuu nousta ylös, jos emme koskaan kaadu.
Myös vanhempi itse saattaa kamppailla vaikeiden tunteiden kanssa. Aikuisuudessa huonommuuden tunteiden käsittelyyn auttaa itsetutkiskelu, psykoterapia, tai tietoinen työskentely omien uskomusten ja tunteiden kanssa.
– Kaikki eivät aina vaadi terapiaa, mutta monesti on hyvä päästä alkuun asiantuntijan kanssa, joka voi sanoittaa ja nostaa esille asioita, joita ei itse ole oivaltanut.
Oman mielen kanssa työskentely läpi elämän on mielenkiintoinen matka ja yhtä tärkeää kuin kehon muukin hyvinvointi.
Jaa oma kokemuksesi