Kun vauva kasvaa, imetyshetket voivat käydä levottomammiksi. Lapsen voi olla vaikeaa asettua rauhassa rinnalle ja hän saattaa etsiä tekemistä käsilleen.

Jos imetyskorua ei käytä, lapsi usein innostuu vetämään äitiä hiuksista, kiskomaan tätä vaatteista tai nipistelemään kipeästi ihoa. Sen sijaan imetyskorun värit ja tekstuuri voivat kiinnittää lapsen huomion ja siten rauhoittaa imetyshetket – sekä säästää äidin nipistelyiltä ja raapaisuilta.

Halutessaan imetyskorua voi käyttää muulloinkin kuin imetyksen aikana. Jos vauvaa kantaa sylissään tai kantorepussa jonkin askareen tekemisen ajan, imetyskoru voi vangita lapsen huomion ja vanhempi keskittyä meneillään olevaan puuhaan.

Imetyskorun voi joko ostaa tai tehdä itse

Imetyskoruja myydään monissa verkkokaupoissa. Imetyskorun askartelu itsekin onnistuu, kunhan huolehtii muutamasta seikasta.

Korun nyörin tulisi olla kestävää mutta mukavaa materiaalia, kuten satiininyöriä. On myös viisasta hankkia niskan kohdalle tuleva kiinnityslukko: jos vauva kiskaisee kovaa, imetyskoru aukeaa lukon kohdalta hallitusti eikä kiskaisu satuta imettäjää.

Helmien on hyvä olla suurehkoja. Ainakin laitimmaisten helmien eteen on syytä sitoa solmut, jotta helmet eivät lentele ympäriinsä korun mahdollisesti auetessa.

Helmien materiaali voi olla esimerkiksi virkattua lankaa, puuta tai BPA-vapaata silikonia. Lapsi voi olla kiinnostunut tunnustelemaan korua myös suullaan, joten materiaali kannattaa valita sen mukaisesti.

Materiaalia valitessa on hyvä pohtia, miten imetyskoru puhdistetaan. Kovissa materiaaleissa miedon saippuaveden, huuhtelun ja huolellisen kuivaamisen tulisi riittää. Langasta tehdyt pallot tulisi pystyä irrottamaan ja pesemään pesukoneessa lankakerässä ilmoitettua pesulämpötilaa ja -ohjelmaa noudattaen.

Imetyskorua ei saa jättää lapsen ulottuville valvomatta. Jos vauva pääsee käsittelemään korua yksin, sen nyöri aiheuttaa kuristumisvaaran.

Imetyskoru on ihana muisto vauva-ajasta

Imetyskoru on kiva tapa muistaa odottavaa äitiä. Se onkin oiva baby shower -lahja, joka todennäköisesti osoittautuu vauvan kasvaessa hyödylliseksi.

Kun imetys päättyy, imetyskoru jää ihanaksi muistoksi vauva-ajasta. Sen voi laittaa talteen esimerkiksi lapsen muistolaatikkoon.

Jos omaan tyyliin vain sopii, imetyskorua voi toki käyttää asusteena myöhemminkin. Korun tulevan käyttötarkoituksen voi ottaa huomioon etenkin, jos päättää askarrella korun itse.

Huolestua ei kannata, sillä vauvan kuolaaminen on täysin normaali kehitysvaihe.

On olemassa monia syitä sille, miksi vauva kuolaa. Hampaiden puhkeaminen on yksi yleisimpiä syitä kuolaamiselle, mutta se ei aina yksin selitä asiaa.

Miksi vauva kuolaa?

Vauva kuolaa, koska suun alueen motoriset taidot ja lihaksisto ovat vielä kehittymässä, eikä vauva osaa vielä niellä sylkirauhasista erittyvää sylkeä tehokkaasti.

Syljellä on monta tärkeää tehtävää, kuten suun terveyden ylläpitäminen ja ruoan pilkkominen.

– Kuolaaminen voi johtua monesta syystä, kuten hampaiden puhkeamisesta, ravitsemuksen muutoksista, pureskelusta, tietyistä ikävaiheista ja jopa ilman kosteudesta tai lämpötilasta, lasten hammashoitoon erikoistuva hammaslääkäri Fanny Mussalo kertoo.

Kuolaaminen on yksilöllistä. Toinen vauva voi kuolata vain vähän, kun taas toinen kuolaa paljon, jopa niin runsaasti, että vaatteita joutuu kuolalapusta huolimatta vaihtamaan useamman kerran päivässä.

Kumpikin on Mussalon mukaan täysin normaalia.

Milloin vauva aloittaa kuolaamisen?

Vauvan kuolaaminen alkaa näkyä yleensä silloin, kun vauva oppii tukemaan päätään. Keskimäärin tämä tapahtuu reilun kahden kuukauden iässä.

Kuolaaminen lisääntyy hieman myöhemmin, kun vauva alkaa ensin viedä käsiään ja sitten leluja suuhun.

Tämäkin on täysin normaalia ja osa vauvan tavallista kehitystä, jolloin vauva tutkii ympäröivää maailmaa suullaan. Ensin vauva hahmottaa, että hänellä on kädet, oppii tuomaan ne kasvojensa eteen ja sitten suuhun.

– Kädet ovat vauvan ensimmäiset lelut. Käsien imeskely on siis normaali vaihe vauvan kehityksessä. Myöhemmin vauva oppii tarttumaan leluihin ja esineisiin, ja tutkii niitäkin viemällä suuhun. Vaikka käsien ja lelujen imeskely voi lisätä kuolaamista, ei siitä tule huolestua, eikä sitä tarvitse mitenkään estää, lastentautien erikoislääkäri ja kliininen opettaja, LT Lotta Immeli toteaa.

On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei vauva saa suuhunsa mitään vaarallista, kuten myrkyllisiä aineita tai pieniä esineitä, jotka voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran, Mussalo ja Immeli huomauttavat.

Milloin vauva lopettaa kuolaamisen?

Vauvan kuolaamisen määrä lisääntyy usein silloin, kun hampaita on puhkeamassa. Tämä on lääkäreiden mukaan tavallista eikä siitä tarvitse olla huolissaan.

Immelin ja Mussalon mukaan kuolaaminen vähenee tyypillisesti noin 1,5–2 vuoden iässä, kun lapsen suun motoriset taidot kehittyvät.

– Vauvan runsas kuolaaminen ja nyrkin syöminen ovat erittäin tavallisia ilmiöitä, eikä niihin tarvitse puuttua. Iho huulten ympärillä ja suun alla voi joskus tosin ärtyä kuolaamisesta.

Joillain lapsilla kuolaaminen voi jatkua neljän vuoden ikään asti ja olla vielä ihan normaalia. Se ei välttämättä kerro mistään huolestuttavasta, mutta siitä kannattaa kertoa lastenneuvolassa.

– Jos lapsen runsas kuolaaminen jatkuu yli neljän vuoden iässä, kannattaa asia ottaa puheeksi, Mussalo ja Immeli kehottavat.

Immeli ja Mussalo jakavat terveysaiheista videosisältöä Lääkäriliiga-nimisellä kanavalla Instagramissa vauvaperheille ja Tiktokissa nuorille. Kanavat on perustettu Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen aloitteesta ja yhdistys tukee kanavien toimintaa.

Lähde: Duodecim

Monet lumeen liittyvät nimet ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan. Ilmiötä selittänee osittain se, että luontoaiheiset nimet ovat yleisesti ottaen tulleet muotiin.

Tähän artikkeliin on koottu lumiaiheisia nimiä, jotka kaikki ovat Suomessa käytössä. Katso koko lista!

Lumiaiheisia nimiä tytölle

Eira. Suomessa nimi viittaa ensisijaisesti muinaisskandinaaviseen lääkintätaidon jumalattareen. Walesissa puhutussa kymrin kielessä eira tarkoittaa kuitenkin lunta.

Hile. Erittäin harvinaiseksi jäänyt nimi, josta voi tulla mieleen pöllyävä lumi.

Kide. Todella harvinainen nimi, joka tuo mieleen lumikiteet. Kide on ollut nimenä käytössä jo 1900-luvun alkupuolella, mutta nimi on hieman kasvattanut suosiotaan tällä vuosituhannella.

Kirsi. Alun perin Kirsi on Kirstin puhuttelumuoto ja siten muunnelma Kristiinasta, joka tarkoittaa ’kristittyä naista’. Joissain suomen murteissa kirsi merkitsee kuitenkin routaa tai hankikantoa.

Lumi. Uudehko, vasta 1940-luvulla tilastoihin ilmaantunut nimi, joka on merkittävästi kasvattanut suosiotaan tällä vuosituhannella. Yhteensä nimeä on annettu noin 5300 kappaletta.

Lumikki. Lumikki on suomenkielinen käännös erään satuprinsessan alkuperäisestä nimestä, jossa myös esiintyy sana lumi. Tilastoihin Lumikki on ilmaantunut 1910-luvulla.

Lumikukka. Lumi-alkuosalla voi muodostaa monia lumiaiheisia nimiä, joista Lumikukka lienee suosituin.

Talvikki. Nimi ei suoraan viittaa lumeen, mutta Suomen leveyspiireillä lumi on erottamaton osa talvea – ainakin mielikuvissa! Ajan saatossa Talvikki-nimen on saanut yhteensä yli 5300 naista.

Lumiaiheiset pojan nimet

Aito. Ensisijaisesti kyseessä on suomalainen toivenimi, joka ilmaisee lapselle toivottua hyvää ominaisuutta. Sana aito tarkoittaa myös porolauman lumeen polkemaa tietä.

Jouko. Yhdeksi nimen selitykseksi on esitetty saamelaiskielissä esiintyvää jouku-sanaa, joka tarkoittaa lunta ja jäätä.

Kuura. Uudehko nimi, joka viittaa jääkiteistä muodostuvaan valkeaan peitteeseen. Nimeä annetaan hieman enemmän pojille kuin tytöille.

Nietos. Ilmaantui tilastoihin ensimmäistä kertaa 1990-luvulla. Tähän mennessä nimi on annettu noin 60 pojalle ja muutamalle tytöllekin.

Pyry. Sakeaa lumisadetta tarkoittava Pyry on suosituimpia lumiaiheisia nimiä Suomessa. Tilastointihistorian aikana nimelle on kertynyt noin 4300 kantajaa.

Tuisku. Tätä lumisateeseen viittaavaa nimeä on annettu sekä tytöille että pojille. Alun perin enemmistö Tuisku-nimisistä oli tyttöjä, mutta viime vuosikymmenellä ja tähänastisella 2020-luvulla nimi on ollut selvästi suositumpi pojilla.

Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto; Suomen murteiden sanakirja; The Bump, Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999, WSOY)

Yhtenä syynä tähän voi olla se, että oksitosiinihormonia ei erity riittävästi pumpun äärellä. Tutkitustihan nimenomaan ihokontakti, hellä kosketus ja rentoutuminen edesauttavat sitä, että keho tuottaa oksitosiinia.

Heruisiko maitoa siis helpommin, jos pumppaamista testaisi heti nautinnollisen seksin jälkeen?

Amerikkalaisäidit väittävät: seksi lisää maidon herumista

Tiktokissa erityisesti amerikkalaisnaisten keskuudessa on viime aikoina kohistu aiheesta. Osa imettävistä äideistä on kertonut olevansa vakuuttunut idean toimivuudesta: seksi tosiaan on tuntunut lisäävän heillä maidon määrää ja helpottanut pumppaamista, kertoo yhdysvaltalainen Parents-media.

Yhdysvalloissa rintamaidon pumppaaminen on hyvin yleistä, sillä monet äidit palaavat töihin vauvojen ollessa vielä imetysikäisiä.

Ideasta innostuneet ovat kokeneet, että pumppaaminen ei stressaa ja tunnu yhtä työläältä, kun maitoa virtaa auliimmin. Sen lisäksi ratkaisevaa on se, että maitoa tulee enemmän: pienen vauvan ruokaillessa jo muutamat millilitrat ratkaisevat, saako vauva vatsansa täyteen.

Mitä asiantuntija tuumaa ilmiöstä?

Imetysohjaaja ja Breastfeeding Doesn’t Have to Suck -kirjan kirjoittaja Melinda Cockeram ei täysin tyrmää ideaa Parentsin haastattelussa.

Hänen mukaan nautinnollisen seksin jälkeinen oksitosiiniryöppy voi kyllä edistää maidon herumista, kun pumppaamisen aloittaa. Se ei itsessään kuitenkaan ehkä riitä edesauttamaan oksitosiinin erittymistä uudelleen voimakkaasti 20 minuutin pumppaussession aikana.

Cockeramin mukaan on myös huomioitava se, että nimenomaan nautinnollinen seksi edistää oktosiinihormonia. Jos äiti on tyytymätön seksin jälkeen, ei oktosiinia erity runsaasti. Seksiä ei siis kannata harrastaa vain siitä syystä, että toivoo sen lisäävän maidontuloa, jos muuten seksi ei huvita.

Hänen mukaansa kiinnostuneet voivat kuitenkin kokeilla maidon pumppaamista seksin jälkeen. Suuria odotuksia maidon herumiseen ei kuitenkaan ehkä kannata ladata.

Kaikki vanhat nimet eivät kuitenkaan ole muodissa. Esimerkiksi Yrjö-, Uuno-, ja Tauno-nimien suosio on romahtanut niiden saamien kaksoismerkitysten myötä.

Jotkin nimet ovat silti harvinaistuneet ilman selvää syytä samalla, kun muut aikalaiset ovat lähteneet komealle uusintakierrokselle. Jos siis haluaisit pojallesi vanhan mutta selvästi tämän hetken hittejä harvinaisemman nimen, katso tämä lista.

Kunkin nimen kohdalla verrataan, kuinka moni henkilö on saanut kyseisen nimen ennen vuotta 1930 ja tähän päivään mennessä vuodesta 2000 alkaen. Nimien lukumääriin on laskettu mukaan kaikki etunimet, ei pelkästään ensimmäisiä etunimiä.

Yhä voimissaan, mutta eivät valtavirtaa

Arvid. Nimi on skandinaavista alkuperää ja muodostuu ’kotkaa’ ja ’puuta’ tarkoittavista sanoista. Ennen vuotta 1930 nimi oli annettu noin 9300 miehelle, mutta tähänastisella vuosituhannella uusia kantajia on kertynyt noin 1550.

Edvard. Muinaisenglantilainen nimi, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä rikkauden tai omaisuuden vartijaa. Ennen 1930-lukua nimen sai noin 14 400 henkilöä, nyt vastaava luku on reilu 1900.

Reino. Suomalainen lyhentymä muinaissaksalaisesta Reinholdista, joka muodostuu ’neuvoa’ ja ’valtaa’ tarkoittavista sanoista. Ennen vuotta 1930 nimen oli saanut noin 15 000 miestä, kun taas tähänastisella vuosituhannella nimeä on annettu hieman alle 2000 kappaletta. Nimen suosio tosin jatkui aina 1950-luvulle asti, mikä voi selittää sen tämänhetkistä harvinaistumista.

Vilhelm. Tämä ’lujatahtoista kypäränkantajaa’ tarkoittava muinaissaksalainen nimi annettiin ennen 1930-lukua noin 13 400 miehelle. Tähän mennessä tällä vuosituhannella Vilhelm-nimen on saanut lähes 2200 henkilöä.

Entisajoista harvinaistuneet nimet

Aulis. Ennen vuotta 1930 nimen sai noin 4800 miestä, kun taas tällä vuosituhannella Aulis-nimi on annettu hieman alle 1400 miehelle. Nimi oli yleisimmillään 1930–1950-luvuilla, joten se ei kenties kuulosta nykyvanhemmista yhtä vanhalta kuin nimet, joiden suosio painottuu aikaisemmaksi.

Esko. Suomalainen lyhentymä nimestä Eskil, ’jumalan kypärä’. Ennen vuotta 1930 nimen oli saanut noin 6900 miestä. Tällä vuosituhannella nimi on annettu tähän mennessä noin 1200 henkilölle. Auliksen tapaan myös Eskon hiipunutta suosiota selittänee se, että nimi oli muodissa vielä 1950-luvulla.

Kaarle. Miestä tarkoittavalla Kaarle-nimellä oli ennen 1930-lukua noin 5000 kantajaa. Tällä vuosituhannella nimi on annettu vain noin 520 henkilölle.

Kauko. Lyhentymä muinaissuomalaisesta Kaukomieli-nimestä. Vuoteen 1930 mennessä nimen oli saanut noin 8400 miestä. Tähänastisella vuosituhannella kantajia on tilastoitu noin 760. Myös Kaukon suosio kesti 1950-luvulle asti.

Unohduksiin jääneet

Anselm. Germaaninen nimi, jonka alkuosa merkitsee aasa-jumalaa ja jälkiosa kypärää. Ennen vuotta 1930 nimen Anselm oli saanut lähes 3000 miestä, nyt enää 210. Sen sijaan variantti Anselmi on tällä vuosituhannella suositumpi nimi kuin koskaan.

Taavetti. Suomalainen muunnos Daavidista, joka tarkoittaa rakastettua. Ennen 1930-lukua nimen oli saanut noin 3500 henkilöä. Tällä vuosituhannella kantajia on kertynyt noin 770.

Teodor. Tarkoittaa kreikaksi ’Jumalan lahjaa’. Vuoteen 1930 mennessä Teodoriksi oli nimetty noin 2600 miestä. Tähän mennessä tällä vuosituhannella nimen on saanut noin 400 henkilöä.

Vielä harvinaisempi nimi pojalle

Erland. Nimen alkuperästä on monta tulkintaa. Yhden tulkinnan mukaan se tarkoittaa muukalaista, toisen mukaan ruhtinasta. Ennen vuotta 1930 nimen oli saanut noin 1850 miestä. Tällä vuosituhannella uusia kantajia on tilastoitu tähän mennessä noin 220.

Jaakoppi. Heprealaisen Jaakob-nimen suomalainen variantti. Nimi ei ole koskaan ollut kovin yleinen: vuoteen 1930 mennessä sen oli saanut noin 720 miestä. Sittemmin nimi on harvinaistunut entisestään, koska tällä vuosituhannella nimeä on annettu vain noin 70 kappaletta.

Runar. Tulkitaan muodostuneen muinaisskandinaavisesta sanasta run, ’salainen viisaus’. Ennen 1930-lukua nimeä oli annettu 1770 kappaletta, mutta tällä vuosituhannella kantajia on kertynyt enää noin 90.

Sigurd. Muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa ’voiton vartijaa’. Tämäkin nimi oli jo aikanaan harvinainen. Ennen vuotta 1930 Sigurd-nimen oli saanut noin 1260 henkilöä. Tällä vuosituhannella nimeä on tilastoitu vain 85 kappaletta.

Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999, WSOY)

– Tukea imetykseen ensimmäisinä päivinä tarvitsevat erityisesti ensisynnyttäjät ja keisarileikkauksella synnyttäneet sekä äidit, joiden vastasyntynyt saa lisämaitoa synnytyssairaalassa, toteaa väitöskirjatutkija, TtM Jaana Lojander tiedotteessa.

– Laadukas imetystuki, jota toteutetaan oikeaan aikaan, sekä harkitumpi lähestymistapa ei-lääketieteellisistä syistä annettaviin lisämaitoihin voisivat edistää äitien mahdollisuuksia täysimettää.

Moni äiti kokee imetystuen riittämättömäksi

Synnytyssairaaloiden tiukentuneet resurssit ovat näkyneet myös imetysohjauksen puutteena. Moni synnyttäjä on kokenut Naistenklinikan lapsivuodeosastojen 61 ja 52 tilanteen kestämättömäksi. Synnyttäjät nostivat yhteisessä kannanotossaan esille muun muassa olemattoman imetysohjauksen.

Väitöstutkimuksen tulokset tukevat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että synnytyksen jälkeinen imetystuki on äitien näkökulmasta katsottuna usein riittämätöntä.

Tutkimukseen osallistuneet äidit kaipasivat sairaalan ammattilaisilta enemmän ennakoivaa ja kiireetöntä tukea imetyksen perusasioihin, kuten vauvan asettamiseen rinnalle ja imuotteen tarkistamista. Äidit kaipasivat myös imetykseen sisällöltään ja laadultaan yhtenäisempää tukea, joka olisi paremmin huomioinut heidän yksilölliset tarpeensa. 

– Äitien kielteiset näkemykset synnytyksen jälkeisestä imetystuesta korostavat tarvetta muutokselle. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että imetys ja sen tukeminen ovat monimutkaisia ja moniulotteisia asioita eivätkä ratkaisut niiden edistämiseksi ole yksinkertaisia, väitöskirjatutkija Lojander huomauttaa. 

Terveydenhuollon ammattilaisten jatkuva kouluttaminen, koko organisaation sitoutuminen näyttöön perustuviin imetystä edistäviin käytäntöihin ja erityisesti johdolta saatava tuki ovat tutkitusti avaintekijöitä laadukkaan imetystuen toteutumisessa.

Vauvamyönteisyysohjelmasta apua?

WHO:n vauvamyönteisyysohjelman tarkoituksena on suojella ja edistää imetystä, jotta äidit voisivat imettää suositusten mukaisesti. Ohjelma perustuu Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen -käytäntöihin, joiden tarkoituksena on luoda parhaat edellytykset imetykselle ensipäivinä.

Vauvamyönteisyysohjelman keskiössä ovat henkilökunnan osaamisen varmistaminen sekä yksikön sitoutuminen ohjelman käytäntöihin ja äidinmaidonkorvikkeiden kansainväliseen markkinointikoodiin. Suomalaisista synnytyssairaaloista noin neljänneksellä on voimassa oleva vauvamyönteisyyssertifikaatti. 

Imetystuki, kuten äitien imetystoiveiden huomiointi, ohjauksen yhdenmukaisuus ja käytännön imetysohjaus, paranivat vauvamyönteisyysohjelman myötä.

Erityisesti uudelleensynnyttäjien näkemykset sairaalan imetystuesta paranivat merkittävästi.

– Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto, joka huomioi äitien yksilölliset tarpeet ja perhekeskeisen toteutuksen, on suositeltavaa hyvän imetystuen varmistamiseksi ja imetyksen edistämiseksi. Äitien ja imetyksen tukeminen ei ole vain yksilön tukemista, vaan se on investointi koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen, Lojander painottaa. 

Kaikki vanhat etunimet eivät kuitenkaan elä uutta kukoistuskauttaan. Ainakin Alli, Laina, Lempi, Lyyli ja Rauha voivat antaa nykyvanhempien mielestä liikaa aihetta lällättelyyn.

On silti monia muitakin etunimiä, jotka ovat aikanaan olleet yleisiä mutta tipahtaneet uusintakierroksen kelkasta. Jos siis haluaisit tyttövauvallesi vanhan mutta selvästi tämän hetken suosikkeja harvinaisemman nimen, katso tämä lista.

Kunkin nimen kohdalla vertaillaan, kuinka moni henkilö on saanut kyseisen nimen ennen vuotta 1930 ja tähän mennessä 2000-luvusta eteenpäin. Nimien lukumääriin on laskettu mukaan kaikki etunimet, ei siis vain ensimmäisiä etunimiä.

Entisaikojen hiipuneet suursuosikit

Aili. Alun perin saamelainen nimi, joka on ollut käytössä jo 1600-luvulla. Vuosina 1910–1919 Aili oli seitsemänneksi suosituin naisen etunimi Suomessa. Ennen vuotta 1930 nimen sai lähes 25 000 naista, kun tällä vuosituhannella Ailiksi on nimetty noin 1700 tyttöä.

Aune. Suomalainen muunnos Agnes-nimestä, joka tarkoittaa puhdasta tai siveää. Vuoteen 1930 mennessä Aune-nimen oli saanut yli 22 000 naista, mutta tällä vuosituhannella Auneksi on nimetty vain noin 1200 tyttöä kaikki etunimet mukaan lukien.

Olga. Tulkittu usein venäläiseksi versioksi Helgasta, joka tarkoittaa pyhää. Olgaksi oli nimetty yli 17 000 naista 1920-luvun päättymisen mennessä, mutta tähänastisella vuosituhannella nimen on saanut reilut 1600 tyttöä.

Tyyne. Nimi kuvaa lapselle toivottua ominaisuutta eli rauhallisuutta. Vuosina 1910–1919 Tyyne oli yhdeksänneksi suosituin naisen etunimi. Ennen vuotta 1930 nimen oli saanut lähes 26 000 naista, mutta tällä vuosituhannella nimeä on annettu yhteensä enää noin tuhat kappaletta.

Ennen yleiset nimet, jotka ovat harvinaistuneet

Aliina. Mahdollisesti lyhentymä Adelinasta. Ennen vuotta 1930 Aliina-nimen oli saanut lähes 10 000 naista, mutta tällä vuosituhannella nimeä on annettu vain reilut 1200 kappaletta.

Eliina. Suomalainen muunnos Helenasta, joka tarkoittaa aurinkoista tai loistavaa. Vuoteen 1930 mennessä Eliina-nimen oli saanut lähes 10 000 naista, mutta tällä vuosituhannella nimeä on annettu vain noin 660 kappaletta.

Elma. Ulkomaalaisperäinen lyhentymä sen tyylisistä nimistä kuin Else-Maria. Ennen vuotta 1930 nimen oli saanut noin 7900 naista. Tällä vuosituhannella Elmaksi on nimetty lähes 1400 henkilöä.

Minne nämäkin ovat unohtuneet?

Elna. Lyhentymä Elinasta. Tilastointihistorian aikana nimen on saanut yhteensä noin 5900 naista, joista yli 4500 on saanut nimensä ennen vuotta 1930. Tällä vuosituhannella nimeä on annettu noin 600 kappaletta.

Helli, Hellin. Hellin pohjautunee sanaan hellä, kun taas Helli voi olla lyhentymä niin Helenasta, Hellevistä kuin Hellinistäkin. Vuoteen 1930 mennessä jommankumman nimen oli saanut yhteensä yli 10 000 naista, kun taas tällä vuosituhannella kantajia on kertynyt yhteensä alle tuhat.

Salme. Vanha nimi, joka esiintyy virolaisessa kansalliseepoksessa. 1920-luvun loppuun mennessä nimen oli saanut noin kolmetuhatta naista, joskin nimen huippuvuodet ulottuvat suurten ikäluokkien syntymään asti. Kenties se selittää, miksi tällä vuosituhannella nimeä on annettu tähän mennessä vain noin 240 kappaletta.

Suoma. Muodostettu ajatuksesta, että lapsi on ’Jumalan suoma lahja’. Ennen vuotta 1930 nimen sai yli 4000 naista. Tällä vuosituhannella suosio on selvästi hiipunut, sillä uusia nimen kantajia on tähän asti tilastoitu vain noin sata.

Aikanaan harvinaisia, nyt vielä harvinaisempia

Gerda. Kyseessä on H. C. Andersenin Lumikuningatar-sadusta tuttu nimi, joka pohjautuu germaanisesta ja pohjoismaisesta mytologiasta tunnetun Gerd-jumalattaren nimeen. Siinä missä ennen 1930-lukua Gerda-nimen sai noin 1360 naista, nykyään puhutaan enää noin kahdeksastakymmenestä.

Laimi. Alkuaan latvialainen nimi, joka tarkoittaa onnea. Suomessa nimi ei ole koskaan ollutkaan valtavirtaa, mutta se on selvästi harvinaistunut entisajoista. Ennen vuotta 1930 nimen oli saanut noin 1300 naista, mutta tällä vuosituhannella uusia nimen kantajia on tilastoitu enää nelisenkymmentä.

Tekla. Aina melko harvinaisena pysynyt kreikkalaisperäinen nimi, joka tarkoittaa ’Jumalan ylistystä’. Ennen vuotta 1930 nimeä annettiin yli 1200 kappaletta. Tällä vuosituhannella nimen on saanut tähän mennessä noin 130 naispuolista henkilöä.

Lähde: Digi- ja väestötietovirasto; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999, WSOY)

On tavallista, että syödessään vauva nielee ilmaa. Jos vauvaa ei röyhtäytä, mahaan päätynyt ilma voi kulkeutua suolistoon ja aiheuttaa vatsakipuja.

Vauva voi myös pulautella, jos hän tulee hotkineeksi maitoa ja saa siten paljon ilmaa mahaansa.

Röyhtäytys usein vähentää vauvan kiemurtelemista, epämukavaa oloa ja levottomuutta ruokailun jälkeen. Alla on ohjeet, miten vanhempi tai muu vauvan hoitaja voi röyhtäyttää vauvan turvallisesti.

Näin vauvan röyhtäytys tapahtuu

1. Laita olkapäällesi sideharso tai rätti.
2. Nosta vauva pystyasentoon niin, että hän ikään kuin istuu käsivarrellasi. Tue samalla yläselästä. Vaihtoehtoisesti voit nostaa vauvan olkapäätä vasten. Molemmissa asennoissa vauvan kasvojen tulisi olla olkapään yläpuolella.
3. Tarvittaessa taputa lempeästi vauvan takapuolta, koska se helpottaa röyhtäyksen tulemista.

Joskus vauvalla on vaikeuksia röyhtäistä, vaikka hoitaja tekisi kaiken oikein. Tällöin voi kokeilla, tulisiko röyhtäys asettamalla vauva vatsalleen esimerkiksi vanhemman polven päälle.

Milloin vauvaa pitää röyhtäyttää?

Vauvaa on hyvä röyhtäyttää jokaisen syötön jälkeen. Tarvittaessa lasta voi röyhtäyttää kesken syöttämisen, jos näyttää siltä, että hän saa vatsaansa paljon ilmaa ruokaillessaan.

Vauvan elekielestä pystyy usein päättelemään, milloin röyhtäytys on tarpeen kesken ruokailun. Vauva voi esimerkiksi muuttua pahantuuliseksi tai vaikuttaa kylläiseltä, vaikka hän ei olisi vielä syönyt paljon.

Miten vauvan saisi nielemään mahdollisimman vähän ilmaa?

Hyvä imetysasento auttaa vauvaa saamaan hyvän imuotteen ja syömään sopivassa tahdissa. Imetysasentoa on hyvä vaihtaa, jos vauva vaikuttaa nielevän paljon ilmaa syödessään.

Ruokailussa voi tarvittaessa pitää taukoja ja tarkkailla, onko vauvan röyhtäytys välillä tarpeen.

Jos vauvaa ruokkii tuttipullolla ja vauva vaikuttaa nielevän paljon ilmaa, voi kokeilla, auttaisiko tuttiosan vaihtaminen eri kokoiseen versioon. Pienempi tai suurempi reikä tuttiosassa voi ehkäistä liiallista ilman nielemistä.

Vastasyntyneen tai vauvan pulauttelua ei tarvitse säikähtää, koska se on normaalia. Pulauttelu johtuu siitä, että vauvan ruokatorven ja vatsalaukun yhteistoiminta on vielä kehittymätöntä. Pulauttelu yleensä vähenee, kun vauva kasvaa ja alkaa syödä kiinteää ruokaa.

Lähteet: Suomalainen vauvakirja (Otava), Terveyskirjasto, Uniliitto

Kokosimme 40 uniikkia nimeä, joita ei ole annettu yhdellekään henkilölle tähänastisen 2020-luvun aikana. Enemmistö listaan valituista nimistä on ollut käytössä jo noin sata vuotta sitten. Tiedot perustuvat Digi- ja väestötietoviraston julkaisemiin tilastoihin. Listassa ei ole kaikkia vähälle käytölle jääneitä nimiä, vaan mukaan on valikoitu löytöjä, jotka sopivat tämänhetkiseen nimimuotiin.

Uniikki nimi tytölle

Aagot. Norjalainen muunnos Agata-nimestä, joka tarkoittaa hyvää tai hyväsydämistä. Nimi on aina ollut Suomessa harvinainen, mutta sitä ei ole annettu kenellekään vuodesta 2010 alkaen.

Antia. Nimi on kreikkalaista alkuperää ja tarkoittaa kukikasta. Kyseessä on erittäin uniikki nimi, koska sen on saanut vain muutama henkilö koko tilastointihistorian aikana.

Armilda. Johdos latinan sanasta armata, ’aseistettu’. Tällä vuosituhannella nimi on annettu muutamalle henkilölle, mutta yksikään heistä ei ole saanut nimeään tällä vuosikymmenellä.

Eja. Pohjautunee ilon huudahdukseen eja, jota tavataan keskiaikaisissa kirkkolauluissa ja nykyisessäkin ruotsinkielisessä virsikirjassa. Toisaalta voi olla myös kutsumamuoto Freja-nimestä. Eja on lähes kadonnut tilastoista sitten 1990-luvun.

Jetta. Keskieurooppalainen lyhentymä Henriettasta. Tällä vuosituhannella nimen on saanut parikymmentä tyttöä, mutta tähänastisella 2020-luvulla ei tilastojen mukaan ole syntynyt yhtäkään Jettaa.

Helpi. Sana helpi viittaa erääseen rantaheinälajiin. Nimi ei ollut kovin suosittu edes kukoistuskaudellaan 1900-luvun alussa, mutta sittemmin se on harvinaistunut entisestään.

Otilda. Otilda on todella uniikki nimi, sillä se on ollut Suomessa käytössä edellisen kerran 1800–1900-lukujen taitteessa. Nimi muodostuu muinaissaksan omaisuutta ja taistelua tarkoittavista sanoista.

Senta. Lyhentymä italialaisnimistä Crescentia tai Vincenta. Nimeä ei ole annettu kertaakaan Suomessa tällä vuosituhannella, ja se on ollut harvinainen jo sitä ennen.

Seralia. Nimi saattaa olla muunnelma Serafiasta. Seralia oli suosituimmillaan ennen 1900-lukua, joskin se oli jo silloin uniikki nimi. Sittemmin nimeä ovat kantaneet vain yksittäiset henkilöt.

Uniikki nimi pojalle

Ensiö. Vanha nimi Ensio on selvästi suositumpi, mutta tämäkin versio on ollut käytössä jo 1900-luvun alkupuolella. Ensio saattaa olla suomennos latinankielisestä nimestä Primus tai juontaa juurensa italialaiseen nimeen Enzio, joka on puolestaan muunnelma Heinrichistä.

Hermas. Nimellä on kristillinen alkuperä, koska se viittaa ainakin kahteen marttyyriin. Suomessa Hermas on todella uniikki nimi, koska sen on saanut vain muutama henkilö koko tilastointihistorian aikana.

Huoti. Alkuaan karjalainen sukunimi, jota käytetään myös etunimenä.

Jaanus, Janus. Mahdollisesti johdettu Janos-nimestä, joka on puolestaan Johanneksen unkarilainen muunnos. Muodikkaimmillaan Jaanus ja Janus olivat 1970-luvulla.

Kauppo. Vähälle käytölle jäänyt nimi, jonka tausta on epäselvä. Mahdollisesti muunnos Jaakobista.

Lippo. Tämäkin nimi on jäänyt harvinaiseksi: suosituimmillaan se oli 1930-luvulla, jolloin nimen sai noin 50 miestä. Lippo on italialainen lyhentymä Filipposta.

Malkus. Varsin uniikki nimi, joka oli suosituimmillaan ennen 1900-luvun taitetta. Nimi esiintyy Raamatussa ja on kreikkalais-latinalainen muoto heprean kielen sanasta melech, kuningas.

Terje. Vanha pohjoismainen miehen nimi, joka muodostuu jumalannimestä Tor ja keihästä tarkoittavasta sanasta geir. Virossa Terje on naisen etunimi, jonka arvellaan pohjautuvan sanaan tera, viljanjyvä. Suomen nimitilastoissa enemmistö Terje-nimisistä on naisia.

Tuulo. Suomen ortodoksisessa kalenterissa tämä uniikki nimi mainitaan Teoduloksen kutsumamuodoksi. Suosituimmillaan se oli vuosina 1910–1929, jolloin nimen sai yhteensä 11 miestä.

Lähde: Digi- ja väestötietovirasto; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999, WSOY); Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992, Tammi)

Kaikki 1900-luvun alussa käytetyt nimet eivät kuitenkaan ole olleet aikanaan niin yleisiä kuin nykyisin. Kokosimme listan vanhoista nimistä, jotka ovat nyt ensimmäistä kertaa suosionsa huipulla.

Tyttöjen nimet

Aamu. Tämän vuosituhannen puolella nimen on saanut yhteensä noin 1300 tyttöä. Sitä ennen Aamu-nimisiä on tilastoitu ajan saatossa vain muutamia kymmeniä.

Aurelia. Myös Aurelia tuli muotiin 2000-luvulta alkaen. Nimeä on annettu kautta aikain noin 1660 kappaletta, joista lähes 1400 ajoittuu tälle vuosituhannelle.

Elea. Elea-nimen suosiota kuvaava tilastokäyrä lähtee eksponentiaaliseen nousuun 2010-luvulta alkaen. Nimeä kantoi vain muutama henkilö 1900-luvun alkupuolella, mutta viimeisen 15 vuoden aikana Eleaksi on nimetty lähes 1400 tyttöä.

Enna. Enna on aina ollut harvinainen nimi, mutta senkin suosio lähti äkilliseen nousuun vuosituhannen taitteesta alkaen. Viimeisen 15 vuoden aikana Enna-nimen on saanut yli tuhat tyttöä.

Louna. Nimi on edelleen harvinainen, mutta se on huomattavasti suositumpi nykyään kuin 1900-luvun alussa. Sata vuotta sitten nimen sai vain muutama henkilö joka vuosikymmen, nyt puhutaan parista sadasta.

Lumi. Lumi ilmaantuu tilastoihin 1940-luvulta alkaen. Tuolloin Lumi-nimisiä oli vain muutama, mutta 2010-luvun aikana nimen sai jo lähes 3000 tyttöä. Tähänastisella 2020-luvulla nimeä on annettu jo yli tuhat kappaletta.

Mea. Mea-nimeä alettiin käyttää 1920-luvulta lähtien. Silloin nimi oli harvinaisuus. Kautta aikain Mea-nimisiä on ollut reilu 1500, joista lähes 1400 on saanut nimensä tällä vuosituhannella.

Viena. Nimen ensimmäinen hienoinen suosiopiikki osuu 1930-luvulle noin 130 kantajallaan, mitä ennen nimi oli hyvinkin harvinainen. Siitä huolimatta Viena viilettää suosionsa huipulla vasta nyt: tähänastisella 2020-luvulla Vienaksi on nimetty jo liki 500 tyttöä.

Poikien nimet

Aatu. Aatu on vanha lempinimi, mutta se ei ollut virallisena nimenä kovin yleinen vielä 1900-luvun alussa. Nimen suosio räjähti tällä vuosituhannella: viimeisen 25 vuoden aikana nimen on saanut noin 4600 poikaa, joista lähes 500 on saanut nimensä 2020-luvulla.

Antto. Antto ei ole niin suosittu nimi kuin sen sukulaisnimet Anton tai Antton. Sen saama suosiopiikki on kuitenkin ilmeinen: yli puolet nimen kaikista kantajista on saanut nimensä viimeisen 25 vuoden aikana.

Joosua. Joosua-nimi näkyy tilastoissa jo ennen 1900-lukua, mutta se oli pitkään erittäin harvinainen. Suosituimmillaan nimi oli 2010-luvulla, jolloin Joosuaksi nimettiin liki 300 poikaa. Tähänastisella 2020-luvulla nimen on saanut yli sata miespuolista henkilöä.

Kaapo. Kaapo-nimeä annettiin vain parikymmentä kappaletta per vuosikymmen aina 1980-luvulle asti. Nimen sai alle 70 poikaa 1990-luvulla – ja yhtäkkiä 2000-luvulla uusia kantajia olikin 1070. Tähän mennessä 2020-luvulla nimen on saanut lähes 400 poikaa.

Melvin. Nimi ilmaantuu tilastoihin jo 1900-luvun alussa, mutta oli aikanaan hyvin harvinainen. Tällä vuosituhannella nimen on saanut lähes 400 poikaa, joista lähes kolmasosa on saanut nimensä 2020-luvulla.

Ohto. Nimi on yhä harvinainen, mutta selvästi yleistynyt sitten 1900-luvun alun. Kautta aikain nimen kantajia on tilastoitu noin 600, joista noin 85 prosenttia on saanut nimensä tällä vuosituhannella.

Valo. Nimeä annettiin 1900-luvun alussa joitain kymmeniä kappaleita per vuosikymmen, mutta 2010-luvulla nimettiin jo yli 500 poikaa Valoksi. Tähän mennessä 2020-luvulla nimen on saanut lähes 400 poikaa.

Venni. Venni-nimen suosion kehitys on ollut hyvin samankaltaista kuin Valonkin. Noin 87 prosenttia nimen reilusta 1300 kantajasta on saanut nimensä tällä vuosituhannella.

Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999, WSOY)

Helsingin kaupungin neuvolan terveydenhoitaja Katja Belmabrouk vahvistaa, että asia mietityttää etenkin monia esikoistaan odottavia. Myös perhettä vasta suunnittelevia voi jännittää, miten tutun vuorokausirytmin muuttuminen vaikuttaa elämään. Miten ihmeessä voi pärjätä, jos koko ajan väsyttää?

Yksi asia on Belmabroukin mukaan varma: vauvan synnyttyä arki väistämättä muuttuu.

– Jos tuudittautuu ajatukseen, että vauvan tultua elämä jatkuu kuten ennenkin, voi todellisuus tulla ikävänä yllätyksenä.

Toisaalta vauva-arki tuo elämään paljon muuta hyvää. Pitkälti kyse onkin sen punnitsemisesta, pystyykö joustamaan omasta elämäntyylistään ja väliaikaisesti myös nukkumisesta vauvan vuoksi.

Vauva muuttaa arkea vääjäämättä

Pieni vauva ei vielä tiedä, milloin on päivä ja milloin yö. Vuorokausirytmi alkaa pikkuhiljaa rakentua vauvan kasvaessa ja kiinteiden ruokien tullessa mukaan arkeen.

Belmabrouk arvioi, että vauva-arjen vaihteleva vuorokausirytmi kestää suunnilleen ensimmäiset viisi kuukautta.

Toisaalta myöhemminkin on luvassa jaksoja, jolloin uni on usein katkonaisempaa. Esimerkiksi hampaiden puhkeaminen tai normaaliin kehitykseen kuuluva eroahdistus voivat haitata unta.

On silti hyvä muistaa, että vauvat ovat yksilöitä. Neuvolassa Belmabrouk on kohdannut myös perheitä, jotka ovat häkeltyneitä siitä, että vastoin odotuksia vauva on nukkunut alusta asti pitkiä yöunia.

Hormonit auttavat äitiä valvomaan

Raskaana ei pysty vaikuttamaan siihen, millaiset unenlahjat vauva saa. Varastoonkaan ei valitettavasti voi nukkua, niin kätevää kuin se olisikin.

– Kannustan jäämään loppuraskaudessa työelämästä äitiysvapaalle, tekemään mielekkäitä asioita ja järjestämään koti vauvalle valmiiksi. Hyvä mieli loppuraskaudessa tsemppaa tulevaan, Belmabrouk rohkaisee.

Hyvä uutinen on, että hormonit auttavat äitiä valvomaan. Belmabroukin mukaan yöllä imettäminen helpottaa sekä äidin että vauvan nukahtamista uudelleen.

Neuvolan ammattilaiset pyrkivät edistämään koko perheen jaksamista. Keskusteluapua on saatavilla, jos vauvan kanssa valvominen ahdistaa voimakkaasti jo odotusaikana.

Neuvolan puoleen kannattaa kääntyä silloinkin, jos vauva-arjessa jaksaminen tuntuu vaikealta. Tarvittaessa sosiaaliohjauksen työntekijä tulee kotiin juttelemaan uniasioista ja antamaan konkreettista apua vauvanhoitoon. Toisinaan pikkuvauvaperheille järjestetään myös ryhmämuotoista uniohjausta.

Läheisistä tukea

Joillekin univelan pelko voi olla jopa suurin syy, joka jarruttaa perheen perustamista. Mitä Katja Belmabrouk sanoisi vauvahaaveilijoille, joita valvominen arveluttaa?

– Tieto ei lisää tuskaa, vaan luottamusta. Kehottaisin perehtymään aiheeseen, juttelemaan muiden vanhempien kanssa tai avautumaan huolista läheisille. Jos on tukiverkostoa, voi etukäteen miettiä, millaisissa tilanteissa läheisiltä voisi saada apua.

Usein pelkkä asian tiedostaminen ja hyväksyminen auttavat. Elämä on ensin ollut tietynlaista, vauvan myötä arki tulee muuttumaan.

Lisäksi Belmabrouk muistuttaa, että uniongelmat harvoin kestävät vuosikausia. Alkuun mennään vauvantahtisesti, mutta hiljalleen lapsi sopeutuu perheen rytmiin. Lopulta vauva-aika on vain pieni osa elämästä.

Uusi tulokas herättää isosisaruksessa usein intoa, mutta joskus myös epäluuloa. Silloin tällöin isosisaruksen ehdottomassa nimessä häivähtääkin tyytymättömyyden ilmaus: vauvan syntymä kun sotkee perheen dynamiikan.

Kaksplussan lukijat kertovat, millaisia hassuja nimiä isosisarukset ovat keksineet perheen vauvalle. Kaikki ideat tuskin saisivat nimilautakunnan hyväksyntää!

Arjen inspiroima

”Kolmevuotiaan ehdotus pikkuveljen nimeksi: Suihkuli.”

”Suhteellisen vähällä pääsi minun ensimmäinen pikkusiskoni, kun ehdotin hänelle nimeksi Cortinaa meidän silloisen automme mukaan.”

Ihan näköinen

”Kysyimme esikoiselta, mikä annettaisiin vastasyntyneelle vauvasiskolle nimeksi. Lapsi katseli vauvaa hetken ajan epäluuloisesti ja sitten tuumasi: Pikku Myy.”

Ehtojen kera

”Näin kuului ehdotus: ’Jos tyttö: Ruusu, jos poika: Vessanpönttö.'”

Ajankohtaisia ideoita

”Petteri Punakuono. Ehdotus tuli joulun aikaan, laskettu aika oli tammikuussa.”

”Alamäki. Tulevalla isoveljellä oli junarataleikit suosiossa…”

Tittelin jatkaja

”Ehdotin 6-vuotiaana, että vauvasiskoni nimeksi tulisi Uusi Leena. Mielestäni hän muistutti kovasti isotätiämme Leenaa.”

Itse asiassa hyvä idea

”Tuttavaperheessä vanhemmilla ja 8-vuotiaalla isosiskolla oli kovin erilainen nimimaku. Jossain vaiheessa joku heitti ilmoille nimen Sisu, johon isosisko tykästyi. Vanhemmat halusivat jatkaa nimikeskustelua, mutta joutuivat lopulta toteamaan, että Sisu oli kuitenkin ihan hyvä nimi – toisin kuin monet muut isosiskon kelpuuttamat nimet. Niinpä pikkuveljestä tuli Sisu.”

Osa kokemuksista on toimituksen omia, osa kerätty Kaksplussan Facebook-sivulta ja Instagram-kyselystä.

Asia on havaittu Turun yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitettiin epigeneettistä periytymistä.

Epigenetiikka tutkii perinnöllisen tiedon siirtymistä jälkeläiselle ilman, että sitä on koodattu DNA:han tai RNA:han.

Ympäristön aiheuttamat muutokset saattavatkin periytyä sukusolujen kautta sukupolvelta toiselle.

Kaltoinkohdelluilla miehillä muutoksia DNA:n alueella

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen tutkijat ovat todenneet aiemmin, että lapsuuden kaltoinkohtelu liittyy miesten jälkeläisten aivojen ominaisuuksiin.

Tuoreessa tutkimuksessa tämä yhteys lapsuuden kaltoinkohteluun todettiin useissa mahdollisesti aivojen kehitykseen vaikuttavissa siittiöiden ominaisuuksissa.

– Seuraavaksi haluamme tutkia kaltoinkohtelua, siittiöiden epigenomia ja jälkipolven ominaisuuksia yhdessä. Epigeneettisen periytymisen osoittaminen ihmisillä uudelleenkirjoittaisi periytymisen sääntöjä, joten tarve jatkotutkimuksille on selkeä, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, aivotutkija ja tutkijalääkäri Jetro Tuulari toteaa tiedotteessa.

Tutkimuksessa todettiin matalampi DNA-metylaatiotaso kolmella DNA:n alueella ja useita kymmeniä eroavaisuuksia pienten RNA-molekyylien tasoissa miehillä, joilla oli runsaasti lapsuuden kaltoinkohtelukokemuksia. Heitä verrattiin miehiin, joilla kyselylomakkeilla mitattuja kaltoinkohtelukokemuksia oli vähän. 

Laajin ihmisillä tehty tutkimus

Tutkimukseen osallistui 55 keski-ikäistä miestä. Muiden terveystekijöiden vaikutus suljettiin pois, kuten iän, painon ja tupakoinnin.

– Epigeneettinen periytyminen on kiehtova tutkimusaihe, joka on tutkimusryhmäni päämielenkiinnon kohde. Tämä tutkimus oli toistaiseksi suurin ja laajin ihmisillä tehty tutkimus. Käynnissä on useita hankkeita, joissa ilmiötä tutkitaan sekä eläinmalleilla että ihmisillä, tutkimuksen senioritutkija, professori Noora Kotaja kertoo tiedotteessa.

FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen.

Denice

Suurperheellinen somevaikuttaja Satu Nordling Gonzalezin perheeseen syntyi 12. lapsi kesällä 2024. Hän sai etunimekseen Denice.

Sadun muillakin lapsilla on kansainväliset nimet: Nicole, Vanessa, Danilo, Jonathan, Olivia, Kevin, Celina, Isabelle, Melanie, Benjamin ja Nicolas.

Syynä lienee se, että Ruotsissa asuvalla perheellä on siteitä ulkomaille. Satu on syntynyt suomalaiseen perheeseen, kun taas perheen isä Andres on alun perin Uruguaysta.

Hugo

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma sai esikoisensa kesällä 2024. Pienokaisen koko nimi on Hugo Niilo Olavi Immonen, jonka tämä sai nimiäisjuhlassa syyskuussa.

Eveliina kertoi Anna-lehdelle, että Hugon toinen nimi Niilo tulee Immosten suvusta. Olavi tulee Heinäluomilta.

Isabella

Duudsonit-tähti Jukka Hildén ja tanssija-somevaikuttaja Chachi Hildén ovat jatkaneet kansainvälisellä linjalla, mitä tulee pariskunnan lasten nimenantoon.

Hildénien perheeseen kuuluvat ennestään Jukan ja Chachin tyttäret Sophia (s. 2019) ja Amelié (s. 2021). Lisäksi Jukalla on aiemmasta liitostaan kaksi kouluikäistä lasta, Sisu ja Lili.

Uusimman tulokkaan eli elokuussa syntyneen tyttövauvan nimi on Isabella.

Jules

Johanna ja Renny Harlinin kuopus sai vuonna 2024 nimen, jossa on sekä kansainvälisiä vivahteita että Rennyn suvusta saatuja vaikutteita.

Koko nimeltään Harlinien huhtikuussa syntynyt kuopus on Jules Mauritz Eljas Harlin. Mauritz-nimen lapsi on perinyt isältään, sillä se on Rennyn toinen nimi.

Jules-nimi on Suomessa hyvin harvinainen. Vuosina 2020–2024 vain kymmenen miestä on saanut kyseisen nimen Digi- ja väestötietoviraston etunimihaun mukaan.

Harlinien heinäkuussa 2022 syntyneellä esikoisella on niin ikään harvinainen etunimi. Koko nimeltään Julesin isosiskon on Coco Liisa Maria Harlin.

Lauri

Keskustan entinen puheenjohtaja Annika Saarikko sai kolmannen lapsensa heinäkuussa 2024. Pienokainen sai kastejuhlassa nimekseen Lauri Antti Akusti.

Ennestään Saarikolla ja hänen puolisollaan Erkki Papusella on kaksi poikaa, vuonna 2014 syntynyt Aarni ja vuonna 2019 syntynyt Kaarlo.

Saarikko ja Papunen näyttävät jatkavan perinteistä linjaa lasten nimissä, sillä myös Lauri Antti Akusti liittyy komeasti kotimaisten nimien joukkoon.

Luca

Vaikuttaja Dora Palmroos sai toisen lapsensa syyskuussa 2024. Lapsen koko nimeksi tuli Luca Elliott Palmroos.

Nimen suosio on nostanut päätään 2010-luvun aikana, jolloin sen sai noin 1300 henkilöä.

Lucan kaksivuotias isosisko on nimeltään Luna Vivian Palmroos. Myös Luna-nimen kohdalla on havaittavissa samanlaista trendiä. Lunan sai nimekseen noin 750 henkilöä 2010-luvun aikana.

Midan

Tubettaja ja somevaikuttaja Mandimai Sundbergille syntyi elokuussa 2024 toinen lapsi. Hän sai nimekseen Midan Jeome Javelin. 

Lapsen kaikki kolme etunimeä ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Nimiä Midan ja Jeome ei näy tilastoissa ennen vuosia 2020–2024. Tänä aikana kummankin nimen on saanut alle viisi miestä ja naista.

Myös nimi Javelin on todella harvinainen. Nimen on saanut yhteensä vain muutama henkilö tällä vuosikymmenellä ja 1990-luvulla.

Ennestään Mandimailla ja hänen puolisollaan on vuonna 2022 syntynyt poika. Myös esikoisella on harvinainen nimi, Elwin Leonid Jooajim.

Kaksplus kysyi Suomen viideltä yliopistolliselta sairaalalta ja Lapin keskussairaalalta, miten synnytysosastoilla on tapana muistaa jouluna syntyviä vauvoja ja heidän vanhempiaan.

Jouluvauvojen muistaminen on useimmissa sairaaloissa henkilökunnan oman aktiivisuuden ja yksityishenkilöiltä tulleiden lahjoitusten varassa. Kuudesta sairaalasta neljällä on vakiintunut tapa muistaa jouluvauvoja, lopuilla tilanne vaihtelee.

Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella ei muisteta erikseen

Tänä jouluna HUS-sairaaloissa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syntyville vauvoille ei ole automaattisesti luvassa lahjaa. HUSin viestinnästä kuitenkin kerrotaan, että useina vuosina kätilöt tai vapaaehtoiset yksityishenkilöt ovat lahjoittaneet tekemiään tonttulakkeja vastasyntyneille.

Tampereen yliopistollisen sairaalan osastonhoitaja Tuija Leppä harmittelee, että olisi hienoa pystyä lupaamaan etukäteen jokin lahja jouluvauvoille. Se ei kuitenkaan ole TAYSissa mahdollista.

– Niinpä meillä ei siis muisteta erikseen jouluna syntyviä vauvoja. Vauva on paras joululahja! Joskus toki saamme lahjoituksena esimerkiksi punaisia myssyjä, joita sitten olemme jouluna jakaneet.

Rovaniemellä muistetaan kaikkia joulukuussa syntyviä

Turun yliopistollisessa sairaalassa kaikki osastolla olevat vauvat saavat tonttulakin. Osastonhoitaja Yrsa Reponen kertoo, että jouluaattona syntyvät vauvat saavat lakin jo synnytysosastolla.

Osastonhoitaja Pia Kokkonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta raportoi, että naisten akuuttikeskuksessa on ollut tapana jakaa joulun alla syntyville jouluisia sukkia ja myssyjä. Perheille jaetaan myös lahjoituksina saatuja lahjoja, kuten neulottuja peittoja.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa kiertää joulupukki sekä lastenosastolla että naisten ja synnyttäneiden osastolla, OYSin viestinnästä kerrotaan. Jouluna syntyneet vauvat saavat villatöppösiä tai -myssyjä, jotka ovat joko henkilökunnan tekemiä tai lahjoituksina saatuja.

Kaikista anteliaimmat käytännöt vallitsevat Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa, jossa kaikki joulukuun aikana syntyvät vauvat saavat lahjaksi punaiset villasukat ja trikoiset tonttulakit. Osastonhoitaja ja kätilö Sari Kartimo kertoo, että lisäksi LKS muistaa vuoden viimeistä ja ensimmäistä vauvaa pienellä lahjalla, kuten lahjoituksina saaduilla villapeitoilla.

Tähän listaan kootut kaksosten nimet mukailevat tämän hetken suosituimpia vauvanimiä. Vitsikkäitä mielleyhtymiä herättävät nimiparit, kuten Unelma ja Anelma tai lastenkirjoista tutut Tatu ja Patu, on jätetty tarkoituksella pois.

Nimiä kaksostytöille

Joillekin tyttöjen nimille löytyy huomattavan paljon yhteensopivia pareja. Jotta samat kaksosten nimet eivät toistuisi loputtomiin, listaan ei ole koottu kaikkia mahdollisia nimiyhdistelmiä vaan esimerkkejä joistain yhdistelmistä.

1. Aada ja Iida
2. Aava ja Aada
3. Aava ja Eevi
4. Adessa ja Vanessa
5. Alina ja Ilona
6. Alisa ja Elisa
7. Alma ja Elma
8. Amanda ja Aurora
9. Amanda ja Matilda
10. Anja ja Senja
11. Anna ja Sanna
12. Bea ja Mea
13. Eevi ja Viivi
14. Elena ja Helena
15. Elina ja Selina
16. Ella ja Hilla
17. Elle ja Helle
18. Elli ja Nelli
19. Elma ja Telma
20. Elsa ja Alisa
21. Frida ja Iida
22. Heidi ja Hilda
23. Helmi ja Hilma
24. Hilda ja Tilda
25. Hilma ja Selma
26. Lea ja Nea
27. Leona ja Ilona
28. Lilja ja Selja
29. Linnea ja Minea
30. Liona ja Fiona
31. Malla ja Salla
32. Melissa ja Mimosa
33. Mette ja Janette
34. Mila ja Lilia
35. Milja ja Vilja
36. Milla ja Nella
37. Minea ja Livia
38. Minja ja Ronja
39. Nelma ja Vilma
40. Onerva ja Kanerva
41. Oona ja Olivia
42. Pihla ja Isla
43. Ronja ja Sonja
44. Saimi ja Helmi
45. Seela ja Stella
46. Selma ja Vilma
47. Siiri ja Sofia
48. Taika ja Tinka
49. Venla ja Viola
50. Vienna ja Vivian

Nimiä kaksospojille

Myös monia tämän hetken suosituimpia poikien nimiä voi yhdistellä monella tavalla niin, että nimet sointuvat erityisen hyvin yhteen. Jotkin tässä listatut kaksosten nimet on muodostettu yhdistämällä tämän hetken hittinimi jonkin samankaltaisen mutta vähemmän suositun nimen kanssa.

1. Aamos ja Aatos
2. Aapo ja Kaapo
3. Aarni ja Alvar
4. Aarno ja Kaarlo
5. Aaron ja Anton
6. Aatu ja Eetu
7. Aimo ja Oiva
8. Akseli ja Eemeli
9. Alex ja Felix
10. Alvar ja Iivar
11. Alvin ja Elvin
12. Atso ja Otso
13. Daniel ja Mikael
14. Eeli ja Leevi
15. Eemil ja Eelis
16. Eeti ja Veeti
17. Eetu ja Peetu
18. Eikka ja Veikko
19. Eino ja Väinö
20. Elias ja Julius
21. Elmeri ja Ilmari
22. Hugo ja Haakon
23. Iivo ja Niilo
24. Ilmari ja Viljami
25. Kalle ja Ville
26. Jasper ja Kasper
27. Joel ja Noel
28. Justus ja Rasmus
29. Leevi ja Taavi
30. Leo ja Mio
31. Linus ja Lukas
32. Luka ja Mika
33. Miikka ja Tuukka
34. Milo ja Sulo
35. Noel ja Leon
36. Nooa ja Jooa
37. Oiva ja Iivo
38. Olavi ja Kalevi
39. Onni ja Lenni
40. Onni ja Oliver
41. Oskar ja Kaspar
42. Paulus ja Pontus
43. Samuel ja Eliel
44. Severi ja Sakari
45. Toivo ja Tuomas
46. Topias ja Matias
47. Valtteri ja Verneri
48. Veikko ja Vilkko
49. Vilho ja Väinö 
50. Viljo ja Voitto

Kaksosten nimet tytölle ja pojalle

Esimerkiksi tällaiset kaksosten nimet sopivat hyvin yhteen, kun toinen vauvoista on tyttö ja toinen poika.

1. Aamu ja Eemi
2. Anna ja Onni
3. Aino ja Eino
4. Aino ja Väinö
5. Astrid ja Arvid
6. Auri ja Lauri
7. Eela ja Eelis
8. Eevi ja Leevi
9. Ellen ja Edvin
10. Elli ja Emil
11. Enni ja Lenni
12. Juuli ja Justus
13. Lumi ja Luka
14. Mila ja Milo
15. Oona ja Joona
16. Seela ja Eeli
17. Tilma ja Tiitus
18. Veera ja Veeti
19. Viivi ja Venni
20. Vilma ja Viljo

Kuvassa Ernest pitelee rintaansa vasten suloista pientä makuupussikääröä, josta pilkistävät vauvan poski ja käsivarsi.

– Hän on vihdoin täällä, Ernest kirjoittaa julkaisussaan.

Kommentin perästä löytyy hashtag-merkintä ”pikkuveli”. Perheessä on entuudestaan kaksi tytärtä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Ernest "Erkku" Lawson (@ernestlawson_) jakama julkaisu

Ystävät ymmärtävät, että vanhemmuus on myös isälle iso asia

Ernest kertoi vuonna 2020 ilahtuneensa valtavasti, kun hänen ystävänsä järjestivät toisen lapsen odotusaikana baby shower -kutsut.

– Ja sit kun mun rakkaat ystävät järkkäs mulle sellaset, tajusin miten isoa iloa ne tuottaa myös isälle! Koska kyllä me isät odotetaan ja mietitään ja jännitetään sitä lapsen tuloa ihan yhtä paljon, hän kertoi tuolloin päivityksessään.

Tuleva kahden lapsen isä toteaa myös arvostavansa, että hänen ystävänsä eivät määrittele asioita mustavalkoisesti vaan ajattelevat, että yhtä hyvin voidaan järjestää isälle baby shower.

Oululaislähtöinen Ernest Lawson juontaa muun muassa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa. Juonto- ja näyttelijäntöiden lisäksi kasvatustieteistä valmistunut Lawson on työskennellyt ammatissaan opettajana.

Lapsi sai nimekseen Midan Jeome Javelin. Asia selviää Mandimain Instagram-tililtä, jossa hän julkaisi kuvan nimiäisistä.

Otoksessa poseeraavat Mandimai, hänen kihlattunsa Elias Jalovaara sekä juhlan sankari, somaan vihertävään asuun puettu Midan-poika.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Mandimai Sundberg (@mandiawws) jakama julkaisu

Lapsen kaikki kolme etunimeä ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Nimiä Midan ja Jeome ei näy tilastoissa ennen vuosia 2020–2024. Tänä aikana kummankin nimen on saanut alle viisi miestä ja naista.

Myös nimi Javelin on todella harvinainen. Nimen on saanut yhteensä vain muutama henkilö tällä vuosikymmenellä ja 1990-luvulla.

Instagramin Tarinat-osiossa Mandimai kertoo, että nuorimman lapsen kolmas etunimi Javelin on herättänyt paljon keskustelua. Mandimai selittää julkaisemassaan Instagram-tarinassa, että kyseessä on hänelle tärkeän sukulaisen toinen nimi.

– Koska oon koko elämäni ajan kuullut tuota nimeä, se on mulle täysin normaali nimi. Mun suvussa on todella erikoisia nimiä, Mandimai toteaa.

Samalla sometähti lupailee, että aikoo kertoa nuoremman poikansa etunimien taustasta lisää myöhemmin ainakin Youtube-kanavallaan.

Ennestään Mandimailla ja hänen puolisollaan on vuonna 2022 syntynyt poika. Myös esikoisen harvinainen nimi, Elwin Leonid Jooajim, nousi aikanaan otsikoihin.

Suurimmassa vaarassa ovat pienet vastasyntyneet, sillä heille RS-virus aiheuttaa valitettavan usein sairaalahoitoa vaativan taudin – jopa 15 prosenttia alle kolmikuisista potilaista joutuu tehohoitoon sairaalahoitonsa aikana.

Nyt kuitenkin asiaan on tulossa muutos, sillä Suomessa on alettu tarjota RS-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan lääkeainetta alle kolmekuukautisille vauvoille. Syntyville vauvoille lääke on mahdollista antaa kotiinlähtötarkastuksen yhteydessä synnytyssairaalassa.

Jos vauva ei ole ehtinyt saada synnytyssairaalassa vasta-ainelääkettä ja on alle kolme kuukautta vanha, voi esimerkiksi HUSin alueella varata ajan neuvolaan lääkkeen antamista varten.

– Vasta-aine antaa lapselle hyvän suojan vakavaa RSV-infektiota vastaan koko talven epidemiakauden ajaksi. On tärkeää suojata vastasyntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat RS-virukselta, sanoo lasten infektiolääkäri Tea Nieminen HUSin Uudesta lastensairaalasta. 

Riskiryhmässä olevat lapset saavat lääkkeen alle 1-vuotiaana

RS-viruksen erityiseen riskiryhmään kuuluvat pienten vastasyntyneiden lisäksi esimerkiksi ennenaikaisesti syntyneet sekä lapset, joilla on Downin oireyhtymä.

Heille vasta-ainetta tarjotaan marraskuussa HUSin alueella ajanvarauksella Uudessa lastensairaalassa, Jorvin sairaalassa ja Hyvinkään sairaalassa. Muille riskiryhmille, kuten sydänsairautta tai vaikeaa immuunivajetta sairastaville lapsille, vasta-ainetta tarjotaan sairauden hoidosta vastaavalla vastaanotolla.

Vasta-ainelääke on ollut Suomessa käytössä jo aiemmin, mutta vasta nyt sitä saadaan tarjottua kaikille vastasyntyneille.

– Aiemmin käytössämme ollutta valmistetta piti antaa kerran kuukaudessa, ja sitä tarjottiin erityisiin riskiryhmiin kuuluville vauvoille. Nyt tarjottava lääke annetaan imeväisille vain kerran epidemian alkaessa, mikä mahdollistaa sen laajemman käytön  kaikille pienille vauvoille.

Vasta-aine, joka on nimeltään nirsevimabi, pistetään lihakseen rokotteen tavoin. Kyseessä ei ole rokote, vaan valmiste, joka sisältää vasta-aineita.

Rokotteet puolestaan aktivoivat elimistön omaa puolustusjärjestelmää tuottamaan vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan.

Nirsevimabia annettu jo 2 miljoonalle vauvalle

HUSin alueella uudelle vasta-aineelle on ollut kysyntää. Suurin osa synnytyssairaaloista lähtevistä vauvoista on saanut nirsevimabia kotiinlähtötarkastuksen yhteydessä.

– Lääkkeenantoon liittyy vain vähän haittoja. Sen jälkeen voi olla pientä lämmönnousua. Allergisiin reaktioihin varaudutaan toki aina, kun mitä tahansa lääkettä pistetään. Reaktiot ovat kuitenkin harvinaisia.

Maailmalla, kuten Yhdysvalloissa, Espanjassa ja muissa Euroopan maissa, lääkettä on jaeltu runsaasti jo viime talvikaudella, yli kahdelle miljoonalle vauvalle.

– Tulokset RSV-taudin ehkäisystä ovat olleet erinomaisia.

Halutessaan voi mennä vielä pidemmälle: mitä jos lapselle antaisikin oman lapsuudensankarinsa tai rakastamansa satuhahmon nimen?

Kaksplus listasi 15 ihastuttavaa nimeä, jotka moni vanhempi muistaa oman lapsuutensa satukirjoista. Artikkelin lopussa pääset äänestämään, mitkä hahmojen nimet ovat suosikkejasi.

Adalmiina

Suomalaisen Zachris Topeliuksen (1818–1898) kuuluisassa sadussa Adalminan helmi prinsessa Adalmina saa haltiakummiltaan lahjaksi taikahelmen, joka antaa omistajalleen kauneutta, rikkautta ja viisautta – niin kauan, kun helmi pysyy hänen hallussaan.

Helmen kadottua käy toteen toisen haltiakummin lupaus: prinsessa saa nöyrän sydämen. Kuten kunnon prinsessasatuun kuuluu, lopulta Adalmina saa pitää niin helmen suomat lahjat kuin uuden luonteenlaatunsa. Lopussa tietenkin tanssitaan häitä uljaan prinssin kanssa.

Aurora

Prinsessa Ruusunen on vanha satu, josta riittää erilaisia versioita. Tunnetuin lienee Grimmin veljesten versio, johon myös Disneyn animaatio vuodelta 1959 perustuu. Prinsessa Ruususen ristiminen Auroraksi on Disneyn aikaansaannosta.

Tänä päivänä Aurora on yksi suosituimmista tyttövauvoille annetuista nimistä. Ehkä osasyynä on se, että Disney-piirrettyjä lapsuudessaan tuijottaneet milleniaalit ovat nyt perheellistyvässä iässä.

Eemeli

Ruotsalaisen lastenkirjailija Astrid Lindgrenin (1907–2002) kynästä syntyi vino pino lastenkirjallisuuden klassikoita, jotka tunnetaan niin Pohjoismaissa kuin muualla maailmassa. Yksi hänen rakastetuimmista hahmoistaan on Vaahteramäen Eemeli, maalaispitäjän vintiö, jolla on taipumusta metkuiluun mutta hyvä sydän.

Joonatan

Yhdysvaltalaisen kirjailijan Richard Bachin (s. 1936) tunnetuin teos Lokki Joonatan (1970) on kasvutarina lentämään opettelevasta lokista. Kyseessä ei ole varsinainen lastensatu, vaan aikuisille ja nuorille tarkoitettu vertauskuvallinen faabeli.

Sen sijaan Astrid Lindgrenin teos Veljeni, Leijonamieli (1973) löytyy lastenosastolta hurjista käänteistään huolimatta. Lindgrenin tarinassa veljeskaksikko Joonatan ja Korppu taistelevat tuonpuoleisessa Tengil-hirmuhallitsijaa vastaan.

Kai

Tanskalaisen H. C. Andersenin (1805–1875) satu Lumikuningatar kertoo nimikkohenkilön kynsiin joutuneesta Kaista ja hänen sisarestaan Gerdasta, joka lähtee pelastamaan veljeään.

Alun perin satu julkaistiin vuonna 1845, mutta siitä on tehty myöhemmin paljon erilaisia versioita. Myös brittikirjailija C. S. Lewisin Velho ja leijona -teos on paljon velkaa Andersenin satuasetelmalle.

Kaspian

C. S. Lewisistä puheen ollen: Narnian tarinat -kirjasarjan toinen osa, Prinssi Kaspian (1951) kertoo nimikkohenkilön noususta Narnian kuninkaaksi. Etunimikäytössä Kaspian on tiettävästi kirjailijan omaa keksintöä, joskin sanan vanhat juuret ulottuvat Kaspianmerelle.

Kastehelmi

Astrid Lindgrenin vuonna 1951 julkaistussa tarinassa Kastehelmi (ruots. Mirabell) pieni tyttö saa lahjaksi siemenen, josta kasvaa ihana nukke. Päähenkilö antaa nukkeystävälleen nimeksi Kastehelmi.

Nimi Kastehelmi on ollut Suomessa käytössä jo ennen Lindgrenin tarinan julkaisua, mutta nimitilastossa näkyy suosiopiikki heti 1950-luvulla.

Kerttu

Vanhan saksalaisen sadun Hänsel und Gretel suomennoksessa päähenkilöt ovat saaneet nimikseen Hannu ja Kerttu. Grimmin veljeksillä oli tämänkin tarinan kirjallisessa tallentamisessa näppinsä pelissä.

Satu eri versioineen on kaikille tuttu. Sisarukset Hannu ja Kerttu hylätään metsään. He ovat joutua piparkakkutalossa asuvan noidan ateriaksi, mutta pelastuvat neuvokkuutensa ansiosta.

Kerttu oli Suomessa yleinen nimi 1900-luvun alussa. Suosio hiipui muutamaksi vuosikymmeneksi, mutta sittemmin nimi on tullut jälleen muotiin.

Lumikki

Saksalainen kansansatu Lumikki tunnetaan kirjallisuudessa parhaiten Grimmin veljesten laatimana versiona. Lumikki on myös virallisesti ensimmäinen Disney-prinsessa, koska hänen tarinastaan tehtiin piirroselokuva vuonna 1937.

Grimmin veljesten sadun ja Disney-piirretyn välillä on joitain eroja. Ainakin raakuuksia on karsittu: animaatioelokuvassa Lumikin paha äitipuolikuningatar putoaa jyrkänteeltä, mutta vanhassa sadussa hän joutuu tanssimaan Lumikin ja prinssin häissä itsensä kuoliaaksi polttavan kuumat rautakengät jaloissaan.

Mio

Astrid Lindgrenin teoksessa Mio, poikani Mio (1954) orpopoika saa tietää olevansa Kaukaisuuden maan kuninkaan poika. Siellä selviää, että hän onkin prinssi Mio.

Hetken ajan kaikki Mion elämässä tuntuu järjestyneen. Pian Mio saa kuitenkin tietää, että häntä odottaa kauhistuttava tehtävä: hänen täytyy voittaa hirmuinen ritari Kaamo, jotta rauha maassa voi jatkua.

Myy

Kuvataiteilija ja kirjailija Tove Janssonin (1914–2001) Muumi-tarinoista tuttu Pikku Myy on Muumipeikon tuittupäinen ystävä. Fyysiseltä kooltaan hän on niin pieni, että mahtuu taskuun.

Nimen pidempi versio Myy on alkanut yleistyä Suomessa vasta tällä vuosituhannella, ruotsinkielinen My 1980-luvulta lähtien. Molemmat nimet ovat edelleen harvinaisia, mutta Muumi-kirjoilla lienee myötävaikutusta niiden suosion kasvuun.

Nils

Ruotsalaisen Nobel-palkitun kirjailijan Selma Lagerlöfin (1858–1940) lastenromaani Peukaloisen retket villihanhien seurassa valloittaa yhä uusien sukupolvien sydämet. Alun perin teos julkaistiin kahdessa osassa vuosina 1906 ja 1907. Tarinan pohjalta on myöhemmin tehty animaatiosarja.

Kirjan päähenkilö on Nils Holgersson, pikkiriikkiseksi kutistunut ruotsalainen poika, joka lentelee ympäri Ruotsia villihanhien kyydissä. Nils on perinteinen ja vanha nimi, mutta naapurimaassamme se on saanut uutta nostetta: vuonna 2023 se oli jo viidenneksi suosituin poikavauvoille annettu nimi.

Onneli

Lastenkirjailija Marjatta Kurenniemen (1918–2004) Onneli ja Anneli -kirjasarja lukeutuu suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikoihin.

Teossarjan ensimmäisessä ja kenties tunnetuimmassa osassa ystävykset Onneli ja Anneli ostavat kadulta löytämillään rahoilla talon, jonne asettuvat asumaan kesäloman ajaksi – eivätkä heidän perheensä huomaa mitään.

Onnimanni

Tunnetussa, alun perin suullisena kansanperinteenä säilyneessä lastenlorussa Oli ennen onnimanni luetellaan kaikenlaisia asioita. Listauksesta ei kuitenkaan selviä, mitä ihmettä onnimannilla tarkoitetaan.

Marjatta Kurenniemen lastenkirjassa Oli ennen Onnimanni… (1953) nimikkohenkilö on pieni, hyväsydäminen ja vihreänuttuinen mies, joka asuu metsässä auttaen pulaan joutuneita eläimiä.

Ronja

Ronja, ryövärintytär (1981) on yksi Astrid Lindgrenin rakastetuimpia teoksia. Tarinassa seikkailee peloton tyttö Ronja, joka ystävystyy ryöväri-isänsä vihollisen pojan kanssa. Lasten ystävyys lopulta voittaa vihanpidon.

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan Lindgren loi ryövärintyttären nimen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure. Nimi yleistyi huomattavasti kirjan julkaisun myötä, mutta Suomessa Ronja-nimi on ollut käytössä jo 1920-luvulla.

Artikkelin lähteinä on käytetty Digi- ja väestötietovirastoa, Kotimaisten kielten keskusta ja Pentti Lempiäisen teosta Suuri etunimikirja (1997, WSOY).

Pienen vauvan silmät rähmivät ja vuotavat usein melko herkästi, minkä takia silmien puhdistaminen on tarpeen joka päivä. Silmien rähmiminen johtuu siitä, että pienen vauvan kyynelkanavat ovat vielä ahtaat.

Ahtaus kyynelkanavissa helpottaa yleensä vuoden ikään mennessä, kun kyynelkanavat avartuvat. Yleensä vauvan silmät eivät punoita silloin, kun kyseessä on ahtaista kyynelkanavista johtuva rähmiminen.

Mikäli vauvan silmät rähmivät paljon ja tilanne mietityttää, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa tai muualla terveydenhuollossa.

Vauvan silmien puhdistus on vaivatonta

Puhdistamiseen tarvitaan vain puhtaalla hanavedellä kostutettu puhdistuslappu, jolla pyyhitään silmät ulkonurkasta sisänurkkaan, eli nenää kohti.

Lappu on hyvä vaihtaa puhtaaseen jokaisen pyyhkäisyn jälkeen. Molemmat silmät puhdistetaan omalla lapulla, jotta bakteerit eivät siirry silmästä toiseen.

Ahtaiden kyynelkanavien toimintaan voidaan myös helpottaa painamalla hyvin silmän sisänurkkaa muutamia kertoja hellästi ja kevyesti puhtaalla vanupuikolla, jolloin kyynelkanavassa mahdollisesti oleva erite tulee ulos.

Lähteet: Terveyskirjasto ja HUS

Kun Irene Naakasta alkoi tuntua siltä, että kaksivuotiaan kuopuksen imetystaival on ohi ja imetyksen lopettaminen edessä, kohtasi hän yllättäviä oireita.

– Olin juuri lähdössä matkalle, kun ajattelin, että nyt on hyvä hetki lopettaa. Olo oli kuitenkin imettämisen loppumisen jälkeen kummallinen.

Irene tunsi olevansa itkuinen ja toivoton. Tunne muistutti häntä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Neuvolakäynnit olivat parivuotiaan lapsen kanssa harvassa, joten Irene päätyi etsimään itse tietoa siitä, mistä oireissa voisi olla kyse. Nopeasti selvisi, että kyse oli melko varmasti imetyksen lopettamisesta.

Kun Irene kertoi oireistaan Instagram-seuraajilleen, hän yllättyi, miten paljon äidit kertoivat vastaavista kokemuksista. Se oli tärkeää vertaistukea.

– Oireiden kesto huolestutti, sillä osalla ne olivat kestäneet kuukausia. Pelkäsin, että minullakin menee koko kesä niiden kanssa.

Lopulta Irenen oireet väistyivät nopeasti ja olo kohentui parissa viikossa. Irene olisi kuitenkin kaivannut sitä, että joku olisi varoittanut imetyksen päättymisen voivan aiheuttaa outoja oireita.

Suomessa ilmiöön on herätty vasta hiljattain

Naistentautien erikoislääkäri Aura Pyykönen vahvistaa, että imetyksen päättyessä ja sen myötä hormonitoiminnan muuttuessa voi esiintyä moninaista itkuherkkyyttä ja masentunutta mielialaa.

Ilmiö on englanniksi nimeltään post-weaning depression. Suomessa ilmiö on tunnistettu vasta hiljattain, minkä takia vakiintunutta suomenkielistä käsitettä ei vielä ole.

Imetyksen loppumisen myötä naisen kehossa tapahtuu paljon muutoksia hormonaalisella tasolla.

– Oireiden mahdollisuus on hyvä tiedostaa ja pohtia, voiko lopetuksen ajoittaa siten, ettei se osu päällekkäin muiden kuormittavien tekijöiden, esimerkiksi töihin paluun kanssa.

Pyykösen mukaan muutaman viikon kestävä lievä alakulo on normaalia, mutta jos tilanne pitkittyy tai muuttuu vaikeammaksi, on syytä hakea apua. Joskus esimerkiksi käsittelemättömät asiat synnytyksestä tai vauva-ajasta voivat nousta pintaan vasta imetyksen päätyttyä.

Oireiden kestäessä pidempään saatetaan tarvita mielialalääkitystä helpottamaan oloa. Hyvä puoli asiassa on Pyykösen mukaan se, että imetyksen loputtua äidin ei tarvitse olla huolissaan lääkkeiden vaikutuksesta lapseen.

Oireita voi myös itse yrittää helpottaa sillä, että on ensinnäkin tietoinen imetyksen lopettamisen mahdollisuudesta aiheuttaa erilaisia oireita, joihin myös mielialanlasku kuuluu. Itseään kohtaan kannattaa olla erityisen hellä ja huomioiva.

Lisäksi lapsen lähellä pitäminen esimerkiksi halailemalla tai sylitellen voi helpottaa sekä lapsen että äidin oloa, sillä siinäkin vapautuu oksitosiinia, jota erittyy myös imettäessä ja esimerkiksi omaa lasta nuuhkiessa.

– Läheisyyden ja hellimisen ei tarvitse päättyä, kun imettäminen päättyy. On vain positiivista, jos se jatkuu pitkään, sillä se vaikuttaa positiivisesti myös lapsen hyvinvointiin.

Suomessa suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauden ikään asti. Kiinteän ruuan ohella imetystä on hyvä jatkaa vähintään vuoden ikään asti tai niin pitkään kuin perhe toivoo, Terveyskirjastossa määritellään.

Tutkimukseen osallistuneista äideistä 98 prosenttia aloitti imetyksen synnytyksen jälkeisen viikon aikana ja kolme neljästä imetti lastaan vähintään kuuden kuukauden ajan. Imetyssuositus toteutui useimmiten äideillä, jotka synnyttivät alateitse ilman komplikaatioita.

– Synnytyspelosta kärsineillä äideillä täys- ja osaimetyksen jääminen suositusta lyhytkestoisemmaksi oli kolme kertaa todennäköisempää, toteaa lääketieteen lisensiaatti Maija Vasanen Itä-Suomen yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.

Synnytyspelolla oli merkittävä yhteys imetyksen kestoon riippumatta siitä, oliko synnytystapana spontaani alatiesynnytys, elektiivinen tai kiireellinen keisarileikkaus tai imukuppiavusteinen synnytys.

Synnytyspelon ohella kaksosraskaus, äidin ylipaino, korkea verenpaine ja tupakointi ovat yhteydessä lyhempään imetyksen kestoon. Myös äidin nuorella iällä, ensisynnyttäjyydellä, yksinhuoltajuudella ja alhaisemmalla koulutustasolla havaittiin yhteys lyhempään imetysaikaan.

Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 2013–2020 kerättyä aineistoa. Yhteensä tutkimukseen osallistui 2 521 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa synnyttänyttä naista.

Tutkijoiden iloksi ilmeni, että yli puoli vuotta imettäneiden äitien osuus nousi noin 71 prosentista 85 prosenttiin vuosien 2013–2020 välisenä aikana. Samalla lyhemmän aikaa imettäneiden osuus laski 27 prosentista 15 prosenttiin.

Tutkimusta johtanut professori Leea Keski-Nisula arvioi tiedotteessa, että imetyksen pidentyminen voi selittyä lisääntyneellä tietoisuudella imetyksen hyödyistä ja se kertoo myös imetysneuvonnan ja -tuen onnistumisesta.

Heikki kirjoittaa Instagram-julkaisussaan, että synnytys kesti kokonaisuudessaan vain hieman yli puolitoista tuntia.

– Syntymäbiisiksi osui lopulta J. Karjalaisen Eddie Boyd -polaroid. Sen tahdissa pikkukaveri tulikin maailmaan sellaisella vauhdilla, ettei siinä paljon epiduraaleja ehditty edes ajatella, Heikki toteaa päivityksessään, joka on suloinen otos sairaalasängyn laidalta.

Lapsi sai biisin mukaan työnimen Edi.

Kotona perhettä odottaa Paasosten esikoinen, vuonna 2021 syntynyt tytär.

– Äiti, Edi ja isä voivat hyvin. Parhaiten taitaa voida isosisko, joka juuri korkkasi mummin ja vaarin huostassa upouuden Ryhmä Hau -vahtitornin!

Julkaisussaan Heikki kiitää Naistenklinikan henkilökuntaa vuolain sanakääntein.

Herkkiä lausahduksia löytyy myös Paasosen julkaisusta onnitteluiden muodossa. Onnellista perhetapahtumaa ihastelevat muun muassa juontajakollegat Vappu Pimiä ja Ellen Jokikunnas.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Heikki Paasonen (@heikkipaasonen) jakama julkaisu

Runollisella sanalla voidaan viitata niin ihanaan yllätykseen kuin suunniteltuun vauvaan. Mutta mistä sana oikein tulee? Kysyimme asiaa kieliasiantuntija Ilona Paajaselta, joka on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.

Iltatähti ei tiettävästi tuiki muissa kielissä

Kielitieteellisesti tarkastellen iltatähti on vanha sana. Sillä viitataan Venukseen, hämärtyvän iltataivaan kirkkaimpaan tähteen.

Vuonna 1990 julkaistussa Suomen kielen perussanakirjassa määritellään, että toiselta merkitykseltään iltatähti tarkoittaa myöhäisellä iällä hankittua ja muita lapsia paljon nuorempaa lasta. Tässä merkityksessä sanan sävyä luonnehditaan leikkisäksi.

Sanakirjan määritelmä on edelleen voimassa, mutta Paajanen arvioi, että ajan saatossa leikkisyys on alkanut karista. Sanaa käytetään yleiskielisissäkin yhteyksissä, koska synonyymeja ei ole.

– Tosin murteissa tavataan ilmaisua kraapinkakku, jonka päämerkitys on taikinan jämistä leivottu leipä. Ymmärrettävästi sanonta ei ole sulautunut yleiskieleen, Paajanen naurahtaa.

Uudemmassa merkityksessään iltatähdelle ei löydy muista kielistä täydellistä vastinetta. Englanninkielisissä maissa voidaan puhua esimerkiksi perheen vauvasta, mutta hellittelymuodon käyttö ei edellytä, että ikäero isompiin sisaruksiin olisi huomattavan suuri.

Iltatähti on siis lapseen viitatessa omakielinen sana, ei lainaa muualta.

Yhteys uuteen perhesanastoon

Sanakirjamääritelmän julkaisuvuoden 1990 perusteella iltatähden uudempi merkitys on vakiintunut kieleen todennäköisesti 1970–1980-luvuilla. Vanhin hakuosuma lehtiteksteistä löytyy Paajasen mukaan vuodelta 1978.

Iltatähdellä voi nähdä yhtäläisyyksiä muuhun uudempaan perhesanastoon. Niin iltatähti, sateenkaariperhe kuin kumppanuusvanhemmuuteen viittaava apilaperhe linkittyvät luontoon ja luonnon kauneuteen – kenties myös luonnon moninaisuuteen.

Sanan pohjavire on ehdottomasti positiivinen. Kirjallisuudessa ja taiteessa tähdet ovat suunnan näyttämisen tai toivon symboleja.

– Ilta puolestaan symboloi tässä yhteydessä hedelmällisen iän loppupuolta. On oikeastaan aika luontevaa, että kielestä jo entuudestaan löytyvä iltatähti-sana on valjastettu tähän käyttöön.

Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, kuka keksi käyttää sanaa ensimmäisenä sen uudessa merkityksessä.

Juuri nyt suosituimmat poikien nimet ovat äänneasultaan pehmeitä. Muodissa ovat varsinkin vanhat, 1900-luvun alkupuolella tai sitä aiemmin käytössä olleet nimet. Esimerkiksi Eino, Toivo ja Väinö ovat tämän hetken trendinimiä.

Jos et löydä etsimääsi, suuntaa Kaksplussan nimikoneeseen hakemaan lisäinspiraatiota!

Vaikka nimiäisiä varten ei ole vakiintunut samanlaisia riittejä kuin ristiäisiä, ei sen tarvitse tarkoittaa, että juhla olisi koruton. Nimenantojuhlasta voi luoda perheen näköisen, kauniin tapahtuman.

Milloin nimiäiset pidetään?

Lapsen nimenantojuhlan järjestämistä ei tarvitse kiirehtiä syntymän jälkeen. Lapsen nimi tulee kuitenkin ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastoon viimeistään kolmen kuukauden kuluessa syntymästä.

Nimiäiset voi hyvin järjestää tovin sen jälkeen, kun nimi on ilmoitettu virallisesti. Monessa perheessä vauvan itkuisuus helpottaa neljän kuukauden iässä, jolloin vanhemmat saattavat kokea nimijuhlien järjestämisen kevyempänä kuin vain muutamien viikkojen ikäisen vauvan kanssa.

Nimiäisten juhlapaikan valinta

Vain mielikuvitus on rajana, kun suunnittelet, missä nimiäiset voi pitää. Vauvan kanssa saattaa tuntua helpoimmalta pitää juhlat omassa tai esimerkiksi isovanhempien kodissa. Toisaalta tunnelmalliset nimiäiset voi järjestää vaikkapa mökillä.

Kauniina kesäpäivänä nimen julkistaminen voi hyvin tapahtua ulkona esimerkiksi kauniissa puutarhassa tai omalla pihalla.

Myös ravintolat ja hotellit tarjoavat myös juhlapaketteja, jossa tarjoilujen tullessa heiltä on juhlatila itsessään maksuton.

Kutsut nimenantojuhlaan

Kutsujen laatiminen on täysin vapaaehtoista. Niistä ei kannata ottaa paineita, jos nimenantojuhlien järjestämisessä tuntuu olevan muutenkin tekemistä.

Toisaalta kutsujen tekeminen voi olla miellyttävä osa juhliin virittäytymistä. Suloiset kutsut syntyvät esimerkiksi pienokaisen kuvasta – itse tehtynä tai teetettynä. Inspiraatiota erilaisiin kutsuihin löytyy sosiaalisesta mediasta runsaasti.

Merkitse kutsuun ainakin aika, paikka ja ketä kutsu koskee. Tarjoilujen tyylistä kannattaa vihjata, mikäli juhliin kutsutaan vieraita pidemmän matkan takaa. Myös toivomanne pukukoodi on hyvä ilmoittaa.

Kukat ja koristeet

Koristeiden ja kukkien määrän voi suunnitella oman perheen juhlaan sopiviksi. Tyypillisesti ristiäiset ja nimenantojuhlat ovat tapahtumia, joita varten juhlatilaa ei kovin paljon koristella.

Toisaalta perhe voi hyvin itse päättää runsaistakin koristeluista.

Koristeita ei ole pakko ostaa valmiina tai uutena. Esimerkiksi Facebookin erilaisissa juhlaryhmissä myydään käytettyjä koristeita. Toisaalta koristeita voi myös itse askarrella.

Kukkamaljakko tai kaksi riittää usein hyvin luomaan juhlatunnelmaa. Huomioi myös, että maljakkoja kannattaa varata juhlatilaan valmiiksi, jos vieraat tuovat mukanaan kukkia.

Vauvalle mekko nimijuhliin vai ei?

Ristiäisissä vauvalle on tapana pukea kastemekko. Nimijuhliin vauvalle ei ole tiettyä vaatekoodia – suvun vanhan kastemekko käy mainiosti tai sitten muunlainen tavanomaisempi vaatetus.

Kannattaa varata vauvalle muutama vaihtovaatekerta juhlia varten siltä varalta, että niskakakka tai maitopuklu yllättää.

Nimijuhlien ohjelma

Lämminhenkiset nimiäiset syntyvät, kun ohjelma vastaa lapsen perheen omia toiveita. Jos lapselle halutaan valita kummit, kannattaa kummipyyntö osoittaa hyvissä ajoin ennen juhlia.

Nimiäisten ohjelma voi koostua esimerkiksi seuraavista:

• Tervetuliaismaljat ja tervetulopuhe.
• Lapsen nimen julkistaminen ja kummien esittely.
• Ateriointia.
• Esityksiä, esimerkiksi soittaen tai laulaen. Varsinainen ohjelmanumero ei ole välttämätön. Sen voi myös korvata esimerkiksi puun istuttamisella tai juhlakirjan täyttämisellä.
• Kahvia ja kakkua.

Nimen julkistaminen on nimiäisten kohokohta. Leikkimielisimmät voivat esimerkiksi järjestää etsintätehtävän, jossa lapsen nimen kirjaimet kirjoitetaan lapuille, jotka vieraiden on sitten etsittävä ja asetettava arvaamaansa järjestykseen narulle pyykkipoikia apuna käyttäen.

Toinen hauska vaihtoehto on järjestää arvausleikki. Jokainen vieras kirjoittaa arvauksensa ja oman nimensä paperille, jotka vanhemmat keräävät lopuksi yhteen. Arvaukset luetaan ääneen ja mahdollinen voittaja julkistetaan. Jos kukaan ei arvannut nimeä oikein, vanhemmat kertovat oikean vastauksen.

Tällä hetkellä suosituimmat tyttöjen nimet ovat äänneasultaan pehmeitä tai soljuvia. Muodissa ovat vanhat, noin sata vuotta sitten suosiossa olleet nimet. Esimerkiksi Aino, Helmi ja Lilja ovat tämän hetken trendinimiä. Myös kansainväliset vivahteet nimissä ovat yleistyneet.

Etkö löydä etsimääsi? Lisäinspiraatiota tyttölapsen nimen valintaan saat Kaksplussan nimikoneesta.

Kuvatekstistä päätellen pariskunnan toinen lapsi on syntynyt perjantaina 13. syyskuuta. Vanhemmat ovat yhtä hymyä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa otetuissa kuvissa.

Ensimmäisessä otoksessa vastasyntynyt vauva tuhisee äitinsä ihoa vasten, kun taas isä-Iivo loikoilee kaksikon vieressä sairaalasängyllä. Seuraavassa kuvassa uutta tulokasta hellii isoveli, Niskasten vuonna 2022 syntynyt esikoinen.

– Perjantai 13. Meidän onnen päivä. Tervetuloa maailmaan rakas prinsessa, pariskunta tunnelmoi kuvatekstissä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön SAANA NISKANEN (@niskasensaana) jakama julkaisu

Iivo Niskanen on yksi Suomen menestyneimpiä kilpaurheilijoita. Hän ja Saana Niskanen ovat olleet naimisissa vuodesta 2018.

Pariskunta ilmoitti julkisuuteen toisen lapsensa odottamisesta kesäkuussa juhannuksen jälkeen.

Alle 1-vuotiaan vauvan ruokavaliossa tulisi välttää ruoka-aineita, jotka ovat huonosti sulavia tai jotka sisältävät lapselle haitallisia aineita. Lapsen tullessa yksivuotiaaksi vanhemmat voivat kuitenkin rentoutua, sillä 1-vuotias lapsi voi ryhtyä syömään samaa ruokaa kuin muut perheenjäsenet.

Seuraavat ruoka-aineet eivät sovellu alle 1-vuotiaan ruokavalioon:

Suola

Vauvan ruokaan ei lisätä suolaa, sillä vauvan munuaiset eivät kykene poistamaan sitä yhtä tehokkaasti kuin aikuisen. Lisäksi runsas suolankäyttö lisää riskiä sairastua myöhemmin verenpainetautiin.

Muistathan välttää myös piilosuolaa. Suolaisia valmisruokia tai elintarvikkeita, kuten makkaraa, kinkkua ja juustoa, ei saa antaa vauvalle. Myös leipien suolapitoisuuden kanssa on hyvä olla tarkkana.

Hunaja

Hunaja, jota pidetään yleisesti terveellisenä, on alle yksivuotiaiden lasten vältettävien aineiden listalla. Tutkimuksissa on todettu, että hunajalla on yhteys alle vuoden ikäisten lasten botulismimyrkytyksiin.

Vauvojen elimistön puolustusjärjestelmä ei ole kehittynyt vielä riittävästi, jotta se pystyisi tuhoamaan botulismimyrkytyksen aiheuttavan bakteerin itiöitä. Siitä syystä hunajaa ei suositella loroteltavaksi vauvojen ruokiin.

Nitraatteja sisältävät kasvikset

Paljon nitraatteja sisältävät ruoka-aineet ovat vältettävien ruoka-aineiden listalla. Nitraatit suurina määrinä voivat olla haitaksi lapselle, sillä ne muuttuvat elimistössä nitriitiksi, joka voi haitata hapenkuljetusta pienen lapsen elimistössä.

Nitraattia sisältävät kasvikset – älä anna näitä vauvalle:

• punajuuri
• pinaatti
• nokkonen
• erilaiset lehtisalaatit
• rucola
• kiinankaali, lehtikaali ja kyssäkaali
• kurpitsa (mukaan lukien kaikki kurpitsalajit, muttei kesäkurpitsa)
• retiisi
• varsiselleri
• fenkoli
• tuoreet yrtit
• idut

Uudet perunat

Uudet perunat eli varhaisperunat eivät käy vauvalle samasta syystä kuin muutkaan nitraattia sisältävät kasvikset: niitä ei suositella alle yksivuotiaille niiden korkean solaniini- ja nitraattipitoisuuden vuoksi.

Makkarat, nakit ja leikkeleet 

Niin ikään makkarat, nakit ja leikkeleet eivät sovi alle 1-vuotiaalle suolan, kovan rasvan ja nitriitin vuoksi.

Maksa, maksaruoat ja maksamakkarat ja -pasteijat

Korkean A-vitamiinipitoisuuden vuoksi maksa, erilaiset maksaruoat ja maksamakkarat ja -pasteijat ovat alle 1-vuotilailta kiellettyjä. Liiallinen A-vitamiinin saanti voi johtaa lapsilla maksan toiminnan ja aineenvaihdunnan häiriöihin.

Kuhaa, haukea, itämerensilakkaa ja ahventa vauvalle vain harkiten

Joidenkin ruoka-aineiden käytössä on syömistiheyteen liittyviä rajoituksia. Eräitä isoja kaloja, kuten haukea, kuhaa, Itämeren silakkaa ja ahventa, ei suositella syötäväksi kuin yhdestä kahteen kertaan kuukaudessa. Niissä on raskasmetallijäämiä, kuten elohopeaa.

Sushi ja raaka kala

Sushi ja muut raa’asta kalasta valmistetut ruuat ovat myös alle yksivuotiailla vältettävien ruokien joukossa. Raa’assa kalassa voi olla bakteeria, joka aiheuttaa listerioositaudin. Se voi johtaa jopa verenmyrkytykseen.

Siksi myös muut raa’at kalat ja äyriäiset, tyhjiö- ja suojakaasupakatut tai itse valmistetut graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet sekä mädit ja niitä sisältävät tuotteet käyvät alle 1-vuotiaalle vain kuumennettuina. Kalan sisälämpötilan tulisi olla yli 70 astetta.

Ulkomaiset pakastemarjat

Ulkomaiset pakastemarjat eivät sovi vauvalle. Sekä lapsen että aikuisen on hyvä syödä niitä vain kuumennettuna, sillä niiden epäillään olevan syy useisiin noroviruksen aiheuttamiin ruokamyrkytysepidemioihin. Riittävä kuumennus eli kahden minuutin ajan keittäminen tuhoaa viruksen, jos sitä marjoissa on.

Liottamalla valmistetut raakapuurot

Vaikka puuro on kiinteitä syövälle vauvalle mainiota perusravintoa, liottamalla yön yli huoneenlämmössä valmistetut raakaviljapuurot eivät sovi alle yksivuotiaan ruokavalioon. Tämä johtuu siitä, että tuotteiden hygieeninen laatu voi olla huono.

Tavallisia kaupan puurohiutaleita voi kuitenkin antaa vauvalle ilman kypsentämistä esimerkiksi osana smoothieta. 

Kaneli

Kanelin korkea kumariinipitoisuus tekee siitä haitallisen vauvalle. Siksi kaneli ei sovi lainkaan alle 1-vuotiaiden ruokavalioon. Vauva ei kuitenkaan mene rikki, vaikka joskus onnistuisikin saamaan suuhunsa palan kanelipullaa. Mausteena sitä ei kuitenkaan tulisi vauvaikäiselle lapselle antaa missään muodossa.

Raparperi

Raparperi sisältää oksaalihappoa, joten sitä ei kannata vauvalle antaa. Se saattaa muun muassa heikentää kalsiumin imeytymistä.

Sokeroidut tuotteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jo kaksivuotiaat saavat Suomessa sokeria yi suositellun määrän. Sokerin suuri määrä taas on yhteydessä muutenkin epäterveellisempään ruokavalioon. Sokeri on huonoksi myös hampaille, sillä se edistää haitallisten bakteerien kiinnittymistä suuhun.

Vältä vauvan kanssa siis myös sokeroituja tuotteita kuten hedelmäsäilykkeitä, jäätelöä, vanukkaita, maustettuja ja lisäainepitoisia maitovalmisteita. Myöskään makeutusaineet eivät vauvalle sovi.

Kaakao

Kaakaon sisältämä tanniini saattaa estää raudan ja sinkin imeytymistä elimistöön.

Ilmavaivoja aiheuttavat ruoka-aineet eivät sovi vauvalle suurina määrinä

Kaikki ruoka-aineet eivät ole kiellettyjä, mutta ne saattavat silti aiheuttaa vauvalle vatsanväänteitä. Esimerkiksi keräkaali, tuoreet herneet ja pavut ovat yleisiä ilmavaivojen aiheuttajia. Pieninä määrinä ne käyvät kuitenkin vauvan soseisiin.

Kuivatut herneet ja pavut sulavat huonosti, joten herneitä ja papuja kannattaa suosia tuoreina.

Vauvoille on myös omat juomasuositukset

Rintamaitoa ei voi korvata lehmänmaidolla ennen vuoden ikää. Lehmänmaidon proteiini kuormittaa huomattavasti enemmän alle yksivuotiaan lapsen munuaisia kuin äidinmaito tai korvike. Sen sijaan hapanmaitotuotteet sopivat vauvalle jo kymmenen kuukauden ikäisenä, sillä ne sulavat helpommin.

Kaurajuomaa tai muita vastaavia viljajuomia ei suositella imeväisikäisten ruoaksi, koska niiden ravintosisältö ei vastaa imeväisikäisen tarpeita. Imeväisiässä lapsen maitona ovat rintamaito tai äidinmaidonkorvike.

Ravintosuositusten mukaan alle vuoden ikäinen ei myöskään tarvitse mitään mehuja, ei edes tuore- tai täysmehuja. Hapan ja makea mehu on haitallista hampaille.

Muita alle 1-vuotiaalta kiellettyjä ruoka-aineita:

• Aprikoosin siemenet on kielletty niiden sisältämien luontaisten toksiinien takia
• Öljykasvien siemenet kuten pellavan-, pinjan-, chian-, hampun-, seesamin-, kurpitsan-, unikon- ja auringonkukan siemenet on kielletty raskasmetallikertymien vuoksi
• Yrttiteejuomat ja -haudukkeet voivat sisältää luontaisia haitta-aineita
• Ravintolisinä myytävät yrttivalmisteet voivat sisältää luontaisia haitta-aineita. Turvallisesta käytöstä ei ole tietoa.
• Riisijuoma on kielletty sen korkean raskasmetallipitoisuuden vuoksi
• Bentsoehappoa ja bentsoaatteja sisältävät elintarvikkeet (mehujuomat) – turvallisen päiväsaannin ylittyminen mahdollista
• Vehnänorasmehua ja maitohappokäytettyjä mehuja on hyvä välttää, sillä tuotteiden hygieeninen laatu voi olla huono.

Listaus perustuu Ruokaviraston päivittyvään Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet -taulukkoon. 

Vauva saattaa vanhemman nukkuessa lähteä liikkeelle kontaten ja tippua sängystä. Siksi sängyn asetteluun ja korkeuteen kannattaa kiinnittää huomiota tai siirtää vauva nukkumaan pinnasänkyyn siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa liikkua itse.

Entä miten pitää toimia, jos vahinko on jo ehtinyt tapahtua? Kysyimme asiaa Uuden lastensairaalan ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mikko Haaralta, joka on perehtynyt erityisesti lasten ja nuorten vaivoihin. Hän työskentelee myös Mehiläisessä.

Toimi näin, jos vauva tippui sängystä

Jos vauva tippui sängystä, tulee lapsen vointia tulee tarkkailla putoamisen jälkeen.

– Jos lapsi jää putoamisen jälkeen itkuiseksi, oksentaa, on käsittelyarka tai hän varoo käyttämästä jotakin raajoistaan, on syytä suunnata päivystykseen, Haara listaa.

Jos lapsi vaikuttaa sängystä putoamisen jälkeen olevan oma itsensä, eikä päässä ole isoa kuhmua, yleensä riittää seuranta kotona. Päivystyksestä voi aina pyytää puhelimitse ohjeita, jos tilanne huolettaa.

Haaran kokemuksen mukaan päivystystyössä vastaan tulee vastaan vain harvoin vauvoja, jotka olisivat loukkaantuneet sängystä putoamisen seurauksena.

– Sänky on sen verran matalalla, ettei siitä putoaminen yleensä aiheuta loukkaantumista.

Vastaanotollaan Haara törmää useammin siihen, että vauva on tipahtanut hoitopöydältä. Silloin vauva tulee alas jo huomattavasti korkeammalta.

– Vauvaa ei saisi jättää hetkeksikään yksin tasolle, josta hän voi pudota. Pienet vauvat ovat hyvin nopeita liikkeissään.

Solisluunmurtumia Haara kohtaa työssään jonkun verran.

– Kun pieni lapsi tippuu, hän ei ota kädellä automaattisesti vastaan, kuten isommat.

Jos vauva tai lapsi satuttaa päänsä, kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä terveydenhuoltoon.

– Lapsen aivot ovat aikuisia pehmeämmät, Haara muistuttaa.

Murtuma vauvalla selvitetään perin pohjin

Murtumat vauvoilla ovat harvinaisia, sillä ne vaativat yleensä voimakkaan vääntymisen tai iskun, jolle vauvat eivät tavallisesti altistu. Kun lapsi oppii kävelemään, muksahduksia ja kompastumisiakin sattuu enemmän.

Syy vauvan murtumalle selvitetään terveydenhuollossa aina huolella.

– Yleensä vanhemmat ymmärtävät, että pyrimme selvittämään taustat tarkasti, sillä murtuman taustalla voi myös olla esimerkiksi luustosairaus, mikä toki on harvinaista, mutta vaatii hoitoa.

Kaksplus vertaili neljän suuren vakuutusyhtiön vauvavakuutuksia. Esimerkkihakija on pääkaupunkiseudulla asuva 21-vuotias ensisynnyttäjä, jolla ei ole vakuutuksia ennestään vertailussa mukana olevissa vakuutusyhtiöissä. Vakuutusta haettiin lapselle ennen syntymää.

Vauvavakuutus myönnetään rakenneultran jälkeen

Vauvan sairauskuluvakuutus on lähtökohtaisesti hintava: vakuutus maksaa vakuutusyhtiöstä riippumatta satoja euroja vuodessa. Eri vakuutusyhtiöiden hinnoissa ja ehdoissa on suuria eroja.

Vakuutusten keskinäinen vertailu on haastavaa, koska vakuutuksien vuosimaksu vaihtelee paljon hakijan henkilökohtaisten asioiden perusteella. Myös korvattavien hoitokulujen määrä ja omavastuu vaihtelevat eri yhtiöissä, joten vertailussa mukana olleet vakuutukset eivät olleet yhteismitallisia.

Pääsääntöisesti vakuutuksen saa syntymättömälle lapselle aikaisintaan rakenneultraäänitutkimuksen jälkeen, joka tehdään raskausviikoilla 18–22. Ultrassa havaitut rakenneviat tai sairaudet voivat vaikuttaa vakuutuksen saantiin.

Vauvavakuutusvertailu: Kaksplussan vertailemat vakuutukset

Vakuutusmaksun suuruuteen vaikuttavat valitut enimmäiskorvaukset, korvausmäärät, omavastuun suuruus, asuinpaikka ja äidin ikä. Esimerkiksi tässä vertailuissa kalleimmassa vakuutuksessa eli Lähitapiolan vakuutuksessa on 100 euroa pienempi omavastuu kuin muissa vakuutuksissa. Vertailun halvimmassa vakuutuksessa eli Fennian vakuutuksessa taas hoitokulujen korvausmäärä on pienin.

Lisäksi vuosimaksuun vaikuttaa suuresti se, onko kyseiseen vakuutusyhtiöön keskittänyt muita vakuutuksia.

Tarkemmat tiedot vakuutuksien sisällöistä ja kattavuuksista löytyvät vakuutusyhtiöiden sivuilta.

Vauvavakuutusten vertailu ei ole helppoa

Vakuutuksien vertailu on yllättävän työlästä ja vaikeaa, sillä hinta-arvioihin vaikuttavat monet eri asiat ja osa niistä riippuu hakijan henkilökohtaisesta tilanteesta.

Jokaisella vakuutusyhtiöllä on myös erilaiset tavat arvioida vakuutuksen hintaa. Suurimmalla osalla on verkkosivuillaan laskurit, mutta esimerkiksi Lähitapiolalla vakuutusta haetaan pyytämällä tarjousta verkkosivujen kautta, jonka jälkeen vakuutusyhtiö ottaa hakijaan yhteyttä.

Joissakin tapauksissa hinta-arvion saaminen vaatii ainoastaan henkilötunnuksen ja lasketun ajan syöttämisen laskuriin ja laskuri laskee vakuutuksen hinnan automaattisesti. Toiset yhtiöt saattavat kuitenkin pyytää enemmän henkilötietoja ja ottavat yhteyttä vakuutuksen hinnasta ainoastaan puhelimitse.

Monen vakuutusyhtiöiden verkkosivuilla on mahdollisuus keskustella asiakaspalvelijan kanssa chatissa ja saada ohjeita vakuutuksen hakemiseen tai hinta-arvion saamiseen. Yksi yhtiö soitti hinta-arvion jälkeen välittömästi takaisin tarjotakseen sopivaa vakuutusta.

Carl-Philipillä ja Sofialla on ennestään kolme poikaa. Esikoinen Alexander syntyi vuonna 2016, toinen lapsi Gabriel vuonna 2017 ja katraan kolmas Julian vuonna 2021.

Hovin mukaan prinsessa voi hyvin, eikä hänen viralliseen ohjelmaansa ole odotettavissa muutoksia syksyllä.

Ruotsalaislehti Aftonbladet raportoi maanantaina, että prinssipari kertoi vauvauutisesta samana päivänä lapsilleen.

– Prinssiparin lapset saivat tänään selville, että he saavat sisaruksen ja olivat tietenkin hyvin onnellisia, hovin tiedottaja Margareta Thorgren kertoi Aftonbladetille.

Sosiaalisessa mediassa osa vanhemmista kuitenkin kertoo totuttaneensa vauvansa olemaan vierastamatta tapaamalla ahkerasti eri ihmisiä ja käymällä usein uusissa paikoissa. Voiko vauvan todella opettaa olemaan vierastamatta? Ja mikä tärkeintä, tuleeko siihen pyrkiä?

– Kun vauva vierastaa, vanhempien tulisi olla tyytyväisiä. Se kertoo, että kaikki on hyvin. On ihan omituinen ajatus, että vierastamisesta voisi tai pitäisi opetella pois, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen pohtii.

Vauvan kanssa voi toki käydä eri paikoissa ja siellä tutustua yhdessä vauvan kanssa uusiin ihmisiin ja ympäristöihin. Sitä kautta lapsi saa hiljalleen rohkeutta tutkia maailmaa yksinkin. Vierastaminen ei kuitenkaan ole haitallista, vaikka se vanhemmasta saattaakin kehitysvaiheena tuntua hankalalta.

Vauva tutkii maailmaa äidin turvin

Vierastaminen alkaa useimmiten, kun vauva on yli neljäkuinen – yleensä noin puolivuotiaana. Siinä vaiheessa lapsen kognitiiviset kyvyt ovat kehittyneet niin, että hän erottaa vieraan hoivaajan tutusta ja osaa myös reagoida asiaan.

Tutkimusten mukaan vauvan tärkein kiintymyssuhde on vierastamisvaiheessa tavallisimmin äiti. Isien merkitys kasvaa myöhemmin esimerkiksi leikkimisen saralla. Äidit taas edustavat vauvalle läheisyyttä ja lohdutusta.

Sinkkonen on urallaan tehnyt tieteellistä tutkimusta adoptiolasten kiintymyssuhteista Pelastakaa Lapset ry:ssä työskennellessään. Tutkimuksessa huomattiin, että vierastaminen saattoi adoptiolapsilla puuttua joskus jopa kokonaan, kun kiintymyssuhde ei ollut muodostunut normaalisti.

– Lapset, jotka tulivat suurista lastenkodeista, saattoivat olla valikoimattoman sosiaalisia. Eli kiipesivät muitta mutkitta kenen tahansa syliin tai ottivat kädestä ja olivat lähdössä ihan ventovieraan mukaan, Sinkkonen kertoo.

Valikoimaton kiintymyssuhde tarkoittaa sitä, ettei lapsella ole erityistä ihmissuhdetta. Silloin hän hakee hyväksyntää keneltä hyvänsä, joka vain osoittaa kiinnostusta lapseen.

– Sen sijaan lapsi, jolla on erityinen kiintymyssuhde, tutkii maailmaa sen turvin. Hän saattaa kontata äidistä poispäin vaikkapa sukujuhlilla ja tutkia ympäristöä hetken ja sitten tulla takaisin äidin syliin. On hyvin tärkeää sallia lapselle tämä, Sinkkonen painottaa.

Vierastaminen on myös temperamentista kiinni

Yleisintä vierastaminen on noin kuuden kuukauden iässä. Vaihde menee useimmiten ohi muutamassa kuukaudessa. Toisaalta vierastamista kuuluu lapsen muihinkin ikävaiheisiin: esimerkiksi 2-vuotiaat saattavat kokea eroahdistusta vieraissa paikoissa.

Kaikki vauvat eivät vierasta yhtä paljon. Samankin perheen lapset voivat olla keskenään täysin erilaisia vierastamisen suhteen. Jos lapsi ei vierasta lainkaan, ei se kuitenkaan tarkoita, ettei hän olisi kiintyneet vanhempiinsa turvallisesti.

– Toiset ovat luonnostaan rohkeampia, toiset ujompia. Tärkeää on, että lapsen annetaan olla sellainen kuin hän on, Sinkkonen korostaa.

Vanhemmille, jotka pohtivat, miten toimia lapsen kanssa, joka vierastaa Sinkkosella on yksinkertainen neuvo.

– Lapselle voi puhua rauhoittavasti ja ottaa hänet syliin. Ehkä voi yrittää kiinnittää lapsen huomio pois pelottavasta asiasta. Ja sitten vain odottaa, että vierastaminen menee ohi.

Opi tuntemaan lapsesi

Vanhempi tukee vierastusvaiheessa olevaa lasta parhaiten niin, että etenee lapsen tahtiin. Vaikka vierastaminen olisi vanhemmalle raskasta, kannattaa muistaa, että se on vain vaihe. Ajan kanssa vierastaminen väistyy ja lapsesta voi tulla yllättäen ihan erilainen kuin mitä vierastusvaihe antoi olettaa.

– Tutustu omaan lapseesi. Siten voit tukea häntä parhaiten siinä, missä hän tukea kulloinkin tarvitsee, Sinkkonen muistuttaa.

Saarikko kertoi iloisesta perhetapahtumasta Instagram-tilillään, jossa hän julkaisi kuvasarjan kauniista ja intiimistä tilaisuudesta.

– Lempeää tuulta, ukkosen jylinää, kesähellettä ja kaatosadetta. Tätä kaikkea oli sää kauniissa kastejuhlassamme tänään, Saarikko tunnelmoi.

Pienokainen sai juhlassa nimekseen Lauri Antti Akusti.

– Lauri on kaunis klassikko, jonka kolmas poika meillä lopulta sai nimekseen. Antti taas tuttu nimi molempien suvuista. Akusti on leikkisä löytö Niskavuoresta, Täällä Pohjantähden alla -teoksesta ja Miina ja Manu maatilalla -kirjasta. Viimeisintä luettu näinä vuosina eniten, Saarikko kirjoittaa Instagram-tilillään.

Ennestään Saarikolla ja hänen puolisollaan Erkki Papusella on kaksi poikaa, vuonna 2014 syntynyt Aarni ja vuonna 2019 syntynyt Kaarlo. Saarikko ja Papunen näyttävät jatkavan perinteistä linjaa lasten nimissä, sillä myös Lauri Antti Akusti liittyy komeasti kotimaisten nimien joukkoon.

Videolla Janne kertoo, että hänen elämässään on tällä hetkellä paljon meneillään.

– Niin kuin tiedätte, tässä viime aikoina on meikäläisellä ollut aikamoista turbulenssia. Totta kai se myös jatkuu, koska konkurssiprosessi on kesken ja uusia töitä on toivottavasti tulossa ja vanhoja saatellaan loppuun, Janne pohjustaa.

Konkurssiprosessilla Janne viittaa Hihhihhii Oy -tuotantoyhtiöönsä, joka jätti konkurssihakemuksen huhtikuussa.

– Silloin kun [elämässä] tapahtuu, niin usein tapahtuu paljon kaikkea, ja on hienoa, että tapahtuu myös iloisia uutisia.

– Nyt ehkä yllättävin uutinen on se, että minusta tulee jälleen isä, Janne paljastaa hymy huulillaan.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Janne Pekka Kataja (@jannekataja) jakama julkaisu

Video on saanut tuhansia tykkäyksiä ja kommenttikenttä pursuaa onnitteluja. Muun muassa Masked Singer -kollega Maria Veitola sekä juontajat Ellen Jokikunnas ja Anni Ihamäki iloitsevat vauvauutisesta kommenteissa.

Instagramin Tarinat-osiossa Janne on jakanut paitsi saman videon, myös kuvan vauvanvaatteista.

Katajalla on entisestä liitostaan kaksi lasta. Esikoistytär syntyi vuonna 2008 ja nuorempi tytär vuonna 2010. Videolla Janne kuvailee tyttäriään ”suloisiksi, ihaniksi ja maailman rakkaimmiksi”.

– Nyt he saavat uuden pikkusisaruksen, Janne päättää videon ja lupaa kertoa asiasta lisää myöhemmin.

Babycenter listasi, mitkä vauvan eleet ja tavat viestivät rakkautta vanhempaa kohtaan. Alkuperäisen, englannin kielellä julkaistun artikkelin voi lukea täältä.

1. Silmiin katsominen

Vauvat tykkäävät katsoa ihmisten kasvoja, mutta erityisen mielellään he tuijottavat hoivaajiaan. Katseen kohdistaminen vanhempaan on sisäänrakennettu selviytymisvaisto, sillä vauvan katse houkuttaa vanhempaa hoitamaan ja huomioimaan jälkikasvuaan. Samalla katsekontakti on rakkauden ja luottamuksen osoitus.

2. Hymyily

Vauva alkaa hymyillä viimeistään kolmen kuukauden iässä. Vastasyntyneen hymyt voivat olla refleksinomaisia, mutta hiljalleen vanhempi saa huomata, että lapsi vastaa hymyyn tietoisesti. Noin neljän kuukauden ikään mennessä lapsi on oppinut kohdistamaan katsettaan ja alkaa hymyillä saadakseen huomiota. Ja sitä hän tietysti haluaa rakkaimmiltaan kaikista eniten!

3. Hajun tunnistaminen

Vastasyntyneet tunnistavat hoivaajansa hajun. Jos vauvalle tarjoaisi tuoksuvaa kukkakimppua ja äidin käyttämää maitotahraista paitaa, vauva valitsisi takuulla jälkimmäisen. Vanhemman tuttu haju saa vauvan tuntemaan olonsa turvalliseksi.

4. Ääntely

Vauva suuntaa ensimmäiset äännähdyksensä ja jokeltelunsa hoivaajalleen. Nelikuiset alkavat vastailla vanhemmalle tarkoituksenmukaisesti – joskaan eivät aina ymmärrettävästi – ja pystyvät kääntämään päätään keskustelukumppanin äänen suuntaan.

5. Kiinnostuminen

Jo pieni vauva kiinnostuu samoista asioista kuin vanhempi, seuraa perässä ja ottaa mallia. Etenkin vauvavuoden lopulla vauva tahtoo mukaan askareisiin aina pyykkien lajittelusta ruuanlaittoon. Se on vauvan tapa kertoa, että hän ihailee vanhempaansa ja haluaa olla tämän lähellä.

6. Suojautuminen

Noin puolen vuoden iästä lähtien vauva saattaa vierastaa muita ihmisiä, ja silloin kenties vain läheisimmän hoivaajan syli kelpaa. Uuden ihmisen lähestyessä tai yllättävän tilanteen kohdatessa vauva voi haudata kasvonsa vanhemman rintaa vasten, mikä kertoo vauvan vankkumattomasta luottamuksesta.

7. Halu pysyä lähellä

Kaiken ikäiset vauvat viihtyvät vanhempiensa seurassa. Vauvan halu pysyä lähellä turvallista hoivaajaa korostuu eroahdistusiässä, eli noin 6–9 kuukauden ikäisenä. Vierastaminen ja eroahdistus kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen: ne ovat merkkejä siitä, että vauva tunnistaa ympäristöstään itselleen läheisimmät ja rakkaimmat ihmiset.

Lähde: Babycenter

Chachin kuvakoosteen ensimmäisessä otoksessa vastasyntynyt hymyilee valloittavasti sininen myssy päässään. Kuvatekstistä selviää, että vauva on tyttö.

– Hän on täällä! Sydämeni on täysi ja perheemme kokonainen, Chachi iloitsee.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Chachi Hildén (@chachigonzales) jakama julkaisu

Myös Jukka on julkaissut useamman kuvan sairaalatunnelmista. Kuvatekstissään hän suitsuttaa naisten ja ennen kaikkea vaimonsa vahvuutta.

– Sain taas hämmästyä siitä, miten hän [Chachi] hehkui äitiydestä ja vahvuudesta ja miten rauhallisesti hän synnytti tämän lapsen, Jukka kehuu vapaasti suomennettuna.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön jukka hilden (@jukkadudeson) jakama julkaisu

Ennestään Hildénien perheeseen kuuluvat Jukan ja Chachin tyttäret Sophia (s. 2019) ja Amelié (s. 2021). Jukalla on lisäksi aiemmasta liitostaan kaksi kouluikäistä lasta, Sisu ja Lili.

Haikeansuloinen odotus

Seura-lehden kesäkuisessa haastattelussa Jukka ja Chachi paljastivat, että vauva tulee jäämään pariskunnan viimeiseksi. Odotusta siis saatteli haikeansuloisuus.

– En halua tämän kesän kiiruhtavan ohi. Haluan tietoisesti pysähtyä hetkiin ja nauttia niistä, Chachi kuvaili raskaustunnelmiaan.

Myös isosiskot Sophia ja Amelié intoilivat jo odotusaikana pikkusiskonsa saapumisesta maailmaan. Chachi kertoi Seuralle, että ennen vauvan syntymää tytöt tiesivät tämän sukupuolen ja kutsuivat tätä nimeltä.

Taannoin Jukka avasi mietteitään isyydestä myös Kaksplussalle. Haastattelussa Jukka totesi, että lapsen saaminen järjestää elämän prioriteetit uudelleen ja tuo elämään uusia sävyjä.

– Vanhemmuudessakin harjoitus tekee mestarin. Mitä suuremmaksi tämä perhesirkus on kasvanut, sitä enemmän olen pystynyt nauttimaan vanhemmuudesta, hän tuumasi tuolloin.

Jukka ja Chachi Hildén tapasivat tv-ohjelman kuvauksissa Perussa vuonna 2017. Pari meni naimisiin vuonna 2019.

Vauvan silmätulehduksen oireita ovat silmän punoitus, vetistäminen ja rähmiminen. Myös silmäluomet voivat turvota. Jos vauvan silmä rähmii, ei kyseessä aina kuitenkaan ole silmätulehdus.

Näin vauvan silmätulehdus hoidetaan

Jos vastasyntyneen vauvan silmätulehdus on tarttunut synnytyskanavasta, oireet alkavat vauvan ensimmäisen elinkuukauden aikana. Joskus tulehdus alkaa jo synnytyssairaalassa.

Tulehduksen aiheuttaja selvitetään ottamalla silmäeritteestä bakteeri-, klamydia- ja virusnäytteet. Näyte otetaan silmän pinnalta vanupuikkoa muistuttavalla näytetikulla.

Lievä sidekalvontulehdus vastasyntyneellä hoidetaan antibioottisilmätipoilla. Ennen tippojen laittamista rähmäistä silmää voi puhdistaa hellästi kostealla vanupuikolla.

Tippojen laittaminen vauvalle ei välttämättä ole kovin helppoa. Vaikka tippa jäisi ensin suljetun luomen päälle, lääke valuu lopulta luomivakoon, jos vauvan päätä pystyy pitämään tovin paikoillaan.

Muita syitä vastasyntyneen vauvan silmätulehdukselle

Klamydiatartunta vastasyntyneellä on mahdollinen, mutta harvinainen. Vauva voi saada silmäänsä klamydiatartunnan synnytyskanavasta.

Jos vauvan silmätulehdus on klamydian aiheuttamaa, oireet alkavat suunnilleen 5–14 päivän kuluttua synnytyksestä. Antibioottitippojen lisäksi vaaditaan suun kautta otettava antibioottikuuri.

Hoito on vielä järeämpää, jos tulehduksen aiheuttajaksi paljastuu tippuri tai herpes. Silloin tulehdus vaatii niin paikallista kuin suonensisäistä antimikrobihoitoa, jota annetaan sairaalassa. Gonokokkibakteerin eli tippurin aiheuttaman silmätulehduksen oireet alkavat yleensä viiden päivän sisällä synnytyksestä.

Vauvan silmätulehdus muiden vaivojen kylkiäisenä

Lapsen silmätulehdus voi ilmaantua flunssan jälkitautina siinä missä korvatulehduskin. Tarvittaessa sitä hoidetaan antibioottitipoilla. Silmien huolellinen puhdistaminen on tärkeää.

Silmätulehdus ja korvatulehdus voivat esiintyä samanaikaisesti tai välittömästi peräkkäin, koska toisinaan aiheuttajana on sama bakteeri. Korvatulehdus voi esimerkiksi alkaa muutaman päivän kuluessa silmätulehduksen oireilusta.

Terveyskirjasto kehottaa hakeutumaan lääkäriin, jos silmän rähminen ei ota loppuakseen tai lapsi muuttuu hoidon aikana levottomaksi. Jos oireilun taustalla onkin korvatulehdus ja infektiota aletaan hoitaa antibioottikuurilla, sama lääke usein tepsii myös silmätulehdukseen.

Vauvan silmä rähmii myös, koska kyynelkanavat ovat ahtaat

Vauvan silmien rähmimisen ja vetistelyn taustalla ei aina ole silmätulehdus, vaan kyse voi olla myös kyyneltiehyiden ahtaudesta. Valtaosalla vauvoista vaiva paranee itsestään ensimmäisten kuukausien aikana.

Jos vauvan silmä rähmii tai vetistää mutta ei punoita, luultavasti kyse on kyynelkanavan tukoksesta. Sen sijaan jos vauvan silmän sidekalvo eli valkoinen osa punoittaa, kyseessä on todennäköisemmin silmätulehdus.

Vauvan silmien jatkuva rähmiminen ja vetistely kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Jos vaiva ei parane itsestään kahdeksan kuukauden ikään mennessä, kyynelkanava voidaan avata sairaalassa. Toimenpide vaatii nukutuksen.

Myös roskan joutuminen silmään voi aiheuttaa ärsytystä ja punoitusta. Jos on syytä epäillä, että silmäoireiden taustalla on roska, kannattaa hakeutua lääkäriin. Yleensä roska on helposti ja turvallisesti ammattilaisen poistettavissa.

Lähteet: Terveyskirjasto: Silmän sidekalvotulehdus lapsella; Terveyskirjasto: Vastasyntyneen terveysongelmia; Terveyskylä: Silmä rähmii tai vetistää; Terveyskylä: Vastasyntyneen silmätulehdus

Kuvassa Mandimai makaa sairaalasängyssä imettäen vastasyntynyttä. Puoliso Elias Jalovaara on sängyn vierellä.

– Meidän perhe kasvoi eilen illalla pikku leijonapojalla, kun Tau syntyi maailmaan onnistuneen synnytyksen päätteeksi tismalleen samassa synnytyssalissa kuin isoveljensä pari vuotta sitten, Mandimai kirjoittaa julkaisun yhteydessä.

Uuden tulokkaan hellittelynimi oli raskauden alusta asti Tau, kun taas 2-vuotiasta isoveljeä Elwiniä kutsuttiin somessa nimellä Yytsi ennen virallisen nimen antoa.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Mandimai Sundberg (@mandiawws) jakama julkaisu

Samalla Mandimai paljastaa vauvan syntymämitat, jotka ovat 56 senttimetriä ja 4502 grammaa.

– Vauvakuplassa kaikki hyvin, onnellinen äiti summaa.

Elämä yllätti ihanasti

Kaksplussan haastattelussa huhtikuussa 2023 Mandimai raotti perhetoiveitaan. Hän kertoi aiemmin halunneensa vain yhden lapsen, koska oli varttunut oman lapsuudenperheensä ainokaisena. Kaksplussalle Mandimai kuitenkin totesi, että oli hiljalleen alkanut avautua muillekin vaihtoehdoille.

– En ehkä ole ymmärtänyt, mikä sisaruudessa on jujuna, kun en ole sitä itse kokenut. Olen kuitenkin alkanut olla avoimempi sille, että voisin olla useammankin lapsen äiti. Ehkä odotan, että asiasta tulee varma fiilis, niin kuin Elwinin yrittämisen aikaan tuli, hän mietti tuolloin.

Tammikuussa 2024 perheellä olikin iloisia uutisia kerrottavanaan, kun Mandimai ja Elias ilmoittivat odottavansa perheenlisäystä.

– Elämä osaa yllättää ihanilla tavoilla, Mandimai kirjoitti iloisen perhekuvan yhteydessä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Mandimai Sundberg (@mandiawws) jakama julkaisu

Haapajärvellä varttunut Mandimai aloitti YouTube-uransa vain 15-vuotiaana. Nyt hän asuu perheineen Tampereella.

– Se tunne kun keikkareissulta palatessa perhekoko on kasvanut yhdellä. Tervetuloa maailmaan poikani, Olli kirjoittaa julkaisun yhteydessä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Olli Herman (@olliherman) jakama julkaisu

Kuvatekstistä päätellen Olli ei aivan ehtinyt todistamaan syntymän ihmettä.

– 4. päivä elokuuta 2024 mä myöhästyin tasan 4 minuuttia. Se ei meistä ketään haittaa. Tästä jäi tarinaa kerrottavaksi, mutta sen aika on myöhemmin.

Olli Hermanilla ja hänen puolisollaan Tytillä on ennestään Robin-niminen poika, joka syntyi vuonna 2022.

Riski, että perheen toisen lapsen syntymä jäisi Ollilta välistä, oli nähtävästi käynyt pariskunnan mielessä aiemmin keväällä. Huhtikuun alussa Olli julkaisi Instagramissa kiertueilmoituksen, jonka yhteydessä hän kyseli seuraajiltaan, missä nähdään. Tytti-puolison kommentti ”toivottavasti synnärillä” keräsi tuolloin tykkäyksiä.

Koko perhe vaikuttaa voivan nyt hyvin.

– Koko perheen 4 jäsentä on nyt koossa, kaikki meistä onnellisia ja kaikki meistä terveitä. Nyt on aika jakaa nelinkertaista rakkautta, Olli kirjoittaa.

Olli Herman tunnetaan Reckless Love -yhtyeen laulajana ja nokkamiehenä. Bändi on nyt tauolla, koska Olli on toiminut Popedan solistina vuoden 2024 alusta lähtien.

Muutenkin verrattuna vuoteen 2022 Yhdysvaltain nimitilastoissa on tapahtunut vain vähän muutoksia, koska sekä poikien että tyttöjen osalta viiden suosituimman nimen kärki on pysynyt tismalleen samana.

Yhdysvaltalaisten hittinimien yhtäläisyydet Suomen tämänhetkiseen nimimuotiin ovat selvät. Molemmissa maissa suositaan pehmeästi ääntyviä ja perinteisiä nimiä. Listoille lukeutuu myös useita tismalleen samoja nimiä, kuten Olivia, Oliver, Leo ja Emma. Joissain tapauksissa kirjoitus- ja äänneasut poikkeavat hieman toisistaan: Sofia on Yhdysvalloissa Sophia, Nooa on Noah.

Yhdysvalloissa poikien ykkösnimen paikkaa pitävä Liam ei kuulu suosituimpiin nimiin Suomessa – toisin kuin Ruotsissa, jossa nimi on peräti neljänneksi yleisin. Myös nimi Charlotta on huomattavasti suositumpi Yhdysvalloissa kuin meillä.

Perinteisyys on taas pop

Viime vuonna Kaksplus haastatteli nimistöntutkimuksen dosenttia ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkalaa, joka totesi vuoden 2022 tilastojen pohjalta, että nimimuoti on kansainvälisesti yhdenmukaistunut.

– Nykyään samat nimet ovat suosittuja ihan joka paikassa. Kansainvälistymisen myötä seurataan enemmän muiden maiden asioita, jolloin etunimetkin yhdenmukaistuvat, Saarelma-Paukkala kuvaili tuolloin.

Hän myös huomautti, että sekä Yhdysvalloissa että Suomessa vanhemmat ovat palanneet perinteiseen nimenantoon. Tässä yhteydessä se tarkoittaa ennen kaikkea raamatullisten nimien suosimista, mikä näkyy varsinkin poikien nimissä.

Nimimuoti vaihtelee noin sadan vuoden sykleissä, mikä osaltaan selittää vanhojen nimien suursuosiota. Saarelma-Paukkala kuitenkin kertoi, että perinteisten nimien uutta nousua voi selittää myös epävakaa maailmantilanne.

Rauhan aikana nimenannossa esiintyy Saarelma-Paukkalan mukaan enemmän vaihtelua ja suorastaan leikillisyyttä, kun taas sodan tai muun kriisin aikana usein perinteiset nimet kasvattavat suosiotaan.

Lähde: SSA

Kokosimme 25 nimeä merkityksineen. Suomalaisen muinaisuskon ohella edustettuina ovat antiikin Kreikan ja Rooman sekä pohjoismaisen mytologian jumalattaret.

Kaikki jumalattaret eivät kuulu luetteloon, vaan mainittuina ovat ainoastaan sellaiset nimet, jotka sopivat suomen kielelle tyypilliseen ääntämykseen.

Antiikin Kreikan jumalattaret

Kreikkalaisessa mytologiassa pääjumalat ja -jumalattaret asuvat Olympos-vuorella. Tarustossa mainitaan myös muita jumalia ja jumalattaria. Heistä maailmanlaajuisesti tunnetuin lienee Nike eli voiton jumalatar, jolta muuan urheilubrändi on lainannut nimensä.

Ymmärrettävästi kovin moni suomalaisvanhempi ei ole nimennyt lastaan Nikeksi, mutta Kreikka-fanien onneksi jumaltarustossa riittää muitakin vaihtoehtoja. Tämän listan nimistä suosituin on Iris, kun taas muut ovat jääneet Suomessa melko harvinaisiksi.

• Artemis. Muun muassa metsästyksen jumalatar. Nimeä kantaa Suomessa muutama mieskin.
• Demeter. Kasvamisen ja viljan jumalatar. Erittäin harvinainen nimi Suomessa.
• Iris. Sateenkaaren jumalatar.
• Hera. Naisten ja avioliiton jumalatar, ylijumala Zeuksen puoliso.
• Rhea. Titaani ja ylijumala Zeuksen äiti. Variantti Rea on Suomessa tavallisempi.
• Selene. Kuun jumalatar. Variantti Selina on Suomessa huomattavasti yleisempi.

Antiikin Rooman jumalattaret

Antiikin roomalaisten palvomat jumalattaret ovat periaatteessa samoja kuin kreikkalaisten: vain nimet on vaihdettu. Niinpä jokaiselle jumalattarelle löytyy vastineensa myös kreikkalaisesta mytologiasta.

Latinaan pohjautuvat nimet ovat suomalaisittain tutumpia ja kenties helpompia ääntää kuin kreikkalaiset alkuperäisversiot. Kahden roomalaisen jumalattaren nimet ovat tälläkin hetkellä suuressa suosiossa: Aurora lukeutuu yleisimpiin tyttöjen etunimiin, kun taas aiemmin harvinainen Luna on ampaissut tällä vuosituhannella muotiin.

• Aurora. Aamuruskon jumalatar.
• Diana. Luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Lisäksi äitiyden, avioelämän ja synnytyksen suojelija.
• Flora. Kevään ja kukkien jumalatar.
• Juno. Avioliiton ja taivaan jumalatar.
• Luna. Kuun jumalatar.
• Minerva. Viisauden, taiteen, tieteen, käsiteollisuuden ja toisinaan myös sotilaiden jumalatar.
• Vesta. Kotilieden ja tulen jumalatar.
• Victoria. Voiton jumalatar.

Pohjoismaisen mytologian jumalattaret

Skandinaavinen mytologia on viime vuosina tullut muotiin, mistä kiitos kuulunee viikinkisarjoille ja supersankarijätti Marvelin tuotannoille. Pohjoismainen tarusto on säilynyt jälkipolville 1200-luvulla Islannissa kirjoitetun Edda-runokokoelman myötä.

Muoti-ilmiöstä kertovat nimien Freija ja Saga eksponentiaalinen nousu nimitilastoissa. Toisaalta Eira ja Siv ovat olleet Suomessakin käytössä jo kauan aiemmin.

• Eira, Eiri. Johdettu Eir-jumalattaresta, lääkintätaidon suojelijasta.
• Freija, Freja. Nuoruuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar.
• Nanna. Muinaisskandinaavinen merkitys on ’rohkea’. Tunnetaan sekä skandinaavisessa että germaanisessa mytologiassa; jälkimmäisessä viittaa puhtauden, kukkien ja kasvillisuuden jumalattareen.
• Sága. Tarinankerronnan ja historian jumalatar. Variantit Saga ja Saaga ovat huomattavasti laajemmin käytössä.
• Siv. Nimi muodostunut Sifistä, ukkosenjumala Torin puolisosta.

Suomalaisen muinaisuskon jumalattaret

Viimeisenä muttei vähäisimpänä mainittakoon suomalainen muinaisusko, joka vaikutti Suomen alueella ennen kristinuskon rantautumista tänne asti. Muinaisuskossa keskeisessä roolissa olivat metsän ja luonnon haltiat.

Siinä missä nimi Päivätär on pysynyt kautta aikain harvinaisena, Ilmatar ja Kuutar ovat jopa nostaneet suosiotaan nykypäivänä. Kaikista yleisin listan nimistä on tietenkin Tellervo, jonka suosion huippuvuodet ajoittuvat suurten ikäluokkien syntymän aikoihin.

• Ilmatar. Jumalainen neito, joka Kalevalassa liittyy maailman ja Väinämöisen syntyyn.
• Kuutar. Nimensä mukaisesti kuun jumalatar.
• Mielikki. Kalevalassa metsän emäntä, metsän jumalan Tapion vaimo.
• Päivätär. Auringon ja päivän jumalatar.
• Tellervo. Metsän jumalan Tapion tytär.
• Vellamo. Kalevalassa veden jumalatar, veden haltian Ahdin puoliso.

Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999, WSOY)

Saarikon julkaisemassa kuvassa makaa tuuheatukkainen vastasyntynyt, jonka tapaamista isoveljet odottavat kuvatekstin mukaan innolla. Ennestään Saarikolla ja hänen puolisollaan Erkki Papusella on kaksi poikaa, vuonna 2014 syntynyt Aarni ja vuonna 2019 syntynyt Kaarlo.

– Meidän maailman muutti veljessarjan kolmonen, kesäpoika, joka syntyi Turussa tänään aamulla. Hän on pieni, söpö ja täysin valmis elämään, Saarikko kirjoittaa kuvan yhteydessä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Annika Saarikko (@annika.saarikko) jakama julkaisu

Samassa yhteydessä Saarikko siteeraa Eeva Kilven runoa sekä kiittää synnytyssairaalan ammattilaisia.

– Olemme Erkin kanssa kiitollisia elämän ihmeestä. Ja valtavan kiitollisia myös TYKSin Majakkasairaalan henkilökunnan osoittamasta erinomaisesta huolenpidosta ja ammattitaidosta jo tähän mennessä.

Vihjasi perhehaaveista kauan sitten

Anna-lehden haastattelussa vuonna 2022 Annika Saarikko totesi, ettei ole puolisoineen vielä lyönyt lukkoon perheen lapsilukua.

– Emme ole sulkeneet pois ajatusta kolmannesta lapsesta, Saarikko sanoi tuolloin.

Samalla Saarikko otti esille mahdollisuuden, että hänen urallaan voi vielä tulla vaihe, jolloin hän ottaa enemmän vastuuta kotona. Saarikon toimiessa valtiovarainministerinä ja keskustan puoluejohtajana arjen sujuvuudesta huolehti pääasiassa Papunen, pariskunta kertoi yhteishaastattelussa.

Monesti poikalapsi saa toisen tai kolmannen nimensä isän, isoisän tai muun rakkaan sukulaisen mukaan. Tästä syystä monet vanhat miesten nimet kuuluvat edelleen suosituimpiin etunimiin. Noin sata vuotta vanhojen nimien suosiota edesauttaa se, että ne kuulostavat tuoreilta nykyvanhempien korvissa.

Vaikka tämänhetkisen nimimuodin valtavirtaa on inspiroitua menneisyydestä, kaikkia vanhoja nimiä ei ole niin sanotusti löydetty uudelleen. Jotkin vanhat miesten nimet ovat olleet jo aikanaan harvinaisia. Niinpä historiasta on vielä ammennettavaa niille, jotka etsivät lapselleen vanhaa mutta yksilöllistä nimeä.

Kokosimme yli 200 kaunista miehen nimeä, joista jokainen on ollut käytössä viimeistään 1920-luvulla.

Vanhat suomalaiset miesten nimet (A–G)

Juuri nyt e-alkuiset nimet ovat muodissa. Vuonna 2023 syntyneiden poikien kymmenestä suosituimmasta nimestä peräti neljä alkaa e:llä: Eino, Elias, Emil ja Eeli. Niistä jokainen on ollut käytössä jo ennen 1900-lukua.

Myös monet a-kirjaimella alkavat vanhat miesten nimet ovat uudella kierroksella. Aatos, Alvar, Anton ja Aarni kuuluvat tämän hetken suosituimpiin etunimiin. Sen sijaan Aale, Aake, Aatto, Eeti ja Eljas muistuttavat tämän hetken hittinimiä mutta ovat huomattavasti harvinaisempia.

• Aake
• Aale
• Aapeli
• Aapo
• Aarne
• Aarni
• Aarno
• Aaro
• Aaron
• Aarre
• Aatami
• Aatos
• Aatto
• Aatu
• Ahti
• Aimo
• Aito
• Akseli
• Albert
• Aleksanteri
• Aleksi
• Alfred
• Allan
• Alpo
• Alvar
• Ano
• Anselmi
• Antero
• Anton
• Antti
• Armas
• Arne
• Arno
• Artturi
• Arvid
• Arvo
• Aukusti
• Aulis
• Auvo
• Edvard
• Edvin
• Eeli
• Eelis
• Eemeli
• Eerik, Erik
• Eero
• Eeti
• Eetu
• Eevertti
• Einari
• Eino
• Elias
• Eliel
• Eljas
• Emil
• Enok
• Ensio
• Erkki
• Ernesti
• Esko
• Gabriel

Lisää vanhoja nimiä (H–O)

Tähän listaan mahtuu monta jo keskiajalla käytössä ollutta miehen nimeä, kuten Johannes, Matti ja Olavi. Nämä erittäin vanhat miesten nimet ovat pysyneet suosittuina tähän päivään asti. Myös Ilmari, Juhani, Kalevi ja Mikael ovat kaikkien aikojen yleisimpiin kuuluvia nimiä.

Valtavirran ulkopuolelta nimeä etsivälle muun muassa Into, Heimo, Kaino ja Kunto voivat olla varteenotettavia vaihtoehtoja.

• Hannes
• Heikki
• Heimo
• Heino
• Hermanni
• Hugo, Huugo
• Iisak
• Iisakki
• Iivari
• Iivo
• Ilkka
• Ilmari
• Ilpo
• Into
• Jaakko
• Jalmari
• Jalo
• Joel
• Johan
• Johannes
• Jooseppi
• Jouko
• Jouni
• Juha
• Juhana
• Juhani
• Juho
• Jussi
• Kaaleppi
• Kaapo
• Kaarle
• Kaarlo
• Kalervo
• Kaleva
• Kalevi
• Kalle
• Kauko
• Kauno
• Klaus
• Kullervo
• Kunto
• Kustaa
• Kyösti
• Lauri
• Leevi
• Lenni
• Leo
• Mainio
• Martti
• Matias
• Matteus
• Matti
• Mauno
• Maunu
• Mauri
• Mikael
• Mikko
• Nestori
• Niilo
• Oiva
• Olavi
• Olli
• Onni
• Oskari
• Osmo
• Ossi
• Ossian
• Otso
• Otto

Vanhat suomalaiset miesten nimet (P–Y)

Tämän listan nimistä suosituimmat ovat Toivo ja Väinö, joiden edellinen kultakausi paikantuu 1900-luvun alkuun. Nyt Väinö on poikien kolmanneksi suosituin ja Toivo 14. suosituin ensimmäinen etunimi.

Viime vuosisadan alun hittinimet Tauno, Uuno ja Yrjö joutunevat puolestaan odottamaan uutta kukoistuskauttaan vielä tovin, jos sellainen enää koittaa. Näiden nimien ohella Urpo on saanut taakakseen kurjan sivumerkityksen, joka vaikuttanee nimien suosioon.

Sen sijaan Taito, Tyko ja Valpas ovat pysyneet harvinaisina yli vuosisadan ajan, vaikka niihin liittyy suorastaan positiivisia merkityksiä.

• Paavali
• Paavo
• Pauli
• Pekka
• Pellervo
• Pentti
• Pertti
• Pietari
• Reino
• Risto
• Robert
• Roope
• Runar
• Sakari
• Salomon
• Samuel
• Seppo
• Severi
• Simeon
• Simo
• Sulho
• Sulo
• Taavetti
• Taavi
• Tahvo
• Taisto
• Taito
• Taneli
• Tapani
• Tapio
• Tarmo
• Tauno
• Tenho
• Terho
• Timo
• Toimi
• Toivo
• Topias
• Torsti
• Tuomas
• Tuure
• Tyko, Tyyko
• Uljas
• Unto
• Uolevi
• Urho
• Urpo
• Usko
• Uuno
• Valio
• Valpas
• Valto
• Valtteri
• Veijo
• Veikko
• Veli
• Verneri
• Vihtori
• Vilhelmi
• Vilho
• Viljami
• Viljo
• Ville
• Vilppu
• Voitto
• Väinämö
• Väinö
• Ylermi
• Yrjö

Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999, WSOY)

Otoksissa tuhisee tummatukkainen vauva kapaloituna. Kuvatekstissä pariskunta ilmoittaa vauvan olevan tyttö.

– Terve tyttö saapui muuttamaan meidän maailman eilen, he kirjoittavat sydämen ja enkelihymiön kera.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön MARIA HUNTINGTON (@mariahuntington_) jakama julkaisu

Vauva on Marian esikoinen. Riku Dufvalla on entuudestaan yksi lapsi.

Perheen vuoro

Maria Huntington on kertonut avoimesti julkisuudessa toiveestaan tulla äidiksi. Kaksplussan haastattelussa vuonna 2020 Maria pohdiskeli, miten urheilu-uran ja perheen perustamisen voisi yhdistää.

Tuolloin 23-vuotias Maria totesi, että perhe ja koti ovat hänen prioriteettejaan. Raskaus kuitenkin pakottaisi harjoittelun ja kilpailun tauolle, mistä seuraisi myös taloudellisia vaikutuksia.

– Haluaisin tehdä pitkän uran ja urheilla mahdollisesti vielä 10 vuotta, mutta en tiedä pystynkö odottamaan 10 vuotta, että saisin ensimmäisen lapsen.

Tuotuaan raskautensa julkisuuteen Maria avautui Timeout-podcastissaan siitä, että hänen pahin pelkonsa on ollut se, ettei raskaus jostain syystä onnistuisi. Podcast on Marian ja hänen ystävänsä, aitajuoksija Lotta Haralan juontama.

Kesällä 2023 Maria Huntington ilmoitti pitävänsä taukoa huippu-urheilusta. Tammikuussa pian raskausuutisen julkistamisen jälkeen Maria kertoi Aamulehdelle, että hän lopettaa kilpaurheilu-uransa ja aikoo keskittyä perhe-elämään ja yrittäjyyteen.

Urheilu-urallaan Maria voitti seitsenottelun SM-kultaa kolme kertaa. Vuonna 2019 hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden.

Vauvalla korvan suun ja tärykalvon välinen matka on hyvin lyhyt. Tavallista vanupuikkoa vauvan korviin ei sovi missään nimessä työntää. Vauvan korvien puhdistus onnistuu pelkällä paperilla.

Jos suuaukon ympärille, korvakäytävän ulkopuolelle, alkaa kertyä vaikkua, sen voi helposti pyyhkiä hellävaroen pois kostealla nenäliinalla.

Korvakäytävästä vaikkua ei tarvitse alkaa puhdistaa, vaikka kaupoissa myydäänkin vauvoille tarkoitettuja vanupuikkoja, jotka ovat malliltaan erilaisia kuin aikuisten vanupuikot. Liiallinen puhdistaminen voi johtaa korvakäytävän tulehtumiseen.

Puhdistamisesta voi siis olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lapsen korvien puhdistus ja huuhtelu

Sama puhdistusohje pätee myös vanhemmille lapsille. Korvakäytävään ei tarvitse erikseen kajota.

Lapset voivat valittaa, että korvat menevät lukkoon. Tällöin yksi syy voi olla se, että vaikkua on niin paljon, että tärykalvo ei ole enää yhteydessä ulkoilmaan. Tällöin myös kuulo heikentyy.

Kouluikäiset lapset voivat valittaa korvien ”lukkiutumista”. Syitä korvatuntemuksiin on kolme: Korvakäytävä voi olla täynnä vaikkua, jolloin tärykalvo ei ole enää yhteydessä ulkoilmaan ja kuulo on heikentynyt. Muita syitä voivat olla korvatulehdus tai korvan limaisuus.

Jos lapsen korva vaikuttaa ”pysyvän lukossa”, kannattaa korvaa mennä näyttämään lääkärille. Lapsen korvia ei kannata alkaa itse huuhtoa.

Lähteet: Suomalainen vauvakirja (Otava) ja Terveyskirjasto.fi

Kaikista vieraskielisistä nimistä ei ole tehty ruotsinnoksia, vaan ne on otettu käyttöön sellaisinaan. Erityisesti englannin- ja saksankielisistä maista tutut nimet, kuten Alice, Liam ja William, ovat saaneet vankan jalansijan ruotsalaisessa ja suomenruotsalaisessa nimistössä.

Kokosimme yli 170 kaunista nimeä, jotka ovat suosittuja nykyvauvoilla sekä Ruotsissa että Suomessa. Joukossa on myös perinteisempiä tai harvinaisempia poimintoja, jotka pehmeän äänneasunsa perusteella sopivat tämänhetkiseen nimimuotiin.

Tyttöjen ruotsalaiset nimet

Tämän hetken trendinimissä korostuvat pehmeät, suorastaan laulavat äänteet. Useimmat ruotsalaiset nimet kuulostavat kauniilta myös suomalaisittain lausuttuina.

Nykyvanhempien nimisuosikkeja sekä Suomessa että Ruotsissa ovat esimerkiksi Ellen, Frida ja Livia.

• Adele
• Agnes
• Agneta
• Alba
• Alice
• Alicia
• Alma
• Alva
• Amelia, Amelie
• Anna
• Astrid
• Ava
• Bea
• Clara, Klara
• Ebba
• Edith
• Eira
• Elin
• Ella
• Ellen
• Ellie
• Elma
• Elsa
• Elvira
• Esther
• Estrid
• Fanny
• Freja, Freya
• Frida
• Hedda
• Hilda
• Ida
• Ilse
• Ines
• Inga
• Ingrid
• Iris
• Juni
• Karin
• Lea, Leah
• Leona
• Li
• Lily
• Linnea
• Liv
• Livia
• Lo
• Louise
• Lova
• Lovisa
• Luna
• Lykke
• Maj
• Maja
• Majken
• Malin
• Maria
• Marie
• Matilda
• Maya
• Meja
• Moa
• Molly
• My
• Märta
• Nellie
• Olivia
• Saga
• Sally
• Sara
• Selma
• Signe
• Sigrid
• Solveig
• Sofia
• Stella
• Stina
• Svea
• Thea
• Tilda
• Tilde
• Tove
• Tua
• Tuva
• Tyra
• Vera
• Vilma, Wilma
• Åsa

Ruotsalaisia nimiä pojille

Englanninkieliset vaikutteet näkyvät selvästi poikien nimissä: suosituimpiin etunimiin kuuluvat muun muassa Liam, Elton, Kevin ja Milton. Myös perinteisemmät ruotsalaiset nimet, kuten Björn, Hjalmar ja Nils, ovat edelleen länsinaapurissa nykyvanhempien mieleen.

Suomenkielisten ja ruotsalaisten vanhempien nimimaku on selvästi yhdenmukaistunut. Elias, Emil ja Leo lukeutuvat yhteisiin suosikkeihin.

• Adam
• Adrian
• Albin
• Alex
• Alexander
• Alfred
• Alvar
• Alvin
• Anton
• Arvid
• August
• Axel
• Benjamin
• Björn
• Bo
• Carl, Karl
• Dante
• Edvin
• Einar
• Elias
• Elis
• Elton
• Emil
• Erik
• Felix
• Frans
• Frej
• Gabriel
• Gustav
• Göran
• Henry
• Hjalmar
• Hugo
• Isac, Isak
• Ivar
• Jan
• Jasper
• Jesper
• Joakim
• Johan
• Johannes
• Kaj
• Kalle
• Kasper
• Kent
• Kjell
• Kevin
• Knut
• Lars
• Liam
• Linus
• Leo
• Leon
• Levi
• Lucas, Lukas
• Ludvig
• Malte
• Marcus, Markus
• Mats
• Matteo
• Max
• Melker
• Mikael
• Milo
• Milton
• Måns
• Nils
• Noah
• Olav
• Olle
• Oliver
• Oscar, Oskar
• Otto
• Ove
• Pontus
• Rasmus
• Robin
• Sam
• Sebastian
• Svante
• Sven
• Tage
• Ted
• Theo
• Ture
• Valter, Walter
• Vincent
• Viggo
• William

Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto, Skatteverket, Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999, WSOY)

Monet vanhat suomalaiset naisten nimet ovat säilyttäneet vankan asemansa vuosikymmeniä. Usein esimerkiksi toinen tai kolmas nimi kulkee suvussa, mikä pitää tietyt nimet erityisen elinvoimaisina.

Kokosimme 150 kaunista naisen nimeä, joista jokainen on ollut käytössä viimeistään 1920-luvulla. Jotkin nimet ovat kestosuosikkeja, toiset ovat olleet aikanaan harvinaisempia ja nousseet suosioon vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Lisäksi mukana on harvinaisia vanhoja nimiä, jotka eivät ole koskaan nousseet hiteiksi. Kenties niiden aika koittaa vielä!

Vanhat suomalaiset naisten nimet (A–H)

Nämä nimet miellyttävät monia nykyvanhempia, koska tällä hetkellä nimimuodin kirkkaimpia tähtiä ovat pehmeästi ääntyvät nimet. Samalla sadan vuoden takaiset nimet ovat alkaneet kuulostaa nykyvanhempien korvissa tuoreilta.

Suosiosta kertovat myös tilastot: Aino oli vuonna 2023 suosituin vauvoille annettu nimi. Tästä luettelosta kymmenen suosituimman nimen joukkoon lukeutuivat myös Aada, Ellen ja Helmi. Sen sijaan Alda, Alida, Aliida ja Faina ovat olleet kautta aikain harvinaisuuksia.

• Aada, Ada
• Aili
• Aina
• Aini
• Ainikki
• Aino
• Alda
• Alida, Aliida
• Aliina, Alina
• Aliisa, Alisa
• Alli
• Alma
• Alviina
• Amanda
• Anelma
• Anita
• Anja
• Anna
• Anneli
• Annikki
• Asta
• Aune
• Aura
• Aurora
• Bertta
• Edla
• Eeva, Eva
• Eila
• Eini
• Elisabet
• Ellen
• Elli
• Elma
• Emilia
• Emma
• Elviira
• Faina
• Fanni, Fanny
• Greta
• Helena
• Helga
• Helka
• Helli
• Helmi
• Helvi
• Hertta
• Heta
• Hetti
• Hilda
• Hilja
• Hillevi
• Hilkka
• Hilma
• Hulda

Lisää vanhoja nimiä (I–O)

Tämän osuuden nimistä yleisimpiä ovat Johanna, Kaarina, Liisa ja Maria. Nämä vanhat suomalaiset naisten nimet lukeutuvat kaikkien aikojen suosituimpiin. Nykyvanhempia viehättävät erityisesti Kerttu, Lilja, Linnea ja Matilda.

Ilmi, Laimi, Lauha ja Maini ovat puolestaan pysytelleet aina harvinaisina. Jos siis etsii lapselleen vanhaa mutta yksilöllistä nimeä, tässä on muutama hyvä vaihtoehto!

• Ida, Iida
• Iita
• Ilmi
• Impi
• Inkeri
• Irene
• Irma
• Jenny
• Johanna
• Josefiina
• Julia
• Justiina
• Kaarina
• Kaisa
• Katariina
• Kerttu
• Klaara
• Klaudia
• Kreeta
• Kristiina
• Kyllikki
• Lahja
• Laila
• Laimi
• Laina
• Lauha
• Leena
• Lempi
• Liisa
• Lilja
• Linnea
• Loviisa
• Lydia, Lyydia
• Lyyli
• Maija
• Maila
• Maini
• Maire
• Mandi
• Manta
• Maria
• Marja
• Marjatta
• Martta
• Matilda
• Meeri
• Mielikki
• Miina
• Oili
• Olga
• Onerva
• Orvokki

Vanhat suomalaiset naisten nimet (P–V)

Monet suosionsa säilyttäneet vanhat suomalaiset naisten nimet alkavat s-kirjaimella. Sofia on yhä yksi suosituimmista naisten nimistä, kun taas Saimi, Selma ja Siiri ovat tehneet näyttävän paluun yli sadan vuoden takaa.

Löytämättömiä helmiä ovat puolestaan Pulmu, Seidi, Telma ja Tilma, jotka eivät ole koskaan kuuluneet nimimuodin valtavirtaan.

• Pulmu
• Raakel, Rakel
• Saara
• Saima
• Saimi
• Salli
• Sandra
• Sanelma
• Seidi
• Selma
• Siiri
• Sirkka
• Sofia
• Sohvi
• Stiina
• Sylvia
• Sylvi
• Telma
• Tilda
• Tilma
• Toini
• Toivi
• Tuovi
• Tyyne, Tyyni
• Ulla
• Ulriikka
• Unelma
• Valma
• Valpuri
• Vappu
• Varma
• Venla
• Vieno
• Vilhelmiina
• Vilja

Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999, WSOY)

Koko nimeltään Harlinien huhtikuussa syntynyt kuopus on Jules Mauritz Eljas Harlin. Mauritz-nimen lapsi on perinyt isältään, sillä se on Rennyn toinen nimi.

Jules-nimi on Suomessa hyvin harvinainen. Vuosina 2020–2024 vain kymmenen miestä on saanut kyseisen nimen Digi- ja väestötietoviraston etunimihaun mukaan.

Johanna Harlinin julkaisemassa Instagram-kuvassa poseeraa koko nelihenkinen perhe. Esikoinen Coco Liisa Maria Harlin on tyytyväisenä isänsä sylissä. Coco on syntynyt heinäkuussa 2022, joten lapsilla on ikäeroa vajaat kaksi vuotta.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Johanna Harlin (@johannaharlin) jakama julkaisu

Harlinit viettävät vauhdikasta ja kansainvälistä elämää

Harlinit ovat kertoneet muun muassa Kaksplussan taannoisessa haastattelussa, että toivovat suurta perhettä. Pieniä haasteita sen toteutumiselle kuitenkin asettaa se, että heidän työnsä elokuva-alalla on intensiivistä ja kiireistä.

Kaikesta huolimatta pariskunta on todennut, että perheellistyminen on ollut heidän unelmiensa täyttymys. Jää nähtäväksi, saavatko Coco ja Jules vielä pikkusisaruksia.

Rennyllä on myös yksi poika aiemmasta liitosta. Cocon ja Julesin isoveli Luukas Harlin on tosin jo kolmeakymmentä lähestyvä aikuinen.