Kuinka paljon varhaisteiniä voi edellyttää ottamaan vastuuta? Tähän asiantuntija vetäisi rajan: ”Ei voi odottaa, että suoriutuisi”
Kaikki lapset kehittyvät omaan tahtiinsa, mutta tiettyjen asioiden hallintaa ei pitäisi vaatia edes ikäisekseen kypsältä nuorelta.
Noin 9–12-vuotiaana lapsi varttuu varhaisteiniksi. Kun lapsuus alkaa vaihtua nuoruudeksi, muutos heijastuu lapsen käytökseen ja mielenmaisemaan.
Varhaisteini-iässä on tyypillistä, että lapsi kaipaa aiempaa enemmän yksityisyyttä ja valtaa omiin päätöksiinsä. Yhtäkkiä lapsi ei välttämättä noudatakaan vanhemman pyyntöjä tai käskyjä tai tottelee vain vastahakoisesti.
Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad muistuttaa, että hormonaaliset muutokset usein muuttavat lapsen tunteiden ja reagointitapojen sävyä.
– Nuori saattaa kokea vanhempien pyynnöt epäreiluiksi tai turhauttaviksi. Joskus voi olla myös tilanteita, että nuorelle ei ole selvää, miksi jokin vanhemman pyytämä asia olisi tärkeää tehdä. Nuorelle voi sanoittaa syy-seuraussuhdetta, jos jokin asia jää tekemättä.
Varhaisteinin vanhempi ehkä pohtii, miten luoda tasapaino vanhemman ohjauksen ja nuoren kaipaaman itsenäisyyden välille. Millaisia asioita lapselta voi vaatia hyvällä omallatunnolla, jos hän vastustelee mielestään tylsien askareiden hoitamista?
Rokhzadin mukaan varhaisteiniltä voi edellyttää esimerkiksi kotitehtävistä huolehtimista, oman huoneen siivoamista tai kodin yhteisten alueiden ylläpitoon osallistumista. Myös pikkusisaruksista huolehtiminen lyhytaikaisissa tilanteissa on Rokhzadin mukaan kohtuullinen vaatimus.
Lue myös: Liian tiukka kotiintuloaika voi olla nuorelle haitallinen, sanoo lastenpsykiatri
Rokhzad silti painottaa, että nuoren itsenäisyyden kehittyminen ja kyky suoriutua erilaisista päivittäisistä tehtävistä vaihtelevat yksilöllisesti.
– Mitään määräikää ei kannata ajatella. Myös vertailua muihin samanikäisiin lapsiin on hyvä välttää.
Vanhemmat voivat tukea lasta opettelemaan itsenäisyyttä asteittain antamalla aluksi pieniä vastuutehtäviä ja lisäämällä vaatimuksia sitä mukaa, kun lapsen kyvyt ja itseluottamus kasvavat.
Itsenäisyys voi myös hämätä
Toisaalta varhaisteinin tarve itsenäisyydelle voi näkyä ulospäin niin, että lapsesta tulee aiempaa omatoimisempi. Vaikka nuori näyttäisi pärjäilevän hyvin pitkälti itsekseen, todellisuudessa hän kaipaa yhä paljon vanhemman huomiota ja ohjausta.
– Nuorelta ei voi odottaa, että hän suoriutuisi täysin itsenäisesti ilman aikuisen tukea. Hänen ei tarvitse ottaa vastuuta aikuisille kuuluvista asioista, kuten perheen taloudellisesta tilanteesta, sisarusten hoidosta tai perheen sisäisten ristiriitojen ratkaisemisesta, Rokhzad toteaa.
Varhaisteini kaipaa vanhemman tukea myös ihmissuhdeasioissa, tunne-elämän karikoissa ja seksuaalikasvatuksessa.
– Ikäisekseen kypsältäkään nuorelta ei voi edellyttää, että hän kykenisi tunnistamaan esimerkiksi groomingia.
Grooming tarkoittaa pääasiassa verkossa tapahtuvaa yhteydenpitoa, jolla aikuinen pyrkii luomaan luottamuksellisen suhteen lapseen tarkoituksenaan käyttää tätä seksuaalisesti hyväksi.
Lisäksi Rokhzadin mukaan olisi tärkeää, ettei vanhempi kasaisi liikaa odotuksia koulussa tai harrastuksissa menestymiseen. Nuori kuormittuu, jos hänelle sysätään liikaa vastuuta, asetetaan liian korkeita tavoitteita tai tarjotaan liian vähän aikaa palautumiseen.
On vanhemman tehtävä huolehtia, että lapsi saa riittävästi lepoa ja vapaa-aikaa. Nuoren elämän ei tule koostua vain velvollisuuksien suorittamisesta.
Jaa oma kokemuksesi