Ruoka 25.08.2024 Päivitetty 05.11.2024

Pitääkö perheen syödä yhdessä? ”Yhteinen ruokailu ei ole samalla tavalla merkittävässä roolissa kuin ennen”, harmittelee asiantuntija

Yhdessä syömisen hyödyt voivat olla jopa isompia kuin moni on ehkä osannut edes ajatella.

Teksti
Eeva Pettersson
Kuvat
iStock

Kiireisen perhearjen keskellä koko perheen yhteisille ruokailuhetkille ei välttämättä aina löydy tilaa. Yhdessä syömisen hetket ovat kuitenkin tärkeitä tilanteita, joissa perhe kokoontuu vaihtamaan kuulumisia ja on vuorovaikutuksessa keskenään.

Myös ruuan valmistaminen voi myös olla hauskaa, koko perheen yhteistä tekemistä, jolla vahvistetaan perhesiteitä ja keskinäistä vuorovaikutusta – aivan kuten ruokapöydän äärelläkin.

– Lasten osallistaminen ja vastuun antaminen arkisista asioista, kuten pöydän kattamisesta tai ruuan valmistamisesta luovat lapselle onnistumisen kokemuksia vahvistaen itseluottamusta, sanoo vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad Väestöliitosta.

Yhteiset ruokailuhetket ovat siinäkin mielessä tärkeitä, että lapsi saattaa kaivata pitkän koulupäivän tai päiväkotipäivän jäljiltä vanhemman huomiota. Ruokapöydässä käydyt keskustelut ja vanhemman osoittama kiinnostus esimerkiksi lapsen päivän kulusta ovat hetkiä, jolloin lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja kuuluksi.

– Monesti yhteiset hetket voivat poikia jonkin mieltä painaneen keskusteluaiheen, jota ei ole syystä tai toisesta saanut sanottua aikaisemmin.

Yhteiset ruokahetket tekevät myös uusiin ruokiin tutustumisesta helpompaa. Kun vanhempi näyttää hyvää mallia ruokapöydässä ja maistaa ennakkoluulottomasti uusia makuja, se tarttuu paremmin lapseenkin. Lasta voi myös kehua, jos hän uskaltautuu maistelemaan uusia makuja.

– Uusien ruokien ja makujen maisteluun ei kuitenkaan koskaan tule sisältyä pakottamista, kiristämistä, uhkailemista tai painostamista, korostaa Rokhzad.

Yhdessä ruokailemisella tiedetään olevan hyötyjä myös terveyden kannalta.

– Yhteiset ruokailuhetket tukevat sitä, että vanhempi on tietoinen lapsen ravinnosta ja siitä, syökö lapsi monipuolisesti, Rokhzad muistuttaa.

Yksikin yhteinen ruokahetki päivään olisi jo paljon

Monet lapsiperheet elävät hektistä arkea ja yhteisille ruokailuhetkille ei välttämättä löydy aikaa samalla tavalla aikaa.

– Ajattelen, että jos päivään saa mahtumaan yhdenkin yhteisen ateriahetken, niin sillä on jo suuria positiivisia vaikutuksia.

Arki voi joskus olla hyvin kuormittavaa ja ruokaillessa perheenjäsenet voivat vetäytyä jokainen omiin oloihinsa katsomaan esimerkiksi omaa ohjelmaansa tai selailemaan puhelintaan.

– Monissa perheissä yhteinen ruokailu ei ole samalla tavalla merkittävässä roolissa kuin ennen, Rokhzad harmittelee.

Jos harrastukset, työt ja muu ovat arkisin esteenä sille, ettei perhe yksinkertaisesti onnistu kokoontumaan yhdessä pöydän ääreen, olisi hyvä etsiä muita joustavia tapoja kokoontua ja vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta.

– Jos arjessa ei ole yhteisiä ruokailutilanteita, olisi tärkeä vaalia yhteisiä hetkiä muulloin, kuten esimerkiksi yhdessä lukemalla tai unille peittelyllä.

Kannattaa myös miettiä, oliko yhteisille ruokailuhetkille tilaa esimerkiksi viikonloppuisin.

Televisio ja puhelimet pois

Ruokailu on tärkeä perheen yhdessäolon hetki, joka on hyvä rauhoittaa hälinältä. Ruokapöydän ääreen ei kannata tuoda leluja, vaan keskittyä yhdessäoloon.

Rokhdaz suosittelee jättämään myös puhelimet ja television pois ruokapöydästä syömisen ajan.

– TV:n ja puhelimen ääressä syödessä vuorovaikutus ja keskustelu jäävät monesti pois, sillä huomio kiinnittyy muuhun. Monesti myös sitä saattaa uppoutua katselemaan ohjelmaa, jolloin syöminen voi olla hotkimista eikä sitä tule kiinnitettyä huomiota siihen, miten paljon, mitä ja miten on tullut syötyä.

Perheen kanssa voi sopia, että ruokailun jälkeen katsotaan yhdessä perheenä jotain yhteistä ohjelmaa ja varataan sille ihan erillinen aika, joka ei mene ruokailun kanssa päällekkäin.

Muualta poimittua

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X