Kun vauva kasvaa, imetyshetket voivat käydä levottomammiksi. Lapsen voi olla vaikeaa asettua rauhassa rinnalle ja hän saattaa etsiä tekemistä käsilleen.

Jos imetyskorua ei käytä, lapsi usein innostuu vetämään äitiä hiuksista, kiskomaan tätä vaatteista tai nipistelemään kipeästi ihoa. Sen sijaan imetyskorun värit ja tekstuuri voivat kiinnittää lapsen huomion ja siten rauhoittaa imetyshetket – sekä säästää äidin nipistelyiltä ja raapaisuilta.

Halutessaan imetyskorua voi käyttää muulloinkin kuin imetyksen aikana. Jos vauvaa kantaa sylissään tai kantorepussa jonkin askareen tekemisen ajan, imetyskoru voi vangita lapsen huomion ja vanhempi keskittyä meneillään olevaan puuhaan.

Imetyskorun voi joko ostaa tai tehdä itse

Imetyskoruja myydään monissa verkkokaupoissa. Imetyskorun askartelu itsekin onnistuu, kunhan huolehtii muutamasta seikasta.

Korun nyörin tulisi olla kestävää mutta mukavaa materiaalia, kuten satiininyöriä. On myös viisasta hankkia niskan kohdalle tuleva kiinnityslukko: jos vauva kiskaisee kovaa, imetyskoru aukeaa lukon kohdalta hallitusti eikä kiskaisu satuta imettäjää.

Helmien on hyvä olla suurehkoja. Ainakin laitimmaisten helmien eteen on syytä sitoa solmut, jotta helmet eivät lentele ympäriinsä korun mahdollisesti auetessa.

Helmien materiaali voi olla esimerkiksi virkattua lankaa, puuta tai BPA-vapaata silikonia. Lapsi voi olla kiinnostunut tunnustelemaan korua myös suullaan, joten materiaali kannattaa valita sen mukaisesti.

Materiaalia valitessa on hyvä pohtia, miten imetyskoru puhdistetaan. Kovissa materiaaleissa miedon saippuaveden, huuhtelun ja huolellisen kuivaamisen tulisi riittää. Langasta tehdyt pallot tulisi pystyä irrottamaan ja pesemään pesukoneessa lankakerässä ilmoitettua pesulämpötilaa ja -ohjelmaa noudattaen.

Imetyskorua ei saa jättää lapsen ulottuville valvomatta. Jos vauva pääsee käsittelemään korua yksin, sen nyöri aiheuttaa kuristumisvaaran.

Imetyskoru on ihana muisto vauva-ajasta

Imetyskoru on kiva tapa muistaa odottavaa äitiä. Se onkin oiva baby shower -lahja, joka todennäköisesti osoittautuu vauvan kasvaessa hyödylliseksi.

Kun imetys päättyy, imetyskoru jää ihanaksi muistoksi vauva-ajasta. Sen voi laittaa talteen esimerkiksi lapsen muistolaatikkoon.

Jos omaan tyyliin vain sopii, imetyskorua voi toki käyttää asusteena myöhemminkin. Korun tulevan käyttötarkoituksen voi ottaa huomioon etenkin, jos päättää askarrella korun itse.

Yhtenä syynä tähän voi olla se, että oksitosiinihormonia ei erity riittävästi pumpun äärellä. Tutkitustihan nimenomaan ihokontakti, hellä kosketus ja rentoutuminen edesauttavat sitä, että keho tuottaa oksitosiinia.

Heruisiko maitoa siis helpommin, jos pumppaamista testaisi heti nautinnollisen seksin jälkeen?

Amerikkalaisäidit väittävät: seksi lisää maidon herumista

Tiktokissa erityisesti amerikkalaisnaisten keskuudessa on viime aikoina kohistu aiheesta. Osa imettävistä äideistä on kertonut olevansa vakuuttunut idean toimivuudesta: seksi tosiaan on tuntunut lisäävän heillä maidon määrää ja helpottanut pumppaamista, kertoo yhdysvaltalainen Parents-media.

Yhdysvalloissa rintamaidon pumppaaminen on hyvin yleistä, sillä monet äidit palaavat töihin vauvojen ollessa vielä imetysikäisiä.

Ideasta innostuneet ovat kokeneet, että pumppaaminen ei stressaa ja tunnu yhtä työläältä, kun maitoa virtaa auliimmin. Sen lisäksi ratkaisevaa on se, että maitoa tulee enemmän: pienen vauvan ruokaillessa jo muutamat millilitrat ratkaisevat, saako vauva vatsansa täyteen.

Mitä asiantuntija tuumaa ilmiöstä?

Imetysohjaaja ja Breastfeeding Doesn’t Have to Suck -kirjan kirjoittaja Melinda Cockeram ei täysin tyrmää ideaa Parentsin haastattelussa.

Hänen mukaan nautinnollisen seksin jälkeinen oksitosiiniryöppy voi kyllä edistää maidon herumista, kun pumppaamisen aloittaa. Se ei itsessään kuitenkaan ehkä riitä edesauttamaan oksitosiinin erittymistä uudelleen voimakkaasti 20 minuutin pumppaussession aikana.

Cockeramin mukaan on myös huomioitava se, että nimenomaan nautinnollinen seksi edistää oktosiinihormonia. Jos äiti on tyytymätön seksin jälkeen, ei oktosiinia erity runsaasti. Seksiä ei siis kannata harrastaa vain siitä syystä, että toivoo sen lisäävän maidontuloa, jos muuten seksi ei huvita.

Hänen mukaansa kiinnostuneet voivat kuitenkin kokeilla maidon pumppaamista seksin jälkeen. Suuria odotuksia maidon herumiseen ei kuitenkaan ehkä kannata ladata.

– Tukea imetykseen ensimmäisinä päivinä tarvitsevat erityisesti ensisynnyttäjät ja keisarileikkauksella synnyttäneet sekä äidit, joiden vastasyntynyt saa lisämaitoa synnytyssairaalassa, toteaa väitöskirjatutkija, TtM Jaana Lojander tiedotteessa.

– Laadukas imetystuki, jota toteutetaan oikeaan aikaan, sekä harkitumpi lähestymistapa ei-lääketieteellisistä syistä annettaviin lisämaitoihin voisivat edistää äitien mahdollisuuksia täysimettää.

Moni äiti kokee imetystuen riittämättömäksi

Synnytyssairaaloiden tiukentuneet resurssit ovat näkyneet myös imetysohjauksen puutteena. Moni synnyttäjä on kokenut Naistenklinikan lapsivuodeosastojen 61 ja 52 tilanteen kestämättömäksi. Synnyttäjät nostivat yhteisessä kannanotossaan esille muun muassa olemattoman imetysohjauksen.

Väitöstutkimuksen tulokset tukevat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että synnytyksen jälkeinen imetystuki on äitien näkökulmasta katsottuna usein riittämätöntä.

Tutkimukseen osallistuneet äidit kaipasivat sairaalan ammattilaisilta enemmän ennakoivaa ja kiireetöntä tukea imetyksen perusasioihin, kuten vauvan asettamiseen rinnalle ja imuotteen tarkistamista. Äidit kaipasivat myös imetykseen sisällöltään ja laadultaan yhtenäisempää tukea, joka olisi paremmin huomioinut heidän yksilölliset tarpeensa. 

– Äitien kielteiset näkemykset synnytyksen jälkeisestä imetystuesta korostavat tarvetta muutokselle. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että imetys ja sen tukeminen ovat monimutkaisia ja moniulotteisia asioita eivätkä ratkaisut niiden edistämiseksi ole yksinkertaisia, väitöskirjatutkija Lojander huomauttaa. 

Terveydenhuollon ammattilaisten jatkuva kouluttaminen, koko organisaation sitoutuminen näyttöön perustuviin imetystä edistäviin käytäntöihin ja erityisesti johdolta saatava tuki ovat tutkitusti avaintekijöitä laadukkaan imetystuen toteutumisessa.

Vauvamyönteisyysohjelmasta apua?

WHO:n vauvamyönteisyysohjelman tarkoituksena on suojella ja edistää imetystä, jotta äidit voisivat imettää suositusten mukaisesti. Ohjelma perustuu Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen -käytäntöihin, joiden tarkoituksena on luoda parhaat edellytykset imetykselle ensipäivinä.

Vauvamyönteisyysohjelman keskiössä ovat henkilökunnan osaamisen varmistaminen sekä yksikön sitoutuminen ohjelman käytäntöihin ja äidinmaidonkorvikkeiden kansainväliseen markkinointikoodiin. Suomalaisista synnytyssairaaloista noin neljänneksellä on voimassa oleva vauvamyönteisyyssertifikaatti. 

Imetystuki, kuten äitien imetystoiveiden huomiointi, ohjauksen yhdenmukaisuus ja käytännön imetysohjaus, paranivat vauvamyönteisyysohjelman myötä.

Erityisesti uudelleensynnyttäjien näkemykset sairaalan imetystuesta paranivat merkittävästi.

– Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto, joka huomioi äitien yksilölliset tarpeet ja perhekeskeisen toteutuksen, on suositeltavaa hyvän imetystuen varmistamiseksi ja imetyksen edistämiseksi. Äitien ja imetyksen tukeminen ei ole vain yksilön tukemista, vaan se on investointi koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen, Lojander painottaa. 

Kun Irene Naakasta alkoi tuntua siltä, että kaksivuotiaan kuopuksen imetystaival on ohi ja imetyksen lopettaminen edessä, kohtasi hän yllättäviä oireita.

– Olin juuri lähdössä matkalle, kun ajattelin, että nyt on hyvä hetki lopettaa. Olo oli kuitenkin imettämisen loppumisen jälkeen kummallinen.

Irene tunsi olevansa itkuinen ja toivoton. Tunne muistutti häntä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Neuvolakäynnit olivat parivuotiaan lapsen kanssa harvassa, joten Irene päätyi etsimään itse tietoa siitä, mistä oireissa voisi olla kyse. Nopeasti selvisi, että kyse oli melko varmasti imetyksen lopettamisesta.

Kun Irene kertoi oireistaan Instagram-seuraajilleen, hän yllättyi, miten paljon äidit kertoivat vastaavista kokemuksista. Se oli tärkeää vertaistukea.

– Oireiden kesto huolestutti, sillä osalla ne olivat kestäneet kuukausia. Pelkäsin, että minullakin menee koko kesä niiden kanssa.

Lopulta Irenen oireet väistyivät nopeasti ja olo kohentui parissa viikossa. Irene olisi kuitenkin kaivannut sitä, että joku olisi varoittanut imetyksen päättymisen voivan aiheuttaa outoja oireita.

Suomessa ilmiöön on herätty vasta hiljattain

Naistentautien erikoislääkäri Aura Pyykönen vahvistaa, että imetyksen päättyessä ja sen myötä hormonitoiminnan muuttuessa voi esiintyä moninaista itkuherkkyyttä ja masentunutta mielialaa.

Ilmiö on englanniksi nimeltään post-weaning depression. Suomessa ilmiö on tunnistettu vasta hiljattain, minkä takia vakiintunutta suomenkielistä käsitettä ei vielä ole.

Imetyksen loppumisen myötä naisen kehossa tapahtuu paljon muutoksia hormonaalisella tasolla.

– Oireiden mahdollisuus on hyvä tiedostaa ja pohtia, voiko lopetuksen ajoittaa siten, ettei se osu päällekkäin muiden kuormittavien tekijöiden, esimerkiksi töihin paluun kanssa.

Pyykösen mukaan muutaman viikon kestävä lievä alakulo on normaalia, mutta jos tilanne pitkittyy tai muuttuu vaikeammaksi, on syytä hakea apua. Joskus esimerkiksi käsittelemättömät asiat synnytyksestä tai vauva-ajasta voivat nousta pintaan vasta imetyksen päätyttyä.

Oireiden kestäessä pidempään saatetaan tarvita mielialalääkitystä helpottamaan oloa. Hyvä puoli asiassa on Pyykösen mukaan se, että imetyksen loputtua äidin ei tarvitse olla huolissaan lääkkeiden vaikutuksesta lapseen.

Oireita voi myös itse yrittää helpottaa sillä, että on ensinnäkin tietoinen imetyksen lopettamisen mahdollisuudesta aiheuttaa erilaisia oireita, joihin myös mielialanlasku kuuluu. Itseään kohtaan kannattaa olla erityisen hellä ja huomioiva.

Lisäksi lapsen lähellä pitäminen esimerkiksi halailemalla tai sylitellen voi helpottaa sekä lapsen että äidin oloa, sillä siinäkin vapautuu oksitosiinia, jota erittyy myös imettäessä ja esimerkiksi omaa lasta nuuhkiessa.

– Läheisyyden ja hellimisen ei tarvitse päättyä, kun imettäminen päättyy. On vain positiivista, jos se jatkuu pitkään, sillä se vaikuttaa positiivisesti myös lapsen hyvinvointiin.

Suomessa suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauden ikään asti. Kiinteän ruuan ohella imetystä on hyvä jatkaa vähintään vuoden ikään asti tai niin pitkään kuin perhe toivoo, Terveyskirjastossa määritellään.

Tutkimukseen osallistuneista äideistä 98 prosenttia aloitti imetyksen synnytyksen jälkeisen viikon aikana ja kolme neljästä imetti lastaan vähintään kuuden kuukauden ajan. Imetyssuositus toteutui useimmiten äideillä, jotka synnyttivät alateitse ilman komplikaatioita.

– Synnytyspelosta kärsineillä äideillä täys- ja osaimetyksen jääminen suositusta lyhytkestoisemmaksi oli kolme kertaa todennäköisempää, toteaa lääketieteen lisensiaatti Maija Vasanen Itä-Suomen yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.

Synnytyspelolla oli merkittävä yhteys imetyksen kestoon riippumatta siitä, oliko synnytystapana spontaani alatiesynnytys, elektiivinen tai kiireellinen keisarileikkaus tai imukuppiavusteinen synnytys.

Synnytyspelon ohella kaksosraskaus, äidin ylipaino, korkea verenpaine ja tupakointi ovat yhteydessä lyhempään imetyksen kestoon. Myös äidin nuorella iällä, ensisynnyttäjyydellä, yksinhuoltajuudella ja alhaisemmalla koulutustasolla havaittiin yhteys lyhempään imetysaikaan.

Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 2013–2020 kerättyä aineistoa. Yhteensä tutkimukseen osallistui 2 521 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa synnyttänyttä naista.

Tutkijoiden iloksi ilmeni, että yli puoli vuotta imettäneiden äitien osuus nousi noin 71 prosentista 85 prosenttiin vuosien 2013–2020 välisenä aikana. Samalla lyhemmän aikaa imettäneiden osuus laski 27 prosentista 15 prosenttiin.

Tutkimusta johtanut professori Leea Keski-Nisula arvioi tiedotteessa, että imetyksen pidentyminen voi selittyä lisääntyneellä tietoisuudella imetyksen hyödyistä ja se kertoo myös imetysneuvonnan ja -tuen onnistumisesta.

Alle 1-vuotiaan vauvan ruokavaliossa tulisi välttää ruoka-aineita, jotka ovat huonosti sulavia tai jotka sisältävät lapselle haitallisia aineita. Lapsen tullessa yksivuotiaaksi vanhemmat voivat kuitenkin rentoutua, sillä 1-vuotias lapsi voi ryhtyä syömään samaa ruokaa kuin muut perheenjäsenet.

Seuraavat ruoka-aineet eivät sovellu alle 1-vuotiaan ruokavalioon:

Suola

Vauvan ruokaan ei lisätä suolaa, sillä vauvan munuaiset eivät kykene poistamaan sitä yhtä tehokkaasti kuin aikuisen. Lisäksi runsas suolankäyttö lisää riskiä sairastua myöhemmin verenpainetautiin.

Muistathan välttää myös piilosuolaa. Suolaisia valmisruokia tai elintarvikkeita, kuten makkaraa, kinkkua ja juustoa, ei saa antaa vauvalle. Myös leipien suolapitoisuuden kanssa on hyvä olla tarkkana.

Hunaja

Hunaja, jota pidetään yleisesti terveellisenä, on alle yksivuotiaiden lasten vältettävien aineiden listalla. Tutkimuksissa on todettu, että hunajalla on yhteys alle vuoden ikäisten lasten botulismimyrkytyksiin.

Vauvojen elimistön puolustusjärjestelmä ei ole kehittynyt vielä riittävästi, jotta se pystyisi tuhoamaan botulismimyrkytyksen aiheuttavan bakteerin itiöitä. Siitä syystä hunajaa ei suositella loroteltavaksi vauvojen ruokiin.

Nitraatteja sisältävät kasvikset

Paljon nitraatteja sisältävät ruoka-aineet ovat vältettävien ruoka-aineiden listalla. Nitraatit suurina määrinä voivat olla haitaksi lapselle, sillä ne muuttuvat elimistössä nitriitiksi, joka voi haitata hapenkuljetusta pienen lapsen elimistössä.

Nitraattia sisältävät kasvikset – älä anna näitä vauvalle:

• punajuuri
• pinaatti
• nokkonen
• erilaiset lehtisalaatit
• rucola
• kiinankaali, lehtikaali ja kyssäkaali
• kurpitsa (mukaan lukien kaikki kurpitsalajit, muttei kesäkurpitsa)
• retiisi
• varsiselleri
• fenkoli
• tuoreet yrtit
• idut

Uudet perunat

Uudet perunat eli varhaisperunat eivät käy vauvalle samasta syystä kuin muutkaan nitraattia sisältävät kasvikset: niitä ei suositella alle yksivuotiaille niiden korkean solaniini- ja nitraattipitoisuuden vuoksi.

Makkarat, nakit ja leikkeleet 

Niin ikään makkarat, nakit ja leikkeleet eivät sovi alle 1-vuotiaalle suolan, kovan rasvan ja nitriitin vuoksi.

Maksa, maksaruoat ja maksamakkarat ja -pasteijat

Korkean A-vitamiinipitoisuuden vuoksi maksa, erilaiset maksaruoat ja maksamakkarat ja -pasteijat ovat alle 1-vuotilailta kiellettyjä. Liiallinen A-vitamiinin saanti voi johtaa lapsilla maksan toiminnan ja aineenvaihdunnan häiriöihin.

Kuhaa, haukea, itämerensilakkaa ja ahventa vauvalle vain harkiten

Joidenkin ruoka-aineiden käytössä on syömistiheyteen liittyviä rajoituksia. Eräitä isoja kaloja, kuten haukea, kuhaa, Itämeren silakkaa ja ahventa, ei suositella syötäväksi kuin yhdestä kahteen kertaan kuukaudessa. Niissä on raskasmetallijäämiä, kuten elohopeaa.

Sushi ja raaka kala

Sushi ja muut raa’asta kalasta valmistetut ruuat ovat myös alle yksivuotiailla vältettävien ruokien joukossa. Raa’assa kalassa voi olla bakteeria, joka aiheuttaa listerioositaudin. Se voi johtaa jopa verenmyrkytykseen.

Siksi myös muut raa’at kalat ja äyriäiset, tyhjiö- ja suojakaasupakatut tai itse valmistetut graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet sekä mädit ja niitä sisältävät tuotteet käyvät alle 1-vuotiaalle vain kuumennettuina. Kalan sisälämpötilan tulisi olla yli 70 astetta.

Ulkomaiset pakastemarjat

Ulkomaiset pakastemarjat eivät sovi vauvalle. Sekä lapsen että aikuisen on hyvä syödä niitä vain kuumennettuna, sillä niiden epäillään olevan syy useisiin noroviruksen aiheuttamiin ruokamyrkytysepidemioihin. Riittävä kuumennus eli kahden minuutin ajan keittäminen tuhoaa viruksen, jos sitä marjoissa on.

Liottamalla valmistetut raakapuurot

Vaikka puuro on kiinteitä syövälle vauvalle mainiota perusravintoa, liottamalla yön yli huoneenlämmössä valmistetut raakaviljapuurot eivät sovi alle yksivuotiaan ruokavalioon. Tämä johtuu siitä, että tuotteiden hygieeninen laatu voi olla huono.

Tavallisia kaupan puurohiutaleita voi kuitenkin antaa vauvalle ilman kypsentämistä esimerkiksi osana smoothieta. 

Kaneli

Kanelin korkea kumariinipitoisuus tekee siitä haitallisen vauvalle. Siksi kaneli ei sovi lainkaan alle 1-vuotiaiden ruokavalioon. Vauva ei kuitenkaan mene rikki, vaikka joskus onnistuisikin saamaan suuhunsa palan kanelipullaa. Mausteena sitä ei kuitenkaan tulisi vauvaikäiselle lapselle antaa missään muodossa.

Raparperi

Raparperi sisältää oksaalihappoa, joten sitä ei kannata vauvalle antaa. Se saattaa muun muassa heikentää kalsiumin imeytymistä.

Sokeroidut tuotteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jo kaksivuotiaat saavat Suomessa sokeria yi suositellun määrän. Sokerin suuri määrä taas on yhteydessä muutenkin epäterveellisempään ruokavalioon. Sokeri on huonoksi myös hampaille, sillä se edistää haitallisten bakteerien kiinnittymistä suuhun.

Vältä vauvan kanssa siis myös sokeroituja tuotteita kuten hedelmäsäilykkeitä, jäätelöä, vanukkaita, maustettuja ja lisäainepitoisia maitovalmisteita. Myöskään makeutusaineet eivät vauvalle sovi.

Kaakao

Kaakaon sisältämä tanniini saattaa estää raudan ja sinkin imeytymistä elimistöön.

Ilmavaivoja aiheuttavat ruoka-aineet eivät sovi vauvalle suurina määrinä

Kaikki ruoka-aineet eivät ole kiellettyjä, mutta ne saattavat silti aiheuttaa vauvalle vatsanväänteitä. Esimerkiksi keräkaali, tuoreet herneet ja pavut ovat yleisiä ilmavaivojen aiheuttajia. Pieninä määrinä ne käyvät kuitenkin vauvan soseisiin.

Kuivatut herneet ja pavut sulavat huonosti, joten herneitä ja papuja kannattaa suosia tuoreina.

Vauvoille on myös omat juomasuositukset

Rintamaitoa ei voi korvata lehmänmaidolla ennen vuoden ikää. Lehmänmaidon proteiini kuormittaa huomattavasti enemmän alle yksivuotiaan lapsen munuaisia kuin äidinmaito tai korvike. Sen sijaan hapanmaitotuotteet sopivat vauvalle jo kymmenen kuukauden ikäisenä, sillä ne sulavat helpommin.

Kaurajuomaa tai muita vastaavia viljajuomia ei suositella imeväisikäisten ruoaksi, koska niiden ravintosisältö ei vastaa imeväisikäisen tarpeita. Imeväisiässä lapsen maitona ovat rintamaito tai äidinmaidonkorvike.

Ravintosuositusten mukaan alle vuoden ikäinen ei myöskään tarvitse mitään mehuja, ei edes tuore- tai täysmehuja. Hapan ja makea mehu on haitallista hampaille.

Muita alle 1-vuotiaalta kiellettyjä ruoka-aineita:

• Aprikoosin siemenet on kielletty niiden sisältämien luontaisten toksiinien takia
• Öljykasvien siemenet kuten pellavan-, pinjan-, chian-, hampun-, seesamin-, kurpitsan-, unikon- ja auringonkukan siemenet on kielletty raskasmetallikertymien vuoksi
• Yrttiteejuomat ja -haudukkeet voivat sisältää luontaisia haitta-aineita
• Ravintolisinä myytävät yrttivalmisteet voivat sisältää luontaisia haitta-aineita. Turvallisesta käytöstä ei ole tietoa.
• Riisijuoma on kielletty sen korkean raskasmetallipitoisuuden vuoksi
• Bentsoehappoa ja bentsoaatteja sisältävät elintarvikkeet (mehujuomat) – turvallisen päiväsaannin ylittyminen mahdollista
• Vehnänorasmehua ja maitohappokäytettyjä mehuja on hyvä välttää, sillä tuotteiden hygieeninen laatu voi olla huono.

Listaus perustuu Ruokaviraston päivittyvään Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet -taulukkoon. 

Nännilävistys on napalävistyksen ohella kaikkein hitaimmin paraneva lävistystyyppi. Lävistyskohdan paraneminen voi kestää useita kuukausia, koska paranemista hidastaa vaatteiden jatkuva hankaus. Nännilävistystä ei siis kannata ottaa juuri silloin, kun suunnittelee raskautta ja syntyvän lapsen imetystä.

Parantunut nännilävistys ei yleensä ole ongelma, jos tulevaisuuden toiveissa siintää imetys. Imetyksen tuki ry:n asiantuntija, imetyskouluttaja Niina Pöyhönen kertoo, että useimmilla nännilävistys ei aiheuta imetykseen erityisiä hankaluuksia. Kuitenkin jos käy huono tuuri, vaikeudet voivat olla merkittäviä.

– Nännin lävistäminen voi ikävässä tapauksessa aiheuttaa herumista heikentävää hermojen vaurioitumista tai maidon poistumista haittaavaa arpeutumista, joka voi lisätä tiehyttukosten riskiä, Pöyhönen toteaa.

Tiehyttukos tarkoittaa tilannetta, jossa maito ei pääse kulkemaan ulos rinnasta. Silloin tukoskohta kipeytyy ja voi tuntua turvonneelta ja kuumenneelta. Jos tukosta ei saada hoidettua ajoissa, voi tilanne äityä kivuliaaksi rintatulehdukseksi. Rintatulehdukseen liittyy myös korkea kuume ja yleisvoinnin heikentyminen.

Nännilävistys ja imetys – miten se tapahtuu käytännössä?

Imetys voi hoitua kahdella eri tavalla, jos imettävällä vanhemmalla on nännilävistys. Ensisijaisesti Pöyhönen suosittelee lävistyskorun poistamista koko imetysajaksi eli jopa kuukausien tai vuosien ajaksi.

– Siinä joutuu ottamaan riskin lävistyksen umpeutumisesta, mutta vaihtoehto on vauvalle turvallisin.

Jos koru on imetyksessä paikallaan, se voi aiheuttaa vauvalle kudosvaurioita suuhun sekä tukehtumisriskin. Toinen vaihtoehto on siis poistaa koru jokaisella imetyskerralla erikseen. Tämä toimintatapa on kuitenkin melko vaivalloinen ja edellyttää huolellista käsihygieniaa.

Pöyhösen mukaan nännilävistys voi joskus aiheuttaa sen, että maitoa poistuu lävistysrei’istä maitotiehyiden lisäksi. Näin voi käydä, koska lävistysreiät ovat maitotiehyitä suurempia.

Jos maitoa alkaa virrata lävistysrei’istä, maitoa saattaa tulla kerralla paljon ja suurella paineella. Tällöin vauvalla voi olla vaikeuksia pärjätä maitotulvan kanssa.

Tällaisessa tilanteessa Pöyhönen neuvoo turvautumaan suihkuavan maidon kesytyskonsteihin, kuten keräämään ensimmäiset maitosuihkut harsoon ennen imetyksen aloittamista ja kokeilemaan imetysasentoja, joissa vauva on pystymmässä asennossa, vatsaa korkeammalla. Samoja kikkoja käyttävät imettäjät, jotka kärsivät niin sanotuista suihkutisseistä muiden syiden kuin nännilävistyksen takia.

Vaikka veden antaminen voi tuntua harmittomalta, on vastaus yksinkertainen: imetetty tai korviketta syövä vauva ei tarvitse sitä. Äidinmaito ja korvike sisältävät D-vitamiinia lukuun ottamatta kaiken vauvalle tarpeellisen ravinnon ennen kiinteiden aloittamista. Rintamaidon koostumus on myös lähes 88-prosenttisesti vettä, mikä voi tulla joillekin vanhemmille yllätyksenä.

Vesi ei kuitenkaan ole myrkkyä lapsille, vaikka ulkomailla onkin takavuosina uutisoitu ja varoiteltu veden olevan pienokaisille jopa hengenvaarallista. Maissa, joissa vesi ei ole puhdasta, sen antamiseen vauvalle sisältyy infektioriski. Suomessa on kuitenkin niin onnellinen tilanne, että täällä vesijohtovesi on yksi maailman puhtaimmista.

Veden haitat voivat kuitenkin tulla esiin muulla tavalla.

– Vesi voi rajoittaa saadun rintamaidon tai korvikkeen määrää, ja se on haitallista vauvalle, toteaa kätilö Maiju Starck äitiysneuvola Perhe-Artesta.

Jos imetyskerrat vähenevät, äidin maidontuotanto saattaa alkaa heikentyä. Vesi voi lisäksi häiritä ravinteiden imeytymistä vauvan kehossa.

Vauvalle vettä vasta kiinteiden kanssa

Kun vauva alkaa syödä kiinteitä ruokia 4–6 kuukauden iässä ja ruokailee pystyasennossa, hän voi alkaa harjoitella mukin käyttöä. Tällöin ruokajuomana voi olla vesi. Suomessa hanavesi kelpaa hyvin, eikä vettä tarvitse siis keittää.

– Kiinteitä syövän vauvan pääasiallinen neste on kuitenkin edelleen rintamaito tai korvike, eikä niitä saisi korvata vedellä, Starck muistuttaa.

Vaikka aikuisella paras janojuoma ja ruokajuoma on vesi, vauvan kohdalla on tosin, sillä vedessä ei ole mitään tarvittavia suoloja. 

Vettä helteillä tai vatsataudissa?

Entä onko kuitenkin joitain erikoistilanteita, jolloin vauva voisi tarvita maidon lisäksi vettä? Kesähelteillä aikuisen itse hörppäillessä vesipullostaan saattaa tulla ajatus, että vauvakin kaipailisi vettä. Nykypäivänä etenkin vanhempi sukupolvi saattaa kannustaa tarjoamaan vavalle vettä kesäkuumalla. Kyseessä on kuitenkin yleinen harhaluulo: kuuma kelikään ei ole syy veden juottamiseen pikkuiselle.

Myös sairaana, erityisesti vatsataudissa, nesteen saamisen merkitys korostuu. Silloinkin rintamaito tai korvike on kuitenkin tärkein vauvan nesteyttäjä, Starck korostaa. Imetyskertoja voi tihentää tavallisesta, varsinkin jos maito ei meinaa pysyä sisällä. Äidinmaitoa tai korviketta voi myös tarjota vauvalle pieniä määriä kerrallaan esimerkiksi lusikalla. 

– Kotioloissa en keksi tilannetta, jossa vauvalle tarvitsisi antaa vettä, Starck kiteyttää.

Kaksosten äiti Sanna Kranjc keksi leipoa itsensä ja kaksivuotiaiden lastensa kunniaksi täytekakun, jonka ulkokuoren hän muotoili rintoja vastaaviksi. Tissikakulla perhe juhlisti sitä, että vaikeasta alusta huolimatta kaksosimetys onnistui ja vauvat saivat rintamaitoa kahden vuoden verran, mikä oli ollut Sannan toive.

Alku oli pumppaamista

Sannan kaksoset syntyivät pieninä keskosina, raskausviikon 32 tuntumassa. Sanna alkoi pumpata rintamaitoa, jotta keskoset saisivat sitä, vaikka eivät vielä pystyneet imemään rintaa.

Ensimmäisen kerran pienokaiset pääsivät äitinsä rinnalle noin viikon ikäisinä ja pääasiassa vain haistelivat rintaa.

Pikkuhiljaa kaksosten motoriikka ja voimat alkoivat kuitenkin vahvistua. Kun vauvat olivat elinviikkojensa puolesta täysiaikaisia, he alkoivat nauttia maitoa pullon lisäksi myös suoraan rinnasta. Lisämaitoa tarvittiin kuitenkin suunnilleen puolen vuoden ikään asti.

Vaikka imetyksen alkutaival oli hankala ja työläs, Sannalla oli kova halu saada se onnistumaan.

– Esikoisenkin kanssa imetystuokiot olivat olleet ravinnon tarjoamisen lisäksi tärkeitä yhteisiä hetkiä, jolloin saattoi olla lähekkäin. Luin myös paljon keskosten synnyttyä siitä, miten hyödyllistä imetys on keskosvauvoille.

Sairaalassa Sanna totesi, että haluaisi imettää kaksosiaan vuoden tai kahden ikäisiksi, sillä erityisesti keskosvauvoille suositellaan kahden vuoden imetystä kehityksen tueksi. Hoitajat kuitenkin toppuuttelivat, ettei Sannan kannattaisi asettaa itselleen liian kovia tavoitteita.

Anoppi riensi avuksi, jotta imetys saatiin käyntiin

Kun kaksoset pääsivät kotiin, saapui slovenialainen anoppi perheen avuksi neljäksi viikoksi. Sitä Sanna muistelee erittäin kiitollisena, kuten myös neuvolan tarjoamaa imetystukihenkilöä.

– Molemmista oli korvaamaton apu siinä, että imetys saatiin kunnolla vauhtiin.

Kun imetys alkoi sujua, se tarjosi hengähdyshetkiä niin Sannalle kuin kaksosille. Kun lapset rauhoittuivat yhtä aikaa rinnoille, Sanna sai levätä.

Kahden vuoden iän lähestyessään kaksoset hakeutuivat rinnalle enää kerran päivässä.

– Kerroin heille silloin, että maito on pian jäämässä eläkkeelle.

Sanna näki Instagramissa happy one year breastfeeding -kakkuja, joita oli valmistettu ulkomailla, erityisesti Yhdysvalloissa. Siitä Sanna sai idean imetyksen päättymisen juhlistamiseen.

– Kakku oli hyvä tapa tarjota lapsille merkkipaalu imetyksen lopettamiseen, mutta halusin myös juhlia itseäni ja sitä, että jaksoin niin sitkeästi imettää heitä.

Sanna otti sokerimassakuorrutuksiin mallia miesten polttarikakuista.

Kun kakku oli valmis, kerääntyivät Sanna, hänen miehen, esikoinen ja kaksoset juhlistamaan tärkeää hetkeä, joka ikuistettiin myös valokuviin.

Sanna jakoi Facebookin Imetyksen tuki -ryhmään kuvan juhlinnasta. Otos keräsi ihastuneita kommentteja. Moni kaksosten äiti kiitteli Sannaa siitä, miten paljon toivoa julkaisu antaa omaan imetystaipaleeseen.

Isovanhemmat ovat kuitenkin monille lapsiperheille korvaamaton tuki ja turva. Vauvan ja perheen hyvinvointia ajatellen olisi hyvä, että kaikki läheiset olisivat samalla kartalla suosituksista.

Imetys.fi-sivustolle on koottu isovanhemmille oma imetysopas, joka on laadittu nimenomaan peilaten nykypäivän imetyssuosituksia menneeseen aikaan. Oppaassa selvitetään, miten nykyohjeet eroavat siitä ajasta, kun isovanhempi on itse ollut tuore vanhempi.

Kaksplus teki koosteen siitä, miten entisaikoina ajateltiin vauvan parasta. Lukiessa myös tuore vanhempi saa huomata, miten eri tavalla imetyksestä ajateltiin entisaikaan.

1950- ja 1960-luku: Täysimetystä vain muutamia viikkoja

Vielä 1950-luvulla täysimetystä suositeltiin siihen asti, että vauva on kuuden kuukauden ikäinen. Suositus on sama kuin tänäkin päivänä, vaikka nykyään vanhempia ohjeistetaan aloittamaan kiinteiden ruokien maistattaminen vauvan ollessa 4–6 kuukautta.

Kuitenkin 1960-luvulle tultaessa suositusta muutettiin rankasti. Sopivan täysimetyksen kestoksi määritettiin vain 3–4 viikkoa.

Imetyksen sopivana kokonaiskestona pidettiin molempina vuosikymmeninä 8–10 kuukautta. Vuorokaudessa imetyskertoja sopi olla noin viisi kappaletta. Lapsentahtisuutta suosituksissa ei vielä nähty.

1970- ja 1980-luku: Imetys loppuu viimeistään puolen vuoden iässä

Seitsemänkymmentäluvulla täysimetystä suosittiin vain 3–4 kuukauden ajan – kahdeksankymmentäluvulla 2–5 kuukauden ajan.

Imetyksen kokonaiskesto oli 3–6 kuukauteen, kahdeksankymmentäluvulle tultaessa painotettiin puolta vuotta.

Imetyskertoja sai 1970-luvulla olla suotuisasti viisi vuorokaudessa. 1980-luvulla määrä nousi onneksi jo 7–8 kertaan.

Seitsemänkymmentäluvulla vain seitsemän prosenttia yli puolivuotiaista oli täysimetettyjä.

Suositukset erosivat muutenkin rutkasti nykyisestä: esimerkiksi erään vuoden 1971 Kaksplus-lehden mukaan vauvavuoden ruokalistaan kuuluivat tuoremehut jo ennen kiinteiden ruokien aloitusta. Mehuja annettiin laimennettuina kolmen viikon iästä alkaen.

Itkuisia vauvoja ja äitejä

Tutkitun tiedon vaikutus alkoi onneksi vahvistua imetyssuositusten pohjana 1980-luvulla, mikä on jatkunut tähän päivään saakka.

Vauvantahtista imetystä pidetään tänä päivänä ratkaisevana sille, että imetys onnistuu. Silloin rinnat pyrkivät erittämään maitoa juuri sen verran, kun vauva sitä tuntuu kaipaavan.

Vauvantahtinen imetyssuositus alkoi saada jalansijaa 1990-luvulla. Sitä ennen äitejä ohjeistettiin, että imetyskertojen välissä tulee olla neljän tunnin tauko, yöllä mielellään pidempi.

Imetyshetki ei saanut kestää pidempään kuin vartista puoleen tuntiin.

Tällaiset ohjeistukset vaikuttivat monilla siihen, että maitoa ei yksinkertaisesti tullut riittävästi, kun vauvan luontaista imemistä rajattiin.

Ohjeistukset aiheuttivat murhetta niin vauvoille kuin äideille. Eräskin 1970-luvulla esikoistaan imettänyt äiti kertoi Kaksplussalle, että epäili imetyksen epäonnistumisen syyksi liian pieniä rintoja – maito kun herui herkästi pois täyteen pakkautuneista rinnoista.

Nykytiedon valossa ongelmana oli se, että vauva ei päässyt syömään tarpeeksi usein, joten maidon tuotanto alkoi tyrehtyä.

Nykyään myös tiedetään, että ennen neljän kuukauden ikää aloitettu kiinteiden ruokien syöminen kasvattaa allergiariskiä. Neuvolan ohjeistuksella lisäravintona käytetään tänä päivänä äidinmaidonkorvikkeita.

Myös läheisyyden merkityksestä tiedetään nykyään enemmän: vauvan itkuun reagoiminen ja sylin tarjoaminen eivät tee vauvasta pilalle hemmoteltua vaan vahvistavat vauvan perusturvallisuutta ja hyvinvointia.

Lähteet: Imetyksen tuki ry: Imetysuutisia 1/2023

Vaikka aluksi imetys saattaa jännittää, omat hartiat ja selkä kannattaa tietoisesti rentouttaa. Lähelle kannattaa varata vesikannu, sillä imettävä äiti tarvitsee paljon nestettä.

Perinteinen imetysasento

Perinteisessä kehtoasennossa vauva lepää äidin sylissä imetettävän rinnan puoleisella käsivarrella. Oikeanlaisessa asennossa vauva ja äiti ovat vastatusten, napa napaa vasten. Vauvan pää on suoraan vartalon jatkeena, ja leuka on hiukan nostettuna.

Vauva on sylissä melko keskellä, jotta leuan asento on sopiva ruokailuun. Kannattaa huomata, että vauvan on hankala syödä, jos hänen päänsä on kovin lähellä imettäjän kainaloa. Erillisestä kainaloasennosta kerrotaan lisää tuonnempana artikkelissa.

Ylähuulesta näkyy hiukan reunaa, ja alahuuli rullautuu kevyesti miellyttävässä imetysasennossa. Silloin myös leuka liikkuu melko laajasti.

Imiessä ei saisi kuulua slurps-ääntä. Hyvä imetysasento on lähes äänetön.

– Ystävääkin voi pyytää arvioimaan, miltä asento näyttää, vinkkaa kätilö Maiju Starck.

Aluksi vauva hiukan heruttelee rintaa ja saattaa kosketella sitä. Sen jälkeen alkaa tehokkaampi imu. Imeminen on vauvalla vaativaa hommaa, joten hän saattaa välillä pitää pieniä taukoja ja jatkaa sitten.

Asento toimii isommillakin vauvoilla, ja sitä voi tukea tyynyillä tai imetystyynyllä.

Imetysasento ristikehtona

Ristikehtoasento on kehtoasentoa vastaava, mutta siinä äiti kannattelee vauvaa vastakkaisen puoleisella kädellä imetettävästä rinnasta katsoen. Tällöin imetettävän rinnan puoleinen käsi jää vapaaksi esimerkiksi rinnan tarjoamista varten. Äidin kämmen on vauvan hartioiden takana, peukalo toisen korvan takana ja muut sormet toisen. Käsivarrellaan äiti tukee vauvan lantiota itseään vasten. Imetysasento helpottaa vauvan liikuttelua, ja se sopii hyvin hyvän imuotteen etsintään.

Kainaloasento

Kainaloasennossa äiti kannattelee vauvaa imetettävän rinnan puoleisella kädellä niin, että vauvan jalat osoittavat kohti äidin selkäpuolta. Vauva on siis äidin kainalossa vatsa äidin kylkeä vasten. Äiti kannattelee vauvaa kämmenellään hartioiden takaa ja tukee häntä käsivarrella kiinni kylkeensä. Kainaloasento on hyvä imetysasento keisarileikkauksen jälkeen tai pienelle tai ennenaikaiselle vauvalle. Se toimii hyvin isorintaisilla äideillä ja sopii myös kaksosten imettämiseen.

Takanoja

Takanoja-asento on helposti toteutettava ja äidille rento asento. Siinä äiti asettuu tyynyjen avulla puoli-istuvaan asentoon esimerkiksi sängyllä tai sohvalla. Vauva on vatsallaan äidin vatsaa vasten niin, että vauvan kasvot ovat rinnan kohdalla. Asento aktivoi vauvan vaistomaisesti hakeutumaan rinnalle eikä häntä tarvitse paljon kannatella. Samalla idealla toimii myös pystyasento, jossa äiti istuu pystyssä tai seisoo, ja vauva on rinnalla kyykkivässä asennossa. Pystyasennossa täytyy tukea vauvan niskaa ja selkää.

Imetysasento kylkimakuulla

Imetysasento kylkimakuulla sopii erityisen hyvin yöruokintaan. Tässä asennossa sekä äiti että vauva makaavat kyljellään vatsat vastakkain. Äiti asettaa rinnanpäänsä samalle tasolle kuin kyljellään olevan vauvan suu. Toisilla äideillä asento on hieman takakenoinen ja toisten taas täytyy nojata eteenpäin. Tyynyn voi asettaa avuksi sekä vauvan että äidin selän taakse. Rintaa voi ohjata kädellä sopivalle korkeudelle tai jos rinta on suuri, sen alle voi taitella esimerkiksi pienen pyyhkeen.

Imetystyyny avuksi

Istualtaan imettäessä imetystyyny ei ole välttämätön. Tavallisia tyynyjä kannattaa kuitenkin varata imetysmaratoneihin ympärilleen. Tyynyjen on tarkoitus tukea äitiä, ei vauvaa.

Äidin kannattaa nostaa omin käsin vauva lähelle rintaa, ja asetella sitten tyyny tukemaan omaa käsivarttaan. Tyyny kannattaa asettaa vauvaa kannattelevan käden alle, jotta käsi voi levätä rennosti.

Tyynyn avulla vauvaa pitelevää käsivartta kohotetaan niin ylös, että vauvan nenä ja nänni ovat vastakkain. Silloin vauva saa ”haukattua” hyvän imuotteen. Lisäksi tyynyjä voi asetella selän taakse, jotta olo olisi mahdollisimman mukava.

Lähde: Imetyksen tuki ry ja kätilö-sairaanhoitaja Maiju Starck neuvola Perhe-Artesta 

Lue myös: 

Ensimmäiset hetket ovat tärkeitä – imetä ilman stressiä

Vastasyntynyt vauva ja imetys – mitä tapahtuu ensimmäisten päivien aikana?

Kolmas pyörä, sinua tarvitaan! Viisi vinkkiä, miten läheinen voi tukea imetystä

Imetysvaikeudet sattuvat äitiin pahasti – selätä ongelmat rennolla otteella!

Alkoholia on suositeltavaa välttää, jos imettää. Nykytiedon valossa vauvalle ei ole haitallista, jos imettävä äiti ottaa satunnaisesti lasin viiniä tai vaikkapa saunasiiderin. Säännöllinen tai runsas alkoholinkäyttö on kuitenkin haitaksi sekä vauvalle että äidille.

Muutama asia on hyvä pitää mielessä, jos imettävä äiti suunnittelee nauttivansa alkoholia vapaaillan tai muun tilaisuuden aikana. Listaus pohjautuu Imetyksen tuki -järjestön laatimiin ohjeisiin.

1. Vauva tarvitsee vesiselvän hoitajan

Alkoholin nauttimiseen imetysaikana ei liity pelkästään huoli siitä, voiko alkoholi kulkeutua rintamaidon mukana myös lapsen kehoon. Vaikka humalatila olisi lievä, vaikuttaa se vanhemman yleiseen kykyyn hoitaa lasta.

Vapaaillan ajaksi on siis sovittava toisen vanhemman tai muun luotettavan ja vauvalle tutun hoitajan kanssa siitä, että tämä pitää huolen lapsesta äidin poissaolon ajan. Hoitaja ei saa nauttia alkoholia lapsenvahtina toimiessaan.

2. Varaudu etukäteen

Jos haluaa, että vauva saa äidin rintamaitoa myös poissaolon ajan, on pumppaaminen parasta aloittaa hyvissä ajoin. Päivien kuluessa pienistäkin määristä maitoa voi kertyä mukava potti, Imetyksen tuki muistuttaa.

Hoitaja tarvitsee lisäksi selkeät ohjeet, miten maidon voi syöttää vauvalle. Jos vauva ei osaa tai halua syödä tuttipullosta, muitakin keinoja syöttämiseen on olemassa.

3. Rintapumppu tarvittaessa mukaan

Äidin kannattaa pakata rintapumppu mukaan rientoihin, jos hänellä on tapana imettää usein tai jos häneltä tulee paljon maitoa.

Alkoholin vaikutuksen alaisena lypsettyä maitoa ei saa antaa vauvalle, mutta pumppaaminen tai maidon käsin lypsäminen ehkäisee tukoksia maitotiehyissä sekä ikäviä tuntemuksia rintojen alueella seuraavana päivänä. Kurjimmillaan tiehyisiin muodostunut tukos voi aiheuttaa rintatulehduksen.

4. Varovaisuus kunniaan

Imetysaikana kehon kyky käsitellä alkoholia on heikentynyt. Äiti voi päihtyä huomattavasti pienemmästä määrästä alkoholia kuin aikaisemmin. Omaa vointia on siis kuulosteltava illan aikana ja juominen kannattaa lopettaa ajoissa.

Kotiin palattuaan äidin on tärkeää muistaa, että perhepedissä eli vauvan vieressä nukkuminen ei ole sallittua, jos on nauttinut alkoholia.

5. Entä vapaaillan jälkeen?

Yksittäisen alkoholiannoksen jälkeen on suositeltavaa odottaa vähintään kaksi tuntia, ennen kuin imettää vauvaa tai lypsää vauvalle annettavaa maitoa talteen.

Äidin poissaolon jälkeen on mahdollista, että vauva viihtyy rinnalla tavallista enemmän. Rinnalla vauva ikään kuin tankkaa läheisyyttä samalla varmistaen, että maitomäärä pysyy sopivalla tasolla.

Vauva voi myös saada rintaraivareita tai muita hepuleita, jos maidon maku on väliaikaisesti muuttunut tai maitoa tulee täysistä rinnoista tavallista runsaammin. Maito voi maistua erilaiselta vielä silloinkin, kun alkoholi on poistunut siitä täysin.

Jos edellisilta viihteellä on ollut railakas eikä äiti ole varma, milloin vauvaa voi seuraavan kerran imettää, voi hän arvioida asiaa promillelaskurilla. Laskuri näyttää, milloin alkoholi on poistunut kehosta kokonaan tai tarpeeksi imetystä ajatellen. Alkoholi ei varastoidu maitoon vaan poistuu siitä samaa tahtia kuin äidin verestä.

Oman olon kuulostelussa hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että jos on ajokunnossa, voi myös imettää.

Lähteet: Imetyksen tuki ry, Terveyskirjasto

Artikkelia on päivitetty 22.6.2023 klo 9.18.

Monet vauvat reagoivat syömiseen jossain vaiheessa raivoamalla tai lakkoilemalla imetyksessä. Samaa voi esiintyä myös pullosta syövillä. Rintaraivareille tyypillinen venkoileminen, hermostuminen, itkeminen tai kokonaan kieltäytyminen voi alkaa jo imetyksen alussa, mutta myös maidon herumisen alkaessa tai loppuessa.

Vaihe on tavallinen ja liittyy usein kasvuun ja rytmin muutoksiin. Vauvan kasvaessa hänen ei tarvitse syödä yhtä usein, minkä takia esimerkiksi syöttäminen entiseen tahtiin voi hermostuttaa häntä. Toisaalta moni muukin asia voi laukaista rintaraivarit.

Kun vauva saa rintaraivarit, voi häiriötekijöitä olla liikaa

Rintaraivareihin ei ole yksiselitteistä syytä ja niitä voi ilmetä vauvalla kausina eri syistä. Ensimmäisen muutaman kuukauden iässä imemisheijaste muuttuu refleksistä tahdonalaiseksi, jolloin uusi taito voi alkaa hämmentää pientä.

Myös iän kanssa kehittyvä näkö voi tehdä ympäristöstä niin kiinnostavan, ettei vauva malta syödä päivällä vaan tankkaa tarpeensa yön hiljaisuudessa. Vaikka lisääntyvät yöherätykset eivät varmasti ilahduta ketään, kannattaa päivällä yrittää suhtautua hankaliin syöttötilanteisiin mahdollisimman rennosti – vaihe menee todennäköisesti ohi ajan kanssa.

Vauvaa voi yrittää syöttää rauhallisimmillaan unisena tai jopa nukkuessa. Myös syöminen hämärässä harson suojassa tai mahdollisimman hiljaisessa tilassa saattaa rauhoittaa. Arjen menoissa voi kuitenkin olla mahdotonta luoda vauvalle täysin rauhallista syöttöhetkeä, joten vedä syvään henkeä; teet parhaasi!

Rintaraivareita voi kestää kuukaudenkin

Vauva osaa ilmaista mielipiteensä monestakin asiasta, mutta viestejä voi olla mahdoton ymmärtää. Rintaraivariin voi liittyä heruminen liian hitaasti tai nopeasti, ikävä muisto esimerkiksi pelästymisestä rinnalla, epämiellyttävä asento tai se, ettei vauvalla yksinkertaisesti ole nälkä.

On tärkeää pysyä rintaraivareiden aikana rauhallisena ja luottaa imetykseen – maito ei lopu hetkessä! Jotkut voivat lakkoilla muutaman päivän kokonaan, toiset päiväsaikaan jopa kuukauden ajan. Maidon lypsäminen tai pumppaaminen on kannattavaa, jos imetyskerrat vähenevät huomattavasti tai loppuvat, sillä se auttaa ylläpitämään maidontuotantoa.

Totaaliset imemislakot ovat tavallisempia isommilla vauvoilla, jotka syövät kiinteitäkin. Imetyksen tuen mukaan vauvan voi saada takaisin rinnalle vielä viikonkin kuluttua rintalakon alkamisesta.

Rintaraivarit ja kipeä vauva tulee erottaa toisistaan

Rintaraivareihin voi löytyä tehokkain apu harhautus-taktiikasta, eli  lähes minkä tahansa normaalista syöttötilanteesta tai -paikasta poikkeavan kokeilemisesta.

Vauvan iästä ja taidoista riippuen häntä voi yrittää imettää istuen, maaten tai seistenkin, ja joko pimeässä, valoisassa, äänekkäässä tai hiirenhiljaisessa tilassa. Taustalla voi koittaa soittaa musiikkia tai erilaista kohinaa, ja kaulaan voi ripustaa kiinnostavan imetyskorun tutkailtavaksi samalla. Myös ihokontaktia suositellaan.

Huolestua on syytä vasta, jos vauva ei pissaa normaalisti eli se on vähäistä, tummaa tai tuoksahtavaa. Tämä voi kertoa liian vähäisestä nesteensaannista. On hyvä kääntyä neuvolan tai lääkärin puoleen myös, jos vauva kieltäytyy syömästä selvästi tukkoisuuden tai kivun vuoksi.

Lähteet: Imetyksen tuki ry

Pulloruokinnassa on paljon asioita, joita on otettava huomioon ja harjoiteltava. Ensimmäinen on syöttöasento.

– Luonani käy paljon vanhempia, jotka kertovat vauvojensa pulauttelevan paljon ja kärsivän ilmavaivoista. Kun sitten katson syöttöasentoa, huomaan, että vauvaa syötetään liian pystyasennossa ja tästä syystä vauva haukkoo ilmaa vatsaansa, Lähineuvola -yrityksen perustaja, Pikkujätin imetyskouluttaja- ja ohjaaja, terveydenhoitaja Mushka Koivuniemi huomauttaa.

Oikeassa pulloruokinta-asennossa vauva otetaan polvien päälle ja käsivarsi laitetaan tukemaan vauvan niskaa, niin että pää on takakenossa. Tutti ohjataan vauvan kitalakea kohti ja annetaan vauvan imeä tyhjää tuttia hetken, jotta tehokas vakuumi eli alipaine muodostuu ja imu aktivoituu.

– Lopuksi, ei vain pulloa, vaan koko pakettia kallistetaan niin, että pullon tuttiosa täyttyy. Kun vauva viestii, että haluaa pitää tauon, kallistetaan jälleen koko pakettia, ei pelkkää pulloa.

Koivuniemi myös kannustaa vanhempia tutkimaan sormella, millainen heidän vauvansa suun anatomia on. Tämä helpottaa hyvän imuotteen hakemisessa sekä tuttipullon valinnassa: jos kitalaki on korkea, on pyöreä ja pitkänmallinen tuttipullonpää todennäköisesti parempi valinta kuin laakea ja leveä.

Refluksi on vauvoilla harvinainen

Koivuniemi on saanut usein kuulla, että pulauttelevan vauvan vanhempia on ohjattu ruokkimaan vauvaa mahdollisimman pystyasennossa, jolloin ongelmat ovat vain pysyneet yllä tai lisääntyneet. Harhakäsitys saattaa juontaa juurensa imetyksestä, joka on kuitenkin myös tekniikaltaan täysin eri asia kuin pulloruokinta.

– Valitettavasti pulloruokinnasta ei ole yleistä ohjeistusta tai standardia, miten se kuuluisi oikeaoppisesti toteuttaa, vaan jokainen neuvolan ammattilainen ohjaa oman osaamisensa perusteella. Monissa synnytyssairaaloissa pulloruokinnan tekniseen toteutukseen ei edes opasteta, vaikka ehdottomasti pitäisi, Koivuniemi harmittelee.

Usein paljon pulauttelevalla vauvalla myös diagnosoidaan herkästi refluksi ja vaivaan määrätään lääkettä. Koivuniemi kuitenkin uskoo, että kun tekijät vaivan takana maltetaan selvittää huolellisesti, syyksi voi usein paljastua muutakin kuin sairaus.

– Monesti kyse on syöttöasennosta tai suun anatomiasta. Kannustankin kaikkia vanhempia laittamaan sormen rohkeasti vauvan suuhun ja kokeilemaan, millainen vauvan kitalaki on – onko se laakea vai korkea.

Vauvan suun anatomian ymmärtäminen on tärkeä seikka esimerkiksi tuttipullon tutin valinnassa.

– Mitä korkeampi kitalaki on, sitä pitkulaisemman tutin vauva tarvitsee. Pullon tuttiosan samoin kuin rinnanpään tehtävä on täyttää kitalaki ja aktivoida imun tarve.

Myös purentalihasten hieronta on hyvä ottaa rutiiniksi jokaisen vauvan kohdalla, ruokaili tämä sitten rinnasta tai pullosta. Imeminen on raskasta työtä vauvan suun lihaksille ja ne saattavat helposti jumiutua ja kipeytyä.

Vauvantahtinen pulloruokinta toteutetaan sylissä

Kun pulloruokinta toteutetaan oikeaoppisesti, on se yhtä hyvä tapa ruokkia vauva kuin imetys. Vauvan motorista kehitystä on mahdollista tukea samalla tavalla kuin imettäessä syöttöasentoja vaihdellen puolelta toiselle. Pulloruokinnassa vauva saa läheisyyttä, kunhan vauva ruokitaan sylissä, ei esimerkiksi sitterissä tai sängyssä. Sylissä ruokittaessa myös vauvan viestien havaitseminen on helpompaa.

– Vauvantahtisuus tarkoittaa vauvan viestien seuraamista ja niihin reagoimista. Usein sanaa kuulee käytettävän ruokailusta puhuttaessa, mutta se koskee kaikkea hygieniasta läheisyyteen ja nukkumiseen.

– Ruokittaessa vauvantahtisesti, tarkkaillaan vauvan viestejä siitä, onko hänellä hyvä ja rento olla vai kipristeleekö hän varpaitaan, huitooko käsillään tai kääntääkö päätään pois, jolloin vauva kertoo, että vatsa on täynnä.

Tällöin pulloruokinta on lopetettava, vaikka vauva olisi syönyt vähemmän kuin vaikkapa edellisellä aterialla. Kuten me aikuisetkin, välillä vauva syö pääruokia, välillä välipaloja. Toisena päivänä ruoka maittaa paremmin kuin toisena.

– Vanhempien on uskallettava luottaa vauvan viesteihin. Kun vauva pissaa ja kakkaa, painoa tulee alle kolmen kuukauden ikäiselle vauvalle noin 20 grammaa päivässä, vauva nukkuu rauhallisesti ja jaksaa herätä vaatimaan ruokaa, on kaikki hyvin. Jos vauva on jatkuvasti liian täynnä, aiheuttaa sekin pulauttelua ja vatsanpuruja, Koivuniemi painottaa.

Lue myös: Kun äiti ei halua imettää, hän kohtaa usein syyllistämistä ja painostamista – Lastenlääkärin kanta asiaan on selvä

Lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien lisäksi tänä päivänä tutkitaan jatkuvasti, miten vauvojen kipua voisi lääkkeettömin ja yksinkertaisin keinoin helpottaa, kertoo Imetyksen tuki ry:n Imetysuutiset.

Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa ihokontaktin, kapaloinnin, suuhun annettavan sokerin sekä ääniympäristön vaikutusta vauvan kipuun. Myös imettäminen ja äidinmaito ovat tutkimusten kohteina.

Imetys on osoittautunut tutkimusten mukaan hyvin tehokkaaksi kivun hoidossa.

– Uskomatonta, miten tehokas kivunlievittäjä imettäminen voi olla, hoitotieteen professori Tarja Pölkki Oulun yliopistosta päivittelee Imetysuutisissa.

Pölkin tutkimusryhmän tekemien kyselyiden mukaan imetystä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi sairaalahoidossa Suomessa.

Äidinmaito auttaa kipuun yhtä paljon tai enemmän kuin sokeriliuos

Nykyisen käsityksen mukaan vauvan kipureseptorit kehittyvät raskausviikolla 20. Vauvan kipua vaimentava hermosto ei kuitenkaan ole vielä täysin kypsynyt vauvan synnyttyä.

– Tämä tekee vauvoista ja etenkin keskosista todella herkkiä kivun aiheuttamille haittavaikutuksille, Pölkki sanoo.

Onneksi tietämys on kehittynyt sitten 1980-luvun, jolloin ajateltiin vielä, etteivät vauvat tunne kipua.

Nykyään vauvoille voidaan tarjota esimerkiksi pari tippaa sokeriliuosta ennen pistosta. Sen on osoitettu lievittävän kipua tehokkaasti, mutta niin on äidinmaidonkin – mahdollisesti jopa tehokkaammin.

Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on luovuttu kokonaan sokeriliuoksen käytöstä. Sen sijaan käytetään äidin omaa maitoa, jota voi keskosillekin antaa tippoina suuhun, vaikka nämä eivät muuten vielä kykenisi imemään rintaa.

Lähde: Imetysuutiset: Äidinmaito hoitaa kipua, 2/2022 

Lue myös: Voiko oman vauvan antaa imetettäväksi kaverille? ”Ihana ystävyyden teko”, toteaa asiantuntija

Mahdollisen steriloinnin lisäksi on tärkeää huomata, että tuttipullot on syytä tarkistaa päivittäin: jos tuttiosassa on reikiä, naarmuja tai irtoavia osia, on aika vaihtaa se uuteen.

Uusi tuttipullo pitää aina steriloida

On hyvä tietää, ettei uusi tuttipullo koskaan ole steriili, vaikka se tulisikin suoraan paketista. Uusien tuttipullojen sterilointi on siis tarpeen aina ennen käyttöönottoa.

Käyttämättömät tuttipullot tulisi aina ennen käyttöönottoa pestä huolellisesti pesuaineella. Pesun jälkeen pullo steriloidaan keittämällä sitä kiehuvassa vedessä noin viiden minuutin ajan.

Käytettyjen tuttipullojen sterilointi tapahtuu aina ruokailujen välissä

Kun tuttipullo on päässyt käyttöön, se tulee steriloida säännöllisesti.

Pese tuttipullo käytön jälkeen aina ennen sterilointia. Käytetyn tuttipullon osat on hyvä huuhdella ensin kylmällä hanavedellä, jotta maidon proteiinit irtoavat niistä.

Huuhtelun jälkeen tuttipullo pestään normaalisti astianpesuaineella ja huuhdellaan huolellisesti runsaalla hanavedellä.

Tuttipullon voi pestä myös astianpesukoneessa, mutta konepesun jälkeen ne kannattaa huuhtoa sen varalta, että pulloon on jäänyt pesuainejäämiä.

Silikoninen tuttiosa kannattaa pestä mieluiten käsin kuumalla vedellä. Muista kääntää pullotutti ympäri sitä pestessäsi, niin saat sen varmasti pestyä huolella.

Varsinainen tuttipullojen sterilointi tehdään kiehuvalla vedellä. Pesun jälkeen kaikki tuttipullon osat laitetaan kiehuvaan veteen, jossa niitä keitetään 5-10 minuutin ajan.

Voit käyttää myös tuttipullojen sterilointilaitetta sen ohjeen mukaan.

Milloin tuttipullojen sterilointi voidaan lopettaa?

Jos täysiaikaisena syntyneelle, terveelle vauvalle annetaan ainoastaan äidin omaa rintamaitoa, ei tuttipulloja nykyohjeen mukaan enää tarvitse erikseen keittää eli steriloida, kertoo Imetyksen tuki. Tällaisessa tapauksessa käyttöönottosteriloinnin jälkeen riittää siis pullojen huolellinen pesu.

Esimerkiksi keskoselle tuttipullot on kuitenkin hyvä steriloida edelleen, eikä pullojen steriloinnista ole haittaa muillekaan.

Jos vauva saa tuttipullosta äidinmaidonkorviketta, syötä häntä vain steriloidusta tuttipullosta ennen kuin vauva on aloittanut kiinteät ruoat,

Kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen tuttipullojen sterilointi voidaan lopettaa: tässä vaiheessa pullon huolellinen pesu riittää eikä niitä välttämättä tarvitse enää keittämällä steriloida.

Lähteet: Kaarina Sirviö 2019, Tuttimateriaalit ja tutin hoito, Terveyskirjasto. Imetyksen tuki 2022, Pumppaaminen ja lypsäminen. 

– Vauvan suussa on valtava voima, siksi imetys voi etenkin alkuvaiheessa tuntua aika hurjalta puuhalta. Myös vauvan oikeanlaisen imuotteen löytyminen saattaa alussa tuottaa haasteita, kertoo kätilö Maiju Starck.

Starck kertoo, että monesti synnytyssairaalasta lähteville annetaan rintakumi mukaan ja kehotetaan kokeilemaan kotona, josko siitä olisi apua imetyksen aloittamisessa.

Kätilön mielestä rintakumia tuputetaan tuoreille äideille turhankin usein. Pahimmillaan se saattaa hidastaa maidon nousua ja jopa hankaloittaa imetystä: rintakumin kanssa rinta ei välttämättä saa sellaista stimulaatiota, mikä saisi maidon kunnolla nousuun.

– Maitomäärän asettuminen oikeisiin mittasuhteisiin voi olla haastavampaa, koska viesti rinnan suuntaan ei ole samanlainen kuin silloin, jos vauva imee ilman rintakumia, Starck selittää.

Rintakumi voi myös kaventaa vauvan imuotetta niin, että vauvan on hankalampi löytää oikeanlainen ote rinnasta.

– Jos rintakumia ruvetaan käyttämään heti imetyksen alussa, se voi johtaa siihen, ettei maito lähde kunnolla nousuun. Lisäksi jos vauva syö hieman laiskasti, hän ei välttämättä saa rintakumin kautta yhtä helposti maitoa, eikä silloin syö tarpeeksi, Starck muistuttaa.

Näin opit käyttämään rintakumia

Rintakumia käytettäessä on erityisen tärkeää opetella käyttämään sitä oikein. Välineen käyttöön liittyy niksejä, jotka on hyvä tietää, jotta rintakumista saisi parhaan hyödyn.

Ensinnäkin rintakumin koko pitää osata valita oikein. Välineitä on eri kokoisia: s-, m-, ja l-koossa ja oikea koko valitaan sen mukaan, mikä istuu parhaiten omaan rintaan.

– Kumi ei saa jäädä liian väljäksi nännin päällä, muttei saa olla liian tiukkakaan, jotta se ei hierrä rintaa. Lisäksi on syytä tarkistaa, että rintakumin koko on vauvankin suuhun sopiva.

Rintakumia käytettäessä on tärkeä huolehtia hygieniasta.

– Rintakumi pitää pestä välillä ja keittää ajoittain kuumassa vedessä, jotta se pysyisi puhtaana. Jos rintakumi on jatkuvassa käytössä, voi olla tarpeen hankkia kotiin useampia rintakumeja, jotta niitä voi pestä ja keittää välillä, Starck neuvoo.

Rintakumi pitää osata asettaa oikein nännin päälle, muuten sen käyttämisestä voi olla enemmänkin haittaa.

Väärin asetettuna rintakumi saattaa hiertää rintaa. Pahimmillaan se voi tehdä kipeän hiertymän nänniin, joka on kenties jo valmiiksi ärtynyt ja sillä tavoin hankaloittaa imettämistä.

Rintakumia kannattaa kostuttaa hieman ennen kuin sen asettaa rinnan päälle. Sitten kumia venytetään ulospäin leveyssuunnassa niin, että se kääntyy osittain nurinpäin. Sen jälkeen kumi asetetaan nännin päälle. Kun venytys vapautetaan, kuppi kääntyy oikein päin samalla, kun se kiinnittyy tiiviisti nännin päälle.

Oikein laitettuna rintakumi tarttuu imuotteella rintaan ja pysyy napakasti kiinni. Ohje saattaa kuulostaa monimutkaiselta.

Rintakumin asettaminen ei kuitenkaan ole vaikeaa, jos tietää, miten se tehdään. Pakkauksesta löytyy ohjeet kumin asettamiseen.

– Olisi tietysti hyvä, jos rintakumin käyttöön saisi kunnon opastuksen suoraan synnytyssairaalasta tai neuvolasta, Starck toteaa.

Voiko rintakumia käyttää läpi imetyksen?

Rintakumia voi halutessaan käyttää läpi imetyksen, jos se tuntuu itsestä toimivalta ratkaisulta.

Aivan kaikille rintakumi ei sovi. Se on yleensä valmistettu silikonista, joten materiaalille allergiset eivät välttämättä voi käyttää sitä.

– Jos rintakumin käyttäminen on äidistä luontevaa ja vauva kasvaa hyvin, ei ole mitään estettä käyttää kumia läpi imetyksen.

Jos imettäjällä on hyvin matalat, sisäänpäin kääntyneet rinnanpäät, joista vauvan on vaikea saada kunnollista otetta, rintakumi voi silloin olla varsin toimiva ratkaisu.

– Kun se asetetaan rinnan päälle, vauvan on helpompi saada ote rinnasta silloin, kun nänni nousee rintakumin kanssa esille. Sen ansiosta vauvan voi olla myöhemminkin helpompi ottaa rinnasta kiinni ilman kumia, Starck tietää.

Kätilön mielestä imetyksen alkuvaiheessa olisi tärkeä selvittää, mistä mahdolliset imetyshaasteet johtuvat sen sijaan, että turvaudutaan välittömästi rintakumiin.

– Alussa imetyskipu voi tuntua kovalta. Jos kipu on turhan kovaa, se on yleensä merkki siitä, että vauvan imuotteessa olisi korjattavaa. Silloin olisi tärkeämpää korjata imuotetta kuin laittaa rintakumi vauvan ja rinnan väliin lievittämään kipua.

– Jos vauvan imuote ei ole kunnossa, rintakumi voi hankaloittaa tilannetta entisestään. Se voi pahentaa imetyskipua vauvan imuotteen kaventuessa entistä kapeammaksi.

Imetysongelmien syy on tärkeä selvittää 

Rintakumi kannattaa ottaa avuksi silloin, jos imetyskipu on niin kovaa, ettei imetyksestä selviä ilman suojaa.

Starck painottaa, ettei imetyskipua tarvitse sietää, vaan rintakumin voi hyvin ottaa apuun imetyksen alkuvaiheessa.

– Imetyksen aloittaminen voi olla rankka koitos rinnoille, jotka eivät ole tottuneet sen kaltaiseen rasitukseen. Joskus hetkellinen suoja silloin, kun rinnan pää on rikki, auttaa pääsemään yli alun haasteista.

Rintakumi ei saisi kuitenkaan olla ainoa hoitokeino imetyskipuihin. Neuvolassa tulisi katsoa yhdessä ammattilaisen kanssa imuote ja imetysasento kuntoon, tarkistaa millaiset rinnat äidillä on ja miten vauva käyttäytyy rinnalla.

Lisäksi tulisi tarkistaa vauvan suu sen varalta, ettei siellä ole esimerkiksi kielijänteen kireyttä.

Starckin mukaan tyypillisimmät syyt imetysongelmille liittyvät juuri imuotteeseen ja imetysasentoon sekä imetysasioihin liittyvään tiedon puutteeseen.

– Ongelmien selvittämiseksi tarvitaan ammattilaisen kanssa tehty tilannearvio sen sijaan, että otetaan rintakumi käyttöön ilman selvittelyjä. Jos vauvalla sen sijaan on neurologisia haasteita, suun rakenteellinen poikkeavuus tai jos kyseessä on pienikokoinen vauva, jonka imu on tehotonta, rintakumista voi oikeasti olla hyötyä imetyksen käynnistämisessä, Starck opastaa.

Tutkimuksessa selvitettiin vihreän asuinympäristön yhteyttä äidinmaidon oligosakkariden koostumukseen.

Oligosakkaridit ovat sokeriyhdisteitä, jotka ovat laktoosin ja rasvan jälkeen äidinmaidon kolmanneksi yleisin ainesosa.

Äidinmaidossa ne voivat suojata vauvoja sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta sekä vähentää riskejä sairastua allergioihin ja erilaisiin sairauksiin. Oligosakkaridit ovat tiiviisti yhteydessä immuunijärjestelmään ja suolistomikrobistoon ja tätä kautta vauvan terveyteen.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että geneettiset ja biologiset tekijät, sekä muun muassa äidin ylipaino voivat vaikuttaa maidon oligosakkaridikoostumukseen.

– Aikaisemmin ei ole tutkittu, miten vihreä asuinympäristö, jolla on havaittu hyödyllisiä vaikutuksia vastustuskykyyn ja eri sairausriskeihin, vaikuttaa maidon koostumukseen, kertoo dosentti Mirkka Lahdenperä Turun yliopiston biologian laitokselta.

Tiiviimpi yhteys luontoon voi vaikuttaa lapsen terveyteen äidinmaidon kautta

Tutkimus osoitti, että äidinmaidon oligosakkaridien monimuotoisuus lisääntyy ja useiden yksittäisten oligosakkaridien pitoisuudet muuttuvat vihreän elinympäristön lisääntyessä äitien asuinalueella.

– Tämä saattaa kertoa siitä, että lisääntynyt yhteys luontoon voi olla hyödyllistä imettäville äideille ja heidän lapsilleen äidinmaidon oligosakkaridien monimuotoisemman koostumuksen kautta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että imetyksellä voi olla välittävä rooli asuinympäristön vihreyden ja varhaislapsuuden terveyden välillä, Lahdenperä pohtii.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa oli mukana noin 800 äitiä. Äidinmaitonäytteet kerättiin vauvojen ollessa noin kolmen kuukauden ikäisiä, minkä jälkeen oligosakkaridipitoisuudet analysoitiin.

Asuinalueen vihreys mitattiin kodin ympäristössä vihreysindeksin, kasvillisuuden monimuotoisuuden ja luonnonmukaisuuden perusteella.

Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien lasten vanhempien koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä sekä asuinalueen sosioekonomisesta huono-osaisuudesta.

– Tulokset korostavat tarvetta ymmärtää niitä biologisia polkuja, jotka voivat johtaa terveyden ja sairauksien kehittymiseen fyysisen elinympäristön kautta jo lapsuudesta alkaen, Lahdenperä lisää.

Tutkimustulokset on julkaistu Scientific Reports -lehdessä.

– Imettäminen on aina äidin oma valinta, eikä imettäminen ole äitiyden edellytys. Jos ei halua ollenkaan imettää, kannattaa asiasta kertoa neuvolassa ja synnytyssairaalassa. Valinta kannattaa pyytää kirjaamaan ylös, jotta painostusta ja selittelyä ei joudu kohtaamaan toistuvasti, lastentautien erikoislääkäri Suvi Mieskonen Pikkujätistä neuvoo.

Ilmiön taustalla vaikuttaa synnytyssairaaloissa noudatettava Unicefin ja WHO:n Baby Friendly Hospital Initiative -ohjelma. Kymmenen kohdan ohjelmaan on kirjattu muun muassa, että lisämaito on sallittu vain lääketieteellisistä syistä, äidinmaidonkorvikkeita ei saa markkinoida ja ettei tuttia tai tuttipulloa suositella, ennen kuin imetys sujuu.

Ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa hyvä alku imetykselle, tukea kuuden kuukauden täysimetystä ja edesauttaa imetyksen jatkumista. Monet synnytyssairaalat tavoittelevat synnytyssairaalan vauvamyönteisyyssertifikaattia, jonka saamiselle on tarkat kriteerit.

– Synnytyssairaaloissa tilastoidaan käytetyn lisämaidon määrää sekä hoitopäiviä, joita käytetään osaston onnistumisen mittareina – mitä vähemmän, sitä paremmin. Neuvoloissa on tilastoitu vuosien ajan kuuden kuukauden täysimetystä, ja täysimettämättömyys on ollut eräänlainen epäonnistuminen. Taittunutta kasvua, sairaalaan takaisin joutumista tai perheiden uupumusta ei ole tilastoitu.

Vauvamyönteisyysohjelmaa on käytetty perustana THL:n kansallisessa imetyksen edistämisohjelmassa. Ohjelmaan on kirjattu myös kansallinen täysimetystavoite, joka on tällä hetkellä 4-6 kuukauden iässä 80 prosenttia.

Vakavia seurauksia

Mieskonen on työskennellyt pitkään myös HUSissa lastenlääkärinä. Vauvamyönteisyysohjelmaan sitoutuminen ja ohjeistusten liian tiukka noudattaminen on hänen mukaansa jo vuosia näkynyt päivittäisessä työssä lisääntyvänä vajaasyöttönä, painonlaskuna, kellastumisena ja matalina verensokereina.

Ongelma on globaali. Vuodesta 2016 lähtien useissa kansainvälisissä julkaisuissa on tuotu esiin huolia vauvojen vajaasyötöstä. Maailmalla terveydenhuollon työntekijät perustivatkin Fed-is-Best-säätiön vastalauseena epäonnistuneen täysimetyksen aiheuttamille vahingoille.

– Täysimetykseen ei pidä pyrkiä hinnalla millä hyvänsä, sillä laajoissa alle kouluikäisten tutkimuksissa vastasyntyneisyysvaiheen matalien verensokereiden todettiin lisäävän kehityksellistä riskiä.

Perheiden toivotaan kotiutuvan hyvin nopeasti yleensä jo toisena päivänä synnytyksestä tai polikliinisesti jopa jo kuuden tunnin iässä. Tällöin äidinmaito on vasta nousemassa ja vauva on tuore. Pitkittynyt synnytys, äidin kohonnut verenpaine, sektio, anemia ja monet muut raskautta ja synnytystä hankaloittavat tekijät voivat hidastaa varsinkin ensisynnyttäjän maidonnousua usealla päivällä.

– Maidontuotannon suhteen kaikkien riskiäitien tunnistaminen on vaikeaa, kun kristallipallot puuttuvat. Sairaalaan palaaminen painonlaskun tai kellastumisen vuoksi on tavallista.

Lisämaitoa pullosta matalammalla kynnyksellä

Mieskonen toivoo, että lisämaitoa annettaisiin matalammalla kynnyksellä ja että imetyksen jälkeistä nälkää pidettäisiin hyväksyttävänä syynä lisämaidon antamiselle.

– Riittävä maidonsaanti vähentää vauvan stressiä, itkuisuutta ja uneliaisuutta, sekä antaa synnytyksestä toipuvalle äidille muutaman tunnin yöunen jatkuvan yöimetyksen sijaan.  Tämä lepo voi nopeuttaa maidonnousua. Vanhemmat saavat samalla käsityksen vauvan tarvitsemista maitomääristä, joka voi vähentää liiallisesta painonlaskusta johtuvia sairaalaan palaamisia.

Yösyöttöjen jakaminen vanhempien kesken saattaa auttaa vanhempia jaksamaan paremmin. Myös isovanhempien ja ystävien on helpompi olla vanhempien tai yksinhuoltajan tukena, jos vauva osaa syödä muualtakin kuin rinnasta. Tämä vaatii usein sen, että pullosyöttämistaitoja harjoiteltaisiin jo varhain.

– Myös toisen vanhemman syöttämät ateriat ovat vanhempi-lapsisuhteelle tärkeäitä hetkiä. Nykytilanteessa pullosyöttämistaidot jäävät sairaalassa ohjaamatta, kun vastasyntynyt saa maitotippoja ruiskusta ja imee rintaa. Taitoja ei sitten aina ole kotonakaan, jos niitä tarvittaisiin, Mieskonen huomauttaa.

Myös äidinmaidonkorvikkeisiin liittyvää stigmaa olisi syytä häivyttää, sillä se pohjautuu vanhentuneeseen tietoon, eikä kosketa Suomessa syntyviä vauvoja.

– Sata vuotta sitten äidinmaidon vaihtoehtona annettiin sokerivettä, laimennettua lehmänmaitoa ja kaura- ja vehnäjauhoseoksia sekä laimennettuja mehuja. On sanomattakin selvää, että nämä vaihtoehdot olivat ravitsemuksellisesti puutteellisia ja epähygieenisiä. Nykyisin korvikkeita kuitenkin tutkitaan ja kehitetään. Ne eivät ole joka suhteessa rintamaidon veroisia, mutta hygieenisissä olosuhteissa ne ovat turvallisia ja auttavat vauvaa hyvään kasvuun ja kehitykseen.

Mieskonen kuitenkin huomauttaa, että jokaisen äidin kannattaisi lypsää ensimaitoa vauvalleen, sillä tutkimustulosten mukaan nämä tehotipat tarjoavat vauvalle runsaan ja monipuolisen suojan muun muassa alkuvaiheen infektioita vastaan.

Asenteet muuttumassa?

Uusiin HUSin Vauvamyönteisyys-toimintaohjeisiin on kirjattuna äitien ja perheiden yksilöllisten tilanteiden huomioonottaminen. Ohjeen mukaan äitejä tuetaan myös, jos imetys ei onnistu tai äiti ei imetä.

– Tämän ohjeen toteutuminen käytännön työssä vienee aikaa ja vaatii tarkkaa silmää, aikaa ja hyvää tilannearviota hoitohenkilökunnalta.  Suunta on kuitenkin oikea.

Mieskonen kannustaa perheitä syöttämään pienokaistaan vauva- ja perhemyönteisesti. Omaan perheeseen sopivaa hyvää ruokarytmiä kannattaa etsiä ja opetella. Jos vauva on suurimman osan päivästä tyytyväinen, nukkuu ja kasvaa hyvin, ja vanhemmat saavat kohtalaisesti ruokaa ja lepoa, voidaan olla tyytyväisiä.

– Imetystavoitteiden ei pitäisi ahdistaa vanhempia eikä korvikemaidon antamisen aiheuttaa syyllisyyttä. Synnytysosastollakin vanhemmalla on oikeus pyytää lapselle lisämaitoa. Vastasyntyneet ovat ihmisiä, joilla on oikeus saada nälkäänsä maitoa ja väsymykseensä unta, lastenlääkäri Suvi Mieskonen tiivistää.

Selvitimme yhdeksän sormiruokailua koskevan väitteen paikkansapitävyyden.

Lue myös: Näin aloitat sormiruokailun vauvalle

1. Sormiruokailu on vaarallista

Kun aikuiset vauvan ympärillä osaavat turvallisen sormiruokailun säännöt, ei kenenkään pöydän ääressä olijan tarvitse stressata. Ollakseen turvallista, sormiruokailussa tulee muistaa muutamia sääntöjä sekä varmistaa, että vauvan edellytykset sormiruokailuun täyttyvät.

Jos olet epävarma sormiruokailun sujumisesta, voit antaa vauvan testata taitojaan ja kokeilla siten, onko hän valmis. Jos syöminen ei tunnu onnistuvan, kokeile viikon tai kahden päästä uudelleen.

Jos vanhempaa pelottaa sormiruokailu, voi vertaistuesta olla iloa. Pyydä esimerkiksi kokeneempi sormiruokailija vanhempineen kylään tai sopikaa treffit kahvilaan.

Lopuksi. Vauvat tukehtuvat äärimmäisen harvoin ja vielä harvemmin syypäänä on ruoka. Ensiaputaitojen kertaaminen ei ole kuitenkaan koskaan turhaa. Tieto siitä, että tosipaikan tullen osaisi toimia, tuo rauhallisen mielen myös ruokapöydän ääreen.

2. Sormiruokailu on välineurheilua

Kyllä ja ei. Sormiruokailun voi aloittaa ostamatta yhtäkään kippoa, alustaa tai essua. Joskus apuväleistä on kuitenkin paljon iloa, etenkin sotkunhallinnassa.

Sormiruokailua helpottavia välineitä ovat syöttötuoli, ruokalappu tai ruokailuessu, ruokailualusta, snapsilasi, muki tai pillipullo, lautanen, uudelleen täytettävät smoothie-pussit ja ”jarrukorkit”, aterimet ja lattiasuoja, kuten vahakangasliina.

3. Lapselle voi tulla ravintoainepuutoksia, jos sormiruokailu on ainoa ruokailutapa

Sormiruokailu ei ole pelkkää maissinaksujen ja höyrytettyjen vihannesten imeskelyä. Samalla lailla kuin soseruokailussakin, on sormiruokailussa pidettävä huolta lapselle tarjottavan ruoan monipuolisuudesta.

On vanhemman vastuulla varmistaa, että tarjottu ruoka sisältää reippaasti eri raaka-aineita eri ruoka-aineryhmistä iän ja allergioiden sallimissa rajoissa.

Sormiruokailu pysyy terveellisenä, kun vauvalle muistaa tarjota monipuolisesti ravintorikasta ruokaa.

Lopulta vauva päättää aina itse, minkä verran syö. Mikään tutkimus Suomessa ei viittaa siihen, että sormiruokailevilla lapsilla olisi ravintoainepuutoksia.

4. Vauva on kuusikuinen, kunnes täyttää seitsemän kuukautta. Riittää, että kiinteät lisäruuat aloitetaan päivää ennen seitsemän kuukauden ikää

Totta on, että äidinmaito, tai sen puuttuessa äidinmaidonkorvike, on alle yksivuotiaan pääasiallinen ravinnon lähde. On silti tärkeää, että puolivuotias syö myös kiinteitä ruokia.

Vauvan tulee aloittaa kiinteät lisäruuat viimeistään puolen vuoden eli 180 vuorokauden iässä. Tämä tarkoittaa siis käytännössä seuraavanlaista laskutoimitusta: 6 kuukautta x 30 päivää = 180 vuorokautta. Maailman terveysjärjestö WHO linjaa asian yksiselitteisesti.

Näin ollen jokaiselle vauvalle tulee siis tarjota kiinteää lisäruokaa viimeistään puolivuotiaana, ellei lääkäri muuta ole määrännyt. On hyvä kuitenkin muistaa, ettei määrien tarvitse olla suuria, vaan aluksi totutellaan eri ruoka-aineisiin ja maistellaan.

Eikä toki kannata kantaa huolta, jos ruokailut aloitetaan vasta pari päivää puolivuotissynttäreiden jälkeen. Esimerkiksi kipeälle vauvalle ei välttämättä kannata kattaa lautasta ensi kertaa eteen.

Alussa sormiruokailevalla ruokaa tipahtelee käsistä. On bonusta, jos suuhun asti eksyy jotain. Taidot karttuvat vähän kerrallaan. Valitse sormiruokailua aloittelevan vauvan lautaselle ruokia, jotka eivät ole liukkaimmasta päästä.

Mutta yksi on selvä: lähelle seitsemän kuukauden ikää ei ole hyvä odotella, tarjosipa sitten sormiruokaa tai sosetta.

5. Kuiva leivänkannikka on hyvä sormiruoka vauvalle purtavaksi ja imeskeltäväksi

Joskus kuulee ohjeita, että sormiruokailu kannattaa aloittaa kovalla ruisleivän kannikalla tai raa’alla juurespalalla, koska niistä vauva ei saa muka irti muuta kuin makua. Tällaiset neuvot eivät liity sormiruokailuun mitenkään. Vauvat voivat saada ikeniensäkin avulla irti ruuasta irtoamaan kovan palan, joka onkin sitten liian hankala työstettäväksi.

Toiseksi sormiruokailu on ruokailua siinä missä muutkin ruokailutavat, anna vauvalle saada ruoasta maun lisäksi jotain mahaankin asti.

Kiinteisiin ruokiin vasta tutustuvan vauvan ruoan tulee olla reilusti pehmeää. Sormiruokailua aloittavan vauvan ruoka tulisi valmistaa niin pehmeäksi, että aikuisen saa sen muussattua kitalakeaan vasten pelkkää kieltä käyttämällä. Koostumus saa muuttua vauvan taitojen mukaisesti. Murean ja pehmeän ruuan tulisi olla myös oikeanmuotoista.

Esimerkiksi kovat hedelmät ja vihannekset kannattaa tarjota pehmennettynä tai raasteena, kirsikkatomaatit ja viinirypäleet neljään osaan leikattuina ja pähkinät ja mantelit murskattuina. Monista ruuista voi muotoilla tikkuja, pötköjä renkaita tai kolikoita, joista vauvan on helppo pidellä itse kiinni.

Palojen pitää olla reilun kokoisia. Muuten lapsi ei saa niistä otetta ja ne katoavat pieneen nyrkkiin. Sormiruokailussa edetään koon suhteen päinvastaisesti kuin soseruokailussa, jossa edetään sileästä karkeaan soseeseen: Sormiruokailija harjoittelee ensin isoilla paloilla ja siirtyy pinsettiotteen ja muun motoriikan tarpeeksi kehityttyä pienempiin paloihin.

6. Sormiruokailu on liian monimutkaista rakettitiedettä

Sormiruokailun yksi periaatteista on, että koko perhe voi halutessaan syödä samaa ruokaa, kunhan muistaa listan ruoka-aineista, jotka eivät sovellu vauvoille eikä tarjoa ruoka-aineita, jotka ovat vauvalle koostumukseltaan sopimattomia.

Lue myös: Koko perhe voi syödä samaa ruokaa jo vauvavuonna, kun 3 asiaa ottaa huomioon

Esimerkiksi jättämällä vain suolan pois valmistusvaiheesta sama ruoka voi sopia koko perheelle. Sormiruokailu ei siis ole rakettitiedettä, kun omaksuu muutamat tässäkin jutussa mainitut periaatteet ja päästää sen jälkeen luovuuden valloilleen!

Ruokaa voi valmistaa niin muun muassa keittämällä, höyryttämällä, hauduttamalla, uunissa kypsyttämällä, paistamalla, raastamalla, pilkkomalla ja mikrossa valmistamalla.

7. Jos äidinmaidon pakastaa ja käyttää sitten ruuanlaitossa, ruokaa ei voi enää uudelleen pakastaa

Asia ei ole näin. Totta on, että jos sulattaa pakastetun äidinmaidon ja tarjoaa sitä juotavaksi, ei maitoa voi enää pakastaa. Myöskään maitoa, joka on sulatettu jääkaapissa, ei voi sellaisenaan enää pakastaa toistamiseen. Ruuanlaitossa tilanne on toinen.

Vauvan suussa on voimaa ja ikenet ovat kovat, joten vauva saa kyllä ruoan jauhetuksi.

Seuraavien ehtojen tulee täyttyä, mikäli pakastat ruuan, jossa on käytetty pakastimesta sulatettua äidinmaitoa:

• Maito tulee sulattaa nopeasti esim. vesihauteessa ja ruuanvalmistus aloittaa heti ja valmistusvaiheessa ruuan tulee kuumeta kunnolla ja läpikotaisin.
• Kun sulatat ruuan, sen tulee kuumeta kunnolla ennen tarjoilua.
• Pidä myös mielessä käytetyn maidon ikä ja se, että mikä tahansa valmis ruoka säilyy pakastimessa noin kolme kuukautta.
• Ennen kaikkea, kuten kaikessa ruoanlaitossa, on syytä pitää huoli puhtaudesta ja hyvästä hygieniasta.
• Lue lisää äidinmaidon oikeaoppisesta pakastamisesta ja sulatuksesta täältä.

8. Sormiruokailu onnistuu myös ilman hampaita

Totta. Vauvan suussa on voimaa ja ikenet ovat kovat, sillä hampaat piilottelevat ikenien alla piilossa, joten vauva saa kyllä ruoan jauhetuksi.

Ellet vakuuttunut vielä ikenien tehokkuudesta, anna vauvan puraista sormeasi.

9. Sormiruokailua ei ole pakko toteuttaa, jos ei halua

Totta. Jos sormiruokailu kaiken yrittämisen jälkeenkin ei onnistu, asiaan ei kannata jäädä jumiin. Ruokailla voi muillakin tavoilla. Pääasia on, että kaikilla ruokapöydässä on hyvä olla.

Lue myös: Kokki Meri-Tuuli Väntsi ei jaksa stressata ruokasuosituksista: ”Meidän perheellemme ne eivät sellaisenaan sopineet”

Jutun lähteenä on käytetty Marjut Ollilan kirjoittamaa Simppeliä sormiruokailua (WSOY, 2018) kirjaa sekä Marjut Ollilan Simppeli sormiruokakeittiö –sivustoa.

Tutkimustuloksen herättävät uusia kysymyksiä, heikentääkö kova stressi äidinmaidon laatua ja onko äidinmaidon laadulla yhteys lapsen käyttäytymiseen, esimerkiksi pelkoreagointiin ja sosiaalisuuteen.

– Äidinmaidon analysoinnin tekniikat ovat kehittyneet merkittävästi ja tämän seurauksena nykyisin voidaan tutkia, onko äidinmaidolla merkittävää yhteyttä esimerkiksi lapsen sosioemotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen, kertoo erikoistutkija Anna Aatsinki Turun yliopistosta.

Lue myös: Kummallisia tuntemuksia imetyksen aikana? Saatat kärsiä D-MERistä, joka sekoitetaan usein toiseen oireeseen

Mitä uutta tutkimukset kertovat äidinmaidosta?

• Äidinmaidon bakteereilla on yhteys lapsen kognitiiviseen kehitykseen ja käyttäytymiseen, kertoo vuonna 2017 julkaistu tutkimus.
• Vuosina 2013 ja 2018 tehdyt kokeet osoittavat, että äidinmaidon korkealla kortisolipitoisuudella eli stressihormonitasolla on yhteys lapsen negatiivisiin tunteisiin, erityisesti tyttöjen pelkoreaktiivisuuteen. Kokeet toteutettiin käyttäen koehenkilöinä ihmisiä.
• Stressi voi vaikuttaa äidinmaidon immunologisiin tekijöihin, kertoo vuonna 2020 julkaistu tutkimus. Useampia tutkimuksia vertailtaessa yhteydet ovat kuitenkin osin ristiriitaisia.
• Eräät eläintutkimukset arvelevat, että äidinmaidon korkeaenergisyydellä saattaa olla yhteys lapsen sosiaalisuuteen. Sosiaalisuuteen tarvitaan energiaa, ja mitä enemmän äidinmaidossa on pitkäkestoista energiaa antavaa ravintosisältöä, sitä enemmän myös lapsella on energiaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
• Äidin rentoutumisella synnytyksen jälkeen näyttäisi olevan yhteys äidinmaidon koostumukseen. Eräs tutkimus osoitti, että äidin rentoutumisharjoitukset kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen eivät juurikaan vaikuttaneet äidinmaidon laatuun, mutta rentoutuneiden äitien lapset nukkuivat paremmin, söivät enemmän rintamaitoa ja heidän painonsa kehittyi hyvin.

Aatsinki painottaa, että tutkimustietoa äidinmaidon ja lapsen sosioemotionaalisen kehityksen yhteyksistä on vielä vähän.

– On monta asiaa, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen paljon enemmän kuin äidinmaidon laatu, hän toteaa.

Kuten esimerkiksi vuorovaikutuksen laatu ja hyvä arki.

Äidinmaito suojaa lasta monilta infektioilta ja metabolisilta sairauksilta.

”Äidinmaidon korviketta saavat lapset kehittyvät aivan yhtä hyvin”

Aatsingin mukaan korvikemaitoa saavat lapset näyttävät kehittyvän aivan yhtä hyvin kuin rintaruokitut lapset.

Mutta äidinmaidossa on paljon hyvää. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan todeta, että äidinmaito suojaa lasta monilta infektioilta ja metabolisilta sairauksilta.

– Erityisesti infektioiden osalta näyttö on varsin hyvää. Lisäksi imetys ja sen pidempi kesto näyttäisi olevan yhteydessä pienempään astmariskiin.

Tutkimuksissa on havaittu myös, että pidempi imetys on yhteydessä suurempaan älykkyysosamäärään.

– Osassa tutkimuksista on kuitenkin viitteitä, että tämä johtuisi ainakin osin äidin älykkyysosamäärästä.

Imetys edistää äidin synnytyksestä palautumista, suojaa rintasyövältä ja todennäköisesti myös 2. tyypin diabetekselta.

Lue myös: Kaikki imetyksestä – imetysasennot, ruokavalio, alkoholi ja muut kiperät kysymykset

Äidin stressi voi vaikuttaa lapsen suolistoon

Anna Aatsinki tutkii lapsen suoli-aivoakselia, eli suoliston ja aivotoiminnan välisiä yhteyksiä. Tutkimukset viittaavat siihen, että äidin raskausajan stressi saattaa vaikuttaa myös lapsen suolistomikrobistoon.

– Eläinkokeissa on havaittu, että stressi vaikuttaa äidin immuunijärjestelmän toimintaan ja suolistomikrobistoon, ja näillä voi olla vaikutusta myös sikiön ja syntyvän lapsen suoliston sekä mikrobiston kehitykseen. Suolistomikrobisto puolestaan voi vaikuttaa aivojen toimintaan ja käyttäytymiseen, ainakin eläimillä, Aatsinki kertoo.

– Useammassa tutkimuksessa on havaittu myös yhteyksiä suolistomikrobiston koostumuksen ja esimerkiksi temperamentin välillä.

Lue myös: Voiko oman vauvan antaa imetettäväksi kaverille? ”Ihana ystävyyden teko”, toteaa asiantuntija

Tutkimusten mukaan korvikemaitoa saavat lapset kehittyvät aivan yhtä hyvin kuin rintaruokitut lapset.

Terveelliset elämäntavat heijastuvat äidinmaitoon

Jos äiti haluaa kiinnittää erityistä huomiota rintamaidon laatuun sekä omaan ja lapsen lapsen suoliston mikrobistoon, Aatsinki kehottaa pitämään huolta siitä, että syö riittävästi kuitupitoista ravintoa, nukkuu mahdollisimman hyvin ja liikkuu tarpeeksi. Erityisesti ravinnon rasvan laatu vaikuttaa äidinmaitoon.

Hyviä, korkeaenergisiä kasviproteiinin lähteitä raskaana olevalle sekä imettävälle äidille ovat soijajauhot ja -rouhe, palkokasvit, banaani, pähkinät sekä siemenet.

– Kun pitää huolta terveellisistä elämäntavoista, se heijastuu myös äidinmaitoon.

Omaa metabolista terveyttä kannattaa pyrkiä ylläpitämään.

Metabolinen terveys kuvastaa elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan tilaa. Hyvä metabolinen terveys on silloin, kun ei ole keskivartalolihavuutta, veren rasva-arvot ovat hyvät, verenpaineet normaalitasolla ja paastosokerit matalat.

Tutkijat ovat uuden tiedon kynnyksellä. Vaikka näyttö on vielä vähäistä, se kannustaa tutkimaan lisää – ja antaa aihetta pitää entistäkin parempaa huolta perheen stressinhallinnasta, ravinnosta ja metabolisesta terveydestä.

Edes saunassa piipahtaminen rauhassa voi tuntua pienen vauvan äidistä vaikealta, kun toisella korvalla kuulostelee alkaako vauva itkeä.

Voisiko ystävästä, joka imettää omaa lastaan, olla apua tällaisella hetkellä?

Lue myös: Äidit kertovat: Imetin kaverin vauvaa

”Tärkeintä on lupa ja yhteisymmärrys”

Jos imettäminen tuntuu niin vauvan äidistä kuin imettävästä ystävästä hyvältä ajatukselta, ei sen kokeilemiselle ole sinänsä estettä.

Muutamasta asiasta täytyy kuitenkin varmistua. Tilanteeseen pätevät Imetyksen tuki ry:n asiantuntija Anna Groundstroemin mukaan samat säännöt kuin äidinmaidonluovuttamiseen.

– Imettävän on oltava terve, eikä käytössä voi olla imetyksen kanssa yhteensopimatonta lääkitystä. Päihteiden alaisena ei lasta sovi imettää. Jos imettävä aikuinen on tuttu ja turvallinen, ei ongelmaa yleensä ole.

Toisen lapsen imettäminen ei siis sinänsä muodosta vakavaa hygieniariskiä, kuten jotkut saattavat pelätä.

Rinnan pään voi kuitenkin esimerkiksi huuhtoa vedellä ennen imettämistä niin halutessaan, vaikka varsinaisia bakteereja pelkkä vesipesu ei poistakaan.

– Rintamaidosta vauva saa tärkeitä vasta-aineita erilaisia tauteja vastaan, joten jos vauva vain kelpuuttaa muun kuin oman vanhemman imettäjäksi, niin sehän on hyvä tilanne.

Pienen vauvan vanhemmalle ystävän apu voi tarjota arvokkaan lepohetken.

– Siinä on ihana ystävyyden teko. Jos imetys ystävän kanssa tuntuu onnistuvan, voi vanhempi ottaa vaikka päiväunet tai levätä muuten hetkisen.

Ystävän lapsen imettämiseen pätevät samat seikat kuin äidinmaidonluovutukseen.

Lue myös: Miten saada rinnat tuottamaan lisää maitoa? Imetyskoordinaattori kertoo

Vauva saattaa ihmetellä

Imetystilanne saattaa sopia hyvin aikuisille, mutta vauvan reaktiota ei voi etukäteen tietää.

Groundstroem muistuttaa, että vauva saattaa ihmetellä tilannetta, kun tuoksu ja maidon maku eroavat totutusta.

– Yleensä isompi vauva tai taapero ei suostukaan muun kuin oman vanhemman imetettäväksi.

Toisaalta jos aikuinen on läheinen tai sukulainen, saattaa isompikin vauva tai taapero olla tilanteen kanssa sujut.

Ongelmia oman vanhemman imetyshetkiin ei Groundstroem usko tilanteesta seuraavan, vaikka vauva ei innostuisi toisen aikuisen tarjoamasta imetyksestä.

D-MER on hormonien kontrolloima refleksi, jonka aikaansaamat negatiiviset tuntemukset johtuvat yksinomaan hormoneista.

Ilmentyvyys on satunnaista: joillakin imettäjillä dopamiinitasot laskevat imetyshormonien vaikutuksesta liian nopeasti tai liian matalalle tasolle, mikä aiheuttaa negatiivisten tunteiden syntymisen.

D-MERiä ei voi ennaltaehkäistä, mutta oireita voi helpottaa

D-MER on epämiellyttävä ja kutsumaton vieras, jonka tuloa ei voi ennustaa.

Sen aiheuttamat negatiiviset tunteet eivät ole kuitenkaan ikuisia, vaan kestävät tavallisesti muutamasta kymmenestä sekunnista muutamaan minuuttiin, ja menevät siis tyypillisesti ohi imetyskerran alun jälkeen.

D-MERiä ei saa kuitenkaan loppumaan puhumalla tai järkeilemällä. Sitä ei voi myöskään valitettavasti ennaltaehkäistä, mutta on olemassa keinoja, joiden avulla D-MER voi olla siedettävissä, mikäli haluaa imettää siitä huolimatta.

Osalla jo pelkästään tieto siitä, että negatiivisissa tunteissa on kyse ohimenevästä hormonaalisesta reaktiosta, voi helpottaa oireita, kertoo Tuuli-Annika Kuusaari, joka on Imetyksen tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja, imetystukiäiti ja kätilö.

– Lievissä oireissa omasta hyvinvoinnista kuten riittävästä levosta, säännöllisestä liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta huolehtiminen mahdollisuuksien mukaan voi myös auttaa. Lisäksi mindfulness-harjoitukset voivat helpottaa imetyshetkien aikaisten tunteiden sietämistä.

D-MER ei kiusaa välttämättä koko imetystaivalta

On mahdollista, että D-MER-oireet voivat loppua kokonaan ensimmäisten viikkojen tai parin ensimmäisen kuukauden aikana. Oireilu on kuitenkin erittäin yksilöllistä ja vaihtelevaa.

– Toisilla oireet ovat hankalia ja voimakkaita, ja voivat jatkua koko imetystaipaleen ajan jopa kuukausia tai vuosia ilmentyen jokaisella herumiskerralla. Moni näistä oireista kärsivä voi kuitenkin jatkaa imetystä löytämällä selviytymiskeinoja herumisvaiheen tuntemuksiin, Kuusaari toteaa.

Vakaviin D-MER-oireisiin on mahdollista suunnitella dopamiinitasoihin vaikuttavaa lääkehoitoa lääkärin kanssa. 

– Jos negatiiviset tunteet ja ajatukset jatkuvat koko imetyskerran läpi, voi kyse olla D-MERin sijaan imetysaversiosta, Kuusaari huomauttaa.

D-MERin erottaa imetysaversiosta se, että aversio kestää tyypillisesti koko imetyskerran ajan, kun taas D-MER ajoittuu imetyskerran alkuun. Omia tuntemuksia on syytä kuunnella, ja pyytää niihin tarvittaessa apua neuvolasta tai imetystukiäidiltä, jotta imetystä ei tarvitsisi lopettaa vasten tahtoa vain D-MERin takia.

Lähteet: Imetyksen tuki ry

– Prolaktiinin päätehtävät liittyvät ensisijaisesti rintarauhasen kehittymiseen ja maidontuotantoon, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltonen HUSista.

Koska kyseessä on ennen kaikkea imetyksen mahdollistava hormoni, tunnetaan se arkikielisemmin myös nimellä maitohormoni.

Prolaktiini imetyksessä

Raskauden ja imetyksen aikana prolaktiinitaso on kohonnut normaalia paljon suuremmaksi.

– Prolaktiini on välttämätön maidontuotannon käynnistymiselle ja jatkumiselle, kiteyttää Savolainen-Peltonen.

Hormonilla on näppinsä pelissä myös imetyksen aikaisen kuukautiskierron säätelyssä.

– Korkea prolaktiinitaso häiritsee kuukautiskierron säätelyä vaikuttamalla aivolisäkkeen gonadotropiinien tuotantoon. Siten se voi estää ovulaation.

Näin ollen imetyksen mahdollisesti tuoma ehkäisyteho on prolaktiinista riippuvaista.

Tulee kuitenkin muistaa, että imetyksen aikainen ehkäisysuoja ei koskaan ole sataprosenttisen varma ja 98 prosentin varmuuskin saavutetaan vain tarkkojen kriteerien täytyttyä:

• Vauva on alle kuuden kuukauden ikäinen.
• Vauvaa täysimetetään muutaman tunnein välein, myös öisin.
• Vauvalle ei anneta muuta ravintoa kuin äidinmaitoa.
• Äidin kuukautiset eivät ole alkaneet alle kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä.

Prolaktiini ja lääkitys

Savolainen-Peltonen kertoo, että jotkin lääkeaineet voivat estää prolaktiinitason kohoamisen ja siten maidonnousun. Tällainen lääke on esimerkiksi kabergoliini, jota käytetään Parkinsonin taudin hoidossa ja paljonpuhuvasti myös liian korkean prolaktiinitason hoidossa.

– Tällaisia lääkeaineita tietysti pyritään välttämään imetysaikana, jos mahdollista.

Prolaktiinin eritystä puolestaan lisäävät monet lääkkeet ja jopa jotkin huumeet.

– Monet psyykenlääkkeet, kuten psykoosi- tai masennuslääkkeet sekä jotkin verenpainelääkkeet lisäävät prolaktiinin eritystä. Masennuslääkkeissä sekä trisyklisillä lääkkeillä että SSRI-lääkkeillä on sama vaikutus.

Ei hyväksi liiallisissa määrin

Prolaktiinin fysiologisia vaikutuksia miehiin ei tunneta, ellei puhuta liian korkeasta prolaktiinitasosta.

– Suurentunut prolaktiinipitoisuus jarruttaa koko hypotalamus-aivolisäke-sukurauhanen -akselin toimintaa myös miehellä, Savolainen-Peltonen toteaa.

Jos prolaktiini jarruttaa kivesten toimintaa, miehen testosteronitaso laskee. Miehillä liiallinen prolaktiinin eritys voi heikentää myös libidoa, aiheuttaa erektiohäiriöitä sekä saada rintarauhasen kasvamaan.

Lähteet: erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltosen haastattelu, Terveyskirjasto

Synnytyksen jälkeistä kuppikokoa on etukäteen mahdotonta täysin ennustaa.

– Voi kuitenkin olla kätevää ostaa yhdet liivit valmiiksi jo loppuraskaudesta. Valitse silloin mahdollisimman pehmeää ja joustavaa materiaalia olevat liivit, jotka joustavat myös kasvavien rintojen mukaan, koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen Imetyksen tuki ry:stä kertoo.

Liivivarastoa voi täydentää vauvan syntymän jälkeen, kun tietää jo paremmin omat tarpeet ja toiveet.

Lue myös: Kaikki imetyksestä – imetysasennot, ruokavalio, alkoholi ja muut kiperät kysymykset

Rintojen koko vaihtelee imetysaikana useita kertoja

Rinnat alkavat kasvaa jo raskausaikana, kun rintoihin kehittyy maitorauhaskudosta.

– Synnytyksen jälkeen rinnat kasvavat vielä lisää, kun maidoneritys pääsee vauhtiin. Ihan ensimmäisinä viikkoina rinnoissa voi olla myös kudosturvotusta, Mäkinen sanoo.

Imetysaikana rintojen koko vaihtelee vielä monta kertaa päivässä imetyskertojen mukaan. Usein rinnat ovat esimerkiksi aamulla, mahdollisesti useamman tunnin imetystauon jälkeen, suuremmat kuin illalla viimeisten maitosyöttöjen jälkeen.

– On myös tavallista, että imetyksen jatkuessa rinnat vähän pienenevät alkuaikojen suurimmasta kuppikoosta, kun maitomäärä tasaantuu.

Lue myös: 5 x imetysliivit: Kaksplus testasi erilaiset liivit imetysaikaan – ”Näissä voisi vaikka nukkua”

Liian pienet liivit voivat aiheuttaa tiehyttukoksia

On tärkeää, että liivit ovat omalle keholle sopivat. Liian pienet tai omille rinnoille vääränmalliset liivit voivat painaa rintoja ja aiheuttaa tiehyttukoksia. Tästä syystä imetysliiveissä ei myöskään useimmiten ole esimerkiksi kaaritukia.

Jos rinnoille haluaa enemmän tukea esimerkiksi liikunnan aikana, tavalliset urheiluliivit ovat hyvä vaihtoehto.

– Imetysaikana ei ole tarpeen käyttää joka tilanteessa imetysliivejä.

Lue myös: Imetys voi aiheuttaa selkäkipua ja monenlaisia jumeja – näin hoidat imetyksestä kipeytynyttä kroppaa

Imetysliivien valinta – ota huomioon myös vauvan näkökulma

Myös vauvan näkökulma kannattaa ottaa huomioon imetysliiviostoksilla.

Vastasyntynyt, rinnalla imemistä opetteleva vauva käyttää imuotteen etsimiseen kasvojensa koko alaosaa ja molempia käsiään. Imuotetta etsiessään hän etenee tunto-, haju- ja makuaistin varassa.

Imetyksen sujumisen näkökulmasta parhaat imetysliivit vauvan ensimmäisiin viikkoihin ovatkin sellaiset, joista rinnan saa näkyviin kokonaan.

– Jos imetysliivi paljastaa rintaa vain pieneltä alueelta nännin ympäriltä, se haittaa vauvan luontaista hamuilua ja vauva hermostuu helposti, mikä aiheuttaa pulmia imuotteen kanssa. Imetyksen alkuvaiheessa vauvaa kannattaa pitää ihokontaktissa myös kokonaan ilman imetysliivejä, Mäkinen kertoo.

Lue myös: Imetys ei onnistu, pullo ei kelpaa? Näin toimivat hörppy, ruisku ja lusikka maidonsyötössä

Jos et käytä imetysliivejä yöllä, kokeile harsokikkaa

Osa äideistä tykkää käyttää imetysliivejä myös öisin. Imetysliivien ja liivinsuojien avulla voi yrittää välttyä siltä, ettei sänky kastu maidosta.

Osa kuitenkin kokee, että liivit painavat nukkuessa tai eivät muuten vain osaa nukkua rintaliivit päällä.

– Jos haluat nukkua ilman liivejä, mutta myös välttyä sängyn kastumiselta imetyshetkinä, toimiva kikka on painaa vapaaksi jäävää rintaa napakasti harsolla, kun heruminen käynnistyy vauvan imiessa toisella rinnalla.

Rinnan painaminen pysäyttää toisen rinnan herumisen. Harsoja voi varata valmiiksi käden ulottuville ja kastuneet harsot voi tipauttaa lattialle, josta ne saa aamulla kerättyä pyykkiin.

Rinnat voivat toisaalta myös valua maitoa itsestään äidin nukkuessa. Lakanoiden kastumista voi ehkäistä esimerkiksi sillä, että nukkuu trikoisessa topissa ja taittelee harson topin alle, rintojen päälle.

Lue myös: Suihkutissit – 5 kysymystä ja vastausta 

Jos rinnanpäät ovat rikki, vaihda liivinsuojia usein

Imetysliivien lisäksi myös liivinsuojat ovat usein tarpeellinen hankinta imetysaikaan, jos haluaa välttyä siltä, ettei rinnoista – toisinaan aivan yhtäkkiä – heruva maito kastele liivejä ja paitaa.

Liivinsuojiksi voi valita oman maun mukaan kertakäyttöiset tai kestoliivinsuojat, joita löytyy monenlaisista materiaaleista.

– Liivinsuojia voi käyttää myös, jos rinnanpäät ovat rikki, mutta tulehdusriskin takia silloin on erityisen tärkeää vaihtaa liivinsuojaa usein ja huomioida, ettei liivinsuoja pääse tarttumaan rinnanpään ihoon, Mäkinen sanoo.

Ihoon tarttuneen liivinsuojan kiskaiseminen irti helposti avaa uudestaan jo paranemassa olevat haavaumat, jolloin paraneminen hidastuu.

Rikkinäistä ihoa voi suojata liivinsuojan tarttumiselta esimerkiksi keittosuolaliuokseen kostutetulla sideharsotaitoksella tai nännivoiteella.

Minun tarinani

Kolme lasta ja koulutus eivät olleet edes imetysohjaaja Catarinalle, 39, sujuvan imetyksen tae – "Tuli pieni häpeä siitä, että miten en osaakaan"

Imetys ja vauvan ruoka

Kaikki imetyksestä – imetysasennot, ruokavalio, alkoholi ja muut kiperät kysymykset

Imetys ja vauvan ruoka

5 x imetysliivit: Kaksplus testasi erilaiset liivit imetysaikaan – "Näissä voisi vaikka nukkua"

Monia liivimalleja, erityisesti pehmeitä ja joustavia, voi käyttää jo raskausaikana, jos tavalliset liivit alkavat tuntua puristavilta. Eikä mukavia imetysliivejä välttämättä tarvitse hylätä vauva-ajan jälkeenkään, jos ne vain yhä istuvat hyvin päälle.

Lue myös: Nänninmuotoilijat + 10 muuta hyödyllistä apuvälinettä imetykseen

Bravadon imetysliivit ovat sekä mukavat että tukevat

Bravadon saumattomat liivit ovat joustavaa kangasta. Niiden luvataan joustavan ainakin yhden kuppikoon verran, joten ne voi mainiosti ostaa jo raskausaikana. Liiveissä on irrotettavat toppaukset.

Bravadon imetysliivit ovat laadukkaan tuntuiset ja miellyttävät päällä. Liivit ovat samaan aikaan sekä pehmeät että napakat. Sekä sohvalla makoilu että lenkkeily sujuu nämä liivit päällä mainiosti. Huomaan käyttäväni näitä jatkuvasti.

Bravadon The Body Silk seamless -imetysliivit 54,95 e

Boobin imetysliiveissä voi vaikka nukkua

Boobin pehmeät imetysliivit sopivat mainiosti kotioloihin. Liivien selkäpuolella ei ole hakasia eikä edessä klipsejä.  Liiveissä ei siis ole avattavaa kuppiosaa vaan rinta otetaan liivistä ulos imetyksen ajaksi.

Boobin liivit ovat ihanan pehmeää kangasta eivätkä purista mistään. Näissä liiveissä voi jopa nukkua. Jos olet taipuvainen unohtamaan imetysliivien klipsejä auki, nämä liivit ovat loistovalinta.

Boob Imetysliivit 24/7, 49,95 e

Lue myös: Imetysliivien valinta: Osta sopivan kokoiset ja muista myös vauvan näkökulma

Changen liivit näyttävät kauniilta ja toimivat myös vaunulenkeillä

Changen imetysliivien etuosa on pitsikoristeista kangasta ja edessä on pieni rusetti. Liivit muistuttavat tavallisia rintaliivejä, mutta edessä olevat klipsit ja avattavat kuppiosat paljastavat ne äitiysliiveiksi.

Pitsisomisteiset liivit ovat kauniit ja laadukkaan tuntuiset. Vaikka liivit eivät näytä urheiluliiveiltä, ne toimivat loistavasti reippailla vaunulenkeillä, sillä kaarituet antavat rinnoille tukea. Olkaimet ovat suhteellisen leveät eivätkä valu olkapäiltä.

Changen Florence -äitiysliivit, 66,95 e

Espritin imetysliivit tukevat rintoja

Espritin liiveissä on kaarituet, jotka antavat rinnoille hyvin tukea. Topattu kuppiosa on tukeva mutta silti pehmeä. Liiveissä on pitsi- ja rusettisomiste mutta sileät kupit, joten ne eivät erotu paidan alta.

Imetysliivit tuntuvat päällä sekä tukevilta että mukavilta. Kuppiosa on niin tukeva ja muotonsa pitävä, että liivit pysyvät päälläni hyvin, vaikka välillä unohdan sulkea klipsin imetyshetken jälkeen.

Espritin kaarituetut imetysliivit, 39,99 e

Prisman imetysliivit ovat mainio perustuote

Prisman imetysliivit ovat joustavaa kangasta, ja niissä on irrotettavat toppaukset. Kuppiosa avataan ja suljetaan edessä olevilla klipseillä.

Prisman imetysliivit ovat päällä mukavat ja pehmeät. Ne ovat oikein mainiot kotiliivit. Actuelle-merkkiset liivit ovat reiluhkoa kokoa, joten napakampaa tukea kaipaavan kannattaa valita pienempi koko, jos arpoo kahden koon välillä.

Actuelle imetysliivit, 19,95 e

Lue myös: Rintapumppu on monen äidin imetyksen pelastus – Näin pääset pumppaamisessa alkuun
Keskustele: Kuinka isot imetysliivit ostan?

Imetys ja vauvan ruoka

Kaikki imetyksestä – imetysasennot, ruokavalio, alkoholi ja muut kiperät kysymykset

Raskaus

Parhaat äitiysvaateniksit ponnarihousuista tuubihuijaukseen – näin selviät raskaus- ja imetysajasta mahdollisimman vähillä hankinnoilla

Imetys ja vauvan ruoka

Imetysliivien valinta: Osta sopivan kokoiset ja muista myös vauvan näkökulma

Ensisynnyttäjälle ja esikoisvauvalle tilanne on kuitenkin aina se, että molemmat aloittavat imetystaipaleen nollakokemuksella. Imetyksen onnistumiseen voivat vaikuttaa ruokavalio, alkoholi, apuvälineet ja moni muu pieni tai suuri tekijä. Siksi ongelmat ovat tavallisia ja hyväksyttäviä, aivan inhimillisiä. Ja usein selätettävissä.

Lue vastaukset imettämisen peruskysymyksiin:

Imetys ja vauvan ruoka

Hyvän imetysasennon etsimiseen kannattaa käyttää aikaa – 5 x parhaat imetysasennot

Imetys ja vauvan ruoka

Löydä hyvä imetysote

Imetys ja vauvan ruoka

Miten saada rinnat tuottamaan lisää maitoa? Imetyskoordinaattori kertoo

Imetys ja vauvan ruoka

Näillä apuvälineillä imetys sujuu – 11 vinkkiä imettäjälle

Imetys ja vauvan ruoka

Kaksplussan imetyskysely: Yli 50 % imettää taaperoikään saakka

Imetys ja vauvan ruoka

Imetyksen turvamerkit: Näistä merkeistä tunnistat, että vauva saa tarpeeksi maitoa

Imetystaipale ei suinkaan ole samanlainen alusta loppuun, vaan maidontulossa ja vauvan ruokahaluissa on omat piikkinsä. Suihkutissit on ilmiö, joka voi nostaa päätään jossain vaiheessa imetystä. Samoin rintatulehdus voi yllättää niin ensiviikoilla kuin kuukausien päästäkin.

Hae imetykseen rohkeasti neuvoja ja henkilökohtaista apua tukihenkilöltä tai neuvolasta. Jos imetys on kuitenkin jo alkanut lähteä pieleen ja tuskailet, näillä ohjeilla voit päästä takaisin raiteille.

Yksi kovaa vauhtia yleistyvä imetyskysymys on sekin, kuinka silikonirinnat on otettava huomioon.

Tavalliset imetysongelmat ja niiden ratkaisut:

Imetys ja vauvan ruoka

Kun imetys on tuskaa! Nämä 10 vastausta voivat pelastaa pieleen lähteneen imetyksen

Imetys ja vauvan ruoka

Tätä on tiheän imun kausi – "Vessassakin vauva sylissä, ruoka yhdellä kädellä ja pysähdyn autolla joka kerta imettämään"

Imetys ja vauvan ruoka

Suihkutissit – 5 kysymystä ja vastausta  

Imetys ja vauvan ruoka

Rintatulehdus: näin ehkäiset ja hoidat sen

Imetys ja vauvan ruoka

Äidin tarina: "Vauvani vatsavaivat helpottivat, kun pidensin syöttövälejä"

Imetys ja vauvan ruoka

Estävätkö silikonit imettämisen?

Tutkitusti esikoisia imetetään lyhyemmän aikaa kuin pikkusisaruksia. Milloin on aika lopettaa imetys?

Harva päättää tehdä niin kertalaakista, ja moni kokee lempeämmäksi imettämisen asteittaisen lopettamisen.

Kiinteiden ruokien lisääminen, 1 ikävuoden täyttyminen, äidin töihinpaluu tai päivähoidon aloitus ovat hetkiä, jolloin imetys alkaa usein luonnollisesti harventua. Imetyksen väheneminen näkyy äidin kehossa, joten älä syyttä säikähdä omituisen oloisia oireitasi.

Imetyksen lopettaminen:

Imetys ja vauvan ruoka

Yöimetyksen lopettaminen: Milloin yösyötöt voi lopettaa ja kuinka se onnistuu? Asiantuntija vastaa

Imetys ja vauvan ruoka

Milloin ja miten imetys kannattaa lopettaa? Näin vauvan ja taaperon rinnasta vieroitus onnistuu

Imetys ja vauvan ruoka

Imetyksen lopettamisen outoja oireita: näin keho ja mieli voivat reagoida imetyksen päättymiseen

Imetys ei saa kuluttaa äidin omia ravintoainevarastoja. Äidin ruokavalion merkitys korostuukin erityisesti silloin, kun äiti imettää lasta pitkään tai kun uutta raskautta suunnitellaan pian imetyksen lopettamisen jälkeen.

Imettäjän ruokavalioon liittyy monia kiisteltyjä kulmia. Imetysdieetin merkityksestä on eri mielipiteitä, kuten myös rintamaitoon imeytyvästä alkoholista.

Näin äidin ravinto ja nautintoaineet vaikuttavat:

Imetys ja vauvan ruoka

Imetysdieetti vai ei? Harkitse, jos oireet ovat rajuja eikä mikään tunnu auttavan

Imetys ja vauvan ruoka

Imetys ja alkoholi: Uskallanko imettää yhden saunasiiderin jälkeen?

Imetys ja vauvan ruoka

Imetys ja kannabis: Jos käytät, älä imetä

Imetys ja vauvan ruoka

Imetys ja tupakointi on huono yhdistelmä – haitta-aineet siirtyvät vauvaan myös äidin iholta

Imetys ja vauvan ruoka

8 asiaa, jotka imettävän äidin tulee tietää ruokavaliosta

Imetys ja vauvan ruoka

Miksi vauvalle ei pidä syöttää velliä?

Valtaosa suomalaisista äideistä imettää lastaan tarpeen vaatiessa myös julkisesti.

Lainsäädäntö takaa julkisen imetyksen ainakin Australiassa, Filippiineillä, Taiwanissa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa lähes kaikissa osavaltiossa. Lain ansiosta imettävää äitiä ei voi käskeä poistumaan esimerkiksi kahvilasta tai liikennevälineestä. Jos näin tapahtuu, kyseessä on syrjintä.

Julkisuuden äidit ovat tehneet valtavan hyvää työtä imetyksen tekemisessä näkyväksi.

Normalisoidaan näkyvä imetys!

Imetys ja vauvan ruoka

Tarvitaanko julkisella paikalla imettämistä suojaamaan laki?

Imetys ja vauvan ruoka

Kansainvälinen imetysviikko: 10 kuvaa julkkiksista, jotka eivät kavahda raottaa puseroitaan

Vaatteet ja varusteet

3 x imetysmekko – arkeen, kaupungille ja juhlaan

Lue myös: Pullo ei kelpaa? Näin toimivat hörppy, ruisku ja lusikka maidonsyötössä

Kolmistaan-blogi: Tämän vuoksi en imettänyt kaksosia

– Imetyksen ongelmat ovat hyvin yleisiä, mutta ne ovat yleisesti ottaen myös hyvin ratkaistavissa, lohduttaa imetysohjaaja ja kätilö Leena Kaunisto alkajaisiksi. – Tärkeintä on, että ongelmiin hakee apua, ennen kuin ne kasvavat valtaviksi.

Miksi imetys ei onnistu?

Kaunisto kertoo, että imetyksen sujuvuutta ennustavat vauvan täysiaikaisuus ja alatiesynnytys.

– Halu imeä ja äidin rinnan hamuilu ovat luontaisia refleksejä vauvalle. Vaistot ovat vahvimmillaan heti syntymän yhteydessä.

Hamuiluvaistoa kuitenkin heikentävät vauvan ennenaikaisuus ja se, jos synnytykseen on liittynyt komplikaatioita ja toimenpiteitä.

Imetystä voi haitata sekin, että vauva ei enää löydä hyvää imuotetta maidon noustessa. Pehmeästä rinnasta on helpompi imeä, mutta maidon noustessa rinnan pää madaltuu.

Kaunisto onkin hieman huolissaan siitä, että nykyisin synnytyssairaalasta kotiudutaan niin aikaisin. Imetysongelmat ilmaantuvat usein vasta toisen päivän jälkeen vauvan syntymästä.

– Vauva ei ole ollut ehkä aktiivinen syöjä syntyessäänkään, mutta sitä ei ole vain huomattu.

Imuote ja imeminen pullosta tavallisimmin onnistuvat jokaiselta vauvalta. Joskus vauvat tosin osaavat imeä pullosta, mutta eivät vielä jaksa tehdä sitä. Jos vauva ei osaa syödä tuttipullosta, voi kyseessä olla jopa vakavampi ongelma, kuten suulakihalkio. Vauvan mieltymykset ovat kuitenkin asia erikseen.

Kun rinta tai tuttipullo eivät kelpaa

Seuraavat kolme niksiä ovat hyviä ja väliaikaisia varakeinoja, jos imetys tai tuttipullo eivät jostain syystä kelpaa lapselle.

Hörpyttäminen, ruiskulla syöttäminen tai lusikka toimivat ensinnäkin silloin, jos rinnalla viihtyvän vauvan äiti on väliaikaisesti poissa, mutta vauva ei kelpuuta tuttipulloa. Toisekseen näitä keinoja voi hyödyntää, jos lapsen on vaikeaa rauhoittua rinnalle kovalta nälältään.

– Pienen annoksen saaminen imetysotetta ja -asentoa etsiskellessä auttaa vauvaa rauhoittumaan, ja hän jaksaa jatkaa etsimistä, Kaunisto kertoo.

Jääkaappikylmä äidinmaito tai äidinmaidonkorvike on aina lämmitettävä ennen syöttämistä.

Samat keinot eli hörpyttäminen, ruiskulla syöttäminen ja lusikka voidaan myös neuvoa synnytyslaitoksella äidille ja vauvalle, jos vastasyntynyt tarvitsee kotiuttavan lääkärin mukaan lisämaitoa.

1. Hörpyttäminen

Hörpyttämiseen sopii pieni muki tai tuttipullon korkkiosa. Vauvan on oltava kohoasennossa, jotta maitoa on helpompaa annostella ja nieleskellä. Kohoasentoon pääseminen vain voi olla hankalaa riehuvan vauvan kanssa.

Hermostunut vauva usein huitoo käsillään, joten jos käsien liikettä pystyy jotenkin hellävaroen estämään, voi hörpyttäminen onnistua helpommin.

Kuppi laitetaan vauvan alahuulen päälle suupieliin saakka. Sitten kuppia kallistetaan sen verran, että maitoa tulee reunalle. Vauva alkaa joko ryystää maitoa tai litkiä sitä kielellään.

Maitoa ei saa kaataa, vaan vauvan pitää antaa ottaa maito itse. Jos vauva ei tunnu ymmärtävän, mitä on tapahtumassa, voi hänen ylähuultaan hieman kastaa maitoon.

2. Ruiskulla syöttäminen

Ruiskulla syöttämisen huono puoli on se, että ruiskua harvoin löytyy kotoa omasta takaa – ja kun tilanne on päällä, se tarvittaisiin heti. Ruiskulla syöttämisen mainio puoli on kuitenkin se, että ruisku antaa kerralla vain vähän maitoa. Siten vauva ei totu tuttipullolla syömisen keskeytyksettömyyteen.

Ruiskulla syöttämisessä vauvan suuhun laitetaan puhdas sormi, kynsi kieltä vasten. Vauva alkaa luontaisesti imeä sormea, ja imemisen tahdissa maitoa annostellaan ruiskusta vauvan suuhun.

– Ruiskulla voi tiputtaa pikkuisen maitoa ilman sormen imemistäkin, mutta se ei valmista imetykseen kovin hyvin. Jos tippoja vain tipahtelee, vauva ei ymmärrä, mikä sen saa aikaan.

3. Lusikka

Teelusikalla on kaksi lyömätöntä etua. Se löytyy takuuvarmasti jokaisesta kodista, eikä sillä voi vahingossakaan annostella liikaa. Toisaalta teelusikalla syöttäminen on hidasta puuhaa. Siitä vähästä, mitä lusikkaan mahtuu, voi iso osa mennä ohi suun.

Teelusikka painetaan hellästi lapsen suulle molempien suupielien mitalta. Kuten hörpyttämisessä, vauvan ylähuulta voi ensin kostuttaa maitoon, jotta hän tajuaa, mitä on tapahtumassa.

Vauvan ei tarvitse olla aivan pystyasennossa, mutta asentoa on hyvä kohottaa vaikka tyynyllä.

Vauvan täytyy rauhoittua, jotta oikeaa otetta jaksaa etsiä.

Mistä johtuu, jos imetys ei yhtäkkiä onnistu?

Joskus imetys on aluksi sujunut hyvin, mutta yhtäkkiä vauva ei enää suostukaan rintaruokintaan. Kaunisto kertoo, että tälle on viisi tavallista syytä.

1. Väärä aika

2–3 kuukauden iässä vauvan syöminen alkaa muuttua refleksinomaisesta toiminnasta tahdonalaiseksi toiminnaksi. Silloin äkillisten imetysvaikeuksien takana on usein se, että äiti ei vielä ole täysin harjaantunut tulkitsemaan vauvan viestejä.

– Voi olla, että äiti vain tarjoaa rintaa väärään aikaan.

2. Ympäristö

Syöminen voi keskeytyä kuin seinään, kun vauvan huomio herpaantuu muualle. Tällöin ratkaisuna on imetysympäristön ja -tilanteen rauhoittaminen.

3. Infektio

Vauvalla voi olla suuinfektio, kuten sammas, tai ehkä korvatulehdus tekee tuloaan. Imettäessä vauvan leuka liikkuu korviin asti, joten jos korvat ovat kipeät tai kipeytymässä, imetys aiheuttaa vauvalle epämukavaa tunnetta.

4. Liian kova nälkä

Vauvan nälkä on ehkä yltynyt niin kovaksi, ettei hän enää hallitse itseään.

– Vauvaa itkee, pyörittää päätään ja tuntuu vastustelevan, mutta tosiasiassa hän on vain turhautunut.

Näin käydessä voi hyödyntää jo yllä mainittuja apukeinoja, joilla vauva rauhoittuu sen verran, että hän jaksaa etsiä imuotetta.

5. Tottumus

Tuttipulloon tottunut vauva saa maidon keskeytyksettä, mutta imetys vaatii vauvalta kärsivällisyyttä. Vaivattomaan tapaan totuttuaan vauva ei ehkä enää huoli rintaa.

Niinpä yllä mainitut keinot ovat tietyissä tapauksissa tuttipulloa oivallisempia. Ne eivät vieroita vauvaa rinnasta samalla tavalla kuin pullo, mikä on tärkeää silloin, jos äiti on sekä kykeneväinen että halukas imettämään.

Älä syyllisty, äläkä jää kamppailemaan yksin.

Jos imetys ei onnistu, älä syyllisty

Kaunisto kertoo kohtaavansa työssään jatkuvasti äitejä, jotka kantavat syyllisyyttä imetyksen epäonnistumisesta. Tuore äiti usein ajattelee, että hänen rinnoissaan on jotain vikaa tai hän tekee jotain väärin. Sellaisen kanssa kamppaileminen on paitsi psyykkisesti raskasta, myös turhaa.

– Äidit eivät juurikaan ajattele sitä, että imetyksen onnistuminen on oikeastaan vauvan taidoista riippuvaista. Äidin tehtävänä on vain tarjota mahdollisuuksia imetykseen ja auttaa vauvaa löytämään hyvä ote.

Äidin taito auttaa vauvaa korostuu, jos vauvalla on imemisessä haasteita. Joskus asennossa on kyse millimetreistä.

Jos imetys ei onnistu, ei pidä jäädä yksin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hakee apua, sitä helpommin asiat ovat ratkaistavissa, Kaunisto rohkaisee.

– Imetysongelmat ovat harvoin ylitsepääsemättömiä.

Kaunisto vinkkaa jokaista raskaana olevaa ottamaan jo etukäteen selvää, mitä tukea ja tietoa on olemassa. Niinpä tosipaikan tullen ei tarvitse epätoivoisena etsiä ratkaisuja, vaan tietää heti, minne voi soittaa tai mitä voi tehdä.

Vauvan riittävä ravinnonsaanti onnistutaan aina turvaamaan jotenkin.

Apua imetysongelmiin: Imetyksen tuki ry, Naistalo

Lue myös: Tätä on tiheän imun kausi – ”Vessassakin vauva sylissä, ruoka yhdellä kädellä ja pysähdyn autolla joka kerta imettämään”

Imetys ja vauvan ruoka

Tupakointi, imetys ja syyllisyys: Äidit kertovat – "Tiesin, etten pysty olemaan ilman"

Imetys ja vauvan ruoka

Suihkutissit – 5 kysymystä ja vastausta  

Imetys ja vauvan ruoka

Imetys voi aiheuttaa selkäkipua ja monenlaisia jumeja – näin hoidat imetyksestä kipeytynyttä kroppaa

Veganismi on elämäntapa, jossa vältetään kaikkien eläinkunnan tuotteiden kuluttamista. Vegaani eroaa vegetaristista eli kasvissyöjästä siinä, että vegaani pyrkii välttämään kaikkia eläinkunnan tuotteita, joita ovat esimerkiksi hunaja ja nahkakengät.

– Olen vegaani siksi, etten halua hyötykäyttää eläimiä. Ei ole myöskään maapallon kannalta kestävää, että ihmiset syövät näin paljon lihaa. Mitä enemmän ihmiset syövät kasvispainotteisesti, sen parempi tulevaisuuden kannalta.

Aluksi Tiina oli kasvissyöjä, koska ajatteli veganismin olevan vaativaa.

– Siskoni ryhtyi vegaaniksi ja lupasin hänelle kokeilla vegaaniravintoa kahden viikon ajan. Siitä on nyt kuusi vuotta aikaa.

Odotusaikana Tiinalle oli selvää, että hänen vauvastaan tulee vegaani.

– Lapseni voi tehdä tulevaisuudessa omat valintansa, haluaako hän jatkaa vegaanina, hän kertoo.

Kun Tiina kertoi neuvolassa valitsevansa vauvalleen vegaaniruokavalion, hänelle tarjottiin käyntiä ravitsemusterapeutin luona. Toisen kerran hän tapasi ravitsemusterapeutin, kun vauva siirtyi kiinteään ravintoon.

Tiina kehottaa hakemaan tietoa Vegaaniliiton sivuilta. Sieltä löytyy tietoa vegaanilasten vitamiinilisistä ja niiden annostuksesta.

Jos äidinmaidonkorviketta tarvitaan, sen saanti voi aiheuttaa pulmia. Suomessa ei voi saada vegaanista äidinmaidonkorviketta eikä alle yksivuotiaalle suositella kauramaitoa.

– Apteekista voi saada jotain soijavalmistetta pienelle vauvalle, mutta se ei ole vegaanista. Joskus täytyy mennä sillä, mitä on tarjolla.

Aterioita ei aina tarvitse valmistaa itse. Myös vegaanisia lasten valmisruokia löytyy jonkin verran kauppojen hyllyistä.

– Meidän perheen lemppareita ovat vitaminisoidut kasvimaitotuotteet, Green Planet Astronauts -välipalat sekä lasten kuskus-kasvisateria.

Viime vuosina asenteet kasvissyöntiä ja veganismia kohtaan ovat muuttuneet. Tiina ei ole kohdannut kritiikkiä perheensä vegaanista elämäntapaa kohtaan.

– Enemmänkin ihmiset haluavat tietää lisää vegaaniruoasta.

Vegaani Tiina Tohu pitää leivontablogia ja optimoi perheen ateriat: lounas on aina edellisillan ruuasta.

Vegaani leipoo – ei kaikkea makeaa omaan suuhun

Kun Tiina opiskeli 14 vuotta sitten kokiksi, opintoihin ei sisältynyt juuri lainkaan vegaaniruokien valmistusta. Opetus painottui ranskalaiseen keittiöön ja klassiseen ruokaan.

– Vegaanipolkuni alussa minua ei häirinnyt se, että valmistin työssäni liharuokia. Mutta ajan myötä se alkoi häiritä. Ennen kotiäidiksi jäämistä keskityin valmistamaan ravintolan vegeannokset ja vegebrunssin. Työnantajalle se sopi hyvin, koska vegaaniruolle on kysyntää.

Tiina on suorittanut kondiittorin opinnot vegaanisesti. Ehtona oli, että hän muuttaa itse reseptit vegaanisiksi ja tekee listat, mitä aineita tarvitsee.

Nykyisin hän valmistaa jonkin verran vegaanileivonnaisia tilaustyönä ja pitää vegaanileivontablogia. Neljä vuotta sitten perustettu blogi sai alkunsa, kun tuttavat kyselivät Tiinalta reseptejä ja neuvoja. Blogissa kaikki tieto on tallessa kätevästi yhdessä paikassa.

– Ennen vegeleivonnaisissa saattoi vähän hassu maku. Nyt vegaanisia uutuustuotteita tulee hyvää vauhtia, gluteenittomat jauhot ovat parempia ja myös vegaanista kermaa, tuorejuustoa sekä mascarponea löytyy.

Tiina leipoo lapsensa kanssa paljon sokerittomia arkileivonnaisia.

– Meillä on sellainen periaate, että kaikkia leivonnaisia ei laiteta omaan suuhun, vaan osa viedään naapureille ja sukulaisille.

Sokerittomien vegaanileivonnaisten makeuttamiseen sopii esimerkiksi banaania, joka toimii myös kananmunan korvaajana.

– Usein käytän makeuttamiseen myös taatelia tai taatelijauhetta, omenaa, marjoja ja bataattia, Tiina kertoo.

Tiina toivoo, että hän voisi olla kotona siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa eskarin. Vegaanilapsen päivähoidosta hänellä ei ole kokemusta.

– Olen kuullut, että päivähoidon vegaaniruoka riippuu paikkakunnasta ja päiväkodistakin. Helsingissä vegaaniruokaa on yleensä hyvin tarjolla, hän kertoo.

– Siskoni on joutunut Oulussa valitsemaan lapsensa päiväkodin sen mukaan, mistä saa vegaaniruokaa. Olen myös kuullut, että jossain pitää esittää lääkärintodistus, jotta lapsi saa vegaaniruokaa. Se ei tunnu oikeudenmukaiselta.

Ravitsemusterapeutti: Näin kootaan lapsen vegaaniateria

– Jos vauvan ruokavalio on monipuolisesti koostettu, vegaaninen ravinto riittää periaatteessa myös lapselle, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Aino Niemi.

Niemen mukaan vegaaniruokavalion pitkäaikaisvaikutuksia lapsilla ei ole kovin paljon tutkittu.

– Esimerkiksi proteiiniravitsemus, riittävä D-vitamiinitaso ja luuntiheys voivat muodostua ongelmaksi, jos vegaaniruokavalio on puutteellinen, hän sanoo.

– Vegaaniruokavaliolla voi olla edullinen vaikutus muun muassa kolesterolitasoihin, koska kasvirasvassa, lukuun ottamatta kookos- ja palmuöljyä, on enemmän tyydyttymätöntä ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin eläinrasvassa.

Riittävä proteiininsaanti on niin lasten kuin aikuistenkin vegaaniravinnon haastava kysymys. Aikuinen tarvitsee proteiinia päivittäin noin 1.1–1.3 g/painokilo ja pienten lasten tarve riippuu iästä.

– Hyviä kasvisproteiinin lähteitä ovat muun muassa soija, palkokasvit, quorn, kvinoa, ja teolliset proteiinivalmisteet, kuten Nyhtökaura ja Härkis – mutta ne eivät  välttämättä aina maistu lapsille.

Riittävä proteiininsaanti on tärkeää muun muassa lihaksiston ja luuston kehittymisen kannalta.

– Vegaaniruokavaliostakin on periaatteessa melko helppoa saada tarpeeksi proteiinia. Kasviproteiinilähteiden aminohappokoostumus on yksipuolisempi kuin eläinproteiinin, joten välttämättömien aminohappojen saamiseksi proteiininlähteitä tulee käyttää monipuolisesti, Niemi kertoo.

Pääateriat kannattaa koostaa siten, että lautasella kolmannes on proteiininlähteitä, kuten palkokasveja, kolmannes on perunaa, pastaa tai riisiä ja kolmannes muita kasviksia.

– Lisäksi ruokajuomana on hyvä olla soija- tai kaurajuoma. Näistä soijajuomassa on enemmän proteiinia.

Kasvisperäisistä tuotteista ei saa D-vitamiinin aktiivista muotoa D3-vitamiinia, B12 -vitamiinia eikä jodia.

– Nämä vegaanin pitäisi aina ottaa lisäravintovalmisteina purkista.

Vanhempien kannattaa käydä juttelemassa ravitsemusterapeutin kanssa lapsen vegaaniruokavaliosta. Imeväisikäiselle vegaaniruokavalion aloitukseen on erilliset ohjeet, jotka voi saada ravitsemusterapeutilta tai neuvolasta.

Lapsi

Kokki Meri-Tuuli Väntsi ei jaksa stressata ruokasuosituksista: "Meidän perheellemme suositukset eivät sellaisenaan sopineet"

Kasvatus

Äitibloggaajan lapsen lelut ruokapöydässä aiheuttivat äimistyttävän some-sopan - Supernanny viheltää pelin poikki

Ruoka

Isä, ethän nirsoile lapsesi edessä! Lapsi ottaa kypsennettyjen kasvisten syömisessä mallia vahvasti isältä

Tupakointi myös heikentää äidin maidontuotantoa ja hidastaa herumisrefleksiä, mikä voi vaikeuttaa imettämistä. Nikotiinipitoinen äidinmaito voi myös maistua kitkerälle. Nämä asiat voivat vaikuttaa siihen, että tupakointi vähentää imetystä.

Vuonna 2020 julkaistun THL:n tutkimuksen mukaan tupakoivista äideistä 24 prosenttia täysimetti alle 2 kuukauden ikäisiä vauvojaan, kun taas samanikäisistä ei-tupakoivien äitien vauvoista 60 prosenttia oli täysimetettyjä.

Kaksplus selvitti imettäjien tupakointia kyselyllä, johon osallistui helmikuussa 2021 yhteensä 4645 vastaajaa.

Tupakointi imetyksen aikana liittyy usein juhlimiseen

• Suurin osa, 86 prosenttia Kaksplussan kyselyyn vastanneista äideistä ei ollut tupakoinut imetysaikana.
• Satunnaisesti tupakkaa oli imetysaikana polttanut 11 prosenttia.
• Päivittäin oli polttanut 4 prosenttia vastaajista.

Moni satunnaistupakoitsija kertoi tupakoineensa ainoastaan erityisissä tilanteissa, kuten viihteellä.

”Tupakoin juhliessa, kun olen juonut enemmän alkoholia. Tupakoinnin jälkeen en koskaan ole suorilta imettänyt.”

”Olen polttanut pari savuketta illanistujaisissa. Imetin vasta seuraavana päivänä.”

”Olen lukenut, että nikotiini rintamaidossa voi haitata vauvan unta ja aiheuttaa vatsavaivoja. Satunnainen yhden tupakan polttaminen imetysaikana on kuitenkin eri kuin päivittäinen tupakointi.”

Osa tupakoi myös arjessa. Tupakasta oli voinut tulla tapa rentoutua.

”Saatan polttaa illalla lasten mentyä nukkumaan ’hermosavut’, jos päivä on ollut raskas.”

”Joskus on hermo ollut niin kireällä, että olen polttanut. En tosin ihan synnäriltä saakka. Vauva oli jo 5-kuinen, kun poltin ensimmäisen stressitupakan.”

”Palasin jossain vaiheessa vanhaan paheeseeni polttaa yksi tupakka iltaisin. Olen ajoittanut tupakoinnin niin, että vauvalla olisi mahdollisimman varmasti edessä pitkä unipätkä ja imetykseen mennessä tupakoinnista ehtisi kulua vähintään pari tuntia.”

Tavallinen tapa: Tauko tupakoinnista ennen imetystä

Tupakan nikotiini kulkeutuu äidinmaitoon ja säilyy siinä jopa neljä tuntia tupakoinnista. Jos vauvaa imetetään ennen kuin nikotiini on poistunut maidosta, nikotiinia pääsee vauvan elimistöön. Nikotiini voi muun muassa lyhentää vauvan unta.

Osa tutkimuksista viittaa siihen, että rintamaidon edut kuitenkin kumoavat tupakan haitat.

– Tupakoivaa äitiä voisi kannustaa imettämään erityisesti siinä tapauksessa, että hän noudattaa tiettyjä kriteerejä. Hänen pitäisi esimerkiksi odottaa tupakoinnin jälkeen, että haitallisten aineiden määrä rintamaidossa on päässyt laskemaan, THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen kertoi aiemmin Kaksplussan haastattelussa.

Rintamaidon nikotiinipitoisuus puolittuu puolessatoista tunnissa. Jos äiti ei pysty lopettamaan tupakointia, on suositeltavaa, että tupakoinnin ja imetyksen välillä olisi vähintään kaksi–kolme tuntia aikaa. Varmoja turvallisuusrajoja ei kuitenkaan ole.

Monet Kaksplussan kyselyyn vastanneista mainitsivat pitävänsä tupakoinnin jälkeen reilusti taukoa imettämiseen.

• 47 prosenttia tupakoitsijoista oli odottanut ainakin kaksi tuntia ennen imetystä.
• 17 prosenttia oli odottanut seuraavaan päivään.
• 35 prosenttia oli imettänyt saman tien tai alle tunnissa.

”Olen pitänyt aina huolen siitä, että lapsi on juonut maitoa rinnalta ennen kuin poltan ja pitänyt sen 4–6 tuntiin väliä. En halua vahingoittaa lastani myrkyillä.”

”Poltan ainoastaan viihteellä, kun lapsi on yöhoidossa ja imetystaukoa tulee aina vähintään 12 tuntia.”

Osa kertoi antaneensa vauvalle maitoa pullosta, jos parin tunnin taukoa ei ollut onnistunut pitämään.

”Koin tupakoinnista huonoa omatuntoa ja stressiä. Yritin aina pitää sen 2 tunnin tauon ennen kuin imetin, ja tämän takia annoin välillä myös korviketta.”

Tupakka oli mielessä lähes joka minuutti.

On tärkeää tietää, että rintamaidossa on tutkitusti eniten nikotiinia noin neljännestunnin kuluttua tupakoinnista. Eräs vastaaja kertoi odottavansa juuri niin kauan, koska uskoi näin suojaavansa lasta paremmin kuin imettämällä heti.

”Raskaudet vedin läpi tupakoimatta, mutta etenkin jälkimmäisen raskauden aikana tupakka oli mielessä lähes joka minuutti. Tiesin, etten pysty vauva-aikaa olemaan tupakoimatta. 2 kuukautta olin ilman, mutta sitten pakka levisi. Noin 15 minuuttia olen pyrkinyt kuitenkin aina odottamaan ennen imetystä.”

”Olen imettänyt heti perään, jos on ollut tarpeen.”

”Rupesin polttamaan pikkuhiljaa lapsen ollessa 6-kuinen ja odotin aina vähintään 1,5 tuntia, yleensä kauemminkin, kunnes imetin. Loppua kohden se lipsui. Saatoin imettää puoli tuntia polttamisen jälkeen, kun kuulin tupakan haittojen olevan pienemmät kuin imetyksen hyödyt.”

Suurin osa pyrki ajoittamaan tupakoinnin niin, ettei heti perään tarvinnut imettää.

Tupakan sisältämät haitalliset aineet voivat siirtyä vauvaan myös muualta kuin maidosta

Sen lisäksi, että suurin osa kertoi pitäneensä tupakoinnin ja imetyksen välillä tuntien taukoa, osa kertoi myös peseytyvänsä vauvan takia tupakoinnin jälkeen.

Tupakan haitallisia aineita voi siirtyä lapseen myös äidin iholta, hiuksilta ja vaatteista sekä hengityksestä.

”Pesin huolella kasvoni, hampaani ja käteni ja vaihdoin vaatteet, ettei vauva joutuisi haistamaan tupakan hajua.”

”Tupakanpolton jälkeen isä oli lapsen kanssa, kunnes sain kädet, naaman ja hampaat pestyä, ja tupakanhaju oli varmasti hävinnyt.”

Tupakointi imetysaikana: vauvan iällä monelle merkitystä

Moni imetysaikana tupakkaa polttaneista kertoi, että vauvan ikä vaikutti siihen, kuinka usein tupakkaa tuli poltettua tai tuliko tupakoitua lainkaan.

Tupakointiin suhtauduttiin tiukemmin, jos vauva oli pieni ja vielä pelkällä maitoruokinnalla. Jo kiinteitä syövien vauvojen ja taaperoiden imetysaikana tupakointia ei välttämättä enää nähty yhtä ongelmallisena asiana.

”Ensimmäiset 3 kuukautta olin täysin polttamatta, kun halusin imettää täysin lapsentahtisesti. Loppuimetyksen ajan poltin vain iltaisin vauvan mennessä yöunille tai päivällä päiväunille.”

”Täysimetin puoli vuotta. Kun vauva alkoi saada kiinteitä, olen imettänyt ensin ja sitten käynyt tupakilla. Seuraavaan imetyskertaan on silloin mennyt aina noin 3–6 tuntia.”

”Raskaus polttamatta ja samoin ensimmäiset 9 kuukautta lapsen elämästä. Sen jälkeen satunnaista polttamista iltaisin, kun imetin vielä 1,5-vuotiaaksi.”

Moni tupakoitsija tunsi syyllisyyttä: ”Ruoskin itseäni todella pahasti”

Tupakointi imetyksen aikana aiheuttaa monelle äidille syyllisyyden tunteita. Tupakoinnin haitallisuus on tiedossa.

”Kerran tupakoin. Odotin kaksi tuntia ennen kuin uskalsin imettää. Tuli kauhea olo. Aivan kauhea.”

”Tupakoinnista ruoskin itseäni todella pahasti. Lapselle tarjottu korviketta.”

”Poden syyllisyyttä tupakoinnista. En ole kuitenkaan saanut lopetettua. Vauvan syntymän jälkeen olin 2 viikkoa tupakoimatta, sitten aloitin vähitellen satunnaisesti ja lipsuin säännölliseen tupakointiin.”

Monet vastaajista kertoivat haluavansa päästä tupakasta eroon. Imetysaikana tupakkaa polttaneista 74 prosenttia oli yrittänyt lopettaa tupakoinnin.

Vauva-ajan ollessa rankkaa en keksinyt muuta keinoa pysyä virkeänä.

”Yritin lopettaa useita kertoja, mutta oma psyyke oli niin heikko, etten täysin pystynyt. Päivässä meni 1-5, eli ei kovin monta. Poltin tuolloin sätkää, eli polttamani tupakat olivat paljon pienempiä kuin normaalit.”

”Repsahdin synnytyksen jälkeen uudestaan polttamaan, kun lapsi oli noin 2-kuinen. Poltan vain muutamia päivässä ja yritän taas lopettaa kokonaan.”

”Lopetusyrityksiä ollut useita. Vauva-ajan ollessa rankkaa en kuitenkaan ole löytänyt muuta keinoa pitääkseni itseni virkeänä lasta varten. Suusuihkeet ja tabletit käyty läpi.”

Satunnaisesti polttavat eivät kuitenkaan välttämättä kokeneet, että heidän olisi lopettava tupakanpoltto.

”Koko imetysaikana en tupakoinut kuin muutaman kerran yksittäiset tupakat, joten en kokenut tarvetta lopettamiselle.”

”Olen polttanut vuoden imetyksen aikana noin 10 tupakkaa, enkä koe olevani koukussa. Nyt olen ollut puoli vuotta tupakoimatta. Poltan vain, kun olen viettämässä viikonloppua ystävieni kanssa.”

Lähteet: Stumppi, Terveyskirjasto, THL

Lue myös:

Imetys ja vauvan ruoka

Imetys ja tupakointi on huono yhdistelmä – haitta-aineet siirtyvät vauvaan myös äidin iholta

Raskaus

Tupakointi raskausaikana häiritsee sikiön kehitystä monin tavoin – näin lopetat!

Imetys ja vauvan ruoka

Imetys ja alkoholi: Uskallanko imettää yhden saunasiiderin jälkeen?

Mutta miten suomalaisäidit todella noudattavat suosituksia? Kaksplus selvitti asiaa kyselyllä, johon osallistui helmikuussa 2021 yhteensä 4645 vastaajaa.

Suurin osa oli nauttinut alkoholia silloin tällöin

Kysely paljasti, ettei suurin osa vastaajista ollut pitäytynyt nollatoleranssissa. 64 prosenttia vastaajista oli ottanut lasillisen imetysaikana silloin tällöin.

Vastaajat kokivat, ettei yhdestä alkoholiannoksesta ole haittaa. Moni myös kertoi ajoittavansa esimerkiksi saunaoluen juonnin niin, että imetykseen kertyi väliä.

”Juhlissa ja esim. jouluna olen juonut pienen lasin viiniä tai vähän skumppaa. Tämän pienen ylellisyyden olen sallinut itselleni, ja tutkimustiedon valossa se ei vaikuta lapseeni. Se, mikä vaikuttaa lapseen on stressaantunut kireä äiti, joka suorittaa äitiyttä. Yritän siis olla itselleni lempeä ja juhlistaa pieniä hetkiä.”

”Olen juonut yksittäisiä lasillisia hyvillä mielin!”

”Saatan ottaa alkohollilisen saunajuoman silloin tällöin. Käytännössä en imetä kuitenkaan seuraavaan 12 tuntiin (yö), joten en näe ongelmaa. ”

Imetettävän lapsen ikä mainittiin osassa vastauksissa merkitykselliseksi. Jotkut kertoivat pitäneensä nollatoleranssia täysimetyksen ajan, mutta vauvan kasvaessa ja imetyskertojen vähentyessä muuttaneen linjaansa.

”Olen imettänyt molempia lapsia noin neljä vuotta. Molempien kanssa olen ollut puolitoista vuotta imetysajasta täysin ilman alkoholia, myöhemmin satunnaisesti juonut yhden ja joskus käynyt reippaammin viihteellä, mutta silloin imetettävä on ollut jo +2v. ”

”Olen imettänyt lapsiani 3–4-vuotiaiksi. Lasten ollessa isompia saatoin ottaa muutaman tai joskus juoda humalahakuisesti, jolloin myös imetysväli oli pitkä.”

Syynä tiukoille suosituksille on se, ettei turvallista rajaa voida määritellä

Imetysaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvät suositukset ovat Suomessa melko tiukat siihen nähden, mitä tutkimusten perusteella asiasta tiedetään.

Yksi imettävän äidin nauttima alkoholiannos nostaa lapsen veren alkoholipitoisuutta varsin vähän.

Vuonna 2007 Lääkärilehdessä julkaistu suomalaistutkimus osoitti, että lapsi voi saada vesipohjaisten D-vitamiinitippojen päiväannoksesta suunnilleen saman määrän alkoholia (noin 0,02 grammaa) kuin äidinmaidosta sen jälkeen, kun äiti on juonut kaksi alkoholiannosta.

Perustetta kieltää alkoholinkäyttö kokonaan imettäjiltä, jotka käyttävät alkoholia satunnaisesti, kohtuullisesti ja vain muutama annos kerrallaaan, ei kyseisen tutkimuksen mukaan ole.

– Syy tiukkaan suositukseen kuitenkin on se, että selkeää turvallista käytön rajaa ei tunneta, erikoistutkija Riikka Ikonen THL:sta kertoo.

Tutkimustieto asiasta on vähäistä siitä syystä, ettei vauvoja voi kokeellisesti altistaa alkoholipitoiselle maidolle. Se ei olisi eettistä.

Tiukoille suosituksille on myös toinen syy.

– Jo pienikin määrä alkoholia voi muuttaa äidin käytöstä ja otteita, mikä saattaa tuntua vauvasta turvattomalta, Riikka Ikonen toteaa.

Alkoholi ja imettäminen – ”Tärkeämpää on, että ei käsittele vauvaa humalassa”

Monet alkoholia imetysaikana juovat kyselyvastaajat eivät kertomansa mukaan ota niin paljoa, että se vaikuttaisi vauvan käsittelyyn.

”Kunhan alkoholi ei nouse päähän, jolloin en voisi käsitellä vauvaa, en pidä alkoholin juomista imetyksen aikana pahana”, kertoi yksi äiti.

He, jotka olivat juoneet imetysaikana humalahakuisesti (9,5 prosenttia vastaajista), kertoivat, etteivät olleet silloin itse hoitaneet vauvaa.

”Ehkä kerran kuussa tai kahdessa olen istunut iltaa ystävän kanssa ja jakanut pullon tai kaksi viiniä. Tällöin isä hoitaa vauvan, koska en käsittele vauvaa humalassa.”

”Tärkeämpää on, että ei käsittele vauvaa humalassa eli toinen vanhempi/hoitaja on vauvan kanssa. Imetys voi myös jatkua pari vuotta, joten on myös tosi eri asia 3 kk vauva tai 1,5-v taapero. Mielestäni keskustelu kaipaisi muutoksen, äidit taukoa ja välillä kännit myös!”

Moni vastaajista koki, ettei satunnaisesta alkoholinkäytöstä ole imetysaikana lapselle haittaa, kunhan lasta ei hoideta humalassa.

Nollalinjaa noudattava: ”Alkoholi ja imetys eivät kuulu yhteen”

Yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ylipäätään juo alkoholia. 18 prosenttia puolestaan oli jättänyt alkoholin pois imetyksen vuoksi.

Moni heistä, jotka olivat päättäneet pitäytyä alkoholista imetysaikana kokonaan, totesivat voivansa noudattaa nollatoleranssia mainiosti.

”Kun vauva on pieni, mennään vauvan ehdoilla. Se imetysaika on kuitenkin lyhyt eikä tarvetta tai jaksamista olisi edes ollut. Imetin molempia 8–9 kk.”

”En halunnut ottaa alkoholia imetyksen aikana, koska ilman alkoholia voi yhtä hyvin olla. Halusin että vauvaa käsitellessäni olen parhaimmillani, voisin tarvittaessa hypätä auton rattiin. Lisäksi imetyksen takia hormonit toimivat eri tavalla, enkä pitkän raskausajan jälkeen halunnut katsoa, mikä vaikutus alkoholilla olisi ollut siinä kombossa.”

Jotkut kertoivat, että alkoholittomuus imetysaikana oli oikea valinta sekä oman että vauvan hyvinvoinnin kannalta. Osalla valinta oli periaatteellinen.

En usko saavani alkoholista mitään iloa.

”Imetyksen lisäksi nukumme perhepedissä. Koen alkoholitta olemisen turvalliseksi vaihtoehdoksi. Lisäksi kiireisen vauva-arjen keskellä en usko saavani alkoholista edes pieninä annoksina mitään iloa.”

”Joskus voisin ottaa lasillisen, mutta se ei tunnu hyvältä, kun nousee päähän niin helposti. Minusta ei tunnu hyvältä juoda ja sitten imettää, vaikka alkoholia olisi niin vähän, että sillä ei ole vaikutusta vauvaan.”

”Maitoa tuli alusta asti niukasti. En halunnut ottaa lainkaan alkoholia, jotta pystyisin antamaan kaikki heruvat tipat maitoa vauvalle, kun hän halusi rinnalle.”

”Mielestäni alkoholi ja imetys eivät kuulu yhteen.”

Osa vastaajista puolestaan kertoi, että tutkimustiedon puute ja epävarmuus vaikutti omaan ratkaisuun.

”Haluaisin silloin tällöin nauttia lasin viiniä ruuan kanssa tai saunasiiderin, mutten uskalla, kun en voi olla varma, miten se vaikuttaa vauvaan.”

Kolmannes vastaajista imettää heti juoman päälle, jos tarvitsee

Jos äiti on juonut alkoholia, imetystä tulee THL:n suosituksen perusteella välttää niin kauan kuin alkoholia on verenkierrossa. Alkoholi poistuu rintamaidosta yhtä nopeasti kuin verestä. Alkoholi ei varastoidu maitorauhasiin eli kun alkoholia ei ole veressä, sitä ei sitä ole rintamaidossakaan.

Alkoholilaskuri kertoo, että jos 60 kiloa painava nainen juo yhden annoksen eli 12 cl viiniä, alkoholin palamiseen kuluu juomisen lopettamisen jälkeen yksi tunti.

Lisäksi tuon ajan päälle pitäisi laskea vielä muutama varotunti päälle THL:n suosituksessa, jonka mukaan imetystä tulisi välttää ainakin 3−4 tunnin ajan alkoholin nauttimisesta.

Kysymykseen siitä, kuinka nopeasti on imettänyt lasillisen tai parin jälkeen, 36 prosenttia vastasi ”heti perään, jos tarpeen.”

Moni perusteli valintaansa tutkimustiedolla.

Lasillinen saa mielen rentoutumaan, jolloin vannon olevani parempi äiti.

”Vaikka imettäisin heti juotuani yhden alkoholiannoksen, on maidon alkoholipitoisuus niin olematon, ettei se estä imettämistä.”

”Pientä vauvaa imettäessä pyrin juomaan sen yhden vasta, kun vauva on yöunilla. Mutta, jos vauvalle tulee tarve, imetän heti. Alkoholin määrä maidossa on niin pieni.”

Kyky huolehtia vauvasta parin alkoholiannoksen jäljeen koettiin vielä hyväksi. Lisäksi ratkaisua perusteltiin muun muassa sillä, että vauvan on saatava maitoa silloin, kun hänellä on nälkä.

”Yhden tai kahden jälkeen voin vielä käsitellä turvallisesti lasta.”

”Lapsi tarvitsee ruokaa kun se tarvitsee. Ja silloin syötän. Jos lasillisia menee enemmän, vauvan ruoka tulee jostain muualta sen yhden syötön verran. Koen itse, että lasillinen silloin tällöin joskus viikonloppuna saa mielenkin rentoutumaan, jolloin vannon olevani parempi äiti arjessa.”

Osa vastaajista kertoi puolisonsa hoitaneen vauvan syötöt joko pumpatulla maidolla tai korvikkeella, jos äiti itse oli juonut alkoholia.

Suositusta noudattavat: ”Paras tapa oman mielenrauhani kannalta”

Vastaajista 22 prosenttia vastasi imettävänsä lasillisen jälkeen tunnin tai parin päästä. 23,5 prosenttia puolestaan kertoi pitävänsä taukoa imettämisestä useamman tunnin eli noudattavansa THL:n suositusta.

Moni totesi, että haluaa olla täysin varma, ettei alkoholi vaikuta vauvaan tai omaan käyttäytymiseen millään tavalla.

”Satunnaisen saunajuoman jälkeen seuraava imetyskerta on ollut 6–10 tunnin jälkeen. Tämä on ollut paras tapa oman mielenrauhani kannalta.”

”En halua käsitellä vauvaa, jos olen vähänkään päihtynyt. Pitkä tauko juomisesta raskauden aikana on heikentänyt sietokykyä, joten jo parin lasin jälkeen tuntuu nousseen päähän.”

”En ole halunnut käsitellä vauvaa heti nautittuani alkoholia. En pelkää alkoholin määrää veressä vaan sitä, että vauva vaistoaisi alkoholin.”

Osalla vastaajista useamman tunnin tauko imetykseen alkoholin juonnin jälkeen tuli ikään kuin automaattisesti.

”Kun olen ottanut alkoholia, lapsi on muutenkin ollut muualla yötä ja seuraavan päivään.”

”Meille se on toiminut, koska olen juonut yksittäisen lasilliseni illalla vauvan jo nukkuessa ja hän herännyt vasta useamman tunnin kuluttua rinnalle.”

2 prosenttia vastaajista oli huolissaan alkoholinkäytöstään

Vain kaksi prosenttia eli 111 vastaajaa kertoi olleensa alkoholinkäytöstään imetyksen aikana huolissaan. Monelle huolen aiheena oli suositusten rikkominen.

Laskin tunteja alkoholin täydelliseen poistumiseen.

”Olin saanut kuvan, että on ehdottoman kiellettyä juoda ja imettää samanaikaisesti nimenomaan rintamaidon ’saastumisen’ vuoksi. Laskin tunteja alkoholin täydelliseen poistumiseen verenkierrosta. Oli stressaavaa antaa vauva isälle hoitoon ja olla erossa hänestä. Todellisuudessa olisin voinut rauhassa juoda lasillisen viiniä, imettää ja antaa isän hoitaa vauvan muut tarpeet.”

”Huoli liittyy tiukkoihin ohjeistuksiin. En ole huolissani niinkään omasta juomisestani vaan yleisen ohjeistuksen rikkomisesta.”

”Join muutaman lasillisen ja imetin heti perään, sillä kuulin, että ainoa vaara piilee lapsen käsittelyn muuttumisessa epävarmaksi humalassa. Sitten törmäsin THL:n ohjeeseen nollatoleranssista ja sain lievän paniikkikohtauksen. Neuvolasta lohdutettiin, että alkoholin määrä maidossa on häviävän pieni, eikä tästä voinut olla vaaraa vauvalle.”

Alkoholi ja imettäminen – moni kertoi tuntevansa syyllisyyttä

Jotkut vastaajista puolestaan olivat huolissaan siksi, ettei varmaa tietoa alkoholin vaikutuksista ole. Epävarmuus aiheutti heille syyllisyyden tunteita.

”Ei ole mitään varmaa tietoa, onko viinilasillisesta haittaa, joten kyllä se aina kolkuttelee, vaikka pidänkin parin tunnin imetystauon.”

”Pohdin aina, vaikuttaako pari alkoholiannosta käytökseeni ja huomaako lapsi mitään eroa. Olen tullut siihen tulokseen, että ei, mutta siksi käytän alkoholia kovin harvoin ja olen harkinnut lopettamista kokonaan.”

”Äitiyden vakio on jatkuva syyllisyys, teit niin tai näin, jotain teet taatusti väärin.”

”Toisinaan olen ottanut, vaikka tiedän, että harmittaa yön pimeinä tunteina. Välillä vaan kaipaa jotain muuta ja koen, ettei satunnaisesti ole niin haitallista.

Vain parissa vastauksessa huoli liittyi nimenomaan omaan alkoholinkäyttöön.

”On ollut mahdotonta olla kokonaan ilman alkoholia.”

”Harmittaa, kun tästä on tullut ainoa tapa päästä pois tästä hetkestä.”

Lue myös:

Imetys ja vauvan ruoka

Imetys ja alkoholi: Uskallanko imettää yhden saunasiiderin jälkeen?

Raskaus

Uusi tutkimus: Ei todisteita lievän alkoholinkäytön vaaroista raskausaikana – miksi silti kannattaa pidättäytyä?

Vauvahaaveet

Suunnitteletteko raskautta? Jättäkää molemmat alkoholi

Imetyksen käynnistäminen voi olla toiveena esimerkiksi silloin, kun imettävä vanhempi ei ole se, joka on lapsen synnyttänyt.

Adoptoitu Aliisa näki 1-vuotiaana perhekerhossa imetyshetken. Tytär halusi myös kokeilla rinnalla oloa, ja nukahti imiessään adoptioäiti Sanniella Luukkaisen rintaa.

–Aloin selvittää, voisinko käynnistää maidontuotannon, jolloin imettäminen tuntuisi minustakin miellyttävämmältä, Sanniella kertoi Kaksplussan haastattelussa.

Hän pumppasi kaksi viikkoa kahdeksan kertaa päivässä maitoa, ja lapsi oli samaan aikaan toisella rinnalla. Sitten se tapahtui.

– Raskausaikana hormonitoiminnan muutos saa rintarauhaskudoksen määrän rinnoissa lisääntymään ja valmistautumaan maidoneritykseen. Koska kyse on hormoneista, sama vaikutus on mahdollista saada aikaan myös ilman raskautta, kätilö Niina Mäkinen Imetyksen tuki ry:stä valottaa.

Imetyksen tuelle tulee vuosittain kourallinen kysymyksiä ei-synnyttäneen vanhemman maidonerityksen käynnistämisestä.

– Suomessa adoptiolapsen imettäminen on paljon harvinaisempaa kuin monessa muussa maassa, mutta kahden äidin perheisiin kiinnostus yhteisimetykseen on selvästi leviämässä.

Imettämisen hormonien tukena e-pillerit

Maidonerityksen käynnistäminen ilman raskautta ja synnytystä on prosessi, jossa rintoja stimuloidaan lypsämällä kasvattamaan rintarauhaskudosta ja erittämään maitoa.

Prosessin tueksi voidaan tarvita hormoni- tai lääkevalmisteita, yleisimmin yhdistelmäehkäisypillereitä.

Jos perheen toiveissa on kahden vanhemman yhteinen imettäminen, vauvan syntymän jälkeisinä viikkoina on tärkeää panostaa siihen, että myös synnyttäneen vanhemman maidoneritys saa hyvän alun.

– Ihan alkuun ei sen vuoksi ole mahdollista jakaa imetyskertoja tasan, vaan myös synnyttäneen vanhemman rinnat tarvitsevat ensimmäisinä viikkoina vähintään kahdeksan imetys- tai lypsykertaa vuorokaudessa.

Maidonerityksen käynnistänyt vanhempi jatkaa lypsämistä ja voi totuttaa vauvaa rinnalleen pikkuhiljaa.

– Hänen maitonsa on kullanarvoista, jos vastasyntynyt tarvitsee lisämaitoa. Ensimmäisten viikkojen jälkeen on mahdollista sovitella imetysvuoroja perheen suunnitelmien mukaisiksi.

Imettäminen noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia

Kaikessa imettämisessä on kysymys kysynnän ja tarjonnan laista: mitä enemmän rintoja stimuloidaan ja maitoa poistuu rinnoista, sitä enemmän maitoa erittyy.

Kuinka pitkään ei-synnyttäjän kroppaa sitten täytyy stimuloida jotta se alkaa erittää maitoa? Yksioikoista vastausta ei ole, koska jokainen kroppa on erilainen. Maidonerityksen käynnistäminen rintapumpulla lypsämällä on kuitenkin useita viikkoja kestävä prosessi, joka vaatii sitoutumista säännölliseen lypsämiseen.

– Lypsykertoja olisi hyvä tulla vuorokauteen vähintään kahdeksan, joista ainakin yksi yöaikaan. Maidoneritys voi käynnistyä huomattavasti vähemmällä vaivalla, jos edellisen imetyksen päättymisestä ei ole kovin kauan aikaa. Suurin työ maidonerityksen käynnistämiseksi on edessä sellaisella, joka ei ole koskaan synnyttänyt tai imettänyt, Mäkinen kiteyttää.

Prosessin vaativuuteen vaikuttaa lisäksi se, tavoitellaanko täysimetykseen riittävää vai vain osan vauvan ravinnontarpeesta kattavaa maitomäärää.

Lue aiheesta lisää! Imetyksen tuki ry avasi toukokuussa 2020 Sateenkaariperheen imetys -sivuston yhteistyössä Sateenkaariperheet ry:n kanssa. 

Adoptio

Lastenkodissa Luukkaisten mukana oli muovikannu ja muki – siitä alkoi leikki mietteliään 1-vuotiaan kanssa, josta tuli heidän tyttärensä

Minun tarinani

Essin kohdussa on kasvanut Vernan vauva - ja toisin päin: "Lapsemme ovat saaneet alkunsa meistä molemmista"

Minun tarinani

Kolme lasta ja koulutus eivät olleet edes imetysohjaaja Catarinalle, 39, sujuvan imetyksen tae – "Tuli pieni häpeä siitä, että miten en osaakaan"

– Vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken. Vauva on melkein 24/7 rinnalla ja jos ei rinnalla niin ainakin sylissä. Esimerkiksi tänään olen käynyt vessassakin vauva sylissä, tehnyt ruoan yhdellä kädellä ja pysähtynyt automatkoilla joka kerta imettämään.

– Tiheän imun kausi tarkoittaa yhden tai muutaman päivän jaksoa, jolloin vauva haluaa imeä hyvin tiheästi. Usein vauva on myös tavallista kärttyisämpi ja unet voivat jäädä vähälle, Imetyksen tuki ry:n koordinaattori, kätilö Niina Mäkinen kertoo.

Ensimmäisten viikkojen aikana tiheän imun kausi on vauvan keino tehostaa maitomäärän kasvua. Myöhemmin hän varmistelee maitomäärän pysymistä sopivalla tasolla.

– Rinnalla käynnin tihentämistä ja levottomuutta voi tiheän imun kausien lisäksi aiheuttaa myös hampaiden tulo, vauvan sairastuminen tai uuden motorisen taidon oppiminen, Mäkinen muistuttaa.

Tiheä imu nostaa maitomääriä

Tiheän imun kausia on muutaman viikon välein ensimmäisen puolen vuoden aikana.

– Ensimmäinen tiheän imun kausi alkaa usein jo ennen kuin vauvalla on ikää edes kokonaista vuorokautta. Elämänsä ensimmäiset tunnit lepäillyt vastasyntynyt tuntuu ikään kuin havahtuvan ja tarttuvan tomerasti toimeen maitotilauksen tekemiseksi.

Vauvan tyytymättömyys ja rinnalla asuminen voi tuntua rankalta ja epäilys maidon riittämisestäkin saattaa herätä. Vauva kuitenkin tietää, mitä tekee ja uuttera työ palkitaan maitomäärän nopeana lisääntymisenä.

Myös isommilla vauvoilla ja taaperoilla on tiheän imun kausia, mutta hieman harvemmassa tahdissa. Tiheän imun kaudesta puhutaan usein nimenomaan rintaruokittujen vauvojen kohdalla, mutta myös pulloruokituilla vauvoilla on tiheän imun kausia.

Lue myös: Imetyskori helpottaa imetysmaratoneja sohvan pohjalla: kokeile!

Onko sillä kasvupyrähdys menossa?

Meidän pääsiäinen meni todella nopeasti ja minusta tuntuu, että en saanut mitään aikaiseksi. Miksi? Koska Kirpulla oli nälkä koko ajan, jatkuvasti, toistuvasti, hela tiden, all day long. Ihan siihen pisteeseen asti että olen ai-van kyp-sä! Tuntuu että ollaan eletty pullo Kirpun suussa viimeiset neljä päivää. (Desire Nyman, blogi)

Kun vauva syö ja syö, moni ajattelee, että tulossa on voimakas kasvuspurtti. Tiheän imun kaudet kuuluvat kuitenkin vauvan normaaliin, jotakuinkin tasaiseen kasvuun.

– Vaikka tiheän imun kausia nimitetään englannin kielessä ”growth spurteiksi”, ne eivät näy piikkeinä vauvan kasvussa, ainakaan kuukausitasolla seurattuna, Niina Mäkinen kertoo.

Tiheän imun kaudet ja niihin liittyvä vauvan itkuisuus ja huonot unet voivat tuntua raastavilta. Usein kuitenkin helpottaa jo tieto siitä, mistä on kysymys ja siitä, että kyseessä on ohi menevä vaihe.

– Tiheän imun kausina omaa jaksamista voi parantaa se, että sallii itselleen päiväunia silloin, kun pieni ärrimurrikin nukkuu. Imetysmaratoneista voi tehdä itselleen mukavia varaamalla käden ulottuville juotavaa ja naposteltavaa sekä mieluista viihdettä, Mäkinen vinkkaa.

Tiheä imu Xenia’s Day -blogissa: ”Pinna on ehdottomasti kireämmällä”

Imetys ja vauvan ruoka

Miksi vauvalle ei pidä syöttää velliä?

Raskaus

Parhaat äitiysvaateniksit ponnarihousuista tuubihuijaukseen – näin selviät raskaus- ja imetysajasta mahdollisimman vähillä hankinnoilla

Maidon voimakas heruminen on yksilöllinen ominaisuus. Samalla äidillä voi olla niin sanotut suihkutissit kaikkien lasten imetyksissä tai vain osalla imetystaipaleista.

Maidon suihkuaminen paineella yhdistetään usein runsaaseen maitomäärään, mutta rinnat voivat herua suihkuten, vaikka maitomäärä ei riittäisi vauvan tarpeisiin. Rintojen suihkuaminen on voimakkaimmillaan ensimmäisinä kuukausina ja helpottaa useimmilla itsekseen.

Miten vauva reagoi suihkuaviin rintoihin?

Myös vauvojen reagointi maidon suihkuamiseen on yksilöllistä. Osa vauvoista ottaa suihkuamisen lunkisti ja vain valuttelee osan maidosta suupielestä pois. Osaa vauvoista suihkuaminen suututtaa tosissaan.

Pienet vauvat voivat kakoa tai näyttää tikahtuvan.

Suihkuavan maidon mukana vauvan mahaan päätyy myös helposti ilmaa, mikä aiheuttaa muutaman minuutin imemisen jälkeen alkavaa itkuisuutta ja levottomuutta, pulauttelua, mahavaivoja ja piereskelyä. Myös vauvan ulosteet voivat olla vaahtomaisia.

Kurkkaa, miten Äiti ja Melukylän lapset -bloggaaja Terhi ratkaisi imetysvaikeudet suihkuttavien rintojen kanssa.

Suihkutissit ja imetys, mikä olisi paras imetysasento?

Suikutissien kanssa paras imetysasento on sellainen, että vauvan pää on reilusti vatsaa korkeammalla. Silloin vatsaan päätynyt ilma pääsee poistumaan itsekseen jo imetyksen aikana eikä jää kiertämään mahaan.

Vauvan voi esimerkiksi ottaa mahan päälle takanoja-asennossa tai amerikkalaiseksi jalkapalloksi kainaloon.

Miten imetyksestä saisi miellyttävää, vaikka maito tulee paineella?

1. Jos vauva kärsii suihkuavasta maidosta, pahimmat suihkut voi kerätä ennen imetystä vaikka harsoon. Harsoilla voi suojata myös omia ja vauvan vaatteita kastumiselta.
2. Suihkuamista voi hillitä myös painamalla rinnan päältä kämmensyrjällä noin ensimmäisen minuutin ajan, kun heruminen käynnistyy. Ei tarvitse säikähtää, vaikka vauvan imuote näyttäisi huonolta: otteen irrottaminen ja kaventaminen ovat vauvan tapoja hallita suihkuavaa maitoa.
3. Väliröyhtäytyksistä voi olla apua, jos imetyskerta uhkaa muuttua itkuiseksi.

Kannattaako suihkuavia rintoja lypsää tai pumpata ennen imetystä?

Rintojen lypsäminen suihkuamisen hillitsemiseksi ei yleensä ole hyvä idea, koska lypsäminen vain lisää maitomäärää ja suihkuamista. Tarvittaessa herumisen voi käynnistää ennen imetystä lypsämällä, mutta antaa kovimman paineen suihkuta itsekseen harsoon tai kuppiin.

Kysymyksiin vastasi Imetyksen tuki ry:n koordinaattori, kätilö Niina Mäkinen.

Imetys ja vauvan ruoka

Miksi vauvalle ei pidä syöttää velliä?

Raskaus

Toinen vauva heti ensimmäisen perään? Nämä peräkkäisten raskauksien vaikutukset kehoon on hyvä tietää

Perhe-elämä

Lapsilukukysely: Joka kolmas halusi 3 lasta - "Olen katkera miehelleni, että meillä ei ole samanlaista unelmaa"

Kiinteiden aloittamisesta alkoi painajaiseni.

Sanomattakin on selvää, että sormiruokailu ei ollut meidän juttumme. Jo valmissoseiden isommille vauvoille tarkoitetut, pehmeitä paloja sisältävät maut aiheuttivat kylmän hien kohoamisen kasvoilleni. Puhumattakaan siitä, kun piti uskaltaa antaa kokonaista banaania, leipää, perunaa, normaalia ruokaa. Tiesin, ettei soseilla voinut loputtomiin jatkaa. Monipuolisen ja pureskelua vaativan ruuan tärkeyden tiedostaminen lapsen kehitykselle kolkutti vaativana tajunnassa.

Jokainen ruokailukerta taaperon kanssa oli pelkoa täynnä. Yritin kaikin keinoin peitellä sitä ja pitää ilmapiirin rentona. Pelkäsin kuitenkin, että lapsi vaistoaisi pelkoni. Siksi aloin vältellä ruokailuun osallistumista aina kun pystyin, ja jätin mieheni syömään lapsen kanssa. Menin muka laittamaan pyykkiä, ja sitten tärisin kylpyhuoneessa ja peitin korviani, etten kuulisi jos lapsi alkaisi kakoa.

Hän osoittautui nimittäin aikamoiseksi silkkikurkuksi. Mitä kohtalon ivaa! Hänen kakomisrefleksinsä oli herkässä, ja vaikka järjellä tiesin kakomisen olevan normaali, vaaraton ja jopa erittäin hyödyllinen refleksi, ei sillä ollut alkukantaiseen pelkooni vaikutusta.”

”Soseutin ruokia vielä silloinkin kun hän oli yli kolme vuotta. Ja pilkoin aivan pieneksi vuosia sen jälkeen.”

”Joinakin kertoina en voinut estää itseäni juoksemasta pöydästä, kun lapsi alkoi kakoa. Ja milloin pysyinkin paikoillani, olin varmasti niin harmaa kasvoiltani ettei lapsellekaan jäänyt kauhuni epäselväksi.

Pahimmillaan tilanne oli sellainen, että kahdenkeskiset ruokailut lapsen kanssa hoidin sosekeitoilla ja puuroilla, ja iltaisin mies söi lapsen kanssa minun ollessani ”pyykkäämässä” tai milloin missäkin.

Soseutin ruokia lapselle vielä silloinkin kun hän oli yli kolme vuotta. Ja pilkoin aivan pieniksi palasiksi vielä vuosia sen jälkeen.

Pelkäsin sitäkin, osaisinko toimia, sillä pelko kangisti minua niin.

Pelkoni oli täysin silmitöntä. Siihen ei auttanut järkipuhe eikä puhuminen asiasta neuvolassa. Tiesinhän järjellä kaiken, mitä neuvolassa kerrottiin ja olin käynyt ensiapukurssinkin. Tosin pelkäsin sitäkin, osaisinko tosipaikan tullen toimia, koska pelkoni kangisti minua niin. Lohdutin itseäni sillä, että onneksi asumme ison kaupungin keskustassa ja ambulanssi tulee muutamassa minuutissa paikalle, jos tarvitsee. Vaikka minulle olisi tarjottu ilmaiseksi luksustaloa pitkien etäisyyksien päästä, en olisi suostunut. Kuka hullu asuisi kiinteitä syömään opettelevan lapsen kanssa kaukana sairaaloista.”

Tukehtumisen pelko: Ensiporkkana eskarissa

”Asia alkoi ahdistaa ajan myötä todella paljon. Joskus en saanut yöllä unta, kun tiesin että edessä oli vaikkapa ravintolaillallinen, jossa joutuisin olemaan samassa pöydässä lapseni kanssa koko ruokailun ajan. Ruuan pilkkominen muiden edessä myös hävetti, mitä isommaksi lapsi kasvoi.

Kaiken lisäksi ravintolassa ei etukäteen tarkkaan tiennyt, mitä tuli lautasella vastaan. Minulle oli tärkeää henkisesti valmistautua etukäteen, jos aioin antaa lapselleni vaikkapa lihapataa tai muuta ”riskialtista” ruokaa.

Porkkanasta tuli yksi lapseni herkuista, ja hän olisi halunnut syödä kokonaista porkkanaa. En antanut. Sen sijaan raastoin porkkanan pienimmäksi mahdolliseksi raasteeksi ja pelkäsin silti kun hän söi sitä, varsinkin kun raasteen karkeus saattoi saada hänet kakomaan.

Toisen lapsen tultua tajusin, että esikoinen oli herkkä kakoja.

Lapsi oli eskari-ikäinen, kun uskalsin ensimmäisen kerran antaa hänelle kokonaisen porkkanan.

Toisen lapseni synnyttyä ja tultua kiinteiden ikään tajusin jännän jutun: esikoiseni tosiaan oli ollut harvinaisen herkkä kakoja. Toinen lapseni ei kakonut koskaan ja hänen kanssaan ruokailut olivat vähän helpompia. Mutta vain vähän.

Soseutin, raastoin, pienensin ja pilkoin yhä maanisesti – ja jännitin.”

Lue myös: Näin poistat tukoksen lapsen hengitysteistä – katso video!

”Nyt lapset ovat jo kouluiässä, mutta tukehtumisen pelko on yhä olemassa. Kun lapset syövät karkkia tai muuta kovaa, jännitän aina. Paljon karkkia en heille tämän vuoksi ostakaan vaan mielummin vaikka suklaata tai jäätelöä, jos haluamme herkutella.

Lisäksi pahoin pelkään, että pelkoni on vaikuttanut kaventavasti heidän ruokavalioonsa.

Olen evännyt heiltä ensimmäisinä tärkeinä vuosina pois paljon ruokia, muun muuassa monet kasvikset. Kurkku, tomaatti, paprika, avokado, kovemmat leivät. Näin ne kaikki pelkkinä tukehtumisvälineinä.

Miksi pelkään lapseni tukehtumista ruokaan niin kauhean paljon? Luulen tietäväni vastauksen ainakin osittain. Olin itse tukehtua salmiakkimerkkariin, kun olin kaksivuotias. Siinä oli käytetty kaikki roikuttamiset ja heimlichin otteet, ennen kuin karkki irtosi kurkusta. En itse muista tapahtumasta mitään, mutta se on varmasti jäänyt alitajuntaani.

Jotain kertoo myös se, että tukehtumisen pelko liittyy niin vahvasti ruokaan. Pienten lelujen tai esineiden suhteen en koskaan ole ollut yhtä hysteerinen.Tämä siitä huolimatta, että tiedän valtaosan sairaalahoitoa vaativista lasten tukehtumistilanteista johtuvan muusta kuin ruuasta.”

Lähde: Sormiruokailuohje Helsingin neuvoloihin, Terveyskirjasto, kotitapaturma.fi

Vanhemmuus

Millaista on olla erityisherkkä vanhempi? "Kun tekee asiat hyvin, se riittää"

Kasvatus

Rusinoita pöytään ja munakello tikittämään – 5 tapaa opettaa lapselle kärsivällisyyttä

Lapsen terveys

Pitääkö pikkulapsen hiukset pestä shampoolla? Kampaaja ja allergia-asiantuntija vastaavat

Pitkän velliperinteen vuoksi velli on yhä eri vauvaryhmissä ja keskustelupalstoilla aihe, jossa lämpimällä pullolla on puolustajansa ja vastustajansa.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Aino Niemi muistelee, että velliruokinnan välttämistä on suositeltu lasten ravitsemussuosituksissa ainakin viidentoista vuoden ajan. Silti vauvojen vellejä on yhä tarjolla kauppojen hyllyissä.

– Neuvolat informoivat suosituksista hyvin ja vanhemmat tuntuvat olevan siitä hyvin tietoisia. En keksi tilannetta, jolloin lapsen velliruokinta olisi tarpeen.

Niemen mukaan vauva ei tarvitse vellipulloa. Imeväisiässä vauvalle riittää äidinmaito, ja 4–6 kuukauden iässä suositellaan aloittamaan rintamaidon lisäksi kiinteät ruoat. Vellipullolla voi olla se haittavaikutus, että se syrjäyttää rintaruokinnan.

Jos velli korvaa äidinmaidon, äidinmaidon parhaat terveyshyödyt voivat jäädä saavuttamatta. Rintamaidosta vauva saa muun muassa suojaa korvatulehduksia, hengitystieinfektioita, ripulitauteja ja virtsatieinfektioita vastaan.

Myös vanhempien itse keittämiä kaura- ja mannavellejä kehotetaan välttämään.

– Toki itsetehdyssä saattaa olla suhteessa enemmän viljaa kuin kaupan velleissä. Kaupan vellienkin koostumus vaihtelee sen osalta, paljonko niissä on viljaa ja maitoa.

Ei velliä! Äidinmaidosta puurolautasen äärelle

Jos yli neljän kuukauden ikäinen lapsi tarvitsee muuta ravintoa kuin äidinmaitoa, kannattaa aloittaa kiinteät ruoat rintamaidon ohella eikä siirtyä äidinmaidonkorvikkeeseen.

– Kiinteä ravinto on hyvä aloittaa silloin, kun vauva on oppinut istumaan ja hän hallitsee jo hyvin päänliikkeensä sekä tavoittelee ruokia kädellä, Aino Niemi neuvoo.

Kun siirrytään kiinteään ravintoon, kannattaa totuttaa lasta puuron syöntiin. Puuro pitää kylläisyyden tunnetta yllä pidempään. Esimerkiksi kaurapuuro on hyvä ensimmäiseksi puuroksi. Yleinen suositus on tutustuttaa viljat vauvan ruokavalioon viiden kuukauden iässä.

– Jos lapsi on mieltynyt velliin, vellin voi vaihtaa puuroksi pikkuhiljaa ja pieninä annoksina. Puuroon voi myös lisätä rintamaitoa tai äidinmaidonkorviketta.

Imetys ja vauvan ruoka

Simppeli sormiruoka ja 7 virhettä – näin lapsi sotkee enemmän kuin syö

Kasvatus

Äitibloggaajan lapsen lelut ruokapöydässä aiheuttivat äimistyttävän some-sopan - Supernanny viheltää pelin poikki

Imetys ja vauvan ruoka

Yöimetyksen lopettaminen: Milloin yösyötöt voi lopettaa ja kuinka se onnistuu? Asiantuntija vastaa

Maxin täytyy saada pitää lusikkaa toisessa kädessä. Vapaalla kädellä hän pyydystää sormin ”täkyjä”, joiksi Meri-Tuuli ja puoliso Jaakko kutsuvat marjoja ja muita puuron päällisiä.

Maxin neljänviljanpuuro on valmistettu muutama päivä sitten mikrossa.

– Valmistan kerralla ison puuron, jota säilytän jääkaapissa. Kun laitan Maxin annoksen lautaselle, lisään pari ruokalusikallista vettä joukkoon ennen sen lämmittämistä mikrossa. Kuuma vesi höyrystyessään lämmittää kiinteytynyttä puuroa, ja se muuttuu juoksevammaksi.

Mikron hankkimista Meri-Tuuli kuvailee mielettömäksi elämänmuutokseksi. Pitkään Meri-Tuuli oli kuitenkin sitä mieltä, että pieneen, yhdeksän neliön keittiöön ei mikroa saa sopimaan.

– Keksin koko ajan uusia juttuja, joita mikrolla voi tehdä. Esikoinen kelpuuttaa hyvin jääkaapista kaivetut eiliset makaronit, jotka muuttuvat mikrossa nahkamaisiksi ja sellaisiksi, että niitä joutuu jäystämään.

”Apa on luonnostaan vegaani”

Meri-Tuulilla ei ole ollut odotuksia siitä, millaisia syöjiä hänen lapsistaan tulee.

– Olisi ihanaa, että esikoiseni olisi monipuolinen syöjä, mitä hän ei ole. En kuitenkaan voi sille mitään, että hänelle ei maistu kotioloissa liha, kala, kana, juusto tai kerma. Apa on luonnostaan vegaani. Hedelmät, vihannekset ja hiilarit uppoavat hyvin.

Päiväkodista on kuitenkin kantautunut tieto, että siellä Alfred syö kaikkea kohtuullisesti. Niin kauan kuin lapsi terve, reipas ja iholla on hyvä väri, Meri-Tuuli ei aio olla huolissaan. Hänellä on ymmärrystä nirsoilevaa lasta kohtaan.

– Vanhempina määräämme monesta, kuten siitä, mitä ruokaa minäkin päivänä on. Päiväkodissa lapsi ei voi kapinoida, mutta kotona voi harjoitella omaa päätösvaltaa ja pidättää oikeuden siitä, mitä kurkustaan nielee.

Meri-Tuuli Väntsin perhe kokkaa muutaman kerran viikossa isomman aterian. Arki-iltaisin jääkaapista kaivetaan keräilyerä tai jotain muuta nopeaa.

Meri-Tuuli Väntsi: ”On ok, että mummulassa on eri säännöt kuin kotona”

Meri-Tuuli kertoo olleensa itsekin ennakkoluuloinen lapsi. Nirsosta lapsesta voi kuitenkin kasvaa ruoan ja makujen rakastaja. Tällä hetkellä Meri-Tuuli työskentelee osa-aikaisena myyntineuvottelijana sekä muun muassa aikakausilehtien ruokakuvauksissa stailaten annoksia ja kehittämällä reseptejä.

– En pienenä syönyt kalaa, äyriäisiä enkä mitään lihaa, jossa oli läskiä. Kelpuutin kyllä kanan rintafileen ja pihvin sisukkaana. Alakouluikäisenä oli vaihe, jolloin halusin lisukkeeksi aina tummaa riisiä, joten opettelin keittämään sen itse.

Meri-Tuulin vanhemmat tottuivat siihen, että perheessä tehtiin monta eri ateriaa, sillä yksi kolmesta siskosta oli kasvissyöjä, yksi nirso ja kolmannelle soseutettiin kaikki ruoka.

– Vanhempani olivat kovia herkuttelemaan, ja koirallekin piti kokata oma safka. Meillä saattoi valmistua keittiössä viisi eri ateriaa samaan aikaan.

Niinpä mummolassa ei pidetä nirsoilevaa esikoista outona, vaan isovanhemmat kokkaavat hänelle oman annoksen. Myös melonihai kuuluu Meri-Tuulin vanhempien luona vierailuun.

– Apan kaverin syntymäpäivillä oli melonista koverrettu hai, joka oli täynnä tuoreita hedelmiä. Apa parkkeerasi itsensä juhlien ajaksi hain viereen, ja söi onnellisena rakastamiaan hedelmiä. Niinpä äitinikin alkoi tehdä hänelle melonihain joka kyläilyllä.

Isänäidin luona Apa ja mummu grillaavat nakkeja, ja jäätelölokerosta saa hakea mielin määrin jäätelöä. Joka kerta he leipovat mummun mainioita mokkapaloja, jotka ovat niin herkullisia, että ne olivat hääkakkuna Meri-Tuulin ja Jaakon häissä.

Tilanne kuulostaa tutulta monille vanhemmille: isovanhempien luona herkutellaan. Joillekin se saattaa kääntyä kiistakapulaksi.

– Mielestäni on ok, että mummulassa on eri säännöt. Apa tietää, että kotona pitää kysyä lupa, jos haluaa herkun.

Reissussa on ruokailtava rennosti

Meri-Tuulin mielestä monet jännittävät turhaan kyläilysyömistä lasten kanssa. Reissut isovanhempien luo, retket ja matkat ovat useimmille poikkeustilanteita, ja lapsi selviää niistäkin, kunhan hän laittaa suuhunsa edes jotain.

Kun perhe matkaili Sri Lankassa, Alfred söi Meri-Tuulin mukaan pääasiassa voileipäkeksejä ja banaania.

– Olimme neljä viikkoa reissussa, ja lapsi selvisi siitä hyvin. Matkoilla voi tulla yllätyksiä, ja jos ravintolaan meno myöhästyy parilla tunnilla, aina voi antaa vaikkapa hedelmän ja pientä välipalaa, jotta lapsi pysyy kylläisenä.

Rutiineista ja tietyistä kellonajoista on syömisen suhteen varsinkin matkoilla turha ottaa paineita.

– Yleensä lopputulema on kuitenkin se, että rutiineista ei pysty täysin pitämään kiinni. Jos yrittää hirveästi nähdä vaivaa niiden toimimiseksi, tulee yleensä vain pahoittaneeksi oman mielensä, ja tunnelma kiristyy.

– Koen reissussa syömisen jopa helpommaksi kuin arkiruokailun, jolloin kaikkien pitäisi istua yhtä aikaa pöydän ääressä tiettyyn kellonlyömään.

Tosin arkenakaan Meri-Tuuli ei halua hampaat irvessä suorittaa rutiineita.

– Apasta on kasvanut joustava tyyppi. Syöminen ei meidän perheessämme ole tunnista tai kahdesta kiinni, ja välillä mennään nukkumaan kymmeneltä, välillä kahdeksalta.

Ruoka-alan ammattilainen ei muutenkaan perusta esimerkiksi neuvolasuositusten orjallisesta noudattamisesta. Illallista ei ole pakko syödä viideltä, jos lapsi saa ennen sitä välipalan.

– Neuvolasta annetaan ruokailuaikasuositukset, jotta kaikilla olisi jokin lähtökohta, josta oman perheen ruokakulttuuria kannattaa lähteä rakentamaan. Meidän perheellemme suositukset eivät sellaisenaan sopineet.

– En ole myöskään pitänyt kiveen kirjoitettuna, saako leivässä olla suolaa tai haittaako, jos 8-kuinen vauva maistaa vähän emmentalia.

Meri-Tuuli Väntsi ja Apa nauttimassa ulkoilusta.

Meri-Tuuli Väntsi: ”Keräilyerä” on toimiva arkiateria

Kun hoitovapaalla oleva Jaakko hakee vauvan kanssa esikoisen kotiin, lapset syövät välipalan. Meri-Tuuli ehtii töistä kotiin noin kuudeksi, joten perhe kerääntyy yleensä seitsemän aikoihin ruokapöydän ympärille. Silloin vanhemmat tavallisesti järjestävät pöytään ”keräilyerän”.

– 80 prosenttia perheemme syömisistä ei ole sellaisia, joilla on nimi ja joista voisi ottaa Instagramiin kuvan tai jakaa reseptin. Ei meillä olisi aikaa siihen, että joka päivä syötäisiin reseptin mukaan tehty ateria. Aina ruoista jää tähteitä ja jämäannoksia, jotka keräilen jääkaapista.

Vapaapäivinä tai rauhallisempina iltoina Väntsin perheessä kokataan varsinainen ateria alusta asti.

Ruuan suhteen Meri-Tuuli kannustaa pienten lasten vanhempia luovuuteen. Ateria kannattaa valmistaa siitä, mitä kaapista sattuu löytymään ja tarvittaessa täydentää sitä.

– Olin paahtanut edellisenä päivänä kurpitsaa uunissa ja kipaisin kaupasta hakemaan vielä ahvenfilettä, jotta vauva saisi täysipainoisemman aterian.

Meri-Tuulia miedon makuinen ja pehmeä yhdistelmä ällötti, mutta siitä tuli vauvan ehdoton suosikkiruoka.

– Hän syö maiskutellen lautasen tyhjäksi ja jopa nuolee sen.

Höyryttäminen on loistava tapa valmistaa ruokaa vauvalle

Vauvojen kanssa Meri-Tuuli on myös havainnut hyväksi valmistaa ruokaa höyryttämällä.

– Nyt ehdoton vinkki kaikille, joille on tulossa ensimmäinen lapsi: höyrykorissa ruoka kypsyy nopeasti, ja ravintoaineet eivät liukene veteen.

Palsternakkatikut ovat läpikypsiä viidessä minuuttissa.

– Silti rakenne pysyy hyvänä. Keitettynä ne olisivat hajonneet.

Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, että kasviksia ei höyrytä liikaa. Kuten ei aikuisellekaan, ei vauvallekaan kannatta tarjota ylikypsiä ruokia.

– Kokkaaminen höyryllä on myös turvallista, kun ei tarvitse kaataa kiehuvaa vettä lavuaariin siivilöidäkseen valmiita ruokia vauvan pyöriessä jaloissa. Kori vain nostetaan höyrystä, kun ruoka on valmista.

Höyryttäminen inspiroi Meri-Tuulta jopa niin paljon, että hän on alkanut haaveilla uudesta kirjaprojektista.

– Haluaisin kirjoittaa keittokirjan aiheesta. Esimerkiksi höyrytetty fenkoli maistuu melko varmasti niin aikuisille kuin lapsille.

Lue myös: Pitääkö lautanen syödä tyhjäksi? Meri-Tuuli Väntsi puhuu suunsa puhtaaksi 6 ruokailuväitteestä

Ruoka

Alkoholiton olut lapselle? Julkkisäiti antaa lasten juoda – Ruokavirasto kertoo, pitääkö tästä nyt huolestua

Kasvatus

Äitibloggaajan lapsen lelut ruokapöydässä aiheuttivat äimistyttävän some-sopan - Supernanny viheltää pelin poikki

Imetys ja vauvan ruoka

Oletko kyllästynyt kokkaamaan vauvanruokia? Koko perhe voi syödä samaa ruokaa jo vauvavuonna, kun 3 asiaa ottaa huomioon

– Välillä kuulee, että äidillä on niin kipeä selkä, ettei hän pysty nostamaan vauvaa lattialta, äitiysliikuntaan erikoistunut personal trainer Riina Laaksonen Nordic Fit Mamalta kertoo.

Jumit johtuvat pääosin epäergonomisesta imetysasennosta. Äiti saattaa kiinnittää huomiota lähinnä siihen, että vauvan asento imetystuokion aikana on hyvä, ja samalla oma asento unohtuu.

– Vauvaa imetetään usein sohvan nurkassa huonossa asennossa. Ryhti voi esimerkiksi olla kyyry tai toinen jalka saattaa olla pepun alla, Laaksonen sanoo.

Selän alueen jumien taustalla on toisaalta usein myös se, ettei äidin kroppa ole vielä ehtinyt kunnolla palautua synnytyksestä.

– Monella tuoreella äidillä keskivartalon lihakset ovat raskauden ja synnytyksen jälkeen vielä niin heikot, ettei hyvän ryhdin pitäminen edes ole fyysisesti mahdollista.

Ergonominen imetysasento ehkäisee jumeja

Erilaisia hyviä imetysasentoja on useampia. Imetti äiti sitten istualtaan tai makuultaan, vauvan kannalta hyvä asento on sellainen, että vauva on suorassa linjassa ja tarpeeksi lähellä äitiä. Jos vauva on huonossa asennossa, hänen imuotteensa kärsii ja imetys voi alkaa mennä pieleen.

– Äidin ergonomian kannalta hyvä asento puolestaan on sellainen, että selkä olisi mahdollisimman hyvässä ryhdissä imetyksen aikana. Mitä enemmän äidin ryhti painuu kasaan, sitä huonompi asento on, Laaksonen sanoo.

Apuna voi käyttää esimerkiksi tyynyjä. Imetykseen kannattaa valita myös mahdollisimman hyvä paikka, oli se sitten nojatuoli tai sänky.

Omaan imetysasentoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä etenkin vauvan ollessa pieni imetyshetkiä on päivässä usein hyvin paljon ja ne voivat kestää kauan. Imettäjän selkäkipu ja muut jumitukset ovat tavallinen seuraus, jos huonossa staattisessa asennossa ollaan päivittäin hyvin paljon.

Keho voi oireilla monin erilaisin tavoin selän alueen jännityksiin.

– Kaikki lihakset ovat lihaskalvojen kautta yhteydessä toisiinsa. Jos jokin kohta kehossa on jumissa, se saattaa esimerkiksi säteillä kipua alueelle, jossa on vanha revähdys tai arpi. Imetysjumit voivat siis oireilla oikeastaan missä tahansa.

Imettäjän selkäkipu ja niska-hartiaseudun jumit: näin niistä eroon

Muutamilla helpoilla liikkeillä on mahdollista hoitaa imetyksestä kipeytynyttä yläselkää ja niska-hartiaseutua. Esimerkiksi liikkeet, jotka tuovat vartaloon liikkuvuutta ja joissa selkä kiertyy eri suuntiin, hoitavat selän ja niska-hartiaseudun aluetta hyvin.

– Erityisesti kaikki lavan alueen liikkeet aina imetyshetken jälkeen ovat loistava apu, Riina Laaksonen kertoo.

Hän vinkkaa kaksi erilaista soutuliikettä, joita kannattaa kokeilla. Liikkeet voi tehdä jumppakepin tai harjanvarren kanssa tai ilman.

Tee molemmat soutuliikkeet 10 kertaa. Toista liikkeet aina imetyksen jälkeen.

Soutu edestä taakse

1. Seiso ryhdikkäässä asennossa ja ojenna kädet vaakasuoriksi eteen.
2. Vedä kädet kyynärpäät edellä edestä taakse (kuin vaakasoutulaitteessa kuntosalilla) siten, että saat lapoihin kunnon rutistuksen (lavat yhteen). Kun viet kädet takaisin eteen, venytä lapoja irti toisistaan.

Soutu ylhäältä alas

1. Seiso ryhdikkäässä asennossa ja ojenna kädet suoriksi ylös pään yläpuolelle.
2. Tuo kädet ylhäältä alas kyynärpäät edellä (kuin ylätaljassa kuntosalilla) siten, että saat lapoihin selän takana liikkeen.

Katso myös imettäjälle sopiva, selkää huoltava liikkuvuusharjoitus videolta. Video on osa Nordic Fit Maman Kuntouta keskivartalo -verkkovalmennusta.

Entä, jos omat harjoitukset eivät auta selän jumeihin?

Mikäli selkä tai niska-hartiaseutu on pahasti jumissa, eivätkä liikkuvuusharjoitukset tuota tulosta, apua voi hakea ammattilaisilta.

– Kukaan ei voita mitään, jos äiti kärsii kivuista. On olemassa hierojia, jotka ovat erikoistuneet äitiyshierontaan, ja myös osteopatiasta voi olla apua, Riina Laaksonen vinkkaa.

Lue myös:

Imetys ja vauvan ruoka

Miksi imetys sattuu kainaloihin? "Lisärinnat" paljastuvat usein vasta synnytyksen jälkeen

Imetys ja vauvan ruoka

Imetyksen lopettamisen outoja oireita: näin keho ja mieli voivat reagoida imetyksen päättymiseen

Imetys ja vauvan ruoka

Äidit jakavat parhaat imetysneuvonsa: "Tämä auttoi minua, kun imetys takkusi"

Miten tämä nyt on taas näin vaikeaa? Catarina Aminoff tuskaili.

39-vuotias Aminoff oli valmistunut pari vuotta aiemmin imetysohjaajaksi ja opiskeli parhaillaan kätilöksi, eli homman piti olla viimeistään nyt, kolmannen lapsen kohdalla, hallussa alusta lähtien.

– Tuli pieni häpeä siitä, että miten en osaakaan. Selitin kätilöillekin, että kyllä minun pitäisi, kun olen imetysohjaaja. He lohduttivat, että se on aina opettelua sekä vauvalle että imettäjälle, vaikka äidillä kuinka olisi kaikki tieto. Imetys on aina kahden kauppa.

Häpeän lisäksi asiantuntijuus toi myös mielenrauhaa: sen takia Aminoff ei säikähtänyt, vaikka vauva ei alussa saanut imettyä käytännössä mitään.

– Tiesin, että pari tippaa riittää.

Kireä huulijänne ja suihkutissit

Kun imetys ei ottanut onnistuakseen, Aminoff hankki apua kotiin jo muutaman vuorokauden kuluttua. Imetysohjaaja korjasi asentoa ja asetteli tyynyjä tueksi.

– Siitä oli hyötyä, mutta heti kun hän lähti, vaikeudet palasivat. Imetyshetket olivat sähläystä, ja tuntui, että olisin tarvinnut kuusi kättä.

Vauva kasvoi hyvin, mutta kärsi kovista vatsavaivoista. Imuotteen lipsuessa vatsaan pääsi paljon ilmaa, joten Aminoff päätti hakea kokeneempaa apua.

Uusi imetysohjaaja kurkisti vauvan suuhun ja vahvisti äidin epäilyksen kireästä huulijänteestä. Hän opetti, miten jännettä voi venyttää ja hieroa ja suositteli myös osteopatiaa.

– Kun olimme kokeilleet kaikkia lempeitä keinoja, eikä mikään auttanut, päädyimme leikkaukseen. Lääkäri diagnosoi huulijänteen erittäin kireäksi.

Noin seitsemänviikkoisena tehty toimenpide auttoi heti jonkin verran, mutta kaikkia ongelmia se ei poistanut. Kuopus on nyt puolivuotias, eikä imuote ole vieläkään optimaalinen. Aminoffin mukaan se on kuitenkin tarpeeksi hyvä.

– Huomasin, että minulla oli suihkutissit. Imetysohjaajani kertoi, että se voi johtua huonosta imuotteesta. En ollut varautunut sellaiseen, koska muiden lasteni kohdalla ongelma oli ollut päinvastainen.

Esikoistaan Catarina yritti imettää kaksi kuukautta kunnes luovutti. ”Vaikeudet olisi voinut selättää, jos joku olisi tullut auttamaan.” Kuva: Johanna Vanamo.

”Luulin, että 2 ensimmäistä viikkoa ovat tärkeimmät”

Kun Aminoff 13 vuotta sitten sai esikoisensa, hän ei liiemmin ollut pohtinut imetystä.

– Ajattelin, että imetän, jos se onnistuu. Se ei ollut minulle niin tärkeä asia. Siihen aikaan annettiin sairaalassa lisämaitoa, ja kotiuduimme niiden kanssa. Kätilö iski minulle myös rintakumin, enkä saanut minkäänlaista ohjausta.

Aminoff kärsi silloinkin imetyskivuista, maitoa ei tullut kunnolla, eikä lapsi rauhoittunut rinnalle. Kahden kuukauden jälkeen hän lopetti yrittämisen kokonaan.

– Ne olivat sellaisia vaikeuksia, jotka olisi voinut selättää, jos joku olisi tullut auttamaan. Ei neuvolassa osattu silloin antaa apua, vaan sitä olisi pitänyt itse osata hakea.

Aminoffia jännitti kertoa imetyksen lopettamisesta neuvolassa. Hän tunsi syyllisyyttä ja pettymystä, mutta oloa helpotti se, että samoihin aikoihin vauvan saanut ystäväkin lopetti imetyksen varhain.

– Kuulin myös jostain, että vain ensimmäiset kaksi viikkoa olisivat vasta-aineiden saannin kannalta tärkeät. Se helpotti silloin, mutta myöhemmin opin, että se ei pidä paikkaansa.

Lue myös: 7 syytä imettää

Taistelutahdolla eroon lisämaidosta

Neljä vuotta sitten Aminoff sai toisen lapsen. Vauva joutui heti synnyttyään seurantaan ja sai lisämaitoa. Paino nousi hitaanlaisesti, laskikin.

Neuvolan terveydenhoitaja oli odotusaikana kehottanut Aminoffia hankkimaan imetyksestä tietoa, koska tiesi esikoisen kanssa kohdatuista ongelmista. Aminoff oppi, että imetys on hyödyllistä vielä ensimmäisten kahden viikon jälkeenkin.

– Liityin Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmään ja päätin, että nyt onnistun ja haen apua, jos tulee vaikeuksia.

Vauvan synnyttyä Aminoff sai Imetyksen tuesta ohjeita, kuinka omaa maidontuotantoa saa lisättyä: tiheitä imetyksiä, paljon ihokontaktia ja luottoa siihen, että onnistuu.

– Taistelutahdolla pääsimme lisämaidoista eroon. Yleinen syy imetyksen lopettamiselle on se, että äiti luulee maidon loppuvan. Sitähän ei näe, kun tissit eivät ole läpinäkyvät. Tein taulun, jossa lukee, että nämä eivät ole merkkejä maidon loppumisesta, ja palasin aina sen ääreen.

Aminoff epäili kireää huulijännettä jo keskimmäisellä lapsella, sillä imetys sattui silloinkin. Lääkäri kuitenkin sanoi, ettei huulijänne vaikuta imetykseen.

– Silloin en tiennyt lainkaan lempeistä hoitokeinoista eikä meillä ollut vauvavakuutusta, toisin kuin nyt.

Kahdeksan viikkoa hän kärvisteli kivuissa, mutta sitten alkoi sujua. Aminoffin mukaan se on tyypillinen aika imetysvaikeuksien selättämiseen.

Takkuisesta alusta huolimatta hän imetti keskimmäistään onnistuneesti taaperoikäiseksi.

Lapsi oli vuoden, kun Aminoff kouluttautui imetysohjaajaksi. Siihen sysäsi kokemus siitä, ettei neuvolan apu ole riittävää eivätkä kätilöt ehdi antaa tukea niin paljon kuin äidit tarvitsisivat.

– Haluan tehdä oman osani, etteivät muut koe samaa kuin minä. Toivoisin lisäresursseja synnytyssairaalaan, sillä saan yhteydenottoja äideiltä, jotka ovat vielä sairaalassa. Kätilöt ovat niin kovilla.

Minun tarinani:

Perhe-elämä

Ultraäänessä Karolinalle selvisi, että lapsen käsi loppuu kyynärpäähän – "Raskaudesta on silloinkin lupa iloita"

Perhe-elämä

"Usein käy niin, että kun lapsi hyppii ja nauraa, vanhemman kasvoilla valuvat kyyneleet" – sairaalaklovni Ilmi Vipittäjä tuo iloa suruun

Minun tarinani

Vapaaehtoisesti lapseton Minna Aittala otti yksin hoiviinsa ex-miehen 7-vuotiaan lapsen: "En pidä itseäni äitinä"

Nokkamukia ei ole tarvetta hyllyttää täysin, vaikka sen runsaaseen käyttöön ongelmakohtia liittyykin, kirjoittaa pikkulasten terveyteen perehtynyt tietokirjailija ja Brownin professori Emily Oster. Ongelmat perustuvat nielemistekniikkaan, joka on pienellä lapsella erilainen kuin aikuisella.

– Vauva nielaisee käyttämällä niin sanottua imemis-nielemis-tekniikkaa, jossa kieli liikuttaa nestettä tai ruokaa suun etuosasta sen takaosaan. Noin vuoden iässä tekniikka kehittyy vastaamaan aikuisen nielemistapaa, Oster kertoo ParentData-verkkosivullaan.

– Siinä kielen kärki pysyy suun yläosassa etuhampaiden takana. Tämän tapa on tärkeä, kun syödään eri koostumuksen omaavia ruokia, ja sillä on merkitystä myös puheen kehityksen kannalta.

Ei nokkamukia jatkuvaan käyttöön

Nokkamukin ongelmana on, että sen käyttö ylläpitää imemis-nielemis-tekniikkaa. Huolena on, että jos lapsi käyttää nokkamukia liikaa, se saattaa hidastaa oikean nielemistavan kehittymistä. Sama ongelma voi liittyä liian pitkään jatkuvaan tutin tai tuttipullon käyttöön.

Nokkamukin jatkuvan käytön mahdollisista haitoista on jonkin verran tutkimusnäyttöä, mutta laajaa dataa, joka linkittäisi nokkamukin käytön nielemis- ja puhumisongelmiin, ei ole.

Nokkamukin lisäksi vauva- ja pikkulapsiaikaan on olemassa tuttipullot, pillimukit ja muovimukit.

Miljoonat lapset käyttävät nokkamukeja, ja heidän suun motoriikkansa on pääosin normaalisti kehittynyt. Jos vaikutus olisi suuri, se todennäköisesti näkyisi selvemmin, uskoo Oster.

– Voisi ajatella, että nokkamukin jatkuva käyttö ei ehkä ole ideaalia, ja nokkamukia voi olla hyvä välttää etenkin, jos lapsella on ongelmia nielemisen kanssa. Tutkimusten perusteella ei kuitenkaan näytä siltä, että nokkamukin käyttö olisi syytä lopettaa kokonaan. Ne ovat myös käteviä, Oster tuumaa.

Lue myös: 5 väärää uskomusta hampaiden tulosta

Vaarana avo- ja ristipurenta

Oikomishoidon erikoishammaslääkäri, hammaslääketieteen tohtori Heidi Arponen Espoosta on samoilla linjoilla: jatkuva nokkamukin käyttö saattaa altistaa ongelmille, mutta täyskieltoa sille ei hänkään langettaisi.

Arposen mukaan pitkittynyt ja tiheä nokkamukin käyttö saattaa johtaa avopurennan kehittymiseen taaperolla tai leikki-ikäisellä. Avopurennassa etuhampaat eivät osu yhteen, kun lapsi puree hampaat kiinni. Usein samalla kehittyy hampaiston sivustoille niin sanottu ristipurenta, kun yläleuan leveys ei pääse kasvamaan normaalisti.

Samat ongelmat liittyvät pitkittyneeseen tutin tai peukalon imemiseen.

– Nokkamukin käyttö saattaa johtaa ongelmiin silloin, jos lapsi pitää mukia suussaan pitkiä aikoja myös ruoka-aikojen ulkopuolella, Arponen sanoo.

Nokkamuki voi haitata puheen kehitystä

Arponen näkee nokkamukin käytössä kuitenkin myös hyviä puolia. Se auttaa arjessa ja vähentää sotkua, kun lapsi ei vielä osaa juoda tavallisesta mukista. Se myös kehittää käsien opittuja liikeratoja, kun lapsi opettelee nostamaan mukin huulilleen.

Nokkamuki ei läikytä kaatuessaan.

– Jos nokkamukivaihe pitkittyy yli 2-3 ikävuoden, muuttuu sen käyttö purentavirheen riskitekijäksi ja saattaa vaikeuttaa myös puheen kehittymistä, kun oraalimotoriikka ei kehity normaalisti. Viisivuotiailla s-äänteen lespaus onkin usein avopurennasta johtuvaa, Arponen toteaa.

Tavallisesta mukista juotaessa kielen liikerata kehittyy monipuolisemmaksi, kielen asema suuontelossa nousee ylös suulakeen nieltäessä, ja suun alueen lihaksen aktivoituvat monipuolisemmin.

Pillimuki hyvä vaihtoehto

Arponen kannustaakin vanhempia sietämään harjoittelusta aiheutuvaa sotkua ja antamaan lapselle tavallinen muki viimeistään 3-vuotiaana, jotta suun alueen lihasten motoriikka, kielen liikeradat ja purenta pääsevät kehittymään normaalisti.

Myös pillimuki on hyvä vaihtoehto, sillä pillillä juominen kehittää suun motoriikkaa aktivoimalla huulten, poskien ja suun lihaksistoa monipuolisesti ja yhtäaikaisesti.

– Pillillä juominen ja ilmakuplien puhaltaminen maitoon ovat lapselle sekä hauskoja että hyödyllisiä puuhia. Pillinkään ei kuitenkaan ole tarkoitus olla suussa ympäri vuorokauden tutin jatkeena, Arponen muistuttaa.

Lue myös:

Lapsen terveys

Kyynärpää lähtee pikkulapsella vähästä sijoiltaan – varothan, kun nykäiset kädestä? Lääkäreille tuttuakin tutumpaa

Vauva

Lääkärilehti: Vauvoille tehtävä leikkaus yleistyi, lääkärit huolissaan – vanhempien tahto jyrää lääketieteelliset perustelut

Kasvatus

Äitibloggaajan lapsen lelut ruokapöydässä aiheuttivat äimistyttävän some-sopan - Supernanny viheltää pelin poikki

Termiä kuitenkin käytetään puhekielessä kaikesta ylimääräisestä rintarauhaskudoksesta, kertoo Imetyksen tuki ry:n koordinaattori Niina Mäkinen, joka on koulutukseltaan kätilö ja imetysohjaaja.

– Toiminnallisesti varsinaisesta lisärinnasta on kyse vain silloin, kun kehossa on sekä ylimääräistä rintarauhaskudosta että siihen yhteydessä oleva nänni. Sellainen voi olla joko molemmin puolin tai vain toisella puolella. Yleisempää on se, että on pelkkää ylimääräistä rintarauhaskudosta.

Jotkut huomaavat kainalon ylimääräisen rintarauhaskudoksen ihonalaisena muhkurana, joka voi kipeytyä kuukautisten aikana. Usein se kuitenkin paljastuu vasta synnytyksen jälkeen, kun maito nousee ja raskauden vaikutuksesta kasvanut rintarauhaskudos turpoaa.

Kainalo voi turvota ja kipuilla

Ylimääräinen rintarauhaskudos ei vaikuta rintojen toimintaan ja imetykseen. Jos ylimääräiseen rintarauhaskudokseen on yhteydessä nänni, johon menee maitotiehyitä, se voi valuttaa maitoa herumisen käynnistyessä.

– Tyypillisesti ylimääräinen rintarauhaskudos ei tuota paljon maitoa, ja vähäinenkin tuotanto hiipuu, kun niistä ei imetä maitoa pois. Vuotavaan kohtaan voi teipata liivinsuojan tai laittaa paidan kainaloon terveyssiteen, Mäkinen sanoo.

– Missään nimessä maitoa ei kannata lypsää ylimääräisestä rintarauhaskudoksesta pois, sillä se pitää maidon eritystä yllä.

Yleisin vaiva, joka ilmiöön liittyy, on Mäkisen mukaan epämukava ja aristava tunne. Ongelmat ajoittuvat ensimmäisiin synnytyksen jälkeisiin viikkoihin. Kun rintarauhaskudoksessa muodostuvalle maidolle ei ole tilausta, maidoneritys vähenee nopeasti.

– Lopulta, noin 40 vuorokauden kuluttua, käynnistyy prosessi, jossa keho purkaa tarpeettomaksi käyneen rintarauhaskudoksen.

Kainalon turvotukseen ja aristukseen auttavat samat hoitomenetelmät kuin synnytyksen jälkeiseen rintojen pingotukseen: kylmäpakkaus ja käsikaupan tulehduskipulääkkeet.

Mäkisen mukaan ylimääräiseen rintarauhaskudokseen liittyy harvoin tulehdusta, koska rintatulehdus johtuu bakteerista. Jos ylimääräistä nänniä ei ole, ei bakteerillekaan ole sisäänpääsyä.

Ei pelkästään naisten vaiva

Ylimääräistä rintarauhaskudosta on 2–6 prosentilla väestöstä sukupuolesta riippumatta.

– Siksi ei edes puhuta kehityshäiriöstä vaan -variaatiosta. Jos imetykseen liittyvät oireet ovat tukalia, kudosta voi poistaa kirurgisesti. Tyypillisimmät syyt leikkaukselle ovat kuitenkin kosmeettisia.

Tavanomaisin sijainti ylimääräiselle rintarauhaskudokselle ovat kainalot, mutta sitä voi esiintyä myös muualla kainaloista nivusiin kulkevan ”nisälinjan” varrella.

Lisärintoihin voidaan sekoittaa myös tavallisemmat tapaukset, joissa varsinainen rintarauhaskudos ulottuu kainaloihin asti.

– Silloin kudos on yhteydessä varsinaisiin maitotiehyeihin, eli maito pääsee imettäessä pois.

Lue myös:

Imetys ja vauvan ruoka

Tutkimus paljastaa: Vauvojen imetys on yleistynyt, mutta esikoisia imetetään yhä vähiten

Imetys ja vauvan ruoka

Rita Niemi-Manninen jätti tehtävänsä imetysvaikuttajana: Liian rankkaa arvostelua

Imetys ja vauvan ruoka

Sohvaperunoiden Sannis pokkasi imetyspalkinnon! Kertoo vaikeuksista, jotka eivät näy ruudussa

Kun vuoden 2019 tutkimustuloksia verrattiin vuoden 2010 tuloksiin, selvisi, että neljän kuukauden ikäisten vauvojen täysimetys oli kasvanut 26 prosenttiyksikköä. Vajaa vuoden ikäisten, 11–12 kuukautta vauvojen vauvojen imetys puolestaan oli kasvanut 21 prosenttiyksikköä.

Eniten äidit imettävät aivan pieniä vauvoja. Alle kuukauden ikäisistä vauvoista 57 prosenttia oli täysimetettyjä ja lähes kaikki, 94 prosenttia, saivat äidinmaitoa edes jonkin verran.

Neljän kuukauden ikäisistä vauvoista puolet oli täysimetetyksellä. Yli puolet äideistä myös jatkoi imetystä pitkään. Vuoden ikää lähestyvistä vauvoista 58 prosenttia oli imetettyjä.

Syntymäjärjestys vaikuttaa täysimetyksen yleisyyteen

Se, onko lapsi esikoinen vai ei, on yhteydessä täysimetyksen yleisyyteen. Seuraavien lasten imetys on tavallisempaa kuin esikoisen. Merkittäviä muutoksia asian suhteen ei ole tapahtunut vuosien 2010 ja 2019 välillä.

Ensimmäistä lasta täysimetettiin alle kuukauden iässä noin 20 prosenttiyksikköä vähemmän yleisemmin kuin toista tai sitä seuraavana syntynyttä lasta. 2–3 kuukauden ja 4–5 kuukauden iässä ero esikoisen ja seuraavien lasten välillä oli kymmenen prosenttiyksikköä.

Syynä asiaan saattaa olla tiedon ja avun puute.

Selvityksessä todetaan, että ensimmäistä lastaan odottava perhe hyötyy imetystietoa ja imetysluottamusta parantavasta imetysohjauksesta, joka alkaa jo raskauden aikana ja jatkuu synnytyksen jälkeen.

Syntymäjärjestyksen lisäksi myös vanhempien ikä, koulutustaso ja tupakointi oliva yhteydessä imetykseen yleisyyteen.

Nuoret, matalammin koulutetut, ainoana vanhempana perheessä olevat ja tupakoivat äidit imettivät lapsiaan vähemmän kuin muut. Myös keskosuus ja vauvan pieni syntymäpaino olivat yhteydessä vähäisempään imetykseen.

Positiivinen tulos kuitenkin oli se, että nuoret ja matalammin koulutetut äidit imettävät aiempaa yleisemmin.

Toisen lapsen kanssa täysimetys toteutuu useammin kuin esikoisen kanssa.

Vanhemmat noudattavat kiinteiden ruokien suosituksia

Selvityksessä tutkittiin myös sitä, kuinka vauvat syövät kiinteitä ruokia. Nykyisten suositusten mukaan kiinteät ruoat aloitetaan aikaisintaan neljän ja viimeistään kuuden kuukauden iässä. Kiinteiden aloittamisen jälkeen vauvan ruokavaliota on hyvä monipuolistaa nopealla tahdilla.

”On ilahduttavaa, että yhä useampi alle neljän kuukauden ikäinen vauva on täysimetetty, ja kiinteiden ruokien maistelu aloitetaan suositusten mukaisesti vasta neljän kuukauden jälkeen. Kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen vauvojen ruokavalio monipuolistuu nopeasti, kuten suositellaankin”, THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen sanoo tiedotteessa.

Selvityksen mukaan neljää tai useampaa ruoka-aineryhmää oli maistellut 6–7 kuukauden ikäisistä vauvoista 39 prosenttia, ja 8–10 kuukauden ikäisistä vauvoista 82 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ovat seuranneet Suomen imetystilannetta Imeväisruokintaselvityksen avulla vuodesta 1995.

Tuore selvitys toteutettiin 47 Manner-Suomen kunnassa, ja siihen vastasi 3418 perhettä.

Lue myös: Kansainvälinen imetysviikko: 10 kuvaa julkkiksista, jotka eivät kavahda raottaa puseroitaan

Siksi on hyvä, että kuuluisat äidit kertovat imetyksestä rohkeasti – ja myös näyttävät sitä. Lisäksi rintamaidon pumppaaminen normalisoituu, kun sitä näkee esikuvien Instagram-postauksissa.

Koostimme parhaat vuosien varrelta.

1. Alanis Morissette

View this post on Instagram

such pretty forks in the road is officially born ⚡️✨💫🔥🎉🌍🙏🏻😅🥳😭🤩🤯🥰🥰💕 #whatajourney #sohappy #photoshootforcover #ablaze ❤️❤️❤️❤️❤️#iloveyou #overcomewithgratitude ✨

A post shared by Alanis Morissette (@alanis) on Aug 1, 2020 at 4:07pm PDT

1990-luvun pop-ikoni, nykyisin näyttelijänä tunnettu ja vahva Alanis Morissette, 46, synnytti viime vuonna kolmannen lapsensa. Tässä 1-vuotias Winter on äidin mukana lehden kansikuvauksissa imetysviikolla jaetussa Instagram-päivityksessä.

2. Amy Schumer

View this post on Instagram

Guys what are we doing tonight? #schumerpump #ootd @stassischroeder

A post shared by @ amyschumer on May 18, 2019 at 7:37am PDT

Koomikko Amy Schumerista, 39, tuli niin ikään poikavauvan äiti viime vuonna. Schumer kertoi amerikkalaisessa podcast-haastattelussa, että tarvitsi imetysneuvojan kotiapua eikä erityisemmin nauttinut rintapumppaamisesta.

Schumer ei kuitenkaan lopettanut tunteistaan huolimatta rintamaitoruokintaa kertaheitolla.

– Joka viikko vain vähensin yhden pumppauskerran.

3. Hilary Duff

View this post on Instagram

THIS ONE’S FOR THE LADIES Just a few thoughts that I wanted to share on Breast-feeding. Last week was my last week nursing Banks (my six month old) I am a working mom of two. My goal was to get my little girl to six months and then decide if I (and her of course) wanted to keep going. Let me tell you. Pumping at work sucks. I had zero down time and am usually pumping in a hair and make up trailer while four hands work to get me ready for the next scene with lots of other people around. Even if I had the luxury to be in my own room, it’s not even considered a “break” because you have to sit upright for the milk to flow into the bottles! Plus you are having your damn nipples tugged at by an aggressive machine that makes an annoying sound, that echoes through your head day and night (I swear that machine and I had many conversations at midnight and 3 am)! Ttttthen having to find someplace to sterilize bottles and keep your milk cold (ok I’m done with that rant lol)! Anyway, I didn’t know this because with Luca I didn’t work until he was about nine months old, so I didn’t pump very often. Your milk supply drastically drops when you stop feeding as often and lose the actual contact and connection with your baby (😞). So I was eating all the feunugreek goats butt blessed thistle fennel cookies/drops/shakes/pills I could get my hands on! It was maddening. (Does fenugreek make anyone else smell like maple syrup and rubber gloves?…not chill) With all of this complaining, I want to say I enjoyed (almost) every moment of feeding my daughter. Felt so lucky to be so close to her and give her that start. I know many women are not able to and for that I am sympathetic and very grateful that I could. For six wonderful months. But I needed a break. I was going to break. With the stress of a dropping milk supply and a baby that was getting bored or not caring about nursing when I was available to. I was sad and frustrated and feeling like a failure all of the time. When really I’m a bad ass rock star. Moms get high on feeling like superwoman…because we are! Doing too much, because we can! KEEP READING in the comments below 👇🏼♥️

A post shared by Hilary Duff (@hilaryduff) on May 7, 2019 at 4:27pm PDT

– Yleensä pumppaan hius- ja meikkivaunussa samalla, kun neljä kättä pynttää minua seuraavaan kohtaukseen ja väkijoukko häärii ympärillä, Hilary Duff kertoo näyttelijä-äitiyden hehkeydestä.

Esikoistytär Violet syntyi vuonna 2018.

4. Chrissy Teigen

View this post on Instagram

I know it's Father's Day and all but my wife is pretty awesome. She's taking me to dinner but still on mommy duty

A post shared by John Legend (@johnlegend) on Jun 17, 2018 at 6:25pm PDT

– Hän on viemässä minua ulos syömään, mutta hoitaa silti äitihommia, laulajapuoliso John Legend ylisti vaimoaan.

Pisteet isän tilillä jaetusta äidinmaitokuvasta! Chrissy Teigenillä, 34, ja John Legendillä on kaksi yhteistä lasta.

Kansainvälinen imetysviikko on loppukesästä. Se on eri aikaan kuin suomalaisen Imetyksen tuki ry:n esillä pitämä imetysviikko. Moni suomalainen some-vaikuttaja juhlisti kansainvälistäkin imetysviikkoa, mutta vielä vahvemmin imetyksen sanoma tapaa kiiriä syksyisessä, viikkoon 40 asettuneessa tapahtumassa.

5. Jessica Alba

View this post on Instagram

Went into my @honest office today for a board meeting, although I’m still technically on mat leave. Not gonna lie, it’s impossible for me to completely unplug from work …and it felt nice being back -even though it was just a half day. Baby boy came to visit/eat at lunch. Felt very productive today. 🤱🏽👊🏽 #workingmom #entrepreneurlife #breastfeedingmama

A post shared by Jessica Alba (@jessicaalba) on Feb 7, 2018 at 4:52pm PST

– Poika vauva tuli lounastauolla käymään ja syömään, kertoi näyttelijä Jessica Alba, 39, työkuulumisiaan vuonna 2018.

Perheen kuopus on nyt 2-vuotias.

6. Jenna Jameson

View this post on Instagram

Happy #internationalwomensday ❤️ I want to acknowledge my tribe of uplifting, strong and loving women on here! Today we celebrate you!

A post shared by Jenna Jameson Bitton (@jennacantlose) on Mar 8, 2020 at 7:03pm PDT

Entinen aikuisviihdenäyttelijä Jenna Jameson, 46, on kolmevuotiaan Batel-tyttären äiti ja taaperoimettäjä. Imetyskuvat ovat hänen Instagram-tilillään tavallisia, ja ne ovat herättäneet sekä positiivisia että negatiivisia kommentteja.

– Olkaa kilttejä ja yrittäkää ottaa selvää taaperon imettämisestä ja sen hyödyistä, Jenna vastasi taannoin arvostelijoilleen.

7. Thandie Newton

View this post on Instagram

Perfect happiness @latitudefest This is what my body is made for. And the rest is my choice. #Freedom

A post shared by ThandieKay.com Instagram (@thandieandkay) on Jul 16, 2016 at 7:27am PDT

– Vartaloni on tehty tätä varten, kirjoitti Bond-tyttönäkin tunnettu Thandie Newton imetyskuvansa oheen.

Päivitys on vuodelta 2016, jolloin imetyskuvaa saattoi pitää poikkeuslaatuisen rohkeana julkaisuna tunnetulta henkilöltä.

8. Gisele Bundchen

View this post on Instagram

One of the most special moments I’ve shared with my kids was while breastfeeding. That special look you get, that feeling of connection is unlike anything I have ever experienced.  I love how #breastfeedingawarenessmonth shines a light on the importance of breastfeeding. Yes, in the beginning it can be difficult, it can hurt (the cracks, bleeding, engorgement), but no matter how challenging, I would not change that experience for anything in this world. I feel blessed that I was able to nourish them in this way. Congratulations to all mamas out there for the effort that we put in, the ones who breastfeed, and those who could not and have had heartbreaking moments trying to. I celebrate all of you! 💕 🤱🏼💗 Um dos momentos mais especiais que compartilhei com meus filhos foi durante a amamentação. O olhar especial que você recebe e o sentimento de conexão são diferentes de tudo que já experimentei. Adorei a iniciativa do #mêsdaconscientizaçãosobreaamamentação, pois esclarece a importância da amamentação. Sim, no começo pode ser difícil, pode doer (as rachaduras, o sangramento, o ingurgitamento), mas não importa o quão desafiador, não mudaria essa experiência por nada neste mundo. Me sinto abençoada por poder nutri-los dessa maneira. Parabéns a todas as mães pelo esforço que colocam , não só aquelas que amamentaram, mas também aquelas que não puderam e tiveram momentos dolorosos tentando. Eu celebro todas vocês!

A post shared by Gisele Bündchen (@gisele) on Aug 9, 2019 at 5:01am PDT

– Kyllä, se voi aluksi olla vaikeaa, se voi sattua, mutta haasteista huolimatta en vaihtaisi kokemusta mihinkään maailmassa, Gisele Bundchen avautui vuosi sitten imetystietoisuuden levittämiseksi.

Kyseessä oli kuvamuisto vuosien takaa, sillä brasilialaismallin kuopus Vivian on jo 8-vuotias koulutyttö.

9. Pink

View this post on Instagram

When you're almost done pumping and you know what's next

A post shared by P!NK (@pink) on Oct 29, 2017 at 8:23pm PDT

– Kun olet melkein saanut pumpattua loppuun, tiedät mitä on luvassa seuraavaksi, muusikko Pink hauskuuttaa rintapumppukuvassa kuopuksensa vauvavuodelta.

Oikealta nimeltään Alecia Moore, 40, on jo 9-vuotiaan Willow-tyttären ja 3-vuotiaan Jameson-pojan äiti. Pink ja Jameson saivat koronatartunnan viime keväänä, ja sen jälkeen poptähti on lahjoittanut satojatuhansia euroja sairaalalle sekä hätärahastoon.

10. Rita Niemi-Manninen

View this post on Instagram

▫️I M E T Y S▫️ . Imetän Donnaa missä vain, milloin vain. Kesken vaunulenkin pysätään bussipysäkille ”tissittämään”, ravintolassa ollaan tissillä.. Miten muut imettävät, miten te koette imetyksen julkisilla paikoilla?🤱🏼 . #imetysnäkyväksi #imetysvaikuttaja #imetysonluonnollista @imetyksentuki #normalizebreastfeeding . 📸 @nuppukuvaus

A post shared by R I T A 💎 RITAKI OY (@ritaniemiofficial) on Sep 25, 2019 at 3:08am PDT

Suomessa imettämistä on tuonut näkyväksi eritoten Rita Niemi-Manninen, 41. Imetyksen tuki ry nimesi hänet viime vuonna imetysvaikuttajaksi.

Tuore äiti halusi kuitenkin sanoutua tittelistä irti kohdattuaan rankkaa kritiikkiä omista imetysvalinnoistaan ja sanomastaan. Imetyksen tuki pahoitteli Rita Niemi-Mannisen kohtaamaa arvostelua, joka yhdistyksen mukaan kertoi omaa surullista tarinaansa ”tästä ajasta”.

Ritan ja Aki Mannisen ainokainen Donna on 1-vuotias.

Imetyskori voi olla mikä tahansa kori, laatikko tai pussukka, joka on täytetty sellaisilla asioilla, joita äiti tai vauva saattavat imetyshetkinä tarvita. Elo helpottuu, kun kaikki tarpeellinen on samassa paikassa eikä erilaisia asioita joudu hakemaan ympäri kotia.

Listasimme 11 asiaa, jotka voi pakata imetyskoriin. Kokemuksen kautta opit, mitkä jutut ovat sinulle oikeasti tarpeellisia ja mitkä turhakkeita.

Vinkki! Imetyskori on myös mainio baby shower -lahja odottajalle!

Kokoa imetyskori näillä tuotteilla: 11 ehdotusta

Juomapullo

Imettäessä jano pääsee helposti yllättämään. Imettävän äidin on tärkeää juoda tarpeeksi vettä, sillä hän menettää kehosta nestettä imettäessään vauvaa.

Harsoja

Imetyskorissa on hyvä olla aina harso tai pari. Harsolla pyyhit vauvan pulautukset ja suojaat vaatteitasi. Jos rinnat ovat hyvin täydet ja vauva tuntuu hukkuvan maitoon, harsoihin voi myös puristella pahimmat maitosuihkut pois.

Naposteltavaa äidille

Imetys kuluttaa energiaa. Säännöllisten ja kunnollisten aterioiden lisäksi välipalat voivat olla paikallaan. Pähkinät, myslipatukat ja smoothiepussit ovat käteviä välipaloja. Joskus suklaapatukka voi pelastaa päivän.

Viihdykettä: kirja, lehti, kaukosäädin…

Jos vauva viettää koko päivän sylissä, viihde ei ole pahitteeksi. Jos pelkäät, että tissille nukahtanut vauva herää heti, kun nouset ylös, säilytä imetyskorissa kirjaa tai sujauta sinne kaukosäädin. Imetysmaratonin aikana toimivat hyvin esimerkiksi nämä tv-sarjat.

Ponnareita

Imetyslaatikko voi olla hyvä täydentää hiusdonitsilla tai ponnarilla, jos äidillä on pitkät hiukset. Jossain vaiheessa vauvan sormet alkavat todennäköisesti haroa äidin hiuksia, ja tällöin ponnarikampaukset ovat valttia.

Ponnarin voi myös laittaa ranteeseen merkiksi siitä, kummasta rinnasta on viimeksi tullut imetettyä.

Imetyskorin vakiovarusteita ovat ainakin juomapullo ja harso.

Kauratyyny

Kun maito nousee, lämmin kauratyyny voi helpottaa rintojen pakotusta. Lisäksi lämpö voi auttaa maitoa herumaan.

Nännivoide

Haavautuneille ja kipeille nänneille tarkoitettu lanoliinivoide voi tulla tarpeeseen. Lanoliinivoidetta ei tarvitse pyyhkiä pois ennen imetystä.

Maidonkerääjät

Toisesta rinnasta voi alkaa tihkua maitoa, kun vauva ruokailee toisella. Maidonkerääjä nappaa tihkuvan maidon talteen ja estää vaatteita kastumasta.

Liivinsuojat

Jos maitoa tihkuu toisesta rinnasta vain vähän, voi maidonkerääjän sijaan olla järkevämpää käyttää liivinsuojia. Sujauta imetyslaatikkoon joko kesto- tai kertakäyttöliivinsuojia.

Rintakumeja

Rintakumi voi pelastaa imetyksen, jos vauvalla on vaikeuksia löytää imuotetta tai jos imetys aiheuttaa voimakasta kipua. Rintakumit on kuitenkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi avuksi.

Joskus rintakumi saa vauvan kaventamaan imuotetta entisestään, jolloin kipu voi pahentua. Pyydä neuvolasta imetysohjausta, jos imetys aina vain sattuu.

Imetyskoru

Äidin nipistelyn sijaan vauva voi hypistellä imetyskorua. Koru on helppo tehdä itse.

Kokoa myös imetyslaatikko taaperolle

Mikäli perheeseen kuuluu taapero, joka kaipaa mielekästä puuhaa äidin imettäessä vauvaa, myös hänelle voi koota oman imetyslaatikkonsa.

Taaperon laatikkoon voi sujauttaa esimerkiksi värityskirjan ja värit, uuden kirjan tai kiinnostavia mutta turvallisia tavaroita, joilla lapsi ei yleensä saa leikkiä (rakennusmitta, laskin, tiimalasi, vanha lompakko täynnä kortteja…).

Lue lisää vinkkejä lapsen imetyslaatikkoon Leikillistä- ja Nyytin matka -blogeista.

Lue myös: Kun imetys on tuskaa! Nämä 10 vastausta voivat pelastaa pieleen lähteneen imetyksen

– Vauvat ovat herkempiä kuivumaan kuin leikki- tai kouluikäiset lapset, sillä imeväisen lämmönsäätely on vielä kehittymätöntä. Koska vauvan ihon pinta-ala suhteessa kehon massaan on paljon suurempi kuin vanhemmalla lapsella tai aikuisella, kuumuuden aiheuttama haihtuminen voi olla hyvin merkittävää, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi Kaija Mikkola HUSista kertoo.

Jos alle puolivuotias vauva saa korvikemaitoa, hänelle voi helteellä joutua tarvittaessa antamaan myös vettä, mikäli lisänesteytystä tarvitaan.

– Korvikemaitoa ei ole tarpeen antaa alle puolivuotiaalle enempää kuin 150–170 ml/kg/vrk. Imeväisen nesteen tarve on noin 150 ml/kg vuorokaudessa lähes puolen vuoden ikään asti.

Annanko vettä vauvalle helteellä, jos hän on siirtynyt kiinteisiin ruokiin?

Yli kuuden kuukauden ikäiset vauvat saavat nestettä rinta- tai korvikemaidon ohella myös soseruoasta, joka sisältää kohtalaisesti vettä.

Kiinteitä ruokia syövälle vauvalle ei ole tarpeen antaa helteellä janojuomaksi vettä, jos häntä imetetään.

– Imetetyille lapsille suositellaan helteellä tarpeen mukaan imetyksen tihentämisen ohella soseiden vesimäärän lisäämistä.

Jos rintamaitoa tulee hyvin, veden antoa tuttipullolla ei suositella, ettei imetys häiriinny.

Mikäli yli kuusi kuukautta vanhaa vauvaa ei imetetä, hänelle voi antaa korvikkeen lisäksi vettä helteisellä säällä.

– Korvikemaitoa saavien lasten maitomäärät suhteessa painoon usein laskevat kiinteiden soseiden aloittamisen myötä. Voi siis olla tarpeen antaa korvikeruokitulle vauvalle helteellä vettä.

Vauvaa tarkkailemalla tiedät, täyttyykö vauvan nesteen tarve

Terve vauva menettää nestettä virtsaamisen, haihtumisen ja hieman myös ulosteen kautta. Jos pissavaippoja tulee tavalliseen tahtiin, vauva saa riittävästi nestettä. Vauvan tulisi kastella 5-6 vaippaa päivässä myös kuumalla säällä.

– Jos virtsamäärät ja -kerrat vähenevät, on hyvä tehostaa nesteytystä, Kaija Mikkola kertoo.

Pissan tulisi myös olla vaaleaa ja miedontuoksuista. Tumma ja vahvalta tuoksuva virtsa kertoo siitä, että vauva tarvitsee lisää nestettä.

Nesteen tarvetta lisäävät kuumuuden ohella myös monet muut tekijät. Löysät ulosteet tai runsas pulauttelu muutoin terveellä vauvalla sekä ripuli- ja oksennustaudit sairastuneella vauvalla lisäävät nesteen tarvetta.

– Mitä enemmän lapsi ripuloi tai oksentaa, sitä enemmän on nesteytettävä lasta, jotta hän ei pääse kuivumaan. Myös kuumeilu lisää nesteen tarvetta.

Koska vauva ei pysty ilmaiseman janoaan, häntä hoitavien aikuisten on arvioitava lapsen vointia useiden merkkien yhteissummana.

Lapsen kuivumisen merkkejä ovat:

• väsähtäminen – lapsi ei jaksa reagoida ympäristöönsä tavalliseen tapaan
• niukat virtsamäärät
• syömisen lopettaminen
• ihon kimmoisuuden aleneminen
• kuopalla olevat silmät
• viileät raajat
• painon lasku

Vauvan vetisen kehonkoostumuksen vuoksi kuivuma näkyy nopeasti myös lapsen painossa. Pienen vauvan kehonkoostumuksesta vettä on 70–80 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin aikuisilla: naisten kehossa vettä on noin 50 prosenttia ja miehillä 60 prosenttia.

– Pienen vauvan kohdalla vaikea kuivuma johtuu tavallisimmin liian vähäisestä maidon saannista. Vanhemman imeväisen tai leikki-ikäisen vaikea kuivuma sen sijaan johtuu usein sairaudesta. Vaikea kuivuma edellyttää terveydenhuollon konsultaatiota.

Imettävä äiti: pidä helteellä huoli myös omasta nesteytyksestäsi

Imettävä äiti tarvitsee enemmän nestettä kuin raskaana tai ei-raskaana oleva nainen. Kun äiti imettää vauvaa, hän menettää samalla kehostaan nestettä.

– Terveen äidin ei tarvitse laskea veden saantiaan, kunhan hän kuuntelee janon tunnettaan. Imettävä äiti voi juoda 3 litraa vuorokaudessa.

– Ei ole mitään syytä olla antamatta vauvalle samaa ruokaa, kun ottaa huomioon kolme asia: raaka-ainesuositukset, ruoan ravitsevuuden ja vauvan taitotason, Samasta padasta -kirjan kirjoittaja, ruokatoimittaja ja kotitalousopettaja Outi Väisänen kertoo.

Vauvan ruokavalioon eivät esimerkiksi sovi nitraatteja sisältävät kasvikset, hunaja, maksa ja suolaiset elintarvikkeet. Lue koko lista vauvalle kielletyistä raaka-aineista.

– Painottaisin suositusten suhteen kuitenkin myös maalaisjärkeä. Vauvalle ei tapahdu mitään pahaa, jos hän saa joskus maistaa lusikallisen kurpitsakeittoa.

Vauvan ruoan on myös oltava ravitsevaa ja raaka-aineiltaan terveellistä, ja se tulee tarjoilla vauvalle sopivassa muodossa: soseena tai sormiruokailijalle sopivina paloina.

Yhteisestä ruoasta hyötyvät sekä vauva että vanhemmat

Sillä, että koko perhe syö samaa ruokaa vauvasta vaariin, on monia hyviä puolia. Ensinnäkin vauva saa yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kokemuksia, kun hänen lautasellaan on samaa ruokaa kuin muillakin perheenjäsenillä. Lisäksi hän saa kokea runsaamman ja herkullisemman makumaailman kuin silloin, jos hän söisi vain omia soseitaan.

Lisäksi erilaisten ruokien tarjoaminen kehittää vauvan ennakkoluulottomuutta, millä on positiivisia seurauksia lapsen ruokailulle myöhemminkin.

Jos lapsi syö muun perheen kanssa samaa ruokaa, hän alkaa myös usein jossain vaiheessa sormiruokailla, mikä kehittää vauvan motorisia taitoja.

Yhteisestä ateriasta hyötyvät myös vanhemmat, kun perheenjäsenille ei tarvitse kokkailla eri ruokia. Lisäksi omista aterioista voi tulla terveellisempiä.

– Moni vanhempi unohtaa vauvavuonna itsensä ja syö epäsäännöllisesti vähän mitä sattuu. Vauvalle sen sijaan halutaan tarjota terveellistä ruokaa säännöllisin väliajoin. Kun vanhemmat syövät samaa ruokaa samoihin aikoihin kuin vauva, hekin alkavat syödä paremmin.

Outi Väisänen on kahden lapsen äiti. Hän innostui lapsiperheiden ruokarumban helpottamisesta esikoisensa vauva-aikaan. Riikka Kantinkoski

Samaa ruokaa vauvalle ja vanhemmille: nämä ruoat maistuvat kaikille

Hyvin monesta reseptistä saa tehtyä ruoan sekä vauvalle että vanhemmille. Ruoasta vain erotetaan vauvan annos ennen kuin siihen lisätään esimerkiksi suolaa tai kermaa.

– Jos haluaa lähteä liikkeelle tutusta ja turvallisesta ruoasta, esimerkiksi uunissa pitkään kypsennettyjä bataatteja tai kasvisosekeittoa kannattaa kokeilla. Molemmat ruoat sopivat jo nelikuiselle vauvalle.

Mausteisemman ruoan ystäville Väisänen suosittelee intialaistyyppistä ruokaa.

– Samasta padasta -kirjan isoimpia hittiruokia on ollut ”Huijarin butter chicken”, jossa on kanan tilalla tofua tai mifua.

Vauvan versio ruoasta otetaan sivuun ennen tofun tai mifun lisäämistä.

Vauva voi osallistua myös pizzaillalliselle, kun suolaa ei lisätä pizzapohjaan vaan vasta aikuisten annoksiin pizzan päälle.

– Pizza margherita, jossa on vain tomaattikastiketta ja mozzarellaa, sopii vauvoille kymmenkuisesta alkaen.

Entä, jos kotiruoka ei kelpaa vauvalle?

Jos vauva on tottunut syömään kaupan valmisruokia, hän saattaa vieroksua itse tehtyä ruokaa. Vaikka vanhempaa voi turhauttaa, että rakkaudella valmistettu kotiruoka lentää lattialle, ei kannata luovuttaa. Kyse voi olla tottumuksesta.

– Helposti ruoka, joka on tuttua ja turvallista, maistuu paremmin. Sanotaan, että vaatii 10-15 maistelukertaa, kun uusi maku tulee tutuksi.

Toinen syy siihen, miksi itse tehty ruoka ei uppoa vauvalle, voi olla ruoan mauttomuus.

– Vedessä keitetty, soseutettu peruna ja parsakaali ei välttämättä ole mitään herkkua. Usein ruoka, joka maistuu omassa suussa hyvältä, maistuu lapsellekin.

Väisänen kehottaa käyttämään ruokien mausteina rohkeasti esimerkiksi kuivattuja yrttejä, vauvallekin turvallista ceylonkanelia ja neilikkaa.

– Usein vauvat tykkäävät paljon runsaamman makuisesta ruoasta kuin vanhemmat ajattelevat.

Kolmas syy siihen, miksi vauva syö huonosti, voi olla se, että hän syö eri aikaan kuin muu perhe.

– Vauvat oppivat huikean paljon kaikesta esimerkin kautta. Jos vauva on osa perhettä myös ruokapöydässä, hän voi ottaa mallia sisaruksiltaan tai vanhemmiltaan ja alkaa haluta syödä samaa ruokaa kuin muut.

Ruoanlaiton on tarkoitus helpottaa elämää, ei vaikeuttaa sitä

Yhteisen ruoan tekeminen saattaa kuulostaa haastavalta ja monimutkaiselta, mutta sitä sen ei ole tarkoitus olla – päinvastoin. Tarkoitus on helpottaa arkea ja ratkaista perheen ruokapulmia.

– Jos teet itselle ruokaa, vauvan annos syntyy siinä sivussa, ja soserumbasta pääsee eroon.

Mikäli perheessä on totuttu antamaan vauvalle valmisruokaa – koska väsyneenä ei ehkä ole jaksanut muuta – uuteen ruokailutapaan voi alkaa totutella vähitellen. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi yhdestä ateriasta.

– Ruokailusta ei kannata ottaa liikaa paineita ja kuten sanonta kuuluu, mitään äitipisteitä ei jaella. Syyllisyyden ja huonommuuden kokeminen valmisruoan antamisesta on turhaa.

– Ajattelen myös, että ainoastaan se ei merkitse, mitä lautasella on, vaan myös se, mitä ruoan ympärillä tapahtuu. Se on jo paljon, jos koko perhe syö yhdessä samaan aikaan.

Lue myös: Tee lapsestasi kulinaristi! 6 keinoa ehkäistä lapsen nirsoilua

Kun synnytyksen jälkeen ei kontaktirajoitteiden vuoksi saa puolison tukea lapsivuoteella, osa päätyy kotiutumaan sairaalasta normaalia aikaisemmin. Samalla neuvolakäyntien välejä on pidennetty osassa kunnista.

Imetyksen tuki ry tiedottaa, että he ovat saaneet koronapandemian aikana päivittäin hätääntyneitä yhteydenottoja vastasyntyneiden vauvojen vanhemmilta. Yleisimpiä syitä yhteydenottoihin ovat olleet vauvan kasvuun ja imetysongelmiin liittyvät huolet.

Tiedotteen mukaan synnytyssairaaloissa ei tällä hetkellä välttämättä ehditä järjestää äideille tarpeeksi imetysohjausta.

Sairaalat tarjoavat nyt mahdollisuutta kotiutua synnytyksestä tavallista nopeammin, mikä toisaalta on monille perheille mieluista, mutta toisaalta voi tuoda haasteita imetyksen suhteen. Jos imetys ei ole vielä ehtinyt kunnolla käynnistyä synnytyssairaalassa, perhe voi jäädä imetyspulmien kanssa kotona yksin.

Etenkin esikoisten äidit saattaisivat kuitenkin kaivata imetyksen ensimetreillä ohjausta kädestä pitäen. Imetysohjaus on usein paikallaan myös silloin, jos edellisestä imetystaipaleesta on jo pitkä aika tai jos imetys ei jostain syystä ole aiemmin onnistunut.

Synnytyssairaala: Ohjausta täysin normaalisti

Isossa synnytyssairaalassa ei tunnisteta yhdistyksen esittelemää ongelmaa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa imetysohjausta annetaan lapsivuodeosastoilla täysin normaalisti myös korona-aikaan.

– Uutena toimintona on osastolla vielä sisällä olevien äitien imetyspolikäynnit. Näin voimme antaa erityistä tukea ja ohjausta niille synnyttäjille, jotka sitä tarvitsevat, vastaava osastonylilääkäri Eeva Ekholm TYKSistä kertoo.

Imetyspoliklinikka toimii TYKSissä osittain etäpoliklinikkana.

HUSin alueella kätilöt tekevät nyt tavallista enemmän kotikäyntejä, kun osa äideistä ja vauvoista kotiutuu sairaalasta varhain, ja kaikkiin perheisiin ollaan kotiutumisen jälkeen yhteydessä.

Pikaratkaisuna ohjeistetaan korvikkeisiin, arvostelee yhdistys

Vallitsevissa oloissa myös vastasyntyneen ensimmäinen neuvolakäynti voi viivästyä, Imetyksen tuen tiedotteessa kerrotaan. Pienen vauvan imetyspulmien kanssa apua tarvittaisiin usein heti. Jossain kunnissa neuvolakäyntejä on myös harvennettu.

– Näistä syistä imetyksen ongelmat pääsevät osassa perheitä haastaviksi. Imetysohjauksen puutetta paikataan imetyksen jatkumisen vaarantavilla pikaratkaisuilla, kuten varmuuden vuoksi ohjeistetulla korvikeruokinnalla, tiedote kertoo.

Imetyksen pulmat, kuten vauvan huono imuote tai pelko maidon riittävyydestä, voitaisiin usein ratkaista kunnollisella imetysohjauksella.

Turussa perheitä kehotetaan ottaaman yhteyttä omaan neuvolaan, jos imetyksen kanssa tulee pulmia. Sairaalasta kotiutuessaan perheet saavat myös neuvontapuhelinnumeron, jonka kautta voi tarvittaessa varata ajan kotiutuneiden perheiden poliklinikalle eli KOPE-polille.

– Juuri kotiutuneille perheille voidaan myös varata kotiin lähtevien  tai imetyspoliklinikkakäynti, Ekholm sanoo.

Imetyksen tuki: ”Nykytilanne on kestämätön”

Nykyinen tilanne, jossa Imetyksen tuki ja sen vapaaehtoiset vertaistukijat hoitavat terveydenhuollolle kuuluvaa tehtävää, on järjestön mukaan kestämätön. Vertaistukijoilla ei esimerkiksi ole edellytyksiä toteuttaa vaativan tason imetysohjausta turvallisesti. He eivät myöskään voi aina ohjata äitejä eteenpäin, koska joissain kunnissa imetysohjausta on supistettu.

– Vanhemmuutta opetellaan eristyksissä yksin, vailla lähipiirin apua ja ammattilaisten riittävää tukea, yhdistys sanoo.

Sen mukaan imetyksen onnistuminen ja vauvojen laadukas varhaisravitsemus tulisi turvata suositusten mukaisesti myös poikkeusoloissa.

Rintamaito sisältää monia vauvan immuunipuolustusta tukevia tekijöitä. Imetys myös suojaa sekä vauvaa että äitiä pitkällä aikavälillä muun muassa diabetekselta ja eri syöviltä.

Toisaalta imetys ei myöskään ole vain vauvan ruokintaa, vaan vuorovaikutusta vauvan ja äidin välillä.

– Siihen kiteytyy usein kokemus vanhempana pärjäämisestä ja kyvystä ymmärtää oman lapsen tarpeita.

Imetyksen tuki ry on nykytilanteesta erittäin huolissaan ja toivoo, että asiaan löydetään nopeasti ratkaisuja.

Koronapandemia ei ole ainut syy imetysohjauksen puutteeseen. Jo tammikuussa, ennen kuin Suomessa oli todettu yhtäkään koronavirustartuntaa, riittämätön imetysohjaus nousi otsikoihin.

Lue myös: Vauvaneuvolan näkemys 7 koronahuoleen: Saako isovanhempi tulla katsomaan vauvaa? Pääseekö vauva neuvolaan?

Vaikka imetysdieetin tehoa ei ole pystytty tutkimuksin luotettavasti osoittamaan, monessa perheessä koetaan, että äidin ruokavaliomuutos helpotti vauvan oloa.

– Olen työssäni tavannut paljon perheitä, joille imetysdieetistä on ollut selvä apu. Vauvan itkuisuus, uni- ja syömisongelmat, vatsavaivat ja iho-oireet ovat lieventyneet huomattavasti, kertoo toimintaterapeutti, imetyskouluttaja ja -ohjaaja Annukka Moilanen.

Myös muun muassa Simppeli sormiruokakeittiö -blogin Marjut Ollila on kertonut, kuinka maidoton imetysdieetti oli heidän perheensä pelastus. Lääkäri Tiina Tuomela arvioi Ylelle, että puolet allergisista perheistä on kokenut hyötyvänsä imetysdieetistä.

Joissain tapauksissa imetysdieetti saattaa olla ainakin harkitsemisen arvoinen.

Jatkuva kipuitku ei ole normaalia

Lähes kaikilla vauvoilla on jonkinlaisia vatsaoireita ensimmäisten elinkuukausien aikana, koska pienen vauvan suolisto on vielä kehittymätön ja kypsymätön.

Jos vauva kuitenkin on jo yli 3 kuukauden ikäinen ja oireet ovat merkittäviä tai pahenevia, vauva voi kärsiä ruoka-allergiasta.

– Ei ole enää kyse vain suoliston kypsymättömyydestä, jos vauva itkee kipuitkua monta tuntia vuorokaudessa, ripuloi vihreää limaa tai oksentaa kymmeniä kertoja vuorokaudessa, Annukka Moilanen sanoo.

Myös iho-oireet, kuten voimakas ihottuma, ovat yleisiä allergiaoireita.

– Jos vauvan oireet ovat merkittäviä, häiritsevät vauvaa selvästi ja hankaloittavat perheen elämää ja arkea, imetysdieettiä voi kokeilla.

Miten imetysdieetti toteutetaan?

Imetysdieetin ideana on se, että äidin ruokavaliosta poistetaan ruoka, jonka epäillään aiheuttavan allergiaa. Yleisin allergian aiheuttaja on lehmänmaito. Myös kananmuna, soija ja vehnä ovat tyypillisiä ruoka-aineita, jotka voivat aiheuttaa oireita.

– Ruoka- ja oirepäiväkirja auttaa hahmottamaan, onko äidin ruokavaliolla ja vauvan oireilla yhteyttä toisiinsa.

Ruoka-ainetta, joka jätetään pois, vältetään imetysdieetin aikana täysin. Esimerkiksi maidottomalla ruokavaliolla myös muun muassa hera, heraproteiini, herajauhe ja kaseiini ovat vältettävien listalla. Ne löytyvät elintarvikkeiden ainesosaluetteloista.

Imetysdieettiä jatketaan yleensä kahden viikon ajan. Sen jälkeen poisjätetty ruoka-aine palautetaan äidin ruokavalioon.

– Jos vauva saa ruoasta selkeästi oireita, välttämistä voidaan jatkaa. Jos taas vauvan olotilassa ei tapahdu mitään eroa, ruoka palautetaan takaisin ja imetysdieetti lopetetaan, kertoo Annukka Moilanen.

Mitään ruoka-ainetta ei tule välttää turhaan, sillä vauva siedättyy eri ruoille rintamaidon kautta. Samasta syystä imetysdieetille ei koskaan ole syytä lähteä normaalihaitariin menevien oireiden, kuten satunnaisten kasvojen lehahdusten ja yksittäisten vihreiden kakkojen vuoksi.

Ihottuma voi olla merkki allergiasta.

Jos imetysdieetistä on ollut vauvalle selkeää hyötyä, sitä voidaan jatkaa. Ruoka-aineen palauttamista on kuitenkin hyvä kokeilla noin kahden kuukauden välein, jos oireet eivät ole olleet hyvin vakavia.

– Allergia voi väistyä nopeastikin, jos kyse onkin ollut vain suoliston kypsymättömyydestä.

Kun vauva siirtyy maistelemaan kiinteitä, voi aloittaa aiemmin oireita tuoneita ruokia pienillä annoksilla ja seurata mahdollisia oireita. Useimmiten vauvavaiheen allergiat ja yliherkkyydet väistyvät viimeistään 1–2 ikävuoteen mennessä.

Äiti, pidä huolta ravinnostasi

Imetysdieetti on suositeltavaa aloittaa ammattilaisen ohjauksella, jotta se tulee toteutetuksi oikein ja terveellisesti.

– Etenkin silloin, jos tarkoituksena on jättää ruokavalioista pois useampi kuin yksi ruoka-aine, kannattaa olla yhteydessä asiantuntijaan. On tärkeää, että äidin ruokavalio pysyy täysipainoisena ja poisjätetty ruoka-aine korvataan ravitsemuksellisesti vastaavalla, jotta äidille ei synny puutostiloja.

Esimerkiksi silloin, jos maitotuotteet jätetään ruokavaliosta pois, kalsiumin ja D-vitamiinin saannista täytyy huolehtia.

Jos imetysdieetti on käymässä hyvin laajaksi, sillä oleminen ei pidemmän päälle enää ole äidille terveellistä. Korvikkeelle siirtyminen saattaakin olla tapauskohtaisesti järkevää.

– Imetys tuo hyötyä sekä vauvalle että äidille, mutta jaksava äiti on oleellinen asia koko perheelle. Jos kokonaiskuormitus on suuri ja jaksaminen valmiiksi kortilla, liian raju imetysdieetti ei palvele perheen hyvinvointia.

Lue myös: Tunnista vauvan allergia: näin helpotat oireita

1. Imetänkö hyvässä asennossa?

Huonon imetysasennon huomaa yleensä siitä, että vauva ei saa rinnanpäästä kunnollista imuotetta. Imetyshetket voivat olla silloin varsin kivuliaita. Imetyskipua tuntiessaan äidin kannattaa tarkistaa imetysasentonsa.

Hyvässä imuotteessa vauvalla on suu kunnolla auki ja rinnanpää on syvällä vauvan suussa. Jos vauvan imuote jää niin pieneksi, että imetys sattuu, vauvaa kannattaa siirtää hänen jalkojensa suuntaan. Silloin vauvalla on enemmän tilaa taivuttaa päätään taaksepäin ja ottaa isompi imuote.

Imuotteen muodostamisen vaikeus voi johtua myös vauvan kireästä kieli- tai huulijänteestä. Epämukava imetysasento voi aiheuttaa äidille niska- ja hartiasärkyä ja jumeja.

2. Imetys: Mikä on paras asento?

Hyviä imetysasentoja on monia ja kokeilemalla löytää itselleen sopivimman. Imetyksen tuki ry:n mukaan parhaassa asennossa vauva on vatsa äitiä vasten, eikä joudu kääntämään päätään sivulle. Vauvaa tuetaan yläselän takaa, ei takaraivosta, koska hänellä pitää olla tarpeeksi tilaa taivuttaa päätään taakse.

Hyvässä imuotteessa vauvan leuka ottaa äidin rinnan ihoon kiinni jättäen nenän vapaaksi.

Etenkin yöllä on mukavinta imettää makuultaan. Silloin toimii moni imetysasento.

3. Miten imetystyynyä käytetään?

Vastasyntynyttä imettäessä imetystyyny kannattaa asetella omien käsivarsien tueksi ja tukea vauvaa käsillään. Silloin vältetään tilanne, jossa pieni vauva pääsee luiskahtamaan imetystyynyn ja äidin väliin, jolloin tyyny voi häiritä vauvan mahdollisuutta saada hyvä imuote.

Isomman vauvan kanssa imetystyynyä voi käyttää luovemmin, sillä vauva osaa jo itsekin vaihtaa asentoaan.

Myös tavallisen tyynyn avulla voi hakea imetysasentoonsa tukea. Hartiat saa rennoiksi asettamalla tyynyn käsivarsiensa alle, selän taakse tai kyljen viereen tukea antamaan.

Lue lisää: Hyvän imetysasennon etsimiseen kannattaa käyttää aikaa – 5 x parhaat imetysasennot

4. Millaista apua imetyspulmiin voi saada?

Pieneltäkin tuntuviin imetysongelmiin kannattaa hakea henkilökohtaista apua. Asiat ratkeavat nopeammin, kun niistä keskustelee toisen kanssa. Neuvolaan on syytä olla yhteydessä, jos imetyksen turvamerkit eivät täyty:

• Vauvan paino ei nouse
• Pissaa ja kakkaa ei tule normaalisti
• Imeminen ei tunnu tehokkaalta.

Tavallisella neuvolakäynnillä voi esimerkiksi tarkastuttaa omaa imetysasentoaan hoitajalla. Monella sairaalalla on imetyspoliklinikka, joihin voi varata ajan itse tai pyytää lähetteen neuvolasta.

Imetyksen tuki ry tarjoaa imetyksen vertaistukea monien eri kanavien kautta. Koulutetut, vapaaehtoiset vertaistukiäidit auttavat äitejä imetystukiryhmissä ympäri Suomen. Tukiryhmään voi mennä minkä ikäisen vauvan ja minkä tahansa imetyspulman kanssa.

Imetyksen tuki ry:llä on kaksi anonyymia vertaistukikanavaa: imetystukipuhelin ja imetys.fi-sivustolla toimiva imetyschat, joissa voi kysyä mitä tahansa mieltä painavaa. Molemmilla kanavilla on useita päivystysaikoja viikossa.

5. Imetyksen tuki: Miksi vauva ei syö?

Vastasyntynyt hamuilee rintaa, päästää irti, hamuilee uudestaan, tarttuu rintaan, päästää irti ja saattaa välillä hermostuakin. Hamuilua tulkitaan usein rinnan hylkimiseksi. Vastasyntynyt kuitenkin vasta harjoittelee rintaan tarttumista.

Isomman vauvan rinnan hylkiminen voi johtua siitä, että rinnalla olo on vauvalle epämukavaa, esimerkiksi jos maito suihkuaa ja vauva nielee ilmaa, joka alkaa kiertää vatsassa kesken syömisen. Silloin voi auttaa, että röyhtäyttää vauvan kesken ruokailun tai vaihtaa imetysasentoa. Vauva saattaa yhdistää imetyshetken ikävään kokemukseen –korvatulehduksen aikana tietty asento rinnalla on sattunut.

Vauvoilla on myös kausia, jolloin syömiseen keskittyminen on hankalaa, koska kaikki ympärillä oleva kiinnostaa. Silloin voi auttaa rauhallisessa, hämärässä huoneessa imettäminen. Hylkimiskaudet eivät onneksi ole pysyviä. Niistä päästään useimmiten eteenpäin kokeilemalla erilaisia imetystapoja, -tilanteita ja -paikkoja.

Lue lisää: Paha mieli sukulaisten kommenteista, rintatulehdus iski – 7 x imetysongelma ja ratkaisu

6. Miksi vauva saa rintaraivarit tai lakkoilee?

Rintaraivareilla tarkoitetaan tilannetta, jossa muutaman kuukauden ikäinen vauva, jolla ei aiemmin ole ollut ongelmia rinnalla, yhtäkkiä hermostuu ja alkaa huutaa rinnalla ollessaan. Lakkoileva vauva kieltäytyy kokonaan syömästä rinnalla esimerkiksi tiettyyn vuorokauden aikaan.

Raivarit ja lakkoilu voivat johtua siitä, että maito suihkuaa rinnasta, jolloin syöminen ei ole vauvasta mukavaa. Myös liian tiivis rinnan tuputtaminen voi saada vauvan hermostumaan. Vastasyntyneet syövät usein, ja äiti ehtii tottua vauvan tiheään ruokailurytmiin.

2-4 kuukauden ikäinen vauva on jo tehokas imijä ja hänellä on muitakin kiinnostuksen kohteita kuin ruokailu, siksi vauva saattaa harventaa ruokailurytmiään. Jos äiti ei huomaa vauvan harventaneen syömisvälejään, vaan tarjoaa maitoa entiseen malliin, vauva voi hermostua tuputtamiseen.

Lue lisää: Maitoa suihkuaa rinnasta, ja paljon. Listasimme ratkaisut 12 yleiseen imetyspulmaan

7. Lapsi söisi koko ajan, milloin voin irrottaa hänet?

Joillain vauvoilla on tapana nukahtaa syömiseen, ja äidillä voi olla hankaluuksia saada vauvaa siirrettyä rinnalta. Vauva jatkaa imemistä aina kun äiti liikahtaa ja yrittää siirtää vauvaa. Näissä tilanteissa vauvan voi irrottaa rinnasta, jos imetyksen turvamerkit täyttyvät ja vauva kasvaa hyvin.

Useimmiten vastasyntyneen tiivis rinnalla olo on hyvä asia, koska se on vauvan keino nostattaa maitomäärää.

Tiheän imun kausia esiintyy lähes kaikilla vauvoilla.

Jos isompi vauva alkaa viettää enemmän aikaa rinnalla, kyse on yleensä tiheän imun kaudesta. Kausia esiintyy yleensä kaikilla vauvoilla, myös pulloruokituilla. Ne kestävät muutaman päivän ja vauva saattaa olla silloin kärttyisä.

Tiheä imu on vauvan tapa varmistaa, että maitomäärä pysyy hänen haluamallaan tasolla. Joskus tiheämpi rinnalla oleminen voi olla merkki siitä, että vauva on tulossa kipeäksi tai tekee hampaita. Näissä tilanteissa vauva hakee rinnalta lohtua ja hyvää mieltä. Vauvalla voi olla myös läheisyyden kaipuu, johon hän hakee helpotusta äidin sylistä.

8. Mikä avuksi, jos oma maito ei riitä?

Jos imetyksen turvamerkit eivät pienen vauvan kohdalla täyty, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan ja tarvittaessa käydä vauvan kanssa lisäpunnituksessa. Mikäli havaitaan, että vauva tarvitsee enemmän maitoa, maitomäärää pystytään yleensä lisäämään imetystä tehostamalla.

Toimiva keino imetyksen tehostamiseen on imettää vauvaa useammin. Äiti voi esimerkiksi herättää vauvan syömään mennessään itse nukkumaan illalla.

Toinen hyvä keino on rinnan vaihtaminen useasti samalla imetyskerralla. Kun vauvan vaihtaa toiselle puolelle, käynnistyy uusi maidon heruminen. Se on äidin elimistölle vahva viesti siitä, että maitoa tarvitaan enemmän.

Imetystä voi tehostaa lypsämällä maitoa rintapumpulla imetyskerran jälkeen.

9. Imetyksen tuki: Sattuu, mitä teen?

Useimmiten äidin imetyskipuun tai rinnassa olevaan haavaan on syynä vauvan puutteellinen imuote. Kun imuotteen saa kuntoon, rinnanpäässä olevat haavat lähtevät yleensä parantumaan itsekseen, kun niihin ei enää kohdistu hankausta.

Imetyksen tuki ry suosittelee rintahaavaan hoitoa, jossa haavan päällä pidetään puhdasta sideharsotaitosta tai puhdasta kertakäyttöistä liivinsuojaa. Se kostutetaan apteekista saatavalla keittosuolaliuoksella. Puhtaana ja kosteana pidettävään haavaan ei muodostu rupea.

Jos haava kuivuu ja siihen muodostuu rupi, se irtoaa uudestaan, kun vauva imee rintaa tai pumpataan rintapumpulla. Tämä hidastaa haavan paranemista.

Bepanthen- ja Lanolin-voiteista on paras apu tilanteissa, joissa rinnanpäähän ei ole muodostunut varsinaista haavaa, vaan pientä arkuutta ja nirhaumaa.

10. Milloin panna peli poikki ja ruokkia muilla tavoilla?

Joskus rinnassa voi olla niin kipeä haava, ettei imettäminen onnistu. Silloin voi laittaa kipeän rinnan tauolle ja syöttää vauvaa toisesta rinnasta ja lypsää hellävaroen kipeää rintaa maidonerityksen ylläpitämiseksi.

On yksin äidin päätös, milloin imetys on niin kuormittavaa, että vauvan syöttäminen muilla tavoin on parempi vaihtoehto. Jos äiti haluaa jatkaa imetystä, osittaisimetyksen jatkaminen onnistuu yleensä hyvin, vaikka vauva tarvitsisikin äidinmaidonkorviketta.

Täsmennetty 19.5.2020 Niina Mäkisen koulutusnimikkeitä.

Suomessa suositellaan täysimetystä kuuden kuukauden tai vähintään neljän kuukauden ikään asti. Joskus imetys voi kuitenkin loppua jo aiemmin.

Pienen vauvan vieroitus rinnasta

Jos vauvan ensimmäiset viikot rinnalla ovat kivuliaat tai vauva ei ime riittävän tehokkaasti, eikä imetysongelmiin saa riittävästi apua, imetys voi tuntua liian haasteelliselta.

– Haasteita voi olla myös vauvan erilaisissa kehitysvaiheissa, jotka heijastuvat imetykseen lakkoiluna tai hepulointina rinnalla, vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem Imetyksen tuesta kertoo.

Myös esimerkiksi äidin tai vauvan terveydentilanne voi olla syy lopettaa täysimetys ja siirtyä osittaisimetykseen tai pulloruokintaan.

Kun pienen vauvan imetystä lopetellaan, on ensiksi tärkeää pyytää neuvolasta korvikeohjausta. Neuvolan terveydenhoitajalta saa ohjeet, kuinka paljon vauva tarvitsee korviketta päivässä ikäänsä ja kokoonsa nähden.

Pulloruokintaa on hyvä toteuttaa vauvantahtisesti, sillä se on vauvalle turvallinen ja stressitön tapa syödä. Vauvantahtinen pulloruokinta tarkoittaa sitä, että vanhemmat tarkkailevat vauvan nälkä- ja kylläisyysviestintää ja tarjoavat vauvalle maitoa sen mukaan.

Usein pienen vauvan vieroitus rinnasta on lopulta nopeaa. Vauva voi kuitenkin hetken ajan olla tavallista itkuisempi.

– Itku ei tarkoita sitä, että vauva arvostelisi äitiä. Hän vain reagoi uuteen tilanteeseen. Kun aikuinen pysyy rauhallisena, se tuo vauvalle turvallisen olon, jolloin hänen on helpompi opetella uutta imutapaa.

Aluksi tilannetta voi helpottaa se, jos joku läheinen pystyy auttamaan äitiä syötöissä. Koska äiti tuoksuu maidolta, vauva voi alkaa hamuilla rintaa ja hämmentyä tuttipullosta.

Taaperon imetyksen lopettaminen

Groundstroemin kokemuksen mukaan moni suomalaisäiti imettää lastaan hieman alle vuoden ikään saakka.

– Vaikuttaa siltä, että myös taaperoimetys eli yli 1-vuotiaan lapsen imetys on normalisoitunut ja lisääntynyt.

Kun imetyksen lopettamisen hetki koittaa vuoden ikäisen tai sitä vanhemman lapsen kanssa, hidas vieroitus on usein lapsen ja rintojen kannalta lempein tapa. Imetystä voi vähentää jättämällä ensin pois lapselle vähiten tärkeän imetyshetken, viikon päästä toisen ja jatkaa näin kunnes imetyskerrat päättyvät.

Taaperoikäisen lapsen vieroitus kannattaa ajoittaa kohtaan, jossa itse tuntee olevansa jaksavainen ja varma vieroituspäätöksestään.

Lasta voi joutua hieman ohjaamaan ja aktivoimaan muihin asioihin, jotta imetys unohtuu:

• Taapero kaipaa usein rintaa väsyneenä tai nälkäisenä. Ennakoi antamalla hänelle ylimääräinen välipala.
• Lapsen ei ole niin helppo kaivautua rinnalle, jos äidin paidassa on kaulusta ja hihaa.
• Isommalle lapselle imetys on usein turvahetki äidin lähellä. Sylittely on hyvä korvaava lohdun tapa ja tuottaa molemmille samaa oksitosiini-hormonia kuin imetys.

Jos lapsi ikävöi imetystä, vanhempi voi sanoittaa asiaa lapselle.

– Taaperot ymmärtävät jo aika paljon. Lapselle voi esimerkiksi sanoa, että äiti ymmärtää, että tissittelyhetkiä on ikävä ja kertoa, mitä niiden tilalla nyt on.

Negatiivisia sanamuotoja kannattaa välttää, jotta lapselle ei tule tunnetta, että hän on tehnyt jotain väärää tai että imetyksen kaipaaminen olisi väärin.

Milloin imetys on helpointa lopettaa?

Tahtovan taaperon vieroittaminen rinnasta voi tuntua haastavammalta kuin pienemmän vauvan. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään tiettyä ikää, johon imetyksen lopettaminen kannattaisi ajoittaa.

– Ei tarvitse ajatella, että nyt kun vauva on vielä pienehkö, olisi parempi lopettaa imetys, koska yli 1-vuotiaan kanssa se on vaikeampaa. Ei se välttämättä ole niin.

Se, kuinka helppoa tai vaikeaa imetyksen lopettaminen lopulta on, riippuu paljon lapsesta. Joillekin imetys on vain ruokailutapahtuma, kun taas toiset hakevat siitä enemmän läheisyyttä ja turvaa.

”On urbaania legendaa, että imetetyn lapsen olisi vaikeampi sopeutua päivähoitoon.”

Imetyksen lopettaminen voi olla kuitenkin hyvä ajoittaa lapsen kehitykseen sopivaan vaiheeseen, jos se vain on mahdollista.

Rinnasta vieroittamista ei kannata toteuttaa esimerkiksi silloin, kun lapsi käy läpi eroahdistusta. Tyypillisesti 8-9 kuukauden ja hieman yli vuoden iässä lapsi on usein hyvin äidintarpeinen.

– Silloin, kun lapsi on tarvitseva ja ripustautuva, imetys voi tuntua haastavalta ja sen lopettaminen voi käydä mielessä. Silloin vieroittaminen voi kuitenkin olla vaikeampaa.

Sen sijaan silloin, kun lapsi suuntautuu enemmän maailmaa kohti, imetyksen lopettaminen voi sujua paljon helpommin.

Lapsen kehitysvaiheen lisäksi perheen elämäntilanne on hyvä ottaa huomioon imetyksen lopettamisessa. Esimerkiksi vanhempien ero ja päiväkodin aloitus ovat lapsen kannalta huonoja hetkiä vieroittua rinnasta. Imetys tuo lapselle turvaa suurten elämänmuutosten aikana.

– On urbaania legendaa, että imetetyn lapsen olisi vaikeampi sopeutua päivähoitoon. Sopeutuminen riippuu lapsen temperamentista. Tällä hetkellä asiantuntijat jopa suosittelevat, että imetystä jatkettaisiin, kun lapsi siirtyy varhaiskasvatukseen.

Paitsi että imetys tuo lohtua ja turvaa, se voi suojata lasta päiväkodissa jyllääviltä pöpöiltä. Imetys vähentää tutkitusti sairaalahoitoa vaativien infektioiden ilmaantumista.