Kokosimme kolme eri ideaa, mitä puuron päälle voi laittaa. Nämä ohjeet sopivat koko perheelle ja ovat myös niin helppoja, että kouluikäinen lapsi osaa tehdä ne itse. Keitä siis ensin kattilallinen herkullista kaurapuuroa alla olevalla perusohjeella ja tuunaa puuroannos sen jälkeen jollain kolmella eri maulla: karamelli-omenalla, mysli-hedelmällä tai nutellalla.

Herkullinen kaurapuuro (4 annosta)

Tarvitset:
1 l kauramaitoa tai vettä
½ tl suolaa
4–5 dl kaurahiutaleita

1. Mittaa kauramaito tai vesi ja suola suureen, paksupohjaiseen kattilaan. Anna kiehahtaa ja lisää sitten kaura­hiutaleet.
2. Keitä puuroa 5–7 minuuttia. Nosta kattila pois liedeltä ja anna sitten vetäytyä hetki kannen alla.
3. Annostele puurot kulhoihin ja tuunaa!

Karamelliomenapuuro (1 annos)

Tarvitset:
1 omena
2 rkl fariinisokeria
1 rkl voita tai kasvimargariinia
½ tl kanelia
1 rkl pähkinöitä

1. Pese omena. Poista omenan kota omenaporalla. Leikkaa sitten omena pieniksi kuutioiksi.
2. Kumoa omenat lämmönkestävään astiaan, mittaa mukaan sokeri ja voi.
3. Lämmitä mikrossa 5–8 minuuttia, kunnes omenat ovat pehmoisia ja karamelli vähän paksumpaa. Lisää joukkoon kaneli ja annostele puuron pinnalle pähkinöiden kera.

Mysli–hedelmäpuuro (1 annos)

Tarvitset:
2 klementiiniä
½ dl mustikoita
2 rkl mysliä
(2 rkl mehukeittoa tai maapähkinävoita)

1. Kuori klementiinit ja annostele ne sekä mustikat ja mysli lämpimän puuron pinnalle.
2. Voit halutessasi lisätä myös vähän mehukeittoa tai maapähkinävoita. Herkuttele.

Nutella-herkkupuuro (1 annos)

Tarvitset:
2 rkl nutellaa
½ suklaapatukan
+ marjoja, strösseliä tai karkkeja

1. Pehmennä nutellaa lusikalla tai lämmittämällä, annostele puuron pinnalle.
2. Lisää rouhittu suklaapatukka ja muut lisukkeet puuron joukkoon. Viimeistele strösseleillä ja herkuttele.

Viikon ruokalistan ruoat on tarkoitettu yli yksivuotiaille. Vältä suolaa, mutta käytä muita mausteita ennakkoluulottomasti. Ota taaperon annos erilleen ja mausta vasta sitten muun perheen ruoka suolalla.

Kalaa on hyvä sisällyttää ruokalistaan ainakin kaksi kertaa viikossa. Mitä pienempiä lapsia perheessä on, sitä ruodottomampaa kalaa kannattaa valita, esimerkiksi kirjolohta, pakastekalaa ja välillä purkkikalaakin.

Lasten tulisi saada päivässä kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin puolet aikuisille suositellusta vähintään 500 gramman määrästä – se tarkoittaa noin kolmea pienen lapsen kourallista.

Näin lapsiperheen ruokalista sujuvoittaa arkea

Kun ruoat on mietitty valmiiksi, on helpompi välttää turhat heräteostokset. Jos suunnittelet vaikka koko viikon etukäteen, vähennät myös kauppareissujen määrää, jolloin todennäköisesti säästät aikaa ja rahaa.

Voit myös miettiä ateriat niin, että saat mahdollisimman hyvin hyödynnettyä edellisen päivän tähteet. Esimerkiksi eilisen muusia voi käyttää kalapulliin, rieskoihin tai sosekeittoon. Jos ruokaa jää yli, voit tehdä annoksia evääksi töihin tai laittaa varalle pakastimeen.

Jos aika on kortilla ja ruoanlaittoon tuntuu uppoavan liikaa aikaa, kannattaa ottaa haltuun meal prepping, ruoan valmistaminen etukäteen. Hektisessä arjessa tärkeää on, että ruokia voi valmistella jo edellisenä päivänä. Valmista kerralla iso satsi ruokaa ja jaa se pienempiin kerta-annoksiin. Esimerkiksi keittoja ja laatikkoruokia on helppo valmistaa kerralla suurempi määrä.

Ota lapset mukaan ruoanlaittoon

Säännöllinen ruokailurytmi on terveyden perusta niin lapsilla kuin aikuisillakin. Myönteiset ruokailu- ja ruoanlaittotilanteet tuovat koko perheelle iloa ja kehittävät lapsen ruokatottumuksia suotuisaan suuntaan.

Kun on riittävästi aikaa ja sekä lapset että aikuiset kokit ovat hyvin levänneitä, kannattaa kokata yhdessä koko perheen kanssa. Ruoanlaitto lasten kanssa on palkitsevaa ja hauskaa. Samalla lapset oppivat kokeilemaan uusia ruokia, maistelemaan aineksia. Lapsen ennakkoluulot ruokia kohtaan hälvenevät, kun osa ruoista on tehty omin sormin.

Anna lapselle pieniä, lapsen ikään sopivia selkeitä tehtäviä, esimerkiksi juuston paloittelua, ainesten sekoittamista tai vihannesten huuhtelua. Innosta, kannusta ja kehu!

Viikko 1

Maanantai: Helpot kasvispihvit

Kasvispihvit voivat ensi silmäyksellä tuntua työläiltä, mutta nämä pihvit tehdään valmiista kasvissoseesta noin puolessa tunnissa. Pihvit paistuvat kätevästi lettupannulla. Tarjoa lisukkeena esimerkiksi kirsikkatomaatteja, kermaviilikastiketta, hölskykurkkuja ja perunamuusia.

Vinkki: Tee perunamuusia kerralla hieman enemmän ja voit hyödyntää sen seuraavan päivän kalapullissa.

Tiistai: Savukalapullat ja keitetyt perunat

Savukalapullat saavat mehevyyttä ja pehmeää makua edellispäivän muusista. Kalapullat maustetaan sitruunalla ja tillillä. Peruskermaviilikastikkeen sijaan tee pirteä rahkatsatsiki ja keitä lisukkeeksi perunoita ja porkkanoita.

Keskiviikko: Broileri-linssikastike

Broilerin jauhelihasta ja linsseistä tehty kastike maistuu spagetin tai perunoiden kanssa. Annos on runsas ja siitä riittää myös seuraavan päivän lounaaksi. Se sopii hyvin myös pakastettavaksi.

Torstai: Hernekeitto pakasteherneistä

Pakasteherneistä valmistuu vikkelästi makean maukas hernekeitto, josta lapset pitävät. Tähän hernesoppaan tulee ruokakermaa, mutta makua voi vielä halutessaan rikastuttaa ja pyöristää sulate- tai vuohenjuustolla. Tarjoa keiton kanssa tuoretta leipää, tai jos ehdit, itse leivottuja lämpimiä, superhelppoja sämpylöitä. Perinteiseen tapaan hernekeiton jälkkärinä maistuu tietysti pannukakku.

Perjantai: Yrttibroileria ja paahdettuja juureksia

Teresa Välimäen ohjeella valmistuvat broilerinfileet ovat lasten mieleen. Samassa vuoassa broilerin kanssa paahtuvat kätevästi peruna- ja bataattilohkot. Tämä ruoka on laktoositon ja gluteeniton.

Perjantain raikas jälkiruoka on omenapiirakanmakuinen rahkasmoothie.

Lauantai: Lounaaksi curryrisotto ja tikkukasvikset, päivälliseksi limettilohi

Pähkinöillä höystetty, tummasta riisistä tehty risotto maustetaan ripauksella currya. Curryn voi jättää pois, jos se ei ole lasten mieleen, sillä valkosipuli ja kasvisliemi antavat risottoon makua. Rapsakat tikkukasvikset sopivat sormiruokailua opettelevalle, sillä niitä on helppo napsia käsin.

Lauantain kalaruoka valmistuu uunissa. Kirjolohi maustetaan limetillä, soijalla ja hunajalla herkullisen hapanimeläksi. Vihreistä pavuista, ruokavehnästä ja kurkusta syntyy maukas lisuke kalalle. Limettilohen ohje on kahdelle, joten varaa kirjolohta neljän hengen perheelle ohjeesta poiketen 500 grammaa ja ruokavehnää puolentoista desin sijaan kaksi desiä.

Tarjoa jälkiruokana raikasta hedelmäsalaattia tai pakastemarjoista tehtyä marjakiisseliä.

Sunnuntai: Lounaaksi juustoinen pakaste-kalakeitto, päivälliseksi raketti-spagettilaatikko

Pakastekala on turvallinen valinta taaperollekin, sillä se on taatusti tuoretta. Juustoinen kalakeitto täysjyväleivän kera pitää nälän loitolla pitkään.

Raketti-spagettilaatikko herättää ruokahalun jo pelkällä nimellään. Ohjeen laatikko tehdään lampaanjauhelihasta, mutta yhtä hyvin siihen sopii naudan jauheliha tai kasvissyöjälle härkis. Tarjoa spagettilaatikko raikkaan salaatin kanssa.

Jos laatikkoa jää yli, pakkaa se eväsrasiaan ja ota mukaan työlounaaksi tai tuikkaa se pakkaseen ja lämmitä seuraavana viikonloppuna lapsille lounaaksi.

Sunnuntain jälkiruokana maistuu hedelmä-rahkaherkku, jonka voi tehdä yhdessä lasten kanssa.

Viikko 2

Maanantai: Tonnikala-pastapaistos

Tonnikala-pastapaistos koukuttaa taatusti koko perheen. Pastavuoka maustetaan chilikastikkeella, mutta sen määrää voi vähentää vaikkapa yhteen teelusikalliseen tai jättää kokonaan pois, sillä valkosipuli ja yrtit riittävät maustamaan tämän paistoksen. Tarjoa pastapaistos pilkottujen kasvisten kanssa.

Tiistai: Sileä linssikeitto

Säilykelinsseistä tehty sosekeitto on edullinen, maukas ja helppo arkiruoka. Tarjoa keitto tuoreen ruisleivän tai vastaleivottujen pikaporkkanasämpylöiden kanssa. Jos keittoa jää yli, pakkaa se mukaan töihin evääksi.

Keittopäivän jälkiruokana maistuvat reilussa vartissa valmistuvat uunibanaanit ja vaniljajäätelö.

Keskiviikko: Kana-nuudelisalaatti

Koko perheen kana-nuudelisalaatti on ruokaisa ja maukas ateria, joka valmistuu alle 30 minuutissa. Ohjeen kastikkeessa on makeaa chilikastiketta ja currya, mutta jos ne tuntuvat liian mausteisilta perheellesi, tee salaatille helppo kermaviilikastike ja mausta se sitruunalla, hienonnetuilla yrteillä ja teelusikallisella hunajaa. Tarjoa salaatti tuoreen leivän kera.

Torstai: Täysjyväpinaattiletut ja savukalatäyte

Itsetehdyt pinaattiletut eivät petä. Savukalatäytteisten pinaattilettujen valmistamiseen kuluu aikaa vähän alle tunti. Jos ruoalla on kova kiire, voit napata kaupasta valmiita pinaattilettuja ja täyttää ne savukalatäytteellä tai jollain muulla peratusta, kypsästä kalasta tehdyllä täytteellä. Tarjoa pinaattilettujen kanssa kurkku- ja porkkanatikkuja ja kirsikkatomaatteja.

Perjantai: Perunasose-nyhtökauravuoka

Tähän perunamuusipaistokseen voit käyttää yhtä hyvin nyhtökauraa tai härkistä. Vuoan valmistelu uunia varten vie maksimissaan vartin, mutta kypsymiselle kannattaa varata reilut 30 minuuttia. Tarjoa perunasosevuoka broccolinisalaatin kanssa. Pienemmille ruokailijoille voi varata sormin popsittavia vihannessuikaleita.

Perjantai-illan jälkiruokana maistuvat uuniomenat.

Lauantai: Lounaaksi pasta ja tomaattikastike, päivälliseksi kalapyörykät

Maukas tomaattikastike ja pasta on mainio lauantain lounas. Kastike kannattaa laittaa työn alle jo aamusta, sillä sitä haudutetaan pari tuntia.

Kalapöyrykät tehdään hauesta, mutta voit käyttää lohtakin, jos haukea ei ole saatavilla. Nämä haukipullat maistuvat ainakin aikuisille piparjuurella maustetun kermaviilikastikkeen kanssa, perheen pienimmille voi tehdä sitruunalla ja yrteillä maustetun kermaviilisoosin. Tarjoa haukipullat keitettyjen perunoiden kanssa.

Jälkiruokana maistuu raikas hedelmärahka.

Sunnuntai: Lounaaksi omenainen kurpitsakeitto, päivälliseksi lasagne

Kun päivällisenä on ruokaisa lasagne, voi lounaaksi nauttia kevyen kasviskeiton. Tarjoa omenainen kurpitsakeitto täysjyväsämpylöiden kanssa.

Lasagne on klassikkoruoka, joka maistuu taatusti koko perheelle ja pitää nälän loitolla pitkään. Lasagnen teko vaatii hieman aikaa, joten se sopii hyvin sunnuntaihin. Yhdestä lasagnevuosta riittää taatusti vielä evästä seuraavan päivän lounaaseen.

Tarjoa lasagne raikkaan salaatin tai dippikasvisten kanssa. Sunnuntain jälkiruokana maistuu marjat vadelmajogurtin ja marengin kera.

Viikko 3

Maanantai: Porkkanakeitto

Porkkanasosekeiton maku pyöristyy ihanasti muutamalla ruokalusikallisella smetanaa. Lisää täyteläisyyttä keittoon tulee parista perunasta. Sosekeitto valmistuu kohtuullisen nopeasti ja on helppo valmistaa. Tarjoa keitto kaupasta napatun tuoreen leivän tai itse tehtyjen nopeiden pannurieskojen kanssa.

Tiistai: Kanakastike ja uunijuurekset

Broilerinjauhelihasta tehty kastike ja uunissa paahdetut juurekset on helppoa koko perheen arkiruokaa. Jos kanakastiketta jää tähteeksi, tarjoa se seuraavan päivän lounaana pastan kanssa.

Keskiviikko: Avokadopasta ja tomaattisalsa

Soseutetusta avokadosta syntyy mainio kastike pastalle. Höysteeksi tehdään vielä makeista kirsikkatomaateista salsa. Mausta avokadopasta vasta sitten suolalla, kun olet annostellut perheen pienimmän aterian.

Tarjoa avokadopasta tuoreen leivän tai itse leivotun helpon vuokaleivän kanssa.

Torstai: Porkkanalettuihin kätketyt kasvikset

Arkaileeko lapsesi kasviksia? Kokeile, miten kasvikset maistuvat, kun piilotatte ne yhdessä herkullisiin porkkanalettuihin. Valitse täytteeksi kerrallaan vain yksi kasvis, joka ei kuulu suosikkeihin ja loput kasvikset, joille lapsesi on suopeampi. Esimerkiksi makea maissi maistuu useimmille taaperoille.

Perjantai: Uunikirjolohta, kasviksia ja riisiä

Uunilohi, kasvikset ja riisi on näppärästi valmistuva ateria. Kirjolohifilee kypsyy noin 20 minuutissa uunissa. Leikkaa kalafileestä lapsen pala erikseen. Pane kalapalat uunivuokaan ja suolaa aikuisten kalapalat. Samalla, kun kirjolohi kypsyy uunissa voit keittää riisin ja kananmunat. Laita tarjolle myös tuoretta leipää.

Vinkki: Kokoa taaperoikäisen annos lautaselle sormin syötäviksi paloiksi, voit myös sekoittaa lapsen annoksen risotoksi. Aikuiset popsivat aterian trendikkäänä kulhoruokana.

Perjantai-illan jälkiruokana maistuu mummolasta tuttu marjapöperö.

Lauantai: Lounaaksi pinaattikeitto, päivälliseksi jauheliha-papupyörykät

Pinaattikeitto on maukas lounas. Keitto on helppo tehdä itse. Nokare maustamatonta jogurttia pyöristää sopivasti keiton maun. Sopan kanssa maistuu tuore leipä.

Vähennä lihan määrää lisäämällä lihapullataikinaan kidney-papuja. Tee jauheliha-papupyörykät kahdessa erässä, mausta taikina taaperolle sopivaksi ilman suolaa ja vain ripauksella chiliä, lisää loppuun aikuisille ja vanhemmille lapsille tarkoitettuun taikinaan mausteet ohjeen mukaan. Tee kastikkeen kanssa samoin, mausta se vasta sitten suolalla, kun olet ottanut lapselle kastiketta.

Tarjoa jauheliha-papupyörykät ja mustaherukalla maustettu ruskea kastike peruna-tai juuresmuusin kanssa. Laita tarjolle kurkkutikkuja ja kirsikkatomaatteja.

Lauantai-illan jälkiruokana maistuvat hauskat mustikkapiirakka-jäätelöpuikot, jotka valmistuvat ilman jäätelökonetta.

Sunnuntai: Lounaaksi couscous-kasvissalaatti, päivälliseksi kalapuikot ja kolikkoperunat

Täysjyvä-couscousista ja kasviksista syntyy maistuva lounassalaatti. Ohjeen annos on vain yhdelle aikuiselle ja taaperolle. Lisää määrää oman perhekoon mukaan. Aikuisten ja vähän vanhempien salaattiin lisätään fetaa.

Sunnuntairuokana maistuvat lohesta tai kirjolohesta tehdyt kalapuikot ja jogurttidippi. Tarjoa lisukkeena hauskat kolikkoperunat. Aterian voi täydentää kurkkutikuilla ja höyrytetyillä pakasteherneillä, joita lapsen on helppo popsia sormin.

Jälkiruoaksi sopii kuohkeaksi vatkattu vadelmavispipuuro, jota kannattaa tehdä reilu satsi, puuro sopii vaikkapa maanantain aamupalaksi. Sunnuntaina puuron voi säväyttää nokareella kermavaahtoa.

Viikko 4

Maanantai: Uunimunakas

Uunimunakkaan voi tehdä jauhelihan sijaan härkiksestä tai ihan vain sellaisenaan kasvisten kanssa. Tarjoa lisäksi tuoretta täysjyväleipää.

Tiistai: Nopea papu-tomaattikeitto

Papu-tomaattikeitto on arkiruokien kermaa. Tärkeintä on tietysti ruoan maku, mutta pelkkää bonusta on se, että ruoka on valmista ennen kuin nälkäkiukku ehtii yllättää perheen pienimmät. Pavut ja mifu tekevät ruoasta ruokaisan. Tarjoa keitto helposti valmistuvien solmusämpylöiden tai täysjyväleivän kanssa.

Keskiviikko: Helpot kalapihvit

Helpot kalapihvit voi valmistaa purkkilohesta tai tähteeksi jääneestä kypsästä lohesta. Tarjoa lohipihvit porkkanapyreen ja höyrytetyn parsakaalin kanssa. Pyree valmistuu alle puolessa tunnissa vaivatta. Pyreen mausteena on tähtianista, mutta sen voi tarvittaessa jättää kokonaan pois. Jos päivän mittaan vihanneksia on ollut vähemmän tarjolla, kokoa pöytään myös dippikasvikset. Niitä voi maistella, mikäli ruoan odottelu ottaa voimille tai hermoon.

Torstai: Tomaattinen papupasta

Hyvin haudutettu tomaattinen pastakastike toimii ilman lihaa, kun siihen on lisätty papuja tai kikherneitä. Kastike ei vaadi monia työvaiheita, mutta noin 15 minuutin keittoajan. Tarjoa kastike täysjyväpastan ja tuoreen leivän kanssa.

Perjantai: Vappu Pimiän pizzapannari

Perjantai on perinteinen pizzapäivä. Jos taikina vaivaaminen ei houkuttele, tee vaihteeksi pizzapannari Vappu Pimiän hittiohjeella. Ota lapset mukaan pizzapannarin tekoon. Tarjoa pannukakun lisukkeena tuoreita kasviksia tai raikasta salaattia, esimerkiksi vesimelonisalaattia.

Perjantai-illan jälkkäri on vikkelästi valmistuva suklaa-banaanijäätelö. Ohje on kahdelle, joten tuplaa annos neljälle tarvittaessa.

Lauantai: Lounaaksi kasvisbowl, päivälliseksi kalaperunasoselaatikko

Letkeän lauantain lounas on rento ja helppo kasviskulho. Tähän ruokaan on helppo osallistaa lapset jo kaupassa. Jos mahdollista, anna lasten ottaa osaa vihannesten valintaan ja koota kotona aineksista omanlaisensa kasvisbowl.

Kalaperunasoselaatikko on mainio uunissa valmistuva viikonloppuruoka. Valitse kalaksi kuhaa tai jotain muuta vaaleaa kalaa. Kalaa ja perunamuusia täydentää sitruunalla raikastettu kermainen kastike, jota höystävät katkaravut. Paahda lisukkeeksi porkkanoita uunissa. Jos perheen pienin on vasta täyttänyt vuoden, jätä hänen porkkanoistaan suola ja hunaja pois.

Paista lauantai-illan jälkiruoaksi vohvelit ja tarjoa ne tuoreiden tai pakastemansikoiden kanssa.

Sunnuntai: Lounaaksi ”kalaton keitto”, päivälliseksi kananugetit

Kalaton keitto on ruotoja pelkäävän lapsen unelma. Keitto on kuin perinteiseen tapaan tehty kalasoppa, mutta kalan sijaan keiton täydentää tofu. Tarjoa keitto tuoreella kurkulla päällystetyn ruisleivän kanssa.

Kananugetit ovat parhaimmillaan rapeat pinnalta ja pehmeät sisältä. Kun teet nugetit uunissa, vältyt liialta rasvalta. Pienemmille lapsille kannattaa tehdä ohjeesta poiketen miedosti maustettu herne-jogurttidippi. Valmista lisukkeeksi esimerkiksi lohkoperunat. Tarjoa lisäksi täysjyväleipää.

Sunnuntai-illan jälkiruokana maistuu itse tehty pirtelö. Käytä pirtelöön esimerkiksi kotimaisia pakastemarjoja.

Keräsimme vinkkejä, joilla nopeutat ruoanlaittoa ja säästät hermoja.

Hyvä suunnittelu nopeuttaa kokkausta

• Suunnittele arjen ruokalista etukäteen ja tee ostokset ennen maanantai-iltaa. Näin kaikki tarvittava löytyy jo valmiiksi kaapista.
• Monet vihannekset säilyvät jääkaapissa pilkottuina jopa viikon, kun ne säilöö lasiseen rasiaan. Esimerkiksi perunat voi kuoria ja pilkkoa edellisenä iltana. Ne eivät tummu, kun rasiaan laskee lisäksi kylmää vettä, joka peittää perunat. Tällöin perunat on käytettävä vuorokauden sisällä.
• Keittiössä ei tarvita valtavaa reserviä erilaisia välineitä. Kun sieltä löytyy laadukas veitsi, hyvä paistinpannu, tukeva leikkuulauta ja tehokas sauvasekoitin, pääsee jo pitkälle. Tavaroiden etsimiseltä säästyy myös aikaa.
• Valitse tuttu resepti, sillä sen avulla ruoka syntyy nopeammin. Jos haluat testata jotakin uutta ruokaohjetta, kannattaa huomioida, että siihen kuluu enemmän aikaa.

Näin valmistat ruoan nopeasti

• Mikäli ruoanlaitossa tarvitaan uunia, laita se lämpenemään aivan ensimmäiseksi.
• Harkitse ilmafriteerauskeittimen eli air fryerin hankintaa. Se kypsentää ruoan usein nopeammin kuin tavallinen uuni.
• Vedenkeittimellä voi nopeuttaa esimerkiksi pastaveden kiehumista. Keitä vesi ensin vedenkeittimellä ja kaada sitten kattilaan.
• Pilko pannulle ensimmäiseksi ne aineet, jotka kypsyvät pisimpään. Niiden paistuessa voit pilkkoa seuraavan erän kasviksia.
• Suurien määrien valmistaminen kerralla säästää myös aikaa seuraavana päivänä. Jos esimerkiksi lämmität uunin makaronilaatikkoa varten, voit samalla lämmityskerralla paahtaa kasviksia ja juureksia jääkaappiin varalle, jossa ne säilyvät 3-4 päivää.

Lähteet: Elina Innanen & Suvi Auvinen: Lapsiperheen vegaanikeittokirja (Kosmos, 2020) ja K-ruoka.fi

Nämä helpot reseptit voit valmistaa myös yhdessä lasten kanssa.

Lämmin vanukasjuoma

1 annos

Tarvitset:

2 dl maitoa
1 purkki toffeevanukasta (120g)
+ pinnalle kanelia ja strösseleitä

1. Mittaa maito ja toffeevanukas lämmön­kestävään astiaan tai suureen mukiin.
2. Lämmitä mikrossa lämpimäksi aina välillä sekoitellen. Vanukasjuoma on valmis, kun se on kokonaan lämmennyt ja ainekset ovat sekoittuneet toisiinsa.
3. Tarjoile kanelin ja strösseleiden koristamana.

Retkelle juoman voi laittaa termospulloon ja strösselit ottaa mukaan pieneen pussiin. Näin saat loihdittua kauniin juoman myös retkimukiin.

Juoman voi tehdä myös suklaa-vanukkaasta.

Gluteenittomat appelsiini-mantelikeksit

9 kpl

Tarvitset:

100 g mantelijauhetta (n. 2 ½ dl)
1 dl sokeria
1 luomuappelsiinin kuoriraaste
1 valkuainen
½ tl appelsiinimehua

tomusokeria

1. Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Vuoraa uunipelti leivin­paperilla.
2. Mittaa kulhoon mantelijauhe ja sokeri. Sekoita.
3. Mittaa toiseen kulhoon valkuainen ja appelsiinimehu. Vatkaa jämäkäksi muttei kovaksi vaahdoksi.
4. Sekoita nuolijalla valkuaisvaahto kuivien aineiden joukkoon. Kääntele, kunnes seos on tasainen, hieman tahmea massa.
5. Muodosta taikinasta käsin yhdeksän noin pingispallon kokoista palloa. Pyörittele ne tomusokerissa ja laske pellille. Voit painaa niitä vähän hellästi alaspäin.
6. Paista uunin keskitasolla noin 25–30 minuuttia. Keksien kuuluu ottaa väriä lähinnä vain pohjasta ja ”haljeta” pinnalta.
7. Nosta jäähtymään ja herkuttele!

Suklaakuuset

Tarvitset:
suolatikkuja
valkosuklaata
nonparelleja tai strösseleitä
+ pursotinpussi/pakastepussi

1. Laita lautaselle leivinpaperi. Aseta siihen suolatikkuja.
2. Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa. Kaada pursotin- tai pakastepussiin.
3. Pursota valkosuklaata kuusen muotoon suolatikkujen päälle ja ripottele pinnalle nonparelleja tai strösseliä koristeeksi.
4. Nosta kylmään jähmettymään. Tarjoiltaessa irrota leivinpaperista ja laita tikut pystyyn vaikkapa sokeriin.

Yön yli -joulukeksit (18 kpl)

Tarvitset:
115 g voita, huoneenlämpöisenä
1 dl fariinisokeria
1 dl hienoa sokeria
1 kananmuna
2 ½ dl vehnäjauhoja
½ tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
½ tl inkivääriä
½ tl kardemummaa
150 g suklaata, nappeina tai rouhittuna

1. Mittaa kulhoon tai yleiskoneeseen voi ja sokerit. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Lisää sitten kananmuna edelleen vatkaten.
2. Mittaa toiseen kulhoon kuivat aineet lukuun ottamatta suklaata. Lisää kuivat aineet kahdessa erässä vaahdon joukkoon sähkövatkaimella sekoittaen. Älä vatkaa liikaa, jotta kekseistä ei tule sitkeitä. Lisää viimeisenä suklaa ja sekoita huolella joukkoon.
3. Kun taikina on valmis, peitä se kelmulla ja laita jääkaappiin tekeytymään seuraavaan päivään tai vähintään 8 tunnin ajaksi.
4. Kun taikina on levännyt seuraavaan päivään, muodosta siitä 18 noin pingispallon kokoista palloa. Keksi on jähmeää, joten käytä apuna tukevaa lusikkaa. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Aseta leivinpaperilla vuoratulle pellille yhdeksän keksiä. Jätä hyvät välit.
5. Paista keksejä noin 8–12 minuuttia tai kunnes keksit ovat reunoilta kiinteät ja keskeltä vielä hieman pehmeät. Toista lopuilla kekseillä.

Molemmat kakut on suunniteltu 12 henkilön tarpeisiin.

Vadelmainen isänpäiväkakku

Tarvitset:

1 valmis torttupohja
2 prk eli 4 dl vispikermaa
½ dl hienoa sokeria
1 prk eli 200 g vaniljarahkaa
4 dl kotimaisia vadelmia

1. Ota valmis torttupohja paketista ja aseta tarjoilulautaselle.
2. Vispaa kerma ja sokeri kuoh­keaksi vaahdoksi, lisää viimeisenä vaniljarahka ja kääntele vaahdon joukkoon.
3. Levitä osa valmiista kermavaahdosta kakun päälle. Lopulla voit pursottaa pinnalle koristeet käyttäen apuna pursotinpussia ja tyllaa.
4. Koristele isänpäiväkakku lisäämällä viimeisenä pinnalle vadelmat ja koristetikku.

Pursotinpussilla ja -terällä eli tyllalla saa pursotettua kauniita ruusukkeita kakkujen tai kuppikakkujen pinnalle. Tylloja on erilaisia. Vadelmakakussa on käytetty tähtityllaa.

Askartele helpot koristetikut kartongista ja hammastikuista. Voit kiinnittää kartongin tikkuun liimalla tai teipillä. Kirjoita koristetikkuihin nimi tai tervehdys tai piirrä kuva.

Voit käyttää myös muita marjoja tai hedelmiä kakun koristeluun. Esimerkiksi mansikat ja banaanit toimivat hyvin.

Snickers-kakku

Tämä helppo isänpäiväkakku maistuu koko perheelle!

Kakkupohja

Tarvitset:
3 ½ dl vehnäjauhoja
2 ½ dl hienoa sokeria
½ dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl ruokasoodaa
½ tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
2 ½ dl kylmää vettä tai maitoa
1 dl rypsiöljyä
1 dl maitosuklaata rouhittuna

1. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen ja voitele 24 sentin irtopohjavuoka öljyllä. Voit halutessasi vuorata pohjan ja reunan myös leivinpaperilla, jotta isänpäiväkakku irtoaa vuoasta helpommin.
2. Sekoita kuivat ainekset yhteen kulhossa. Lisää sitten joukkoon nesteet ja sekoita huolellisesti sekaisin. Älä ylivatkaa. Kääntele viimeisenä joukkoon rouhittu suklaa.
3. Kaada vuokaan ja paista uunin keskitasolla noin 30 minuuttia uunin tehosta riippuen. Kokeile kypsyyttä hammastikulla. Kun tikkuun ei jää taikinaa, kakku on kypsä.
4. Nosta valmis kakku jäähtymään pöydälle. Irrota se vuoasta. Valmista seuraavaksi kuorrute.

Snickers-kakun kuorrute

Tarvitset:
50 g voita
1–2 rkl maitoa
4–5 dl tomusokeria
½ dl valmista kinuskikastiketta
Pinnalle:
1 Snickers-patukka
1 dl

suolapähkinöitä
+ vähän suklaarouhetta

1. Mittaa kaikki ainekset kinuskikastiketta lukuun ottamatta kattilaan ja kuumenna miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Lämmitä seosta, kunnes se on tasaista ja kiiltävää, älä kiehauta.
2. Lisää joukkoon kinuskikastike ja sekoita hyvin. Voit tässä vaiheessa vielä lisätä tomusokeria, jos kuorrute tuntuu liian juoksevalta.
3. Anna kuorrutteen jäähtyä välillä sekoitellen, jotta pintaan ei tule kovaa kuorta. Kun kuorrute on paksuuntunut, kaada se jäähtyneen pohjan päälle. Levitä lastalla tai lusikalla. Lisää pinnalle koristeeksi vielä suolapähkinöitä, Snickers-palasia ja suklaarouhetta. Isänpäiväkakku on valmis!

Listasimme suolaiset ja makeat halloween-herkut, jotka valmistuvat todella vähällä vaivalla ja sopivat sekä lapsille että aikuisille!

Suolaiset spagettiluudat

Tarvitset:

• spagettia luudan harjaksiin (halutessasi voit käyttää myös juustoa)
• suolatikkuja luudan varsiksi
• sitomiseen esimerkiksi lakritsinauhaa

Keitä spagetti ohjeen mukaan. Asettele ja siisti saksilla spagetti luudan harjasten kaltaisiksi tupsuiksi. Solmi lopuksi kiinni esimerkiksi lakritsinauhalla tai muulla elintarvikekäyttöön sopivalla.

Muumionakit

Tarvitset:

• nakkeja
• silmiksi esimerkiksi elintarvikesilmiä
• (elintarvikeliimaa)
• lehtitaikinaa
• (voiteluun kananmunaa)

Nämä suolaiset halloween-herkut maistuvat niin lapsille kuin aikuisille! Leipominen onnistuu helposti perheen pienimpien kanssa yhdessä.

Lämmitä uuni noin 200 asteeseen.

Leikkaa lehtitaikinasta sopivan kokoisia siivuja sideharsoksi ja kieritä nakkien ympäri. Lehtitaikinasuirujen päät kannattaa painella napakasti nakkiin kiinni.

Aseta nakit leivinpaperin päälle uunipellille, voitele halutessasi kananmunalla ja työnnä uuniin. Paista uunissa noin 15 minuutin ajan keskitasolla. Nakkeja kannattaa tarkkailla, sillä kypsentyminen riippuu paljolti uunista.

Kiinnitä lopuksi sokerisilmät työntämällä ne sopivasti sideharsojen väliin tai kiinnitä elintarvikeliimalla.

Mandariinikurpitsat

Tarvitset:

• mandariineja
• vihreitä hedelmäkarkkeja kurpitsojen kannoiksi

Nyt ei tarvita uunia eikä hellaa! Kuori vain mandariinit ja asettele namuset päälle kannoiksi. Valmista tuli!

Hedelmähahmot

Tarvitset:

• hedelmiä, kuten päärynöitä ja viikunoita
• elintarvikesilmiä
• elintarvikeliimaa

Leikkaa hedelmähahmoille suut ja liimaa silmät. Hahmot ovat valmiit!

Veriset nakkisormet

Tarvitset:

• nakkeja sormiksi
• mantelilastuja kynsiksi
• ketsuppia vereksi

Tässäpä hieman jännittävämpi halloween-tarjoilu lapsille. Asettele nakit lautaselle, tee veitsillä nakkeihin kynsien paikat ja lisää mantelit kynsiksi. Tujaus ketsuppia tekee nakkisormista verisen näköisiä.

Hautausmaakakku

Tarvitset:

• kakkupohjan ja suklaavaahtokuorrutteen
• mullaksi murennettua kakkupohjaa
• koristeiksi halloween-teemaisia karkkeja

Halloween-leivonta voi olla myös helppoa! Leivo kakku esimerkiksi tällä Kotilieden suklaamoussekakun ohjeella. Jätä hiukan pohjaa, jotta voit murentaa sitä kakun päälle mullaksi.

Koristele lopuksi luomuksesi hautausmaateemaan sopivilla nameilla.

Halloween-tarjoilut lapsille: Muista myös juomat!

Tarvitset:

• juomapurkkeja tai -laseja
• oranssia mehua tai limsaa
• mustaa tarrapintaista askartelupaperia, tarroja tai vastaavaa

Täytä juomalasit haluamasi värisellä mehulla tai limsalla. Lisää ulkopuolelle silmät, nenä ja suu tai jokin muu hauska asetelma.

Matoja mehussa

Tarvitset:

• vihreää mehua esimerkiksi mehukattia
• Spritea
• läpinäkyviä juomalaseja
• karkkimatoja

Tämä halloween-booli sopii myös lapsille! Annostele Spriteä ja mehua laseihin ja laita madot ”drinkkien” koristeeksi. Vaihtoehtoisesti voit keittää pätkäspagettia, jotka lilluvat laseissa pieninä matosina.

Halloween-tarjoilut lapsille: Oksentava kurpitsa

Tarvitset:

• koverretun kurpitsan
• guacamolea
• tortillasipsejä

Teippaa esimerkiksi leivinpaperi pöydälle alustaksi. Asettele sitten kurpitsa, guacamole ja tortillasipsit esille. Kuinka oksettavaa!

Rapeat myslipatukat (14 kpl)

Tarvitset:
4 ½ dl isoja kaurahiutaleita (ei pikakaurahiutaleita)
1 dl kaurajauhoja, kauraleseitä TAI pikakaurahiutaleita
1 ½ dl hienoa sokeria
½ tl suolaa
½ tl kanelia
½ dl kurpitsansiemeniä
½ dl pellavansiemeniä
½ dl manteleita tai pekaanipähkinöitä, rouhittuna
1 dl kuivattuja karpaloita tai rusinoita
½ dl hunajaa
½ dl (n. 50 g) sulaa voita
1 ½ rkl vettä

1. Lämmitä uuni 175 asteeseen. Valmistele noin 20×20 cm vuoka vuoraamalla pohja ja reunat leivinpaperilla.
2. Mittaa suureen kulhoon kaurat, sokeri, suola, kaneli ja siemenet, pähkinät sekä marjat. Sekoita hyvin.
3. Mittaa toiseen kulhoon hunaja, voi ja vesi, sekoita keskenään. Kaada sitten kauraseoksen päälle ja sekoita kaikki huolellisesti sekaisin. Jos seos on tässä vaiheessa todella kuivaa, voit lisätä hunajaa muutaman ruokalusikallisen.
4. Painele seos vuokaan. Mitä tiiviimmin painelet massan, sitä helpompi sitä on leikata valmiina.
5. Paista uunin keskitasolla 20–25 minuuttia tai kunnes levy on ­saanut kauniin kullanruskeat reunat.
6. Ota uunista ja anna jäähtyä noin viiden minuutin ajan. Viipaloi sitten veitsellä 12–14 osaan massan ollessa edelleen uunivuoassa. Irrota patukat varovaisesti vuoasta.
7. Kun patukat ovat jäähtyneet, pakkaa ne leivinpaperiin, kelmuun tai pakastepusseihin. Patukat säilyvät huoneenlämmössä reilun viikon.

Helpot banaani­välipalakeksit (8 kpl)

Tarvitset:
1 suuri banaani, hieman ruskea
2 ½ dl pikakaurahiutaleita
1 dl (eli n. 50 g) suklaata, rouhittuna tai hippuina

1. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen, vuoraa uunipelti leivin­paperilla.
2. Muussaa banaani kulhossa. Lisää kaurahiutaleet ja sekoita huolellisesti.
3. Kääntele viimeisenä joukkoon suklaa. Jos haluat, voit vielä maustaa keksit ripauksella kanelia tai vaniljasokeria.
4. Muodosta taikinasta kahdeksan samankokoista palloa, laita pellille ja paina hieman alaspäin. Paista uunin keskitasolla 8–12 minuuttia tai kunnes keksit ovat kiinteytyneet ja saaneet kullanruskean pinnan.
5. Säilytä huoneenlämmössä. Keksit säilyvät hyvänä noin neljä päivää.

Maapähkinävoipatukat (14 kpl)

Tarvitset:
2 ½ dl sileää maapähkinävoita
1 dl hunajaa tai vaahterasiirappia
7 dl isoja kaurahiutaleita (ei pikakaurahiutaleita)

1. Valmistele noin 20×20 cm vuoka vuoraamalla pohja ja reunat leivinpaperilla tai kelmulla, siirrä sivuun.
2. Mittaa suureen kulhoon maa­pähkinävoi ja hunaja. Lämmitä mikrossa hetki kerrallaan aina välillä sekoittaen. Seos saisi pehmentyä niin, että se on lähes nestemäistä.
3. Lisää ainesten joukkoon kaurahiutaleet ja sekoita tasaiseksi. Voi olla, että sekoittaminen on helpointa käsin, mutta voit kokeilla myös puulastaa tai lusikkaa.
4. Painele valmis massa tiiviisti vuokaan. Tasoita pinta. Peitä vuoka kelmulla ja laita kylmään vähintään kahdeksi tunniksi, mutta mieluiten yön yli.
5. Irrota levy vuoasta ja leikkaa patukoiksi terävällä veitsellä. Säilytä valmiita patukoita viileässä. Ne säilyvät noin viikon.

Aika ajoin päiväkotilaisilta ja koululaisilta kysytään heidän suosikkejaan, jotta mieltymykset voidaan huomioida ruokalistoja suunnitellessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin toimipisteissä on järjestetty toiveruokaviikkoja, jolloin tarjolla on erityisen paljon lasten suosikkiruokia, jotka on valittu listalle kyselyn perusteella.

Helsingin kaupungin tuotekehitystiimistä kerrotaan, että jos keittiöissä huomataan jonkun ruoan saavan hyvin vähäistä suosiota, pyritään syy asialle selvittämään.

Kyselyissä on selvinnyt, että päiväkoti-ikäisten suosikit eroavat hiukan kouluikäisten lempiruoista. Karkeasti ottaen voi todeta, että päiväkoti-ikäisten mieltymykset kallistuvat vahvasti perinteisten suosikkien puolelle, kun taas koululaisten listalta löytyy uudempia tulokkaita, kuten tortillat quorn-kasvistäytteellä.

Päiväkotien suosikkiruokien TOP 10

1. Makaronilaatikko
2. Kalapuikot
3. Hernekeitto
4. Pinaattiletut
5. Lihapullat
6. Kalakeitto
7. Kanakastike riisillä
8. Kasvissosekeitto
9. Spagetti ja jauhelihakastike
10. Nakkikastike

Koulujen suosikkiruokien TOP 10

1. Kalapuikot
2. Pinaattiohukaiset
3. Broilericurry
4. Tortillat quorn-kasvistäytteellä
5. Nakkikastike
6. Kebabkastike
7. Kalakeitto
8. Hernekeitto
9. Lihapyörykät
10. Tonnikala-pastavuoka

Lähde: Nuorten Helsinki

Myös ruuan valmistaminen voi myös olla hauskaa, koko perheen yhteistä tekemistä, jolla vahvistetaan perhesiteitä ja keskinäistä vuorovaikutusta – aivan kuten ruokapöydän äärelläkin.

– Lasten osallistaminen ja vastuun antaminen arkisista asioista, kuten pöydän kattamisesta tai ruuan valmistamisesta luovat lapselle onnistumisen kokemuksia vahvistaen itseluottamusta, sanoo vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad Väestöliitosta.

Yhteiset ruokailuhetket ovat siinäkin mielessä tärkeitä, että lapsi saattaa kaivata pitkän koulupäivän tai päiväkotipäivän jäljiltä vanhemman huomiota. Ruokapöydässä käydyt keskustelut ja vanhemman osoittama kiinnostus esimerkiksi lapsen päivän kulusta ovat hetkiä, jolloin lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja kuuluksi.

– Monesti yhteiset hetket voivat poikia jonkin mieltä painaneen keskusteluaiheen, jota ei ole syystä tai toisesta saanut sanottua aikaisemmin.

Yhteiset ruokahetket tekevät myös uusiin ruokiin tutustumisesta helpompaa. Kun vanhempi näyttää hyvää mallia ruokapöydässä ja maistaa ennakkoluulottomasti uusia makuja, se tarttuu paremmin lapseenkin. Lasta voi myös kehua, jos hän uskaltautuu maistelemaan uusia makuja.

– Uusien ruokien ja makujen maisteluun ei kuitenkaan koskaan tule sisältyä pakottamista, kiristämistä, uhkailemista tai painostamista, korostaa Rokhzad.

Yhdessä ruokailemisella tiedetään olevan hyötyjä myös terveyden kannalta.

– Yhteiset ruokailuhetket tukevat sitä, että vanhempi on tietoinen lapsen ravinnosta ja siitä, syökö lapsi monipuolisesti, Rokhzad muistuttaa.

Yksikin yhteinen ruokahetki päivään olisi jo paljon

Monet lapsiperheet elävät hektistä arkea ja yhteisille ruokailuhetkille ei välttämättä löydy aikaa samalla tavalla aikaa.

– Ajattelen, että jos päivään saa mahtumaan yhdenkin yhteisen ateriahetken, niin sillä on jo suuria positiivisia vaikutuksia.

Arki voi joskus olla hyvin kuormittavaa ja ruokaillessa perheenjäsenet voivat vetäytyä jokainen omiin oloihinsa katsomaan esimerkiksi omaa ohjelmaansa tai selailemaan puhelintaan.

– Monissa perheissä yhteinen ruokailu ei ole samalla tavalla merkittävässä roolissa kuin ennen, Rokhzad harmittelee.

Jos harrastukset, työt ja muu ovat arkisin esteenä sille, ettei perhe yksinkertaisesti onnistu kokoontumaan yhdessä pöydän ääreen, olisi hyvä etsiä muita joustavia tapoja kokoontua ja vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta.

– Jos arjessa ei ole yhteisiä ruokailutilanteita, olisi tärkeä vaalia yhteisiä hetkiä muulloin, kuten esimerkiksi yhdessä lukemalla tai unille peittelyllä.

Kannattaa myös miettiä, oliko yhteisille ruokailuhetkille tilaa esimerkiksi viikonloppuisin.

Televisio ja puhelimet pois

Ruokailu on tärkeä perheen yhdessäolon hetki, joka on hyvä rauhoittaa hälinältä. Ruokapöydän ääreen ei kannata tuoda leluja, vaan keskittyä yhdessäoloon.

Rokhdaz suosittelee jättämään myös puhelimet ja television pois ruokapöydästä syömisen ajan.

– TV:n ja puhelimen ääressä syödessä vuorovaikutus ja keskustelu jäävät monesti pois, sillä huomio kiinnittyy muuhun. Monesti myös sitä saattaa uppoutua katselemaan ohjelmaa, jolloin syöminen voi olla hotkimista eikä sitä tule kiinnitettyä huomiota siihen, miten paljon, mitä ja miten on tullut syötyä.

Perheen kanssa voi sopia, että ruokailun jälkeen katsotaan yhdessä perheenä jotain yhteistä ohjelmaa ja varataan sille ihan erillinen aika, joka ei mene ruokailun kanssa päällekkäin.

Nykyvanhempien lapsuudessa herkuttelua ja esimerkiksi rasvaisia ruokia oli monissa perheissä tapana kauhistella – jopa niitä syödessä. Sellainen ei ole kannattavaa.

– Kaikenlainen latautunut puhe syömiseen liittyen olisi hyvä karsia sanavarastosta. Herkkujen tai minkään muunkaan ruoan äärellä ei tule sättiä itseään, kauhistella niistä kertyviä kiloja tai päivitellä joidenkin ruokien epäterveellisyyttä, toteaa ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalon tiedotteessa.

Herkkuja voi säännöstellä, mutta herkkupäivä ei kannata

Erilaisten ruokien ja makujen maistelu yhdessä kasvattaa lasta. Ruoasta kannattaa puhua avoimesti, ja kokemuksia ja mieltymyksiä on hyvä jakaa yhdessä perheenä.

Jälkiruokaa voi tarjota silloin, kun se perheelle parhaiten sopii. Aikuiset kuitenkin huolehtivat, että määrä pysyy kohtuullisena.

– Vanhemman tehtävä on herkuttelussakin rajata, mikä määrä minkäkin ikäiselle lapselle on sopiva. Yleisenä nyrkkisääntönä voisi olla, että oman kourallisen kokoinen määrä jälkiruokaa tai herkkua on sopiva määrä. Jos herkuttelusta tulee huono olo, on määrä ollut liian suuri, Englund neuvoo.

Erillistä herkkupäivää Englund ei suosittele. Jos herkuttelu keskittyy vain yhteen viikonpäivään, kasvattaa se helposti käsitystä siitä, että herkuista nauttiminen on jotakin, mistä tulee tuntea syyllisyyttä.

– Mikään yksittäinen ruoka ei pilaa terveyttä, tee terveeksi tai esimerkiksi onnelliseksi. Päivittäinen kourallinen jälkiruokaa on vain pieni osa kaikesta syömisestä.

Kehon viestien kuuntelu on osa syömiseen liittyviä taitoja. Jälkiruoka ei tulisi olla rangaistus tai palkinto esimerkiksi lautasen tyhjäksi syömisestä.

– Olisi hyvä, jos lapsi saisi itse kertoa, milloin maha on täynnä – ja tätä myös kuunnellaan. 

Salliva suhtautuminen ruokaan ja herkutteluun nimenomaan hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta auttaa lasta tutkitusti terveempään ruokasuhteeseen, parempiin ruokavalintoihin ja painonhallintaan myöhemmässä iässä.

Edellä mainitut ruoat eivät ole kaikista terveellisimpiä ja ravitsevimpia, mutta moni turvautuu niihin arjessaan muun muassa siksi, että ne maistuvat lapsille lähes takuuvarmasti.

Vanhemmat saattavat kuitenkin tuntea moisista ruuista syyllisyyttä, sillä itse tehdyn ruoan ihanne istuu tiukassa. Kyseiset valinnat eivät sitä paitsi vaikuta sellaisinaan monipuoliselta ravinnolta. Tuntuu, että niiden syöttäminen lapsille on ruokasyntiä.

Ravitsemusterapeutti Päivi Lassila Terveystalosta kuitenkin toteaa, että ne ovat kelpo syötävää, kunhan aterioiden koostamisessa muistaa muutaman seikan.

Ratkaisevaa on se, mitä muuta aterialla on

Lassila muistuttaa heti alkuun, ettei ruokasynneistä puhuminen ole suotavaa ja eikä se edistä hyvää ruokasuhdetta.

– Se ei kuulu hyvään ruokapuheeseen. Sydämeen sattuu, jos ruoasta puhutaan syntinä. Mikään yksittäinen, vähäravinteikaskaan ruoka ei tee ruokavaliota huonoksi tai ole kiellettyä. Kyse on kokonaisuudesta.

Jos päivittäinen syöminen koostuu vain edellä mainituista ruoka-aineista, syöminen jää yksipuoliseksi ja lapselle voi tulla jopa ravintoainepuutoksia. Se voi näkyä jaksamisessa ja pitkällä aikavälillä lapsen kehityksessä.

– Syyllisyys siitä, että ei ole itse tehtyä ruokaa tarjolla joka päivä, on aivan turhaa. On hetkiä, jolloin valmiiseen ruokaan turvautuminen on paras vaihtoehto, jotta saadaan perheelle syötävää pöytään.

Mainituista ruoista vain nakeille on laadittu käyttörajoitussuositus alle kouluikäisille.

Ruokia pystyy täydentämään monipuolisiksi ja hyviksi aterioiksi. Tässä muutamia Lassilan esimerkkejä:

• Nakit: oheen uusia perunoita, salaattia tai raastetta sekä täysjyväleipää.
• Nuudelit: Wokki, johon joukkoon voi laittaa eläin- tai kasviproteiinia sekä kasviksia. Nuudeleista löytyy myös täysjyväversioita.
• Pinaattiletut: Helppo ja kelpo ruoka, jossa kasviksia itsessään on jo mukana. Lasillinen maitoa tai vaikkapa raejuustoa tai juustoleipää kaveriksi sekä jälkkäriksi jokin hedelmä.
• Paahtoleipä: Kuidun määrää kannattaa tarkkailla, vaikka vähäkuituinen paahtoleipä ei silloin tällöin ole haitaksi. Kuitua olisi leivässä hyvä olla vähintään 6 grammaa 100 grammaa kohden. Toki muitakin leipiä voi mainiosti paahtaa kuin vain paahtoleipänä myytävää leipää. Sydänmerkki kertoo siitä, että suolaa on kohtuudella. Leivän päälle kasvismargariinia ja kasviksia. Kohtuudella juustoa sekä leikkeleitä.
• Nugetit: Ei näissäkään ole isompaa ongelmaa kuin suolan määrä. Oheen riittävästi kasviksia ja keitettyjä perunoita, muusia tai vaikkapa tummaa riisiä, jolloin annoskoko ja sitä myötä suolan määrä ei kasva liian suureksi.
• Sokerimurot: Vanhempana on hyvä ohjata parempien, enemmän kuitua ja vähemmän sokeria sisältävien murojen äärelle, varsinkin, jos muroja syödään usein. Lapset valitsevat murot hauskimman pakkauksen mukaan, ja ne yleensä sisältävät kaikista eniten sokeria. Sydänmerkin avulla on helppo löytää vähäsokerisia ja runsaskuituisia muroja.

– Joskus valmisruoka voi olla parempi vaihtoehto kuin kotona tehty ruoka. Esimerkiksi kaupan makaronilaatikko, jonka oheen valmistaa kotona salaatin, on jo oikein hyvä ateria verrattuna kotona tehtyyn makkarakastikkeeseen ja perunaan, jonka kanssa ei tarjota lainkaan kasviksia.

Lastenkin kanssa voi keskustella siitä, millainen on hyvä ateria ja miten se edistää kasvua sekä jaksamista esimerkiksi liikuntaharrastuksissa. Kouluikäisen kanssa on hyvä käydä läpi, mitä hänen toivotaan syövän esimerkiksi iltapäivällä, kun vanhemmat eivät välttämättä ole kotona.

Monella lapsella on tänä päivänä ummetusta, mikä johtuu pitkälti sokerisesta ja vähäkuituisesta ravinnosta. Myös siksi aterioihin kannattaa ujuttaa monipuolisesti kasviksia ja täysjyväviljavalmisteita.

Toisaalta Lassila muistuttaa, että karkkipäivän pitäminen on vanhanaikainen ja asiantuntijoiden mukaan huonoksi havaittu tapa. Jos lapsilta kielletään sokeri kokonaan muina päivinä ja syömistä tarkkaillaan tiukasti, mutta karkkipäivänä saa irrotella, määrät kasvavat usein liian suuriksi.

– Arjessa kannattaa ohjata kohtuullisuuteen. Jälkiruokaa voi tarjota vaikka joka päivä päivällisen päälle, jos määrä on järkevä ja jälkiruokaa vaihtelee, kuten muutama makeinen, keksi, marjakiisseli tai vaikkapa tuoreita marjoja.

Rentoon yhdessä syömiseen ja ruuanlaittoon sekä arvostavaan ruokapuheeseen kannattaa siis panostaa enemmän kuin yksittäisten ruoka-aineiden tarkkailuun.

Hedelmätuutit

Tarvitset:

jäätelövohveleita

suklaata

strösseleitä

hedelmiä

marjoja

1. Sulata rouhittua suklaata lämmönkestävässä astiassa mikrossa tai vesihauteessa.
2. Dippaa vohvelien reunat sulassa suklaassa ja ripottele suklaaseen strösseleitä. Nosta sivuun jähmettymään.
3. Suklaan jäähtyessä pilko hedelmät ja marjat sopivan kokoisiksi paloiksi.
4. Täytä valmiit tuutit hedelmillä ja marjoilla. Herkuttele!

Herkkukäädyt

Tarvitset:

hammaslankaa

neulan

popcornia

karamelleja

1. Leikkaa  haluamasi kokoinen pätkä hammaslankaa. Pujota hammaslanka neulansilmästä.
2. Paina neula varovaisesti popcorneista ja karkeista läpi. Toista, kunnes olet saanut haluamasi näköisen korun tehtyä.
3. Solmi nauha, ja lyhennä ylimääräiset langanpäät.

Ruutujen käyttö ruokapöydässä voi olla haitallista, sillä videon katselu häiritsee syömisen taitojen opettelua. Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen suositteleekin vahvasti, etteivät ruudut olisi säännöllisesti mukana perheen yhteisillä ruokahetkillä.

– Kun huomio ei ole syömisessä, on vaikeaa tunnistaa omaa kylläisyyttään sekä tutustua ruokaan ja sen raaka-aineisiin kaikkia aisteja käyttäen, Varjonen sanoo.

Videolla voi tuntua olevan ruokailutilanteessa hyötynsä, mutta Varjosen mukaan älylaitteiden käyttöä ruokailutilanteessa kannattaa silti harkita.

– Videon houkuttelemana lapsi saattaa kyllä syödä rauhallisemmin tai runsaammin, mutta kannustaisin katsomaan myös kauemmas. Onko video oikeasti ratkaisu syömispulmiin vai siirtääkö se vain pulmaa eteenpäin?

Yhdessä ruokailun merkitystä ei pitäisi myöskään väheksyä.

– Ruokailu on monelle perheelle myös ainut hetki kohdata rauhassa perheenjäsenet ja kysyä päivän kuulumiset. Silloin olisi tärkeämpää pitää katse omassa perheessä kuin laitteissa, Varjonen toteaa.

Testissämme selvisi, että lapset arvostavat muun muassa jäätelön mukana tulevia nallekarkkeja, maitosuklaata ja sekä keksinpaloja. Sitruunan ja marjan vahva maku jakoivat raadin mielipiteitä. Lue, miten Kaksplussan lapsiraati rankkasi kevään uutuusjäätelöt!

Hedelmänamien houkutus

Mikä: Haribo push up -puikko

Millainen: Mukana tulevat nallekarkit houkuttelivat valitsemaan jätskin pakastealtaasta. Hyvää sekä jäätelö että karkit, joihin pääsee käsiksi, kun jäätelöosuus on syöty. Tosin namuja olisi saanut olla testaajan mielestä enemmän

Arvosana: 4/5

Marjapläjäys

Mikä: Twister Cosmixx -limujääpuikko

Millainen: Värit tosi hienoja ja maistuivat hyviltä, toteaa yksi testaajista. Jäätelö on marjaisa ja kirpsakka. Toisen testaajan mielestä viinimarjanmaku on puikossa liian hallitseva.

Arvosana: 3/5

Domino-keksien kaverille

Mikä: Fazer Domino -tuutti

Millainen: Tosi hyvää, ei liian makea. Suklaapaloissa aidon suklaan tuntumaa. Domino-keksiä jäätelössä on aika vähän.

Arvosana: 4/5

Varman päälle

Mikä: Ingman Soft keksi & suklaa -tuutti

Millainen: Perinteinen suklaatuutti. Keksi olisi voinut maistua enemmän.

Arvosana: 4/5

Klassikon uusi maku

Mikä: Puffet-päärynäjäätelö

Millainen: Kaikin puolin maukas ja perinteinen Puffet-jäätelö. Sopii päärynän ystäville.

Arvosana: 5/5

Sitruunan ystäville

Mikä: Magnum Euphoria -jäätelöpuikko

Millainen: Valkosuklaakuorrute oli maukas. Sisältö melko kirpeää sitruunajäätelöä, joka oli 12-vuotiaan testaajan mieleen, mutta 7-vuotiaalle liikaa.

Arvosana: 3/5

Makea ja suolainen sopivat yhteen

Mikä: Kolmen kaverin toffee & crunch -puikko

Millainen: Herkullinen toffeekuori, jossa maukkaita toffee­muruja. Myös suolaisuus sai toiselta testaajalta pisteitä, toinen taas ei välittänyt puikon makumaailmasta.

Arvosana: 3/5

Aikuiseen makuun

Mikä: Fazer liquorice crunchy -puikko

Millainen: Lopulta kukaan lapsiraadista ei halunnut testata lakritsipuikkoa. Toimittajan ja kuvaajan mielestä erinomainen lakritsi­jäätelö. Muistuttaa maultaan Fazerin suklaapalloja, joiden sisällä on lakritsia.

Arvosana: 5/5 aikuisten mielestä

Vauvavuoden päätyttyä keittiössä hääräily helpottuu, koska yksivuotias lapsi voi ryhtyä syömään samaa ruokaa kuin muut perheenjäsenet. Vaikka lapsen lautasmalli alkaa näyttää samalta kuin aikuisen, 1-vuotiaan ruokavalio eroaa joiltain osin muun perheen noudattamista suosituksista.

Kaksplus kokosi yhteen viralliset ravitsemussuositukset, jotka liittyvät taaperoikäisten ruokavalioon. Äskettäin 12 kuukautta täyttäneen lapsen ruokailutottumukset voivat kuitenkin poiketa lähes kaksivuotiaan lapsen tottumuksista. Jos jokin asia lapsen ruokailussa mietityttää, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla.

Artikkeli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Sari Niinistön tarkistama.

1-vuotiaan ruokavalio koostuu pienistä annoksista

Suositusten mukainen lautasmalli koko perheelle on seuraava: puolet lautasesta on kasviksia, yksi neljäsosa perunaa, riisiä tai pastaa ja yksi neljäsosa kalaa, lihaa, munaruokaa tai kasvisproteiinin lähdettä. Vegaaniruokavaliossa lautasen tila jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan niin, että yhdessä osassa on proteiinipitoisia kasviksia, toisessa kypsennettyjä ja kypsentämättömiä kasviksia ja kolmannessa hiilihydraattilisä.

Pääaterioiden ohessa tarjotaan pala täysjyväleipää, joka on voideltu kasvimargariinilla.

Pieni lapsi syö noin 3–4 tunnin välein eli 4–6 kertaa päivässä. Ruokaa on tärkeää tarjota säännöllisesti, koska pikkulapsi syö vähän kerrallaan. Yksivuotiaan ruokailurytmi saattaa alussa hakea uomiaan. Vanhemman on viisasta varata jääkaappiin tai pakkaseen 1-vuotiaalle tarkoitettuja valmiita ruoka-annoksia, jotta terveellistä kotiruokaa on saatavilla heti, kun nälkä iskee.

Useimmat keitot, pataruuat, kastikkeet ja laatikkoruuat sopivat hyvin myös yksivuotiaalle mahdolliset allergiat ja suolan määrä huomioiden. Pienen lapsen ruoka on syytä pilkkoa pieniksi palasiksi, mutta ruuan soseuttaminen tasaiseksi ei enää ole tarpeen.

Kasvikset ja kuitu

Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät elimistölle elintärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja. Jokaisella aterialla suositellaan tarjottavaksi kasviksia, hedelmiä tai marjoja. Kaikkien lasten, myös yksivuotiaiden, tulisi syödä niitä yhteensä viisi oman kouransa kokoista annosta per päivä. Näitä ruokia koskeva annoskoko siis kasvaa lapsen kasvaessa.

Pienellä lapsella voi kestää totutella kasvikunnan happamiin ja karvaisiin makuihin. Vauvavuoden aikana aloitettu maistelu ja myöhemminkin toistuvat makukokeilut kuitenkin auttavat lasta mieltymään ruokiin. Monenlaisiin makuihin tutustuminen kannattaa, koska se tukee monipuolista ruokavaliota myös tulevaisuudessa.

Alle 1-vuotias ei saa syödä nitraattia sisältäviä kasviksia, kuten punajuurta, pinaattia tai kurpitsaa. Nitraattia sisältävien kasvisten ja juuresten listan voit katsoa täältä. Myös varhaisperunat ovat alle vuoden ikäisiltä kiellettyjä. Edellä mainitut ruoka-aineet saavat kuitenkin tulla maltillisissa määrin osaksi 1-vuotiaan ruokavaliota.

Varovaisuusperiaatteen nojalla korvasieniä ei saa tarjota lapsille, sillä asianmukaisen käsittelyn jälkeenkin niissä voi olla jäämiä gyromitriini-nimisestä myrkystä. Samoin lapsille tarjottavat idut tulee kuumentaa EHEC- ja salmonella-bakteeririskin minimoimiseksi. Ulkomaiset pakastemarjat tulee aina keittää ennen tarjoilua noroviruksen ja hepatiitti A:n ehkäisemiseksi.

Kuitu on puolestaan terveyden supertähti: se suojaa lukuisilta sairauksilta ja on avainroolissa myös suolen toiminnassa. Kuitua saa niin kasvikunnan tuotteista kuin viljoista. Vilja- ja riisituotteissa kannattaa suosia täysjyvävaihtoehtoja, jotka ovat kaikista kuitupitoisimpia. Vaalea vehnäleipä on suojaravintoaine- ja kuituarvoiltaan köyhää.

Päivittäinen kuitusuositus 2–5-vuotialle on 10–15 grammaa, mutta alle kaksivuotiaille ei ole laadittu suositusta kuidun määrästä. Riittävä kuidun saanti varmistetaan monipuolisella ja suositusten mukaisella ruokavaliolla, jossa kasviksia on vähintään viisi kourallista päivässä ja jossa leikki-ikäisille tarjotaan viljavalmisteita vähintään neljä annosta päivässä. Viljavalmisteet tulisi valita pääosin täysjyväisinä.

Rasvan saanti

Alle 1-vuotiailla rintamaito ja äidinmaidonkorvikkeet turvaavat riittävän rasvan saannin. Yksivuotiaat ja sitä vanhemmat lapset tarvitsevat erikseen pehmeitä kasvirasvoja, jotta he saavat riittävästi elimistölleen välttämättömiä rasvahappoja.

Terveyttä edistävää rasvaa saa kasvipohjaisista levitteistä ja öljyistä, pähkinöistä, siemenistä, avokadosta sekä kalasta. Leipärasvana tulisi käyttää kasvimargariineja, jotka sisältävät vähintään 60 prosenttia rasvaa. Näkyvän rasvan sopiva vuorokausiannos yksivuotiaalle on noin 4–6 teelusikallista.

Yksivuotias saa syödä suolaamattomia pähkinöitä ja siemeniä yhteensä noin 15 grammaa päivässä. Öljykasvien siemeniä saa nauttia lajia vaihdellen korkeintaan 6–8 grammaa päivässä. Yksivuotiaalle ei kuitenkaan saa antaa raakoja aprikoosinsiemeniä myrkytysriskin takia. Pähkinät on syytä pilkkoa tukehtumisvaaran takia.

Ravintosuosituksissa ohjataan käyttämään rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita. Maitovalmisteissa rasvaa saisi olla korkeintaan prosentti ja juustossa 17 prosenttia. Myös lihatuotteissa kannattaa valita vähärasvaisin vaihtoehto.

Proteiini, liha ja kala

Kalaa ja siipikarjan lihaa suositellaan koko perheelle syötäväksi 2–3 kertaa viikossa, mutta punaista lihaa tätä harvemmin. Haukea, yli 17-senttimetristä perkaamatonta silakkaa tai Itämerestä pyydettyä merilohta tai -taimenta suositellaan syötäväksi korkeintaan kerran tai kahdesti kuukaudessa. Suositus perustuu näiden kalalajien helposti keräämän elohopean välttämiseen.

Yksivuotias saa syödä enintään yhden makkara-aterian viikossa. Myös leikkeleisiin on syytä kiinnittää huomiota: enimmäismäärä 1–2-vuotiaille on 3–4 siivua viikossa. Makkararuokien saantisuositukset liittyvät paitsi rasvan ja suolan, myös terveydelle haitallisen nitriitin rajoittamiseen. Siksi makkaraa ja muita vastaavia lihavalmisteita kannattaa syödä vain satunnaisesti.

Lihaton ruokavalio tai vegaaniruokavalio sopii huolellisesti suunniteltuna myös 1-vuotiaalle. Kaikkien tarpeellisten ravintoaineiden turvaamiseksi käynti ravitsemusterapeutilla voi olla hyödyllistä, jos koko perhe noudattaa vegaaniruokavaliota. Vegaaniruokavaliota tulee täydentää ravintolisillä.

Vegaaniset pääateriat suunnitellaan sovelletun lautasmallin mukaisesti niin, että yksi kolmasosa lautasesta koostuu proteiinipitoisista kasvikunnan tuotteista, toinen kolmasosa kypsennetyistä ja kypsentämättömistä kasviksista sekä viimeinen kolmannes hiilihydraattilisästä, kuten perunasta tai pastasta. Proteiinipitoisia kasvikunnan tuotteita ovat esimerkiksi palkokasvit eli linssit, herneet ja pavut sekä soija eri muodoissaan.

Imetys ja maito 1-vuotiaan ruokavaliossa

Maitovalmisteiden saannista ei ole tarkkaa suositusta 1-vuotiaille. Leikki-ikäisille riittää päivässä neljä desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita, johon lasketaan mukaan juotavan maidon lisäksi jogurtit, rahkat sekä niitä vastaavat kasvivalmisteet.

Vuoden täyttäneelle lapselle suositellaan maidoksi rasvatonta maitoa. Vaihtoehtoisesti maidon tilalla voi käyttää kalsiumilla, jodilla ja D-vitamiinilla täydennettyä kasvijuomaa. Erilaisista kasvijuomista ainoastaan riisijuoma ei sovellu yksinomaiseksi ruokajuomaksi alle kuusivuotiaille.

Suomessa täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään asti. Osittaista imetystä suositellaan jatkettavan vielä tämän jälkeen yksivuotiaaksi asti tai niin kauan kuin perhe haluaa. Rintamaito ei kuitenkaan yksinään täytä taaperoikäisen kalsiumintarvetta. Siispä myös imetetty lapsi tarvitsee maitotuotteita tai kasvijuomapohjaisia valmisteita ruokavalioonsa.

Vuoden iässä tuttipullosta kokonaan luopuminen on ajankohtaista, ja siirtyminen kohti juomalasia voi alkaa pilli- tai nokkamukista juomisen kautta. Tuttipullosta vieroittaminen kannattaa aloittaa asteittain jo vauvavuoden aikana, jotta muutos käy mahdollisimman saumattomasti. Jos tuttipulloa käyttää liian pitkään, se voi altistaa purentavirheille, leuan virheasennoille ja liialliselle maidonsaannille kiinteän ruuan kustannuksella. Lue lisää tuttipullosta luopumisesta täältä.

Kiinnitä huomiota suolaan

Ruokaa valmistaessa on tärkeää erotella sivuun 1-vuotiaalle varattu annos, ennen kuin lisää ruokaan suolaa tai voimakkaita mausteita. Suola sisältää natriumia, joka kuormittaa munuaisia ja altistaa korkealle verenpaineelle.

Suola ei kuulu ollenkaan imeväisikäisten ruokavalioon. Alle 2-vuotiaiden suolan saanti saa olla enintään kaksi grammaa vuorokaudessa. Se tarkoittaa maksimissaan noin puolta teelusikallista. Määrä täyttyy helposti piilosuolana leivässä ja lihavalmisteissa, joten ruokaan erikseen lisätty suola jätetään kokonaan pois 1-vuotiaan ruokavaliosta.

Suolan makuun myös tottuu helposti. Totuttamalla lapsen vähäsuolaiseen ruokavalioon suojaat hänen terveyttään kauaskantoisesti. Kun perheen nuorimmainen syö kaikille kokattua ruokaa, avautuu koko perheelle oiva tilaisuus vähentää suolan käyttöä.

Varo liiallista sokeria

Lapsen sokerin saanti saisi olla alle 10 prosenttia kaikesta energiansaannista. Kymmenesosa kokonaisenergiasta täyttyy salakavalan helposti: mehut, välipalapatukat, monet maustetut maitovalmisteet, myslit ja murot ovat suoranaisia piilosokeripommeja.

Paras janojuoma on vesi. Mehuja kannattaa vältellä paitsi niiden sisältämän runsaan sokerin, myös bentsoehappojen takia. Marjojen tai hedelmien sisältämää sokeria ei kuitenkaan tarvitse vältellä.

Yksivuotias lapsi ei tarvitse karkkipäivää tai säännöllisiä sokeriherkkuja. Lapsi pitää luontaisesti makeasta, mutta makeanhimo on pitkälti opittu tapa. Vanhemmalla on toisin sanoen mahtava tilaisuus koostaa 1-vuotiaan ruokavalio niin, että se tukee vähäsokerista elämäntapaa myös pidemmällä tähtäimellä.

Näin 1-vuotiaan ruokavalio muuttuu sitten vauvavuoden

Vauvavuoden jälkeen kiellettyjen ja vältettävien ruoka-aineiden listalta poistuu iso määrä ruokia. Niiden määrää kannattaa silti pitää edelleen silmällä, jottei 1-vuotias saa liikaa suolaa tai nitraattia.

Hunaja ei enää ole kiellettyä, toisin kuin alle 12 kuukauden ikäisenä. Hunaja sisältää kuitenkin runsaasti sokeria, joten sitä ei kannata sisällyttää osaksi jokapäiväistä ruokavaliota.

Kanelikaan ei kuulu päivittäiseen ruokavalioon 1–6-vuotiailla, koska kanelin sisältämä kumariini on liiallisena haitallista. Ei kuitenkaan ole vaarallista, jos kanelin käyttö on tilapäisesti runsaampaa esimerkiksi joulun aikana.

Ravintolisistä D-vitamiini kuuluu koko perheen, mukaan lukien 1-vuotiaan ruokavalioon. Yksivuotiaalle sopiva määrä D-vitamiinia on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden. Määrä on siis toistaiseksi sama kuin vauvana, mutta sitä nostetaan 2-vuotiaasta lähtien.

Kahvi, tee, energiajuomat tai kolajuomat eivät kuulu 1-vuotiaan ruokavalioon. Kaakaotakaan ei pidä ottaa osaksi päivittäistä ruokailua, sillä se sisältää paljon sokeria. Kaakao ja suklaa sisältävät lisäksi kofeiinia. Turvallinen määrä kofeiinia 1–18-vuotiaille lapsille ja nuorille on enintään kolme milligrammaa per painokilo vuorokaudessa.

1-vuotiaan ruokavalio pähkinänkuoressa

• Yksivuotiaan lautasmalli näyttää samalta kuin aikuisen, mutta on suhteutettu hänen kokoonsa.
• Ruokaillaan säännöllisesti 3–4 tunnin välein eli 4–6 kertaa päivässä.
• Kasviksia, hedelmiä ja marjoja tarjotaan lapselle jokaisella aterialla.
• Janojuoma on vesi. Ruokajuomana käytetään rasvatonta maitoa tai kasvimaitojuomaa.
• Kalaa ja siipikarjan lihaa syödään 2–3 kertaa viikossa, punaista lihaa harvemmin ja makkararuokia vain satunnaisesti. Vegaaniruokavaliossa huolehditaan riittävästä proteiinin saannista ja tarvittavista ravintolisistä.
• Suositaan vähärasvaisia maito- ja lihatuotteita. Pehmeitä rasvoja saadaan ennen kaikkea kasvipohjaisesta margariinista, öljystä ja kalasta, mutta myös pähkinöistä ja siemenistä.
• Suolaa ja lisättyä sokeria vältetään. Mehut, myslit ja murot eivät kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon.
• Huolehditaan päivittäisestä D-vitamiinilisästä, joka on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Lähteet: THL, Syödään yhdessä -opas ja Suomalainen vauvakirja (Otava). Artikkeli on THL:n tutkimuspäällikön Sari Niinistön tarkistama.

Sydänliiton ravitsemusasiantuntija ja kehittämispäällikkö Kati Kuisma suosittelee silti, että lapsi söisi aamulla edes pienen aamupalan. Sitä ei kuitenkaan tarvitse syödä heti sängystä noustua, jos ruoka ei tunnu maittavan lapselle.

– Toisilla on nälkä aamulla heti herättyään ja toisilla vasta hetken päästä. Moni lapsihan syö aamupalan arkisin päivähoidossa ja matka sinne voi herätellä ei-aamunälkäisen lapsen ruokahalua hyvin.

Myös kotona ollessa voi olla hyvä idea odotella aamupalan kanssa hetki, jos ruoka ei tunnu maistuvan lapselle heti sängystä nousemisen jälkeen. Mikäli aamut ovat todella aikaisia eikä ruoka maistu ollenkaan, voi aamupalan ja lounaan väli muodostua turhan pitkäksi.

– Silloin lapsi saattaa tarvita aamupäivän välipalan. Tasainen ateriarytmi tukee lapsen hyvinvointia, mutta ateriarytmin pitää sopia myös koko perheen aikatauluun, Kuisma huomauttaa.

Mitä lapsen lautaselta pitäisi löytyä aamupalalla?

Hyvä aamupala näyttää 1-vuotiaasta alkaen samalta läpi elämän: yksi osa kasviksia, marjoja tai hedelmää, yksi osa viljatuotetta sekä yksi osa proteiinia. Näin koottu aamupala on monipuolinen ja pitää nälkää hyvin.

Viljatuote tarkoittaa esimerkiksi leipää, puuroa tai mysliä. Proteiinin lähteinä tavallisia ovat puolestaan maito ja jugurtti tai niiden kasvipohjaiset vaihtoehdot, sekä kananmuna tai kasviproteiinit esimerkiksi tahnan muodossa.

– Sama hyvän aamupalan kaava 1+1+1 sopii kaikenikäisille, kun puhutaan yli yksivuotiaista. Ruuan määrä on se mikä vaihtelee lapsen ruokahalun, iän ja tarpeen mukaan, Kuisma toteaa.

Hän lisää, että lapsen aamupalasta ei tarvitse yrittää tehdä monimutkaista tai keksiä joka päivä jotain uutta ja erilaista.

– Useinhan me aikuisetkin noudatamme aika samanlaista kaavaa aamupalassa varsinkin kiireisinä arkiaamuina. Aamupala-aineisten valinnassa kannattaa hyödyntää Sydänmerkki-tuotteita, jotka ovat parempia valintoja suolan ja kuidun määrän tai rasvan laadun suhteen.

Aamupala saa olla pieni

Se, että lapsi syö aamulla pelkän banaanin tai jugurtin, on Kuisman mukaan hyvä startti ja parempi kuin se, että ei söisi mitään. Hän muistuttaa vanhempia siitä, että annoskoot määräytyvät aina lapsikohtaisesti ja voivat olla pieniä. Esimerkiksi kasviksia voi olla lapsen oman kouran kokoinen annos, eli pienellä lapsella vaikkapa vain muutama kirsikkatomaatti tai puolikas mandariini.

– Etenkin pieniruokainen lapsi tai lapsi, jolla ei ole aamuisin suuri ruokahalu, voi lamaantua isosta annoksesta. Tärkeintä on syödä jotakin ja se, että valinnat sopivat perheen aamuihin, Kuisma korostaa.

Kun edes jonkinlaisesta aamupalasta on tullut tapa ja lapsi kasvaa, voi harjoitella vähitellen kohti 1+1+1 -mallia. Kuisma pitää erityisesti pikkukourallista kasviksia, marjoja tai hedelmiä hyvänä lisänä joka aterialla, jotta lapselle syntyy vähitellen tapa syödä niitä runsaasti.

– Ruokarohkea lapsi voi olla innostunut kokeilemaan uusia makuja ja ruokalajeja useinkin. Toiset taas harjoittelevat makujen maailmaan rauhallisemmassa tahdissa.

”Tuputtaminen ei ole nykypäivää”

Puuro on hyvin perinteinen aamupala ja pitää tiukasti pintansa lasten ruokasuosituksissa. Mutta onko lasten pakko syödä puuroa, jos se ei maistu?

– Puuroa ei tarvitse syödä, jos se ei kerta kaikkiaan tunnu maistuvan. Kaikki maut ja koostumukset eivät miellytä kaikkia lapsia tai niiden tottumiseen voi mennä aikaa. Tuputtaminen tai pakottaminen ei ole nykypäivää. Puuron voi korvata aamupalalla yhtä hyvin muilla täysjyväviljatuotteilla, kuten vaikka leivällä tai myslillä, Kuisma sanoo.

Puurossa on kuitenkin paljon hyviä puolia, minkä takia se on niin suosittu aamupala. Sen lisäksi, että puuro on usein hyvä kuidun lähde lasten ruokavaliossa, on se helppo tehdä ja hintakin edullinen.

Ja variaatioitahan perinteisen kaurapuuron kaveriksi löytyy – voi kokeilla vaikka erilaisia viljoja ja hiutale- tai jyväkokoa, sillä joskus erilainen rakenne voi olla toisille lapsille mieluisampi.

– Tuorepuurot sopivat myös hyvin kiireisiin aamuihin, kun ne voi tehdä valmiiksi illalla. Kannattaa kokeilla myös erilaisilla hedelmillä ja marjoilla (tuore tai soseet) maustettuja puuroja. Esimerkiksi kauramaitoon tehty päärynäkaurapuuro voi tuoda vaihtelua tavalliseen, Kuisma vinkkaa.

Lisää puuroideoita löytyy Sydänmerkin ruokaohjeista ja lisätietoa lasten syömisestä Neuvokas perhe -sivulta.

Päivitetty 2.4.2024: Korjattu artikkelin otsikon termi ravitsemusterapeutti muotoon ravitsemusasiantuntija.

– Italialainen isoäiti on hellinyt lapsiani pienestä pitäen hyvällä ruoalla, ja heillä on taito erottaa hyvä huonommasta.

Ella kertoo, että myös hänestä itsestään on kasvanut italialaiseen kulttuuriin tutustumisen ja parisuhteen myötä suuri ruoan ystävä. Rakas anoppi on opettanut myös Ellalle hyvän ruoan saloja.

Italiassa Ella alkoi kierrellä toreilla ja pientiloilla, joissa hän pääsi tutustumaan uudella tavalla ruoan saloihin. Upea juustokakku tai risotto saattaa jopa saada tätä nykyä Ellan kyyneliin.

Lapsetkin arvostavat hyvää ruokaa

Tänä päivänä Ellan perhe kerääntyy yhdessä ruokapöydän ääreen kello seitsemältä illalla, kun Ella on saapunut töistä. Perhe tekee paljon ruokaa itse, mutta saattaa välillä maistella myös ravintoloiden tarjontaa, joskin hyvää ruokaan tottuneet lapset huomauttavat, mikäli ravintolaruoka ei ole tarpeeksi laadukasta.

– Kuuntelin jokin aika sitten, kun nuorempi poikani arvioi ravintolassa tilaamaansa risottoa. Hän teki sen taitavasti ja oli aivan oikeassa, sillä hänellä oli vertailukohtia.

Lue lisää Ellan ja hänen perheensä kuulumisista Anna-lehden numerosta 13-14/24 tai osoitteesta Anna.fi!

Aikuista saattaa pääsiäisen alla pohdituttaa, minkä yllätysmunan ostaminen kannattaa: paljastuuko sisältä hyödytön muovikapistus vai kenties jotakin oikeasti hauskaa lapselle?

Kaksplussan lapsiraati testasi seitsemän erilaista pääsiäismunaa. Ikähaarukaltaan 6–12-vuotias tuomaristo arvioi niin suklaan makua kuin sisältä löytyvää yllätystä.

Smarties-suklaahahmo

Ulkonäkö

Suklaamunan ulkokuoressa komeilee iloinen pääsiäispupua muistuttava otus. Kuusivuotias innostuu nähdessään sen. Kääre näyttää houkuttelevalta myös aikuisen silmään.

Maku

Suklaa on perinteistä maitosuklaata. Suklaahahmo on hiukan keskikokoisia suklaamunia suurempi. Lapselle suklaa uppoaa hyvin.

Yllätys

Hahmon sisältä paljastuu mitäpä muutakaan kuin pieniä Smarties-rakeita. Näistä testaaja innostuu tosissaan, ja ne katoavatkin hetkessä suuhun. Tuote saa yllätyksen puolesta testin parhaat pisteet!

Hinta

2,79 euroa

Muumi-suklaamuna

Ulkonäkö

Muumi-munassa lienee testin kaunein ulkokuori. Munasta tekee houkuttelevan myös se, että se on hiukan tavanomaista pääsiäismunaa suurempi.

Maku

Suklaa on melko tyypillistä suklaamunasuklaata. Lapsille se kelpaa, mutta ei kuitenkaan erityisesti säväytä.

Yllätys

Muumi-munasta kuoriutuu pieni figuuri, tällä kertaa Nipsu. Hahmo ilahduttaa lapsia, vaikka aikuisen silmään figuuri ei aivan vastaa niitä muovihahmoja, jotka tulevat esimerkiksi Muumitalo-lelun mukana.

Hinta

3,29 euroa

Pokemon-suklaamuna

Ulkonäkö

Suklaamunan kuorifoliossa seikkailee Pokémonien vetonaulahahmo Pikachu. Iloisenvärinen kääre kerää varmasti ainakin niiden lapsien kiinnostuksen, jotka hahmon tunnistavat. Pääsiäismuna on kooltaan hiukan keskivertoa suurempi.

Maku

Suklaa on melko tyypillistä pääsiäismunasuklaata. Lapsille se uppoaa, mutta maku ei tee erityistä vaikutusta.

Yllätys

Munan sisältä paljastunut pahvinen Pokémon-hahmo on hienoinen pettymys. Munan koon perusteella olisi odottanut ehkä hieman kookkaampaa yllätystä, esimerkiksi keräilyhahmoa.

Hinta

2,19 euroa

Kinder-muna

Ulkonäkö

Klassikkomunan kuoressa hymyilee iloinen pääsiäistipu. Tuttu kääre selvästi houkuttelee testaajia puoleensa. Kokonsa puolesta muna kalpenee testin keskikokoisille yllätysmunille, jotka kiinnittävät lasten huomion ensin uhkeamman kokonsa ansiosta.

Maku

Kinder-munassa on raadin mielestä testin paras suklaa. Etenkin aikuiseen makuun monet suklaamunat ovat melko keskinkertaisen tai jopa tympeän makuisia, mutta Kinder-suklaan omintakeinen vaikkakin varsin imelä maku on tässä poikkeus.

Yllätys

Suklaamunan sisältää paljastuu koottava muovipupu, jota lapsi kyllä alkaa mielellään koota, mutta joka lopulta vaikuttaa kuitenkin melkoisen hankalalta muovirimpulalta. Lelu unohtuu heti kokoamisen jälkeen.

Hinta

1,10 euroa

Barbie-suklaahahmo

Ulkonäkö

Ulkomuodoltaan Barbie-yllätyshahmo on taattua laatua. Kuori on kaunis ja näyttää houkuttelevalta, kuten Barbie-estetiikka yleensä muutenkin.

Maku

Suklaa ei ole kummoista, mutta maistuu lapsille.

Yllätys

Sisältä paljastaa muovinen kaksiulotteinen Barbie-hahmo. Ei sytytä lasten leikkihaluja. Hintaansa nähden hienoinen pettymys.

Hinta

4,19 euroa

Favorina-pääsiäismuna

Ulkonäkö

Käärefolio ei näytä kovin kummoiselta. Toisaalta kuvituksena koreileva pääsiäispupu on ihan sympaattinen.

Maku

Tämä pääsiäismuna on melko tavanomaista suklaata. Maistuu jälleen kerran lapsille paremmin kuin aikuiselle.

Yllätys

Yllätys innostaa melkein yhtä paljon kuin Smarties-rakeet. Pääsiäismunasta kuoriutuu vastaavia, värikkäitä suklaanappeja, mutta ne ovat pienempiä kuin Smarties-versiot.

Hinta

1,29 euroa

Barbie-yllätysmuna

Ulkonäkö

Ulkokuori näyttää lupaavalta. Foliossa komeilee erilaisia Barbie-hahmoja.

Maku

Maistuu, mutta ei kummoista.

Yllätys

Koottava, kaksiulotteinen Barbie-hahmo jalustallaan ilahduttaa aluksi. Se on kuitenkin vaikea koota, koska palat eivät meinaa sopia yhteen. Lopulta lelusta irtoaa pieniä paloja, kun sitä yrittää survoa kasaan.

Hinta

2,19 euroa

Paras pääsiäismuna ei sisältänytkään lelua

Tällä kertaa pääsiäismunatestistä löytyi kaksi voittajaa. Klassikkomuna Kinder sai lapsilta täydet pisteet suklaan puolesta: se oli heistä ehdottomasti maukkainta.

Yllätyksen puolesta testin voitti Smarties-suklaahahmo, jonka sisältä löytyi lisää herkkuja. Hahmo asettui hintansa puolesta testin keskikastiin.

Jos yllätysmunahankinnoissa haluaa säästää, voi virpojille varata esimerkiksi Lidlin Favorina-pääsiäismunan, jonka idea on sama kuin voittajamunassa: sisältä löytyy lisää makeaa.

Jutun alussa näet videon pääsiäismunien sisällöistä.

Ravitsemussuositusten mukaan korkeintaan kymmenen prosenttia energian saannista saisi tulla sokerista. 3–6-vuotiaan lapsen kohdalla se tarkoittaa keskimäärin 2–3 ruokalusikallista lisättyä sokeria päivässä.

– Se voi kuulostaa paljolta, mutta määrä tulee todella nopeasti täyteen, toteaa makeanhimoon perehtynyt diplomiravintoneuvoja Leeni Viio.

Lapsen suositeltu sokerimäärä täyttyy jo esimerkiksi välipalakeksistä ja juotavasta jugurtista tai 1,5 desistä sokerimuroja ja kahdesta desistä mehua.

– Esimerkiksi taaperoille tarkoitetut välipalapatukat ovat yleensä todella makeita. Jo yksikin patukka voi täyttää koko päivän saantisuosituksen, Viio valaisee.

Viiolta ilmestyi äskettäin kirja Hyvää tekevät herkut – Koko perheen makupaloja ilman lisättyä sokeria, jonka maistuvissa ohjeissa ei käytetä sokeria. Pieni lapsi ei Viion mukaan tarvitse sokeria, mutta ruokavalion ei kuitenkaan tarvitse olla askeettinen.

– Lapsethan rakastavat makeaa ja niin sen kuuluu ollakin. Makea on yksi perusmauista ja se on ohjannut meidät syömäkelpoisen ravinnon ääreen. En tiedä, olisiko ihmiskuntaa olemassa, jos emme olisi osanneet löytää luonnosta makeita asioita. Makeus on ollut merkki siitä, että ravinto on syömäkelpoista.

Hän huomauttaa, että myös äidinmaito maistuu makealta, jotta vauva tankkaisi sitä koko päivän ja kasvaisi.

– Nykyisessä ruokaympäristössämme makean lähteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia kuin mikä on biologiallemme optimaalista – ylimakeita ja ylimaittavia ja siksi niiden kohtuukäyttö on haastavaa.

Nämä lapselle tarjotut ruuat ja välipalat sisältävät runsaasti ”piilosokeria”

Monella lapsella sokerin päivittäinen enimmäissaantisuositus alkaa täyttyä heti ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun lapsi siirtyy syömään muun perheen kanssa samaa ruokaa.

– Pienellä lapsella, joka vasta totuttelee kiinteisiin ruokiin, ei tarvitsisi olla lisättyä sokeria oikeastaan missään, Viio toteaa.

Hänen mukaansa puuron, jugurtin, muffinssin tai välipalakeksin voi makeuttaa banaanilla, marjoilla ja omenasoseella.

– Makunystyrät tottuvat makeaan hyvin helposti ja mitä enemmän makeaa syö, sitä makeampia herkkuja alkaa kaivata. Mutta jos lapselle ei anna hyvin makeita herkkuja, hän ei osaa niitä myöskään kaivata, Viio toteaa.

Yleensä lasten suurimmat yllättävän lisätyn sokerin lähteet ovat jugurtti, sokeroidut murot, myslit ja erilaiset välipalatuotteet, kuten välipalapatukat ja -smoothiet.

– On aikuisen vastuulla tutkailla tuoteselosteita, vertailla tuotteita ja etsiä vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä vaihtoehtoja. Valmissmoothiet ja jopa vauvoille tarkoitetut valmissoseet saattavat sisältää lisättyä sokeria, vaikka hedelmää ei tarvitsisi makeuttaa lisätyllä sokerilla.

Myös marjoja suurin osa suomalaislapsista syö liian vähän.

– Marjat, hedelmät ja kasvikset ovat hyviä luontaisen sokerin lähteitä, mutta tutkimusten mukaan vain prosentti 2–6-vuotiaista suomalaislapsista syö suositusten mukaan viisi annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä, Viio harmittelee.

Sokerilla on monenlaisia haittoja

Sokerin liiasta saannista voi olla lapselle monenlaista haittaa. Suurin ongelma piilee siinä, että sokerin käytön lisääntyessä ruokavalion kokonaislaatu muuttuu heikommaksi.

– Sokeri on tyhjää energiaa ja vie tilaa ravinnolta, joka tukee lapsen kasvua, kehitystä ja terveyttä. Jos sitä on ruoassa paljon, ravinnosta voi jäädä puuttumaan tärkeitä ravintoaineita, vitamiineja ja kivennäisaineita, joita lapsen kasvava keho tarvitsisi, Leeni muistuttaa.

Jos lapsen verensokeri sahaa sokeristen välipalojen ja herkkujen napsimisen takia, voi lapsen olla vaikeampi keskittyä pitkäjänteiseen toimintaan ja pinna voi palaa helpommin. Sokerin vähentämisestä voikin olla iso apu etenkin silloin, jos lapsella on ongelmia keskittymisen kanssa.

– Sokeri ja heikkolaatuinen ravinto ruokkivat suoliston huonoja bakteereita ja suoliston hyvinvointi vaikuttaa vastustuskykyyn ja kaikkeen terveydessämme.

Lasten ja nuorten ylipainoluvut ovat kolminkertaistuneet viimeisen 40 vuoden aikana.

– Yksin syy ei tietenkään ole vain sokerissa, vaan ruokailutottumuksissa ja liikunnan vähyydessä. Aiemmin lapsilla ei ole tavattu aikuisten terveysongelmia, kuten kakkostyypin diabetesta ja verensokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, mutta nykyään Suomessa on lapsia, jotka ovat saaneet ainekset elintapasairauden kehittymiseen jo todella varhain.

Myös raskausdiabetes on viime vuosina lisääntynyt odottajien keskuudessa. Osittain taipumus on geneettinen, mutta raskauden aikainen diabetes on yhteydessä myös elintapoihin. Tiedetään, että runsas sokerin syöminen raskauden aikana saattaa altistaa raskausdiabeteksen puhkeamiselle.

– Raskausdiabetesta aletaan ensimmäiseksi hoitaa ruokavaliolla, koska ruokavalio vaikuttaa verensokeriin merkittävästi. Kun ruokavaliosta karsitaan turha sokeri ja valkoiset viljat, moni saa raskausdiabeteksen kuriin ja verensokeritasot pysyvät loppuraskauden hyvinä, Viio sanoo.

Äidin raskausdiabetes lisää lapsen alttiutta metaboliselle oireyhtymälle.

– Ongelmat äidin verensokeriaineenvaihdunnassa altistavat syntymättömän lapsen vastaavien ongelmien kehittymiselle myöhemmin.

Miten lapsi voi päästä eroon sokerikoukusta?

Vanhemman omalla esimerkillä on suuri merkitys, kun lapsen sokerin saantia halutaan vähentää.

– Parasta ruokakasvatusta on se, mitä teemme itse, eikä se, mitä käskemme lasta tekemään.

Viion mukaan lapsen ruokailutottumusten korjaantumista toivova aikuinen ei monesti haluaisi muuttaa omia elintapojaan.

– Toivotaan, että lapsi söisi terveellisesti ja vähemmän sokeria, mutta omaa sokerin saantia ei haluta vähentää. Jos lapsi joutuu katsomaan vieressä, kun aikuiset herkuttelevat jollain häneltä kielletyllä, lapsen on vaikea ymmärtää, miksei hän saa herkutella. Jos toivomme, että lapsi söisi kasviksia, sitä on turha odottaa, jos jättää ne itse syömättä. Elintapamuutoksen pitäisi olla koko perheen juttu, Viio painottaa.

Lapsen sokerin saantia voi vähentää vähitellen ja samalla koko perhe voi totuttautua vähemmän makeisiin herkkuihin.

– Jos lapsi on tottunut sokerijugurttiin, sekaan voi laittaa luonnonjugurttia, jolloin se ei ole enää yhtä makeaa. Kun totuttelua jatketaan pikkuhiljaa, sokeroidun jugurtin voi hetken kuluttua jättää kokonaan pois ja luonnonjugurtin sekaan voi laittaa marjoja ja hedelmiä.

Vastaavaa voi soveltaa muuhunkin.

– Jos lapsi on tottunut syömään paljon makeita leivonnaisia, niitä voi ryhtyä leipomaan kotona perinteisillä resepteillä, joista vähennetään sokerin määrää. Jos taas lapsi on tottunut maitosuklaaseen, sen voi korvata tummemmalla suklaalla, Viio ehdottaa.

Sokerin vähentämisestä ei kuitenkaan kannata tehdä suurta numeroa, vaan vähemmän makeita herkkuja voi kokeilla lapsen kanssa ilon kautta ja maistellen niitä vähitellen.

– Me aikuiset ajattelemme monesti, että sokerin vähentäminen on lapsista ihan hirveää, mutta lapsille se ei useinkaan ole ongelma. Makutottumuksia on mahdollista muuttaa, mutta se vaatii sen, ettei lasta jatkuvasti altisteta liialle sokerille, vaan hänelle annetaan mahdollisuus tottua vähemmän makeisiin makuihin.

Kannattaako karkkipäivä?

Karkkipäivä voi ainakin osalle lapsista toimia selkeyttävänä raamina herkuttelulle.

– Kannattaa kuulostella omaa lasta ja sitä, millainen persoona hän on. Onko lapsi sen tyyppinen, että hänen on helpompi orientoitua, jos viikossa on tietty herkkupäivä? Usein karkkipäivän idea toimii parhaiten niillä lapsilla, joilla herkkujen kohtuukäyttö ei tunnu onnistuvan, vaan he ovat joka kauppareissulla ruinaamassa karkkia, jolloin he tarvitsevat selkeyttä tässä asiassa, Viio selittää.

Karkkipäivää ei kannata kuitenkaan nostaa erityisasemaan, muuten vaarana on, ettei lapsi osaa enää nauttia tavallisesta ruokailusta tai päivistä, joina karkkia ei ole saatavilla.

– Karkkipäivästä ei saisi tehdä sellaista, että sitä odotetaan kuusi päivää ja sitten vedetään herkkuöverit. Se riski on olemassa, jos tehdään kovin tiukkoja rajanvetoja, mutta toisaalta riskinä on sekin, että vanhemman on vaikea olla jämpti lapsen herkuttelun suhteen. On aikuisten vastuulla päättää, mitä lapsen lautaselta löytyy. Lapsen ruokailuun tarvitaan aikuisen rajanvetoja sen sijaan, että lapsi saisi vapaasti seikkailla mielihalujen maailmassa.

Elämässä voi silti tulla eteen erityistilanteita, juhlia ja kaverisynttäreitä, jolloin karkkikäytännöistä voi olla tarpeen joustaa.

–  Kun sokerin käyttö on arjessa maltillista, juhlat eivät tilannetta kaada. Liputan joustavan syömisen puolesta.

Viion mukaan liian tiukat säännöt voivat johtaa siihen, että kielletty alkaa houkuttaa entistä enemmän.

– Vanhempien ei kannata tehdä sokerista tabua tai kiellettyä hedelmää lapsen mielessä, koska se voi johtaa salaa syömiseen tai häiriökäyttäytymiseen. Siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa itse kiinnostua makeista herkuista, on parempi antaa hänen maistaa niitä, jotta hän ei kokisi jäävänsä jostain paitsi.

Ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen pyörittelee päätään. Hän opastaa työnsä ohella lyhytvideopalvelu TikTokissa, millaisia haitallisia käsityksiä meillä on syömisestä ja millaisia negatiivisia malleja ei kannata siirtää jälkikasvulle.

Ensiksi Heinonen tyrmää ajatuksen siitä, että ruokaa tarvitsisi lainkaan luokitella.

– Ruoka on ruokaa. Oli se sitten salaattia tai karkkia. Niille ei tarvitse antaa terveellisyysarvoa. Ruoan luokittelua terveelliseen ja epäterveelliseen pitäisi välttää viimeiseen asti.

Heinosen mukaan ruokaan ei kannattaisi ylipäätään liittää alleviivaten negatiivisia ajatusmalleja.

Erilaisten kieltojen syntyminen aiheuttaa helposti ahdistusta ruokailua kohtaan sekä epätervettä suhtautumista syömiseen ja ravintoon, millä voi olla hyvin kauaskantoisia seurauksia.

Lue myös: Lasten lempimauste ei yllätä, mutta aikuisten suosikkimaku onkin lasten inhokki – näin lapsiperheet maustavat ruokia

Miten puhua lapselle ruoasta?

Jos lapsi haluaa esimerkiksi päivällisaikaan syödä vain karkkia, kannattaa hänelle kertoa faktisista seurauksista. Tällaisia ovat muun muassa se, että tyhjään mahaan syötynä karkista voi tulla vatsa kipeäksi tai että se voi mennä aivan löysälle.

Ennemmin Heinonen kuitenkin suosittelee puhumaan ruoasta aina positiivisten selitysten kautta.

– Lapselle voi kertoa, mitä hyvää ravinteikas ruoka saa meissä aikaan. Esimerkiksi marjat, vihannekset ja hedelmät tekevät hyvää suolistolle ja kakkaaminenkin on mukavampaa, kun uloste on notkeaa.

Myös leikkiminen ja urheilu on mukavampaa, kun jaksaa hyvin.

Erityisesti laihduttamiseen tai kehon muotoihin liittyviä selitteitä ei kannata ruoalle antaa – oli ympärillä sitten aikuisia tai lapsia. Tällaisia ovat esimerkiksi heitot siitä, että ”pitsa on kauhean lihottavaa” tai ”karkkeja syömällä mahasta tulee iso”.

– Lapsi imee sellaiset kauhistelut itseensä, mutta ei kuitenkaan pysty ymmärtämään, miksi aikuinen sillä tavalla sanoo.

Jos huomaa luokittelevansa ruokaa, kannattaa istua itsekseen alas miettimään omaa ruokasuhdettaan.

– Suosittelen kaikkia vanhempia uhraaman hetken sen pohtimiselle, millaisia ajatuksia itsellä on ruokailusta ja ravinnosta.

Samalla voi pohtia, mistä luokittelut ovat saaneet alkunsa. Ovatko omat vanhemmat luokitelleet ruokia tai onko vanhempi itse yrittänyt laihduttaa välttämällä tiettyjä syötäviä?

Jälkiruoka saa Suomessa kohtuuttomat mittasuhteet

Vanhempia saattaa kuitenkin huolestuttaa se, että lapsi syö esimerkiksi liikaa sokeria. Heinonen muistuttaa, että vanhempien vastuulla on toki tarjota lapselle ravitsevaa ruokaa, mutta herkkuja ei tarvitse myöskään pelätä.

Lapsiperheessä ruokapöydässä olemisesta syntyy helposti valtataistelu. Vanhempi saattaa kiristää tai uhata, että jälkiruokaa ei tipu ennen kuin pääruoka on syöty.

Tämä on Heinosen mukaan inhimillistä, mutta siihen ei kannata lähteä. Sen sijaan voi miettiä, kannattaako herkkuja ylipäätään ostaa kotiin toviin saataville, jotta tilanne saadaan rauhoitettua.

Toisaalta lapset osaavat Heinosen mukaan syödä yllättävän viisaasti, kun heille annetaan siihen mahdollisuus.

– Lapsilla on luontainen taipumus syödä monipuolisesti kehon tuntemuksia kuunnellen. Toisinaan ehdotan perheille, jotka käyvät vastaanotolla, että jälkiruokaa ja pääruokaa on yhtä aikaa tarjolla.

Tällöin lapsi saa valita, mitä hänen tekee mieli syödä. Monesti lapset kuulemma syövät molempia vuorotellen tai ensin toista ja sitten toista. Joskus saattaa mennä pelkkää jälkiruokaa, mutta seuraavalla aterialla muuta.

Toinen hyvä konsti on Heinosen mukaan se, että jälkiruoasta ei tee erityistä numeroa. Sitä voikin tarjota yllättäen aterian päätteeksi, mutta suurieleinen valmistelu ”illalla saadaan sitten jäätelöä” ei kannata.

Heinosen mukaan Suomessa ylipäätään tehdään jälkiruoasta hyvin suuri numero. Keski-Euroopassa pieni jälkiruoka on usein osa ateriaa ja jäätelö käy myös hyvin välipalasta etenkin kesähelteellä.

– Herkkuja saa syödä vaikka joka päivä, kunhan ravitsemus muuten on kunnossa.

@ravitsemusterapeutti Lapsen ruokasuhteen tukeminen osa 1. #ravitsemusasiantuntija #ravitsemusterapeutti #ravitsemustiede #syömisenpsykologia #psykologia #terapia #terapeutti #syömisentaito #dieetti #ruokavalio #syöminen #ruoka ♬ alkuperäinen ääni – Ravitsemusterapeutti

Lapsen ruokavalioon suositellaan lisäämään puuroja noin viiden kuukauden iässä riippuen siitä, milloin lisäruuat on aloitettu. Puuro helposti vakiintuukin iltapalaksi noin puolivuotiaasta lähtien, mutta myös muuta kannattaa kokeilla.

Viljaa, kasviksia ja maitoa

Ruokavaliota tulee tarkastella aina kokonaisuutena. Ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen ei erottaisi iltapalaa sen kummemmin aamu- tai välipaloistakaan, sillä periaate on aterioissa sama.

– Aterialla olisi hyvä olla niin kasvis-, vilja- kuin maitotuotteita, myös iltapalalla. Viljatuote voi olla puuroa, leipää, muroja tai mysliä. Kasvisosuus voi olla marjoja, hedelmiä, juureksia tai vihanneksia. Jos ei käytä maitotuotteita, olisi lapselle tarjottava maidon korvaava kasvipohjainen vaihtoehto tai esimerkiksi lihaleikkele proteiinin lähteeksi, Ruottinen listaa.

Puurossa ei ole Ruottisen mukaan mitään vikaa. Hän kuitenkin huomauttaa sen olevan itsessään hyvin kevyt ruoka, vaikka se tuokin kylläisyyttä.

– Puuro tarvitsee kaverikseen maitotuotteen pitääkseen nälän poissa kauemmin.

Iltapala voi olla aina sama

Yleensä ei haittaa yhtään, vaikka lapsen iltapala olisi sama illasta toiseen.

– Ruokamäärien vaihtelevuus lisää syömistä, joten samantyyppisiä aterioita suositellaankin, jos on esimerkiksi huolta ylipainosta. Mutta päinvastoin ruoka-aineiden vaihtelevuutta tulisi korostaa siinä tapauksessa, jos on huolta alipainosta, Ruottinen havainnollistaa.

Heikosti kasvaville lapsille suositellaan iltapalalle yleensä öljylisää, sillä ruokalusikallinen rypsiöljyä vastaa jopa kolmea leipäviipaletta.

Vaihtelun vuoksi iltapalapöytään voi kattaa joskus esimerkiksi munakasta, hummusta, sokeroimatonta maapähkinävoita, kuivattuja hedelmiä tai vihersmoothieita.

Maitoa mukiin

Maito on hyvä juoma myös iltapalalla, koska se sisältää vähintään kymmentä eri ravintoainetta. Vaihtoehtojakin löytyy, jos maito ei kuulu lapsen ruokavalioon.

– Lapselle on hyvä tarjota maitoa korvaava kasvijuoma, johon on lisätty D-vitamiinia, kalsiumia ja jodia. Soijajuoma on hyvä, koska siinä on enemmän proteiinia kuin kaurajuomassa. Pähkinäjuomissa on yleensä paljon sokeria, joten ei sellaisia säännölliseen käyttöön, Ruottinen neuvoo.

Sokeripitoiset juomat on Ruottisen mielestä hyvä säästää erityisiin hetkiin.

– Mehuja ei suositella säännölliseen käyttöön, vaan ne tulisi jättää satunnaiskäyttöön sokerin ja hammashaittojen vuoksi. Alle vuoden ikäisen lapsen ruokavaliossa kaikki mehut, myös tuore- ja täysmehut, ovat tarpeettomia.

Millainen iltapala edistäisi unta?

Ruottisen mukaan on vaikea kertoa mitään pomminvarmaa nukahtamista auttavaa iltapalavinkkiä. Vaikka aikuisten osalta on paljonkin tutkimusta siitä, miten ruoka-aineet vaikuttavat uneen, tutkimustulokset vaihtelevat.

– Yhden tutkimuksen mukaan jokin ruoka-aine voi auttaa unta tai nukahtamista, kun taas toisen mukaan samasta voidaan saada päinvastainen tutkimustulos. Toisissa hyväksi kerrotaan proteiini, toisissa hiilihydraatit.

Runsaan sokerin tiedetään kuitenkin nostavan verensokeria ja piristävän, joten sitä kannattaa välttää.

– Ja proteiini tuo yleisesti kylläisyyttä, joten panostaisin lapsen kohdalla siihen, ettei ainakaan nälkään heräisi yöllä, Ruottinen sanoo.

Iltapalalla tulee huomioida yöpaaston pituus

On tärkeää, että lapsi saa säännöllisesti viisi ateriaa päivässä. Iltapala on hyvä syödä juuri ennen iltatoimia ja nukkumaanmenoa. Lapsille ei ole kuitenkaan määritelty paaston enimmäispituutta ilta- ja aamupalan välissä, toisin kuin esimerkiksi ikäihmisille suositellaan korkeintaan 11 tunnin taukoa.

– Iltapalaan vaikuttaa päivällistottumus. Jos päivällinen syödään viideltä ja aamupala kahdeksalta, tulee liian pitkä paasto ilman iltapalaa välissä, Ruottinen toteaa.

Iltapalan tarpeellisuus ja määrä riippuvat osittain lapsen iästä. Koska ekaluokkalainen tarvitsee vielä 11 tuntia unta mutta kolmasluokkalainen enää yhdeksän tuntia, vaihtelee yöpaastokin paljon.

– Jos päivällinen on syöty tavallista myöhemmin ja raskaammin eikä yöpaastosta tule poikkeuksellisen pitkä, voi iltapalaksi riittää pelkkä hedelmä.

Aikuista saattaa pohdituttaa, minkä yllätysmunan ostaminen todella kannattaa: paljastuuko sisältä hyödytön muovikapistus vai kenties jotakin leikittävää?

Kaksplussan lapsiraati testasi viisi erilaista yllätysmunaa. Ikähaarukaltaan 3–11-vuotias tuomaristo arvioi niin suklaan makua kuin sisältä löytyvää yllätystä.

Lue myös: Mikä pääsiäismuna olet? Tee testi ja ota selvää!

Pipsa Possu -suklaayllätysmuna

Ulkonäkö

Ulkokuoren possuperhe kiinnittää oitis 3-vuotiaan huomion. Suklaa näyttää kiiltävän houkuttelevalta

Maku

Munan toinen puolikas on maitosuklaata ja toinen valkosuklaata. Yhdistelmä vaikuttaa uppoavan hyvin. Kivaa vaihtelua tyypillisiin maitosuklaamuniin.

Yllätys

Toiveissa oli, että lapsi saisi Pipsa-figuurin, jolla voisi leikkiä vaikkapa nukkekodissa. Sen sijaan sisältä paljastuu itse koottava muovihyrrä. Lelu kyllä riemastuttaa lapsia, mutta on epätasapainossa eikä pyöri, kuten pitäisi.

Hinta

0,99 euroa

My Dino -yllätysmuna

Ulkonäkö

Seurueen 5-vuotias innostuu dinosaurusmunasta, joka on hiukan perinteistä Kinderiä suurempi. Suklaa näyttää perinteiseltä maitosuklaamunalta – ei ehkä aikuisen silmään kovin houkuttelevalta.

Maku

Dinomunan suklaa maistuu kuitenkin lapselle hyvin.

Yllätys

Sisältä paljastuu pehmeä, muovinen dinoluuranko, jonka tarkoitus on loistaa pimeässä. Lapsi käy testaamassa pimeässä huoneessa dinoa, mutta ei varsinaisesti innostu lelusta.

Hinta

1,69 euroa

Favorina-suklaamuna raeyllätyksellä

Ulkonäkö

Käärepaperissa on söpön pääsiäispupun kuva. Paperi ei kuitenkaan herätä erityistä huomiota. Muna valikoituu mukaan testiin, sillä sekin on perinteistä Kinderiä suurempi, mutta asettuu hinnaltaan testin toiseksi halvimmaksi Pipsa-munan kanssa jaetulle sijalle.

Yllätys

Sisällä ei olekaan lelua vaan suklaarakeita. Lapset innostuvat kovasti. Aikuinenkin iloitsee siitä, että sisältä ei paljastunut hyödytöntä muoviroskaa.

Hinta

0,99 euroa

Koiramäki-yllätysmuna

Ulkonäkö

Iki-ihanan kirjasarjan innoittama muna valikoituu 5-vuotiaan Koiramäki-fanin testattavaksi. Kääre on suloinen, ja siinä komeilee kirjasarjasta tuttuja hahmoja.

Maku

Suklaa vaikuttaa maistuvan lapselle. Perinteinen suklaamuna.

Yllätys

Aiempina vuosina munasta on paljastunut Koiramäki-koruja ja -avaimenperiä. Ne ovat olleet pidettyjä. Tällä kertaa munasta kuoriutuu hauskan oloinen leimasin, mutta leimasimen jälki paperilla näyttää melko epäselvältä.

Hinta

0,85 euroa

Kinder Maxi Surprise

Ulkonäkö

Suuri Kinder-muna kiinnittää 11-vuotiaan huomion kaupassa. Aikuinen toivoo, että munan koko korreloisi laadukkaan yllätyksen kanssa.

Maku

Tuttua Kinderiä, maito- ja valkosuklaan yhdistelmää. Lapsi tykkää.

Yllätys

Sisältä kuoriutuu Miraculous-sarjan hahmo. Kaksiosaisen hahmon saa koottua vaivattomasti, ja se vaikuttaa riittävän tukevalta leikkimiseen.

– Jos fanittaisin sarjaa, olisin varmasti ilahtunut tästä tosi paljon, lapsi tuumaa.

Hinta

5,99 euroa

Voittaja ei sisältänytkään lelua

Lasten kiinnostuksesta ja riemunkiljahdusten määrästä päätellen suklaamunatestin voitti Favorinan suklaarakeita sisältävä muna.

Munaa ei ole hinnalla pilattu, eikä siitä jää jälkeen roskaa kuin käärepaperin verran.

Hyvä valinta esimerkiksi pienille virpojille.

Alla näet videon testihetkestä.

Lue myös: Mikä pääsiäisherkku olet? Selvitä paikkasi juhlapöydässä!

Tuskin olet pohdiskellut moisia joutavuuksia ennen tätä. Mutta kerran kun kysymys on heitetty ilmoille, ei siihen auta kuin etsiä vastaus.

Sinun tarvitsee vastata vain kahdeksaan kysymykseen, jotta saat tietää tuloksen perusteluineen. Ennen tositoimiin ryhtymistä on kuitenkin syytä varoittaa: testi voi herättää äkillisen ruokahalun!

Mikä pääsiäisherkku olet? Tee testi alta

Kaipaatko lisää pääsiäislukemista?

Ruokahalu tunnetusti kasvaa syödessä, ja niin käy helposti myös testaillessa – etenkin, jos aihe on niinkin maittava kuin tämä.

Kaksplussan suklaamunatesti jatkaa samalla radalla kuin tämäkin juttu, jos jo pääsit testailun makuun. Testikysymyksiin vastaamalla saat tietää, mikä suosituista pääsiäismunista kuvastaa sinua parhaiten.

Tekisitkö mieluummin pääsiäisaiheisen testin, jonka keskiössä ei kuitenkaan olisi mikään pääsiäisherkku? Anna-lehden hauska testi kertoo, mikä klassinen pääsiäishahmo olet.

Historiasta innostuneet voivat sen sijaan haastaa itseään Kotilieden kinkkisessä pääsiäistestissä, jossa mitataan tietämystä vanhoista pääsiäisperinteistä.

Parhaat vinkit pääsiäisen viettoon: askartelut, pääsiäisherkut…

Mikäli testit saavat jo riittää, mutta pääsiäinen kolkuttelee yhä mielessä, lue parhaat vinkit pääsiäismunajahdin järjestämiseen lapsille. Munajahdin ohelle muuta hauskaa tekemistä pääsiäispäiville löydät puolestaan täältä.

Jos sormet jo syyhyävät puuhaamaan jotain pääsiäiseen liittyvää, ota jokin uusi pääsiäisherkku kokeiluun keväisistä leivontaresepteistä. Ohjeet ovat niin yksinkertaisia, että leivontapuuhiin voi ryhtyä helposti yhdessä lapsenkin kanssa.

Hifistelijän juhlapöydän kruunaa jokin hieman erikoisempi pääsiäisherkku, kuten raakasuklaamunat tai tipumuffinssit.

Voit myös toteuttaa jonkin pääsiäisteemaisista askarteluista: esimerkiksi suloiset helmipuput ja pääsiäismunien värjääminen sukkahousujen avulla sopivat yhteiseksi puuhaksi myös lapsiperheille.

Hauskaa pääsiäisen aikaa kaikille!

Lue myös: Testaa, mikä jäätelö lapsesi on – vieno vaniljavauva vai lahjakas lakritsilapsi? Lue räätälöity luonneanalyysi lapsestasi

K-ryhmän myyntidatan perusteella lapsiperheet ostavat entistä vähemmän hedelmiä, marjoja, vihanneksia ja juureksia. Myös kalaa löytyy aiempaa harvemmin lapsiperheiden ostoskoreista.

– Toki on huomattava, että vain harva suomalainen on syönyt tarpeeksi kasviksia ja hedelmiä ennen hintojen nousuakin. Hyvinvointi ei ole siis vain taloudellisista resursseista kiinni. Kehityssuunta ei silti ole hyvä, ja nyt tuleekin pohtia millä se saataisiin käännettyä, Keskon analytiikasta ja datasta vastaava johtaja Minna Vakkilainen toteaa tiedotteessa.

Terveelliset ruokatottumukset tulisi opettaa lapselle varhain, sillä pohja aikuisuuden ruokavalinnoille luodaan jo hyvin nuorena.

Lapsena opitut elintavat ja ruokailutottumukset jatkuvat yleensä aikuisuuteen. Tämän takia erityisesti hedelmien ja vihannesten saantiin kannattaisi kiinnittää huomiota.

Pelkkä esimerkin näyttäminen ei riitä, vaan lapsen kanssa on hyvä myös puhua terveellisestä ruokavaliosta ja sen merkityksestä.

Kaksplus kokosi vinkkejä, joiden avulla teet lasten ruokailusta helposti terveellisempää.

Anna lapsen osallistua

On tärkeää antaa lasten itse tehdä ruokaa koskevia valintoja, jotta he oppivat kuuntelemaan kehonsa viestejä ja säätelemään syömistään. Tarjoa lapsellesi mahdollisuus tehdä terveellisiä valintoja, ja tee ne mahdollisimman helpoksi.

Tekemällä ruokaa ja syömällä yhdessä perheen kanssa lapsi saa tilaisuuden imeä itseensä vaikutteita.

Perheen yhteisellä aterialla olisi hyvä tarjota samaa ruokaa kaikille, sillä niin sanotut ”lasten ruoat” ovat usein ravintoarvoltaan aikuisten ruokaa heikompia. Lapsia voi houkutella syömään esimerkiksi kiinnittämällä huomiota annoksen esillepanoon: esimerkiksi värikkyys ja hauskuus vetoavat perheen pienimpiin.

Hyvä keino saada uusia ruokia osaksi lasten ruokavaliota on antaa heidän osallistua ruoanvalmistukseen. Lasten kiinnostus uusia ruokia ja ainesosia kohtaan herää jo ruokaa tehdessä, jolloin heitä ei erikseen tarvitse maanitella maistamaan. Ruuanvalmistuksessa lapset oppivat myös hyödyllisiä taitoja ja heidän itseluottamuksensa kehittyy.

Kasviksia lautaselle

Tuoreiden kasvisten tulisi lapsiperheissä olla osa jokaista ruokailua. Etenkin kouluikäiset pojat syövät tutkimusten mukaan marjoja, hedelmiä ja kasviksia tyttöjä harvemmin.

Jos salaatin tai raasteen valmistaminen tympii, helpoimmillaan jokaiselle lautaselle voi laittaa vaikka tomaatin ja puolitetun avokadon.

Ruoan lämmin lisuke voi olla vaikkapa juureksista tehtyä muusia tai herkullisia uunijuureksia, kuten porkkanaa, punajuurta, sipulia, perunaa, kurpitsaa ja porkkanaa.

Kokeile keittää kukkakaalista kukkakaaliriisiä. Myös pastan voi korvata kesäkurpitsalla, joka suikaloidaan ohueksi spagetin muotoon ja paistetaan kevyesti pannulla.

Kasviksia voi lisätä lämpimään ateriaan myös ruoan joukkoon – lisää kasviskuutioita vaikkapa makaronilaatikkoon tai jauhelihakastikkeeseen.

Muista myös hyvät kasvisruoat, kuten erilaiset kasvissosekeitot, kasvispihvit, punajuurilaatikko ja täytetyt paprikat.

Lue myös: Terveellistä ruokaa lapsiperheelle? Näin onnistut pienelläkin budjetilla 

Äiti kertoi, että päiväkoti-ikäinen lapsi vertasi kaikkia kotona tehtyjä sosekeittoja oman päiväkotinsa herkkukeittoon. Lapsen tuomio kotiversioille oli tyly, sillä ne eivät pärjänneet lainkaan päiväkodin keitolle.

Monet vanhemmat olivat keskusteluketjussa samoilla linjoilla: he kertoivat, että lapset suostuvat syömään sosekeittoa ainoastaan päiväkodissa tai koulussa, mutta kotona se ei maistu. Vanhemmat pohtivat keskustelussa humoristiseenkin sävyyn, mitä keittoon oikein on lisätty.

Keskustelun innoittamana keittoa kouluihin ja päiväkoteihin valmistava Espoo Catering päätti tarttua haasteeseen ja jakoi vanhemmille keiton salaisen reseptin.

Vartissa valmistuva keitto

Espoo Catering kirjoittaa, että yleensä ruoka valmistetaan heillä ”sen verran isoissa padoissa”, ettei reseptejä ole yleensä mahdollista jakaa kotikäyttöön. Tällä kertaa tuotekehittäjä heittäytyi kuitenkin hetkeksi kotikokin saappaisiin ja loihti reseptin, joka on sovellettu versio rakastetusta lounasannoksesta.

– Olemme sopeuttaneet reseptin raaka-ainelistan sellaiseksi, että löydät ne kätevästi lähimmästä supermarketistasi, Espoo Cateringin sivuilla kerrotaan.

Helppo ja nopea ruoka sopii hyvin myös kiireisiin arki-iltoihin, sillä soppa syntyy vartissa.

Reseptistä paljastuu, että hittisopassa käytetään muun muassa porkkanasosetta, valmisperunasosetta sekä sulatejuustoa.

Kasvissosekeitto ei vaikuta ainesosiltaan turhan erikoiselta, mutta ehkä sen salaisuus piilee sulatejuustossa, jonka ei välttämättä aina ajattelisi olevan pienen lasten suuhun sopiva maku.

Koko reseptin voit katsoa täältä.

Lue myös: Lasten lempimauste ei yllätä, mutta aikuisten suosikkimaku onkin lasten inhokki

Suomessa tavataan syödä muuta Eurooppaa aiemmin illallinen eli illan lämmin ateria. Kaksplus halusi selvittää, syödäänkö lapsiperheissä pääsääntöisesti iltaruoka Pikku Kakkosen jälkeen, kuten ehkä sitkeä käsitys elää.

Samalla kysyimme, syövätkö perheet iltaruoan myös viikonloppuisin samaan aikaan kuin arkena.

Kyselyyn vastasi yli tuhat Kaksplussan lukijaa.

Yli puolet vastaajista syö jo ennen Pikku Kakkosta

Noin 56 prosenttia vastaajista syö illan lämpimän aterian jo ennen Pikku Kakkosen alkua.

Ruoka-aika saattaa kuitenkin korreloida iän kanssa. Kyselyyn vastasi eniten 1–2-vuotiaiden vanhempia. Toiseksi eniten vastauksia sateli 3–6-vuotiaiden perheistä.

Noin 34 prosenttia vastaajista syö iltaruoan kello 17-18. Tämä oli toisiksi yleisin vastausvaihtoehto.

Loput 10 prosenttia syövät iltaruoan tätä myöhemmin.

Lasten harrastukset saattavat sanella ruoka-ajan

Monissa perheissä iltaruoan ajankohdan sanelee ennen kaikkea lasten kiljuva nälkä päivähoitopäivän jälkeen, mutta toisaalta myös harrastusten ajankohta.

Varsinkin alle kouluikäisten lasten harrastuksen alkavat arki-iltaisin usein ennen kello kuutta. Tämä on hyvä unen kannalta, mutta vanhemmille saattaa tulla kiire ruoan valmistamisen kanssa.

Yksi apu tähän ovat valmisruoat ja pakasteeseen jemmatut annokset.

Viikonloppuna lämmin ruoka syödään samaan aikaan kuin arkenakin

Kyselyn perusteella viikonloppuisin lämmin iltaruoka ajoittuu samoin kuin arkisin, vaikka iltaruoalla ei liene samanlainen ”kiire” kuin arkisin.

Hieman suurempi osa kuitenkin syö iltaruokansa kello 17-18 kuin arkisin. Tämä tarkoittaa 37 prosenttia vastaajista.

Perhe päättää ruoka-ajan itse

Mitään ohjeellista iltaruoka-aikaa ei kuitenkaan ole olemassa.

Esimerkiksi ruoka-toimittaja ja julkkiskokki Meri-Tuuli Väntsi kertoi taannoin Kaksplussalle, että hänen perheessään iltaruoka syödään vasta seitsemän jälkeen, vaikka perheessä on pieniä lapsia. Päiväkodin jälkeen Väntsin lapset nauttivat pientä välipalaa, jotta he jaksavat pääateriaan asti.

Ruoka-alan ammattilainen ei muutenkaan perusta esimerkiksi neuvolasuositusten orjallisesta noudattamisesta.

– Neuvolasta annetaan ruokailuaikasuositukset, jotta kaikilla olisi jokin lähtökohta, josta oman perheen ruokakulttuuria kannattaa lähteä rakentamaan. Meidän perheellemme suositukset eivät sellaisenaan sopineet.

Lue myös: Pitääkö lautanen syödä tyhjäksi? Meri-Tuuli Väntsi puhuu suunsa puhtaaksi 6 ruokailuväitteestä

Arseeni on myrkyllinen raskasmetalli, jota maaperässä on luonnostaan myös Suomessa. Riisillä on muita viljoja suurempi taipumus kerätä tätä syöpävaarallista ainetta.

Vaikka riisin sisältämä arseeni on Eviran ja Ruotsin elintarviketurvallisuusviraston mukaan vähäistä, ovat molemmat virastot antaneet suosituksensa riisin syömiseen ja käsittelyyn.

Pienillä lapsilla arseeniin liittyvät riskit kasvavat nopeammin kuin aikuisilla. Siksi erityisesti alle 6-vuotiaiden lasten ruokavaliota olisi hyvä seurata sen osalta, että ravinto ei sisällä liikaa riisivalmisteita.

Myös alle 6-vuotiaille voi kuitenkin huoletta tarjota riisiä turvallisesti osana monipuolista ravitsemusta.

Lue myös: Kanelin myrkyllisyys ja suositukset lapsille – katso, monessako piparissa menee raja

Vähentääkö riisin esikäsittely arseenia?

Sosiaalisessa mediassa pyörii vinkkivideoita siitä, miten vanhemmat yrittävät vähentää arseenin määrää riisissä esikäsittelemällä sen.

Myös Evirassa ollaan tietoisia esikäsittelystä: siinä riisi huuhdotaan vedellä ennen keittämistä ja keitinvesi kaadetaan pois.

Toinen vaihtoehto arseenin vähentämiseen on esikeittää riisi siten, että ensimmäinen keitinvesi kaadetaan pois, jonka jälkeen riisin annetaan kiehua normaalisti veden kanssa niin, että vesi imeytyy siihen.

Kuluttaja voi vähentää riisistä saatavaa arseenialtistusta jonkin verran pesemällä riisinjyvät vedellä ennen kypsennystä ja kaatamalla keitinveden pois riisin kypsennyksen jälkeen, Eviran sivuilla todetaan.

Tärkeää on kuitenkin vaihdella aterialisukkeena syötävää riisiä perunan ja pastojen kanssa, jotta ravinnosta ei muutenkaan tule liian yksipuolista.

Riisijuomaa ei myöskään tule käyttää säännöllisenä ruokajuomana alle 6-vuotiaalla.

Riisituotteiden käyttö voi olla tavanomaista runsaampaa ja yleisempää erityisruokavalioissa, kuten keliaakikoilla ja vilja- ja maitoallergisilla lapsilla, Evirassa todetaan.

Erityisesti erityisruokavalioiden kohdalla, esimerkiksi keliakian vuoksi noudattavan lapsen tapauksessa, kannattaa pitää huoli siitä, ettei riisi ole ainoa ruokavilja.

Riisin ohella voi käyttää esimerkiksi hirssiä, tattaria, maissia, gluteenitonta kauraa ja aterioilla perunaa.

Ruokailussa, jossa missä, on paljolti kyse kehon ja mielen yhteydestä. Lapsilla kyseinen yhteys on luonnostaan vahva, kirjoittavat Heli Mäkelä ja Tiia Trogen teoksessaan Tunteita päästä varpaisiin.

Lapset kykenevät jo vauvana tunnistamaan, milloin heillä on nälkä. Ruokailu tiettyjen kellonlyömien mukaan ei tulekaan lapsilta itsestään.

Niinpä pienen lapsen voi olla vaikea ymmärtää, miksi ruokaa ei saakaan silloin, kun keho siitä ilmoittaa. Keho kyllä tottuu hiljalleen rytmitettyyn syömiseen, kun esimerkiksi lounas seuraa päivittäin klo 11.00.

Vastaavasti lapsen voi olla vaikea käsittää, miksi ruokaa pitäisi lusikoida suuhun silloin, kun oman keho ei viestitä nälkää.

Kehon tuntemusten yhteys syömiseen onkin ratkaiseva asia sen kannalta, miten lapsi ruokapöydässä toimii.

Tietoista syömistä

Aikuisen näkökulmasta ruokailutilanne saattaa olla onnistunut silloin, kun lapsi istuu rauhallisesti pöydässä ja syö mukisematta.

Lapsi saattaa kuitenkin tehdä jotain aivan muuta: hän ei syö ahnaasti, keikkuu tuolilla tai leikkii ruolla.

Yksi syy, miksi lapsi toimii näin, voi olla yksinkertaisesti se, että hän ei juuri ruokailuhetkellä koe itseään nälkäiseksi. Lapsen kehon viestit kertovat, että hänellä ei ole nälkä. Tämäkin on osa tietoista syömistä.

Lapsen ruoantarve vaihtelee. On päiviä, jolloin lapsi tarvitsee enemmän energiaa. Myös kasvupyrähdykset vaikuttavat tähän.

Myös rauhoittuminen ruoan äärelle voi toisinaan olla vaikeaa: keho voi olla ylivirittynyt, mielessä on jotakin muuta tai tylsyyden tunnetta paikallaan istumisesta on vaikea sietää.

Ruoka ei myöskään välttämättä ole lapsen mieleen tai lasta kiinnostaa sillä hetkellä enemmän tutkia ruokaa.

Jos lapsi ei tunne nälkää, hän alkaa keksiä, mitä muuta ruoalla voisi tehdä.

Etenkin pienet lapset heittelevät, koskettelevat ja sotkevat ruokaa. Se kaikki on usein ruokaan tutustumista ja muun muassa sen testaamista, millaisia kiehtovia jälkiä ruoasta jää lattiaan.

Aikuisesta tämä ei välttämättä ole ollenkaan kiehtovaa. Omaa ymmärrystä kasvattaa kuitenkin sen tajuaminen, että lapsi ei tee moista ilkeyttään.

Lasta ei tule rankaista ja poistaa pöydästä tämän vuoksi. Häntä voi kuitenkin lempeästi ohjata toivottuun käytökseen ja vaikka yhdessä pohdiskella sitä, miksi syöminen ei nyt kiinnosta.

Tietoinen syöminen auttaa rauhoittumaan ruokailutilanteen äärellä. Kun kehon kierrokset laskevat, saattaa lapsi huomata nälän sittenkin kurnivan.

Suomalaisista aikuisista enemmistö saa suosituksiin nähden liikaa suolaa. Siispä lapsia olisi hyvä totuttaa jo pienestä pitäen makumaailmaan, jota suola ei hallitse.

Onneksi muutkin mausteet tuovat ruokaan runsaasti makua. Kysyimme Kaksplussan lukijoilta, millä tavalla maustettu arkiruoka kelpaa myös perheen pienimmille. Lue vinkeistä parhaat!

Suolattomat mausteet arkiruokiin

”Lipstikka on liha- ja nakkikeittoon todella hyvä lisä.”

”Yrtit, valko- ja mustapippuri sekä sipulit niin tuoreena kuin kuivattunakin kuuluvat meillä perusmausteisiin. Ne käyvät kaikkiin ruokiin.”

”Yrteistä makua! Erityisesti korianteri sopii lähes joka paikkaan. Suolaa ei tarvita lainkaan.”

”Kurkuma on pehmeän tulinen ja hieman makea, ja se antaa kauniin keltaisen värin. Omat lapseni pitävät kermaisesta keitosta, jossa proteiinina on joko pehmeä tofu tai broilerinjauheliha ja sen lisäksi erilaisia juureksia ja kasviksia, eritoten parsa- ja kukkakaalia. Esikoiseni nimeää ”äidin keltaliemisen keiton, jossa on parsakaalia” lempiruuakseen.”

Lue myös: Hanna Gullichsenin ruokapöydässä saa soittaa croissantilla Ranskaan, mutta välipaloja ei tarjoilla

”Ketsuppikala kelpaa kaikenikäisille. Sei pannulle paistumaan ja mausteeksi sitruunapippuria ja ketsuppia.” Huomaa kuitenkin, että ketsupin valinnassa saa olla tarkkana: toiset valmisteet sisältävät enemmän suolaa ja sokeria kuin toiset.

Yrtit ovat loistava valinta, jos haluaa säästää suolaa mutta ei makua.

”Paprika ja pieni määrä chilijauhetta sopivat kaikkeen, viimeksi maustoin niillä sosekeiton. Pastakastikkeeseen voi lorauttaa balsamicoa ja lisätä hiukan sokeria, unohtamatta tuoreita tai kuivattuja yrttejä.”

”Suolaton pizzamauste sopii myös laatikkoruokiin.”

Kokeilun arvoiset reseptit

”Teen itse maustesekoituksen, jossa on basilikaa, oreganoa ja meiramia. En lisää siihen yhtään suolaa. Mauste sopii peruna- ja liharuokiin sekä keittoihin.”

Lue myös: Näin suosikkiruuat muuttuvat yhdellä vaihdolla terveysherkuiksi – lue ravitsemustieteilijän oivallukset

”Valmistan itse yrttiöljyä, johon tarvitaan runsas desi öljyä ja yksi ruukullinen yrttejä. Me käytämme basilikaa ja mahdollisuuksien mukaan myös muita yrttejä. Mukaan valkosipulinkynsi ja rouhaisu mustapippuria myllystä. Kaikki aineet sileäksi blenderillä tai sauvasekoittimella. Seos kaadetaan jääpalamuottiin ja pakastetaan. Yksi kuutio pastan, riisin tai kvinoan sekaan. Lapsi syö aina hyvällä ruokahalulla. Yrttejä vaihtelemalla saa kivasti uusia makuja tutuksi.”

”Intialainen ruoka maistuu hyvin koko perheelle – myös valikoivalle lapselle, joka suostui syömään keitettyä perunaa ensimmäisen kerran vasta viisivuotiaana.”

Edellä mainittujen vinkkien lisäksi moni lukija suositteli valitsemaan valmiista mausteseoksista sellaiset, joissa ei ole suolaa.

Anna taaperon valita mausteet

Joskus osallistuminen ruuanlaittoon lisää lapsen kiinnostusta myös valmiin ruuan syömiseen.

”Meillä taapero maustaa ruoat. Hän nostelee laatikosta mausteita ja minä ripotan pannuun. Hyvää tulee ja vaihtelevaa. Kelpaa lapsellekin.”

Lienee silti parasta, että antaa taaperon valittavaksi vain sellaisia mausteita, jotka varmasti sopivat laitettavaan ruokaan. Muut mausteet voi vaikka piilottaa näkyvistä.

On toinenkin lähes lyömätön keino saada lapsi syömään ruokaa kuin ruokaa.

”Nälkä on paras mauste. Käy kaikille ja kaikkeen!” kuuluu yhden lukijan neuvo.

Anna.fi: Suolaa kertyy salakavalasti ja lähes jokainen syö sitä liikaa – näillä 12 tavalla kevennät päivittäistä suolakuormaasi

Ruoka

Näin hankit pakastimeen jäätelöä lasten huomaamatta – 4 + 1 keinoa harhauttaa aina valmiita herkkusuita

Imetys ja vauvan ruoka

Simppeli sormiruoka ja 7 virhettä – näin lapsi sotkee enemmän kuin syö

Lapsen terveys

Suomalaiset lapset käyttävät maitotuotteita enemmän kuin suositellaan – onko se hyväksi vai pahaksi?

Lue myös: Näin suosikkiruuat muuttuvat yhdellä vaihdolla terveysherkuiksi – lue ravitsemustieteilijän oivallukset

Meiran tekemästä maustetutkimuksesta ilmenee, miten suomalaisperheet ratkovat tätä ristiriitaa. Lapsiperheistä 38 prosenttia maustaa perheen lapsille tarjottavan ruuan miedommin kuin aikuisten ateriat.

Ruokien maustamiseen kiinnitetään tutkimuksen mukaan erityistä huomiota perheissä, joihin kuuluu alle 7-vuotiaita lapsia.

Lasten suosikkimausteet

Maustaminen on todellinen taitolaji, sillä aikuisten ja lasten makutottumukset eroavat merkittävästi toisistaan. Lasten suosikkimauste on Meiran selvityksen mukaan suola. Toiseksi eniten lapset pitävät grillimausteesta.

Lue myös: Onko arki liian imelää? 6 tapaa, joilla vähennät lapsesi sokerinsaantia

Lapsiperheissä eniten käytetty mauste on mustapippuri, joka on lähes viideosan vastaajista suosikkimauste. Lapsille mustapippuri ei kelpaa yhtä hyvin, vaan se on lasten toiseksi eniten inhoama mauste.

Aterian maustaminen voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin ruoka kelpaa lapselle.

Ylivoimaisesti eniten lapset karttavat chiliä, jonka viidesosa vastaajista ilmoitti lapsen inhokkimausteeksi.

Lapsiperheissä käytetään mustapippurin lisäksi eniten paprikajauhetta, ruokasuolaa, currya sekä maustepippuria.

Maustaminen on terveysteko

Ruuan maustaminen muulla kuin suolalla olisi helppo tapa lisätä aterian terveellisyyttä ja maistuvuutta.

Erilaiset mausteseokset, kuten jauhelihamauste ja grillimauste, ovat lapsiperheissä erittäin suosittuja. Suola on kuitenkin monen valmiin mausteseoksen ainesosa.

Jokseenkin yllättävää on, että Meiran kyselyyn vastanneista lapsiperheistä jopa 53 prosenttia ei kiinnitä huomiota mausteseosten suolapitoisuuteen.

Yhdeksän kymmenestä aikuisesta ja miehistä lähes jokainen saa liikaa suolaa. Aikuisten suolan saantisuositus on alle viisi grammaa vuorokaudessa.

Kyselyn mukaan suola on lasten suosikkimauste, mustapippuri aikuisten.

Sen sijaan 1–2-vuotiaat lapset saisivat nauttia suolaa korkeintaan kaksi grammaa vuorokaudessa. Tätä vanhemmille lapsille, 2–10-vuotiaille, suositus on korkeintaan 3–4 grammaa.

Kaksi grammaa tulee täyteen jo puolesta teelusikallisesta. Koska monissa elintarvikkeissa ja mausteseoksissa on valmiiksi piilosuolaa, on jollain toisella tavalla maustaminen hyvä keino edistää koko perheen terveyttä.

Juttua on päivitetty 10.8.2022 klo 13.44.

Anna.fi: Syötkö liikaa suolaa? Nämä oireet kertovat

Perhe-elämä

Leenin, 36, mukaan pikkulasta voi varjella sokerilta lähes täysin – näin hän toimii ja joustaa: "4-vuotiaan kanssa sosiaalinen puoli on myös otettava huomioon"

Raskaus

Juustot ja raskaus: Nämä juustot ovat sallittuja ja nämä kiellettyjä raskauden aikana

Raskaus

Muusta luovun, mutta salmiakista en – miksi odottajat popsivat sitkeästi lakua, vaikka se on "kielletty"?

Keskosta kerrotaan Piltti mangososeen olevan ostetuin purkkisosetuote. S-ryhmässäkin purkkiruokien ykkösenä on mangosose.

Kärkisijaa saattaa selittää, että purkkisoseita käyttää paljon laajempi asiakaskunta kuin vain pikkulapsiperheet. Soseita käytetään myös leivonnassa, välipaloina ja jogurtin sekä puuron lisukkeena.

Testaa Kotiliesi.fi: Herkullinen mango-juustokakku

Keskon ostetuin vauvojen ruokapurkki on Piltti Pohjoisen maut perunamuusi ja lohi. S-ryhmässä viime vuoden myydyimpiä vastaavan kategorian ruokia olivat esimerkiksi Piltti bataattia ja kanaa, Piltti kasviksia ja Piltti kasvis-broilerisose. Listalla on myös naudanlihasosetta ja spagettia jauhelihakastikkeella.

Lue myös: Elisa soseutti ja pilkkoi vielä 3-vuotiaallekin kaiken – ”Pelkäsin joka aterialla, että lapsi tukehtuu”

Pussismoothiet kasvattavat suosiotaan

Hedelmäsosepussit ovat vuosi vuodelta suosituimpia. Keskosta kerrotaan, että niitä on tosin ollut valikoimissa jo yhdeksän vuotta. Keskon suosituin pussismoothie on Fruktmums päärynä 110 g.

S-ryhmän suosituin pussismoothie on taas Fruktmums Mango 6kk. S-ryhmä kertoo ensimmäisten pussituotteiden tulleen markkinoille 2012.

Pussissa olevien välipalatuotteiden kysyntä on noussut vuosittain. Vuonna 2021 pussissa olevien välipalasoseiden kg-volyymi oli lähes 70 prosentti lasipurkissa olevien välipalasoseiden kg-volyymista, S-ryhmästä kerrotaan.

Lue myös: 25 x parhaat ruokaraivarit uhmaiässä – se draama, kun äiti sekoitti puuroa väärään suuntaan

Trendeissä näkyy vastuullisuus, terveellisyys ja suositukset

Keskossa välipalatuotteiden kuten hedelmäsosepussien, naksujen ja patukoiden suosio on kasvussa. Lasten mehujuomia taas ostetaan aiempaa vähemmän.

S-ryhmästä taas kerrotaan, että valmiit vellit ja vellijauheet ovat laskeva tuoteryhmä.

Myös vastuullisuus näkyy lastenruokatrendeissä. Keskon lastenruokien myynnistä yli 24 prosenttia tulee tuotteista, joilla on jokin vastuullisuussertifiointi, esimerkiksi MSC- tai EU-ympäristömerkki tai luomumerkintä.

Viime aikoina ruoka on kallistunut. Keskusliikkeistä kerrotaan, ettei ainakaan vielä lastenruokatuotteiden myynnissä ole ollut nähtävissä kulutuskäyttäytymisen äkillistä muutosta. Syntyvyys kuitenkin vaikuttaa vuosittain lastenruokien menekkiin.

Lue myös: Terveellisempi välipala lapselle: Näin suosikkiruuat muuttuvat yhdellä vaihdolla terveysherkuiksi – lue ravitsemustieteilijän oivallukset

Keskon kymmenen ostetuinta lastenruokatuotetta satunnaisessa järjestyksessä ovat:

Semper Fruktmums 110 g Päron alk. 6 kk
Piltti mangosose 125 g 4kk
Semper Fruktmums 110 g Hallon alk. 6 kk
Piltti luumua 125 g 4 kk
Piltti Mansikkainen 6 kk 90 g
Piltti Taapero 1 v Hedelmäinen patukka 25 g
Piltti Päärynäinen 4 kk 90 g
Semper Fruktmums 110 g 6 kk mansikka
Semper Fruktmums 110 g mango omena ananas 6 kk
Piltti Aurinkoinen 4kk 125 g

S-ryhmässä viime vuoden kymmenen myydyintä sosetta aakkosjärjestyksessä ovat:

Piltti Aurinkoinen 4kk
Piltti Pohjoisen maut Kuningatar 5 kk
Piltti luumusose 4 kk
Piltti ensimaut mangosose 4 kk
Piltti Kuutoset mangosose 4 kk 6-pack
Piltti omenainen kuningatar 4 kk
Piltti omenasose 4 kk
Piltti persikka-banaani 4 kk
Piltti päärynäsose 4 kk

Elämässä ei todennäköisesti tule vastaan yhtäkään tilannetta, jolloin tarvitsisit vastausta tähän kysymykseen. Omaksi iloksesi asia on kuitenkin hauska selvittää! Vastaamalla helppoihin kysymyksiin saat kattavan luonneanalyysin.

Mikä grilliherkku olet? Tee testi alta

Kaupasta kylmää herkkua saa edullisemmin. Tosin silloin edessä on uusi ongelma: jos lapset tietävät, että pakastin on ladattu täyteen jäätelöä, ei mankumisesta meinaa tulla loppua.

Kaksplussan toimitus vinkkaa keinot, joilla säästät hermoja ja rahaa jäätelöhankinnoissa.

1. Osta jäätelöt pakastimeen, kun lapset eivät ole kotona

Keinoista yksinkertaisin, mutta ei kaikille mahdollinen. Harvalla on varsinkaan koko perheen lomaillessa tilaisuutta täyttää pakastinta rauhassa ilman, että useampi pienokainen seuraa silmät kiiluen vieressä.

2. Lapset kylpyyn, kun jäätelöauto saapuu

Toimii kahden vanhemman perheessä. Kun tiedät jäätelöauton saapuvan lähettyville, hoida ostokset nopeasti ja sullo pakastimeen. Tällä välin toinen vanhempi kylvettää lapsia. Jäätelöauton tunnusfanfaari ei läpäise veden kohinaa.

3. Kauppaan mukaan vanhoja pahvipakkauksia

Säästä suurehkoja pahvipakkauksia, kuten kaurahiutalepaketteja. Ota ne mukaan, kun suuntaat kauppaan. Kassan jälkeen sujauta tuutti jos toinenkin puuropakettiin.

Lapset eivät osaa epäillä mitään, kun saavut kotiin ja piilotat hiutalepaketin pakastimeen. Kukapa ei kaurahiutaleita pakastaisi!

Valitettavasti perheen isommat lapset saattavat haistaa, että tilanteessa on jotain mätää.

4. Tilaa ruoka(lue: jäätelö)kuljetus kotiin

Monet kauppakassipalvelut toimittavat myös pakasteita. Ne on usein pakattu erilliseen muovipussiin, jonka läpi ei näe.

Ole siis kärppänä ottamassa vastaan kauppakassikuljetusta, ja kiidätä pakastepussi kiireen vilkkaa pakastimeen.

+ Valmista jäätelöä itse

Voi kuulostaa työläältä, mutta onneksi on olemassa paljon helpohkoja ja jopa terveellisiä jäätelöreseptejä. Maukkaat kotijäätelöreseptit tyydyttävät paitsi makeanhimon, tarjoavat myös yhteistä puuhaa kesäpäivän ratoksi.

Lue myös: Voiko lapsi syödä lomalla jäätelön päivässä?

Joissakin kunnissa, kuten Helsingissä ja Tampereella, tarjotaan alle 16-vuotiaille lämmintä lounasta arkipäivisin ilmaiseksi. Mukana kannattaa kuitenkin olla oma lautanen, lusikka, leipä, kasvis tai hedelmä ja vesipullo.

Helsingissä ruokaa on tarjolla yli 40 leikkipuistossa. Tampereella ruokaa jaetaan valikoiduilla uimarannoilla: Peltolammilla, Tesomajärvellä, Hervannan Suolijärvellä sekä Kaukajärven Riihiniemessä.

Kokkausvinkkejä lasten kesäruokaan

Jos kuitenkin lapsille on kokattava kesäpäiväksi itse lounasta, kannattaa kokata kerralla tavallista suurempi määrä. Suunnitelmallisuus säästä lopulta aikaa, vaivaa ja rahaa, kun ateriat voi etukäteen suunnitella edullisista raaka-aineista.

Ruokalistan suunnittelu etukäteen voi olla järkevää silloinkin, kun vanhempi on itsekin lomalla. Silloin voi huolettomammin viettää lasten kanssa aikaa vaikkapa ulkona, kun tietää, että pakastimesta löytyy valmiita aterioita lämmitettäväksi.

Kesän tuoreita vihanneksia ja marjoja tekee toki mieli hyödyntää aterioilla, mutta pakastekasviksia ei kannata kesälläkään unohtaa.

– Laatikkoruuat ja keitot ovat edullisia ja kestävät hyvin uudelleen lämmityksen. Kattilaan ja pataan kannattaa sujauttaa monenlaista kasvista. Erityisesti kaupan valmiit kasvispakasteet kannattaa hyödyntää, sillä niissä edullinen kilohinta kohtaa helppouden, kertoo kotitalousopettaja Saila Paavola Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:stä tiedotteessa.

Inspiraatiota ruokalistaan voi myös hakea lapsen mieliruoista koulussa. Moni tykkää esimerkiksi ohrapuurosta ja mehukeitosta. Se on helppo keittää jo edellisenä iltana, ja koululainen voi itse lämmittää puuroannoksen seuraavana päivänä lounaaksi.

Lapset voivat myös itse avustaa ruoan laitossa. Paavola vinkkaa, että monelle koululaiselle mieluista videokuvausta voi käyttää innostajana.

– Voisiko lapsi tehdä videon vaikka isovanhemmille tai kavereille näytettäväksi? Kokkailuun lasten kanssa voi avuksi ottaa myös kuvitetut ruokaohjeet, jos lukutaitoa vielä vasta harjoitellaan, Paavola kannustaa.

Lomailevien lasten kanssa kannattaa tehdä selkeitä sopimuksia mitä syödään, mihin aikaan ja paljonko saa käyttää omaa rahaa.

Lue myös: Piknik-eväät lasten makuun – 16 x helpot naposteltavat kesäretkelle

Vesimelonit ovat kesällä edullisimmillaan, ja ne kuuluvat monien lasten lempihedelmiin.

Välipaloja ja eväitä retkille

Lapsen kanssa kannattaa suunnitella yhdessä sopivia välipaloja ja retkieväitä. Monissa lapsille suunnatuissa välipaloissa on melkoisesti sokeria, joten sen vähentämiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Esimerkiksi jugurteissa on keskimäärin paljon sokeria. Sydänmerkistä voi tunnistaa kaupassa terveellisemmän vaihtoehdon.

Jokaisen välipalan monipuolisuudesta ei kuitenkaan tarvitse stressata. Kesäretkille mahtuu hyvin mukaan myös jokin ilahduttava herkku.

Muista myös, että juomista ei sovi kesällä unohtaa!

Helsinkiläisissä leikkipuistoissa on tarjottu kesäisin lounasta lapsille vuodesta 1942. Jatkosodan aikana elintarvikkeista oli pulaa, ja siksi haluttiin taata, että jokaisella lapsella olisi varmasti edes kerran päivässä lämmin ateria.

Perinne on jatkunut monen lapsen ja perheen iloksi. Tänä päivänä ruokailuun ovat tervetulleita kaikki alle 16-vuotiaat helsinkiläislapset.

Lue myös: Nämä 11 pientä kesäelämystä lapsesi muistaa ikuisesti

Kesällä 2022 leikkipuistoruokailu järjestetään 40–50 helsinkiläisessä puistossa. Ruokailijoita puistoissa käy kesässä yhteensä noin 200 000.

Leikkipuistoruokailu alkaa klo 12, ja se toteutetaan joka arkipäivä. Ruokailuun otetaan oma lautanen tai eväsastia sekä lusikka mukaan. Myös oma täytetty juomapullo kannattaa olla mukana, sillä juotavaa ruokailussa ei ole tarjolla.

Tosin monen puiston yhteydessä on puistorakennus, josta voi käydä hakemassa hanavettä. Siellä voi myös käydä pesemässä kädet ennen ruokailua.

Myös pala leipää ja vaikka kurkku- tai porkkanaviipaleet täydentävät mukavasti ateriaa, jos sellaisia on mahdollista pakata mukaan.

Ruokailussa ei tarjota aikuisille ateriaa, mutta puistossa leikkiviä lapsia vahtiessa nälkä saattaa kuitenkin yllättää vanhemman. Aikuisen lounas kannattaakin myös pakata kassiin.

Yleensä ennen ruokailu kokoonnutaan laulamaan ja loruttelemaan. Isommat lapset saattavat päästä avustamaan ruoan jakamisessa.

Ruokalistaan voi tutustua etukäteen.

Puistoissa järjestetään myös ohjelmaa läpi kesän

Leikkipuistoruokailu kuten muutenkin leikkipuistoissa järjestettävä ohjelma on mainiota, ilmaista kesäpuuhaa lapsiperheille.

Toisaalta puistoissa tarjotaan ohjelmaa ympäri vuoden, joten leikkipuistot ovatkin mitä mainioin kohtauspaikka etenkin kotona lasta hoitaville vanhemmille.

Puistojen ohjelmatarjonta vaihtelee, joten jos kaipaa toisinaan vaihtelua oman kotipuiston toimintaan, suosittelee toimitus retkeilemään myös muihin Helsingin leikkipuistoihin.

Useissa puistoissa on kahluuallas, jossa lapset pääsevät lämpimällä kelillä nauttimaan vesileikeistä. Oma pyyhe, uimapuku ja aurinkorasva ovat hyvät lisävarusteet kauniilla säällä puistoruokailussa.

Kesällä 2022 avoinnat olevat helsinkiläiset leikkipuistot vois tarkistaa tästä.

Silloin puolitoistavuotias Lilja haettiin kotiin jatkamaan oksentamista ja varauduttiin taudin leviämiseen perheessä.

Mutta kukaan muu ei sairastunut. Myöhemmin selvisi, että hoidossa oli tuona päivänä syöty lounaalla kalaa, ja oksentaminen oli alkanut pari tuntia sen jälkeen.

Lue myös: Äiti kertoo: Näin arki sujuu vaikeasti allergisen lapsen kanssa

Jokin ei täsmää

Ensimmäinen epäilys siitä, että jokin ei nyt täsmää, heräsi kuitenkin vasta seuraavan rajun oksennuskohtauksen iskiessä parin kuukauden kuluttua.

Lilja söi pienen määrän kalaa aterialla, ja parin tunnin kuluttua hän aloitti oksentamisen.

– Kohtaus oli hurjempi kuin edellisellä kerralla: oksentaminen jatkui tuntikausia ja lopulta ulos tuli pelkkää sappea eikä mikään pysynyt sisällä. Lapsi väsähti silmissä ja nukahteli syliin ja lattialle, Hanna-äiti kertoo.

Lopulta lapsi alkoi mennä veltoksi, ja paikalle jouduttiin soittamaan ambulanssi.

– Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja näin, että lapsen meneminen näin nopeasti niin huonoon kuntoon ei ole normaalia. Äidinvaistokin sen jo sanoi.

Ensihoitajat suhtautuivat tilanteeseen vähättelevästi ja mainitsivat jotakin äidin ylireagoinnista. Se on harmittanut Hannaa jälkikäteen.

– FPIES on todella harvinainen allergian muoto ja siitä tiedetään vähän, mutta vähättely tuntuu silti ikävältä. Pelottavaltakin, nyt kun tietää että FPIES on pahimmassa muodossaan vakavuudeltaan rinnastettavissa anafylaktiseen reaktioon.

FPIES (Food Protein-Induced Enterocolitis Syndrome) eli ruuan proteiinin aiheuttama enterokoliitti-oireyhtymä on harvinainen mutta vakava kala-allergian muoto, joka oireilee oksenteluna ja voi johtaa nopeasti kuivumiseen.

Lue myös: Lapsen allergia – nämä 5 perusasiaa on hyvä tietää

FPIES ei näy allergiatesteissä

Kuten kala-allergioissa yleensä, myös FPIES:ssä on mahdollista reaktion kerta kerralta paheneminen. Siedättäminen ei siis tule kysymykseenkään.

Kala-allergioissa suolisto-oireilu (oksentelu, pahoinvointi) myös vaikuttaa olevan hieman keskimääräistä yleisempää verrattuna muihin ruoka-aineallergioihin.

Liljalla oli jo ennestään todettu muita allergioita, joten perheellä oli valmiiksi kontakti Iho- ja allergiasairaalaan. Hanna mainitsi siellä tytön lääkärille oksennusreaktiosta, ja lääkäri osasi heti epäillä FPIES:tä ja kehotti välttämään kaikkea kalaa.

FPIES:in toteamiseen eivät perinteiset allergiatestit sovellu, sillä FPIES-allergia on soluvälitteinen eikä tavallisesti näy pric-testissä tai IgE-vasta-ainetestissä.

Ainoa tapa varmistua diagnoosista on valvottu altistuskoe.

Salin täydeltä lääkäreitä

Liljalle altistustesti tehtiin kolmevuotiaana.

Hän sai sairaalassa syödäkseen pienen määrän kalaa, ja paikalla oli salin täydeltä lääkäreitä ja hoitajia valmiina hoitamaan reaktiota. Se tulikin kellon tarkkuudella parin tunnin kuluttua.

– Liljaa on hoidettu paljon allergiasairaalassa muiden allergioiden takia, mutta en ollut koskaan aiemmin nähnyt niin paljon henkilökuntaa ja valmiutta huoneessa. Kun lapsi alkoi oksentaa, se saatiin nopeasti loppumaan lääkkeillä, verenpainetta tarkkailtiin ja suoneen meni ravintoliuosta kuivumista estämään, Hanna-äiti kertoo.

Jatkossa altistuskoe toistetaan noin kahden vuoden välein.

FPIES-allergia usein häviää kouluiän lähestyessä ja on enimmäkseen imeväis- ja taaperoikäisten ongelma. Syndrooman arvellaankin liittyvän lapsen suoliston kehittymättömyyteen.

Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan joissakin tapauksissa allergia säilyy koko elämän. Se voi myös harvinaisissa tapauksissa puhjeta myöhemmälläkin iällä.

FPIES on harvinainen ruuan proteiinin aiheuttama enterokoliitti-oireyhtymä, joka oireilee oksenteluna ja voi johtaa nopeasti kuivumiseen.

Reaktio voi tulla myös muista ruoka-aineista kuin kalasta

Se miksi Lilja on kehittänyt FPIES-allergian juuri ja vain kalalle, on arvoitus.

Yleisimmin FPIES liittyy lehmänmaitoon, soijaan, riisiin ja muihin viljakasveihin. Kalan lisäksi myös erilaiset hedelmät voivat aiheuttaa reaktion.

Hankalimmissa tapauksissa FPIES liittyy moneen eri ruoka-aineeseen, jolloin vauvan pulauttelu tai lapsen oksentelu on entistä vaikeampi yhdistää FPIES-syndroomaan.

Toisin kuin tavallisessa kala-allergiassa, FPIES:ssä iho- tai hengitystieoireet puuttuvat kokonaan. Sen sijaan ripulia voi esiintyä, samoin verenpaineen heittelyä, valkosolujen runsastumista ja pahimmillaan anafylaktista reaktiota muistuttava shokkitila.

Lue myös: Näin ehkäiset allergioita kotonasi – 3 todistetusti toimivaa vinkkiä

Kaikki etiketit täytyy syynätä

Kalan ehdoton välttäminen on tärkeää, sillä kuten kala-allergioissa yleensäkin, reaktio voi tulla hyvin pienestä kontaminaatiosta.

– Kaikki etiketit täytyy syynätä ja päiväkodissa ja kyläilypaikoissa informoida, että tyttö on vaarallisesti allerginen kalalle. Buffet-pöydät ovat erityisen hankalia paikkoja, sillä jopa ottimen käyminen vahingossa kalaruuassa voi riittää reaktioon, Hanna mainitsee.

Jos epäillään kalaa kuitenkin joutuneen lapsen ruuansulatuselimistöön, Hanna on saanut ohjeeksi lähteä heti päivystykseen. Siihen on onneksi aikaa, sillä oksennusreaktio alkaa tyypillisesti 2–4 tunnin kuluessa allergisoivan ruuan syömisestä.

– Kotona tätä ei voi mitenkään hoitaa, sillä tavalliset allergialääkkeet eivät auta.

Allergian hankalimpiin puoliin Hanna laskee myös vähättelevän suhtautumisen, joka ei rajoittunut vain ensihoitajiin. Myös neuvolassa oli aluksi vaikea saada apua ja tulla otetuksi vakavasti allergiaepäilyjen ja huolien kanssa.

– Ja kuitenkin äiti kyllä tuntee lapsensa ja huolet harvemmin ovat tuulesta temmattuja. Allergiat, etenkin tällainen vakava muoto kuin FPIES on, eivät ole leikin asia. Niihin liittyy valtava määrä riittämättömyyden tunnetta ja pelkoa, milloin lapsen vointi romahtaa ja miten siinä tilanteessa toimia.

Juttua varten on haastateltu asiantuntija Katariina Ijästä Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:stä. 

Lähteet: American College of Allergy, Asthma & Immunology, Rivista di Immunologia e Allergologia Pediatrica, Käypä hoito -suositus

Näillä Kotilieden ja Annan resepteillä ilahdutat myös perheen pienimpiä.

Sydämenmuotoiset mokkapalat

Klassikkoleipomus onnistuu myös pieten vipeltäjien kanssa yhdessä tehden. Lapset ovat myös takuulla innoissaan mokkapalojen koristelusta.

Ystävänpäivän kunniaksi kannattaa kaivaa sydämenmuotoinen piparimuotti esille, ja antaa lasten painella pellillisestä sillä teemaan sopivia mokkapaloja.

Mokkapalat syntyvät tarvittaessa myös vegaanisina ja gluteenittomina.

Testaa pätkispullaa jo ennen laskiaista

Laskiaista juhlitaan helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa. Ystävänpäivän leivonta tarjoaakin hyvän syyn testata uutta täytettä laskiaispullalle.

Mantelimassan lisäksi tämä pulla täytetään ihanalla pätkisvaahdolla.

Jotain helppoa, kiitos!

Kauppaan ei jaksaisi erikseen lähteä ystävänpäiväleivonnan vuoksi. Jos kaapista kuitenkin löytyy jauhoja, munia, margariinia ja tummuneita banaaneja, pääsee jo pitkälle. Banaanikakku on helppo tehdä – ota lapset avuksi muussaamaan banaanit.

Myös helpon pikkuleipätaikinan sekoittamisessa voi hyvin olla taaperokin apuna.

Suklaamousse puolestaan syntyy ilman uunia. Tähänkin herkkuun tarvitsee vain muutamia ainesosia. Sähkövatkain on kuitenkin tarpeen.

Vaihtelua letuille

Suklaa-kookospannukakut tarjoavat vaihtelua perinteisille letuille. Ne on helppo valmistaa. Suklaisen kastikkeen ohje löytyy myös reseptistä.

Ystävänpäivän leivonta: Muffinseja jokaiseen makuun

Muffinsit miellyttävät varsinkin lapsia, ja niiden koristelu on mukavaa puuhaa. Lisäksi muffinsit valmistuvat yleensä vähällä vaivalla.

Annan muffinssikoosteesta löydät esimerkiksi kuorrutettujen suklaamuffinsien, salmiakkimuffinssien ja kuppikakkujen ohjeet. Mukana on myös suolaisia versioita.

Vegaaniystävälle kakku

Jos suunnittelee ystävänpäivän leivontaa hyvissä ajoin, voi vaikka satsata kokonaiseen kakkuun.

Vegaaninen kakku ilahduttaa niitäkin, jotka eivät voi syödä muna- tai maitotuotteita syystä tai toisesta. Jos kakun on oltava lisäksi gluteeniton, tämä toscakakku täyttää kaikki vaatimukset. Lisäksi se on hyvin herkullinen.

Kaunis, vegaaninen juustokakku onnistuu kasvipohjaisella hyytelöimisaineella. Tämä pinkki juustokakku sopii oivasti ystävänpäivään.

Fudge käy myös lahjaksi

Fudgen perusresepti on yksinkertainen, ja siihen tarvitsee vain muutamia raaka-aineita. Pelkistetty fudge on hyvää sellaisenaan, mutta leipomusta voi myös höystää erilaisilla vivahteilla: tässä snickers-fudgen, vaahtokarkki-fudgen ja piparminttu-fudgen reseptit.

Juhlahumussa voi kippistää myös alkoholittomalla boolilla tai muulla drinkkisekoituksella.

Holittomien juomien etuna on muutenkin ylilyöntien ja sitä kautta huonon olon välttäminen. Alkoholittoman juoman pystyy loihtimaan myös vähäkalorisemmaksi kuin tavanomaisen version.

Miten mocktail syntyy?

Sana ”mock” tarkoittaa matkimista ja ”tail” eli häntä on napattu cocktail-sanan lopusta. Nykyään kaikki mocktailit eivät edes yritä matkia tunnettuja cocktail-juomia, vaan ne on kehitetty nimenomaan mocktaileiksi.

Makoisa mocktail tehdään usein sour-pohjalle, Alkon sivuilla ohjeistetaan. Siihen tarvitaan 2 senttilitraa sitruunamehua ja 2 teelusikkalista sokeria.

Sokerin sijasta voi myös käyttää esimerkiksi siirappia.

Tämän jälkeen sour-pohjaan voi lisätä haluamiaan mehuja, hedelmiä tai yrttejä.

Esimerkiksi ruokaohjelmista tunnettun kokki Teresa Välimäen Anna-lehdelle kehittämässä mansikka-kookosmocktailissa on käytetty sitruunamehua ja inkiväärisiirappia. Niiden lisäksi juomaan tulee muun muassa mansikkamehua.

Katso tästä reseptit kaikkiin viiteen Teresan loihtimaan alkoholittomaan drinkkiin.

Mocktail-reseptejä

• Happaman ja makean yhdistelmänä toimii hienosti kurkkusour. Korvaa reseptin gini Seedlip-tisleellä.
• Granaattiomena-mocktail on väriltään kauniin heleänpunainen.
• Pirteän Hugon voi valmistaa vaikka seljankukkamehutiivisteestä.
• Kelpaisiko ruusulimonadipohjainen Rose´s mocktail punch?
• Alkoholiton kesämocktail syntyy alkoholittomasta, tislatusta viinasta.

Muita alkoholittomia tai vähäholillisia drinkkejä

• 5 helppoa drinkkiohjetta – mukana muun muassa raikas kombuchabooli ja greippinen Aperol Spritz
• Seedlip 94 & Tonic -drinkki syntyy vain muutamasta ainesosasta.
• Mustikkaspritzer sopii hyvin tyylikkääksi alkumaljaksi.
• Halloween-drinkkien on lupa olla leikkisiä.
• Earl Grey -glögi on hienostunut yhdistelmä teetä ja glögiä.
• Raparperi-mansikkasangria on raikas juomavaihtoehto.

Alkoholittomat boolit

Kun valmistaa herkullisen alkoholittoman boolin, se maistuu varmasti kaikille juhlijoille.

Boolissa yksinkertainen on kaunista ja maukasta. Siksi ei kannata yrittää ympätä liian montaa ainesosaa yhteen. Näillä Annan ja Kotilieden ohjeilla valmistat onnistuneen boolin:

Alkoholiton booli on paitsi trendikäs myös huomaavainen valinta tarjottavaksi – näin teet juhlien raikkaimmat juomat!

Paras alkoholiton booli – ota talteen baarimestarin ohje!

Alkoholiton raparperibooli 

Lapsiperheidenkin jouluruokailu on kuitenkin muuttunut vuosien varrella.

– Etenkin pienissä perheissä jouluruokailu ei pyöri notkuvan pöydän ympärillä, vaan joulun herkkupöytään hankitaan muutama suosikkijouluruoka, ja ylenpalttisesta mässäilystä on päästy eroon, toteaa Food manager Sanna Mansikkamäki Otavamedialta.

Suomalaisista lapsiperheistä on siis tullut yhä tiedostavampia kuluttajia. Lisäksi kaikilla ei ole aikaa ja mahdollisuuksia valmistaa jouluruokaa pitkän kaavan kautta.

Äiti ja Melukylän lapset -bloggaaja, seitsemän lapsen äiti Terhi Nyykooli kertoo perinteisten laatikoiden maistuvan hänen katraalleen, mutta laatikoita ei kuitenkaan tehdä itse.

– En valmista laatikoita vaan ostan ennemmin kaupasta. Ne ovat hyväksi todettuja, ja määrällisesti niitä ei lopulta paljoa tarvitse.

Lasten toiveiden huomiointi kannattaa

Lapsilta kannattaa tiedustella etukäteen, mikä heille maistuisi joulupöydässä. Pöytään voi hankkia jokaiselle jonkin suosikkiruoan, eikä sen välttämättä tarvitse olla jouluinen. Tärkeämpää on, että lapsetkin viihtyvät pöydässä.

– Jos tiedossa on, että kukaan perheestä ei syö laatikoita ja kinkkua, niitä on turha ostaa. Toki joissain lapsiperheissä ei jouluruokia ole laisinkaan, vaan aaton juhlaruokana voi olla esimerkiksi riistaa tai pelkkiä kaloja, Mansikkamäki toteaa.

Jos jouluruokaan kaipaa vaihtelua, voi pöydän tarjoilujen teeman rakentaa esimerkiksi jonkin maan mukaan, Mansikkamäki vinkkaa.

– Voisiko meidän perheen jouluruoka olla tänä vuonna esimerkiksi italialaista?

Kaksplussan lukijoiden perheissä maistuvat perinteisten tarjottavien lisäksi muun muassa makaroni ja jättikatkaravut.

Meidän lapset toivoivat graavilohta ja jättikatkarapuja. Tänä vuonna lapset päättävät.

Tarjolla on perinteisen jouluruoan lisäksi jotakin tuttua ja turvallista, kuten pastaa.

Joulumuotilla tehtyjä lihapullia. Vinkin löysin Instagramista @kolmiokuudelle-tililtä.

Erityisellä teemalla uusia ja tuttuja makuja

Toiset hakevat vaihtelua sillä, että jouluruokia syödään vain yhtenä päivänä.

– Aatto saatetaan viettää oman perheen kesken syöden perheen juhlaruokia. Joulupäivänä mennään mummolaan perinteisempään joulupöytään. Tapaninpäivänä maistuu jo pizza ja sushi.

Terhi Nyykooli allekirjoittaa ajatuksen.

– Hirveän montaa kertaa en minä eivätkä lapset jouluruokaa jaksa. Tapaninpäivänä on ollut jo jotain ihan muuta tarjolla. Tacot ja tortillat ovat silloin hyvinkin suosittuja.

Juhlan tuntua saa muustakin kuin syömisestä

Lapset ovat monesti innokkaita kattamaan ja koristelemaan pöytää, kun heille tarjoaa siihen tilaisuuden. Jouluaaton ruokahetkeen voi suhtautua rennosti.

– Yhdessä tekeminen ja valmistautuminen juhlaan on monesti se suurempi juttu kuin itse syöminen, Mansikkamäki sanoo.

Lasten kanssa voi opetella taittelemaan jouluiset servetit kattaukseen, hakea yhdessä luonnosta koristeita juhlapöytään ja koristella koti joulun tunnelmaan.

Myös jouluherkkujen valmistaminen leipomalla on usein lapsille mieluista puuhaa ja valmistautumista jouluun.

Tutustu myös Kotilieden herkkuresepteihin:

Joulun jälkiruoat – näillä suosikkiherkuilla hurmaat juhlavieraasi

Joulun parhaat pikkuleivät

Nekut tuovat mieleen makumuistoja lapsuudesta

Leivo piparit Kotilieden parhailla resepteillä – valitse oma piparkakkusuosikkisi!

Joulukarkit – katso vinkit ja helpot joulumakeisten ohjeet!

Kaksplus etsi Turun lapsiystävälliset ravintolat ja kahvilat. Kriteereinämme olivat ravintolan puitteet ja asiakkaiden antama palaute. Hoitohuone, siistit vessat, syöttötuolit ja mahdollisuus liikkua vaunuilla olivat tärkeimpiä syitä ravintolan valintaan.

Myös ravintolan tai kahvilan asenne ratkaisee. Lapsiystävällisessä paikassa väsyneen äidin nuhjuisia vaatteita ei paheksuta, eikä lapsen itku revi työntekijöiden hermoja. Vanhempaa avustetaan ja hänen toiveitaan kuunnellaan.

Kaksplussan opas Turun lapsiystävällisten ravintoloiden tai kahviloiden etsintään on koottu turkulaisilta ravintoloilta ja lapsiperheiltä saaduista tiedoista.

Lapsiystävälliset ravintolat, Turku

Lue myös: Kaksplus suosittelee: Lapsiystävälliset ravintolat ja kahvilat Helsingissä

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 2016 ja päivitetty heinäkuussa 2021.

– Esikoiseni kanssa eli siinä harhaluulossa, että hänen kaikkiruokaisuutensa oli omaa ansiotani.

Käsitys karisi, kun Hanna sai nykyisen puolisonsa Joonas Laurilan kanssa kaksospojat. Yksi perheen lapsista on nirso, vaikka kaikkia on Hannan mukaan kohdeltu täysin samoin.

Lue myös: Hanna Gullichsen, 42, on raskaana! Kertoi tv-lähetyksessä: ”Enää ei mene läpi, että olisi pastamaha”

Oleellista on Hannan mielestä rento suhtautuminen, jos lapsi ei ole innostunut maistamaan ruokaa.

– Jos tuo stressin ruokapöytään, niin silloin lapsi ei ainakaan syö.

Ahaa-elämys syntyi, kun Hanna koki puolisonsa kanssa kokeilleensa kaikkea lahjonnasta alkaen. Ruokailun pitää ehdottomasti olla iloinen asia.

Hanna Gullichsen: ”Ruokapöydässä saa leikkiä”

Lapset kutsutaan pöytään, ei käsketä. Hanna toteaa heille ääneen, miten ihanaa on, kun ruoka on saatu valmiiksi ja on lupa kerääntyä pöydän ääreen.

– Meidän ruokapöydässämme  saa leikkiä ja pitää hauskaa. Ruokaa pitää toki kunnioittaa, mutta on ihan ok soittaa croissantilla Ranskaan.

Jos joku toteaa, että ei halua maistaa ruokaa, on Hannan mielestä parasta olla kiinnittämättä toteamukseen liikaa huomiota. Monesti lapsi onkin alkanut maistella ruokaa, kun keskitytään aluksi kuulumisien vaihtoon ja jutusteluun eikä syömiseen painosteta.

Joskus on aterioita, joilla ruoka ei jollekin yksinkertaisesti maistu. On Hannan mielestä lasta kunnioittavaa, että silloin lapsi saa jättää syömättä.

Oivallus letkeistä ruokailuhetkistä poiki Kylmä nakki -yhteisön ja saman nimisenkeittokirjan yhdessä ruokatoimittaja ja -stylisti Elina Ylitervon kanssa. Hän on niin ikään kahden lapsen äiti.

Hauska nimi kirjalle syntyi siitä itsestään: myös ruuan ammattilaiset turvautuvat lapsiarjessa kylmään nakkiin. Ja se on täysin ok.

Teos rakentuu superhelpoista resepteistä huumoria unohtamatta. Viimeisille sivuille on kasattu lasten hauskimmat ja absurdeimmat nirsoilut.

”Olen tehnyt laskelmia kaikkein hävettävimmistä viikoista.”

Kirjaa selailtuaan unohtaa syömishuolet ja päätä kiristävän lautasmallin.

Hannan mielestä lasten ravinnonsaantia kannattaa ennemmin tarkastella viikko- kuin päivätasolla. Jonakin päivänä lapselta saattaa jäädä kaikki proteiinit lautaselle, toisena vatsa täyttyy ennen kaikkea kalasta.

– Olen tehnyt laskelmia kaikkein hävettävimmistä viikoista. Silti niistäkin olen todennut, että lapset saavat kaiken tarvitsemansa.

Välipaloja Hanna varoo. Niiden hän on usein huomannut sekoittavan ateriarytmin. On siis parempi nirsoillekin lapsille siirtyä pöytään oikeasti nälkäisenä.

Perheessä kulutetaan nykyään kasviksia ja hedelmiä enemmän kuin aiemmin. Hanna tajusi, että peseminen, kuoriminen ja pilkkominen kannattaa tehdä melkein saman tien, kun on astunut kauppakassien kanssa sisälle.

Myös hävikki vähenee, kun lapset pystyvät itse hakemaan jääkaappiin asetelluista kulhoista terveellistä naposteltavaa.

– Silloin ollaan usein jo myöhässä, jos hedelmävälipalaa aletaan kuoria nälkäkiukkuiselle lapselle.

Esimerkiksi porkkanatikut säilyvät korkeassa purkissa vedessä raikkaina useamman päivän. Kukkakaalin nuputkin maistuvat, kun ne tarjoilee ovelasti.

– Laitan kulhon joko sellaiseen paikkaan, missä sen ei kuuluisi olla, ja lapset pääsevät ikään kuin salaa syömään. Se on heistä hauskaa. Tai sitten sanon, että muistakaa sitten jättää minullekin. Silloin he valpastuvat, että nyt on jotain hyvää.

Tuskallinen viikonloppulounas

Lapsiperheessä lounas tuntuu viikonloppuna tulevan eteen liian aikaisin. Aikuisesta tuntuu, että vastahan tässä syötiin aamupalaa. Taasko pitää ryhtyä laittamaan ruokaa?

Tilannetta helpottaa, jos jokin ainesosa jo valmiina, Hanna vinkkaa.

Haastatteluhetkellä puoliso Joonas on haalimassa kaupasta aineita Kylmä nakki -teoksessakin esiteltyyn tomaattikastikkeeseen. Sitä kokataan kaksinkertainen määrä, jotta siitä voi ammentaa kastiketta useammalle aterialle.

– Meillä on aina ravioleja jääkaapissa. Pelkältään ne ovat kohtuu ankea ateria, mutta tomaattikastikkeen kanssa jo ihan eri juttu.

Hanna myös usein soseuttaa kastikkeen lopuksi sauvasekoittimella. Silloin se maistuu pöydän ennakkoluuloisimmallekin.

– Soseutetun tomaattikastikkeen voi esitellä lapselle ketsuppina.

Ravintolat ja matkat – syökö lapsi mitään?

Kun viisihenkinen perhe suuntaa kesällä retkeilemään asuntoautolla, ajoneuvon jääkaappiin varataan varmoja hittejä kasviksista ja hedelmistä. Mukaan on syytä sujauttaa myös muutama välipalakeksi.

Muuten on tarkoitus päästä maistelemaan Suomen ravintolatarjontaa.

”Joku näkee paljon vaivaa ruuan valmistamiseen ja annos ei ole ilmainen.”

Ravintolassa lapsille kerrotaan vaihtoehdoista. He ovat usein valmiiksi seikkailumielellä. Sekin innostaa, että lapset pääsevät itse valitsemaan, mitä syövät.

– Yritämme sanoittaa paljon sitä, että joku näkee paljon vaivaa ruoan valmistamiseen ja annos ei ole ilmainen. Ravintolaruokaakin tulee kunnioittaa.

Hannan lapsilla on omat suosikkiravintolansa. Niissä tiedetään, mitkä ovat heidän lempiannoksensa. Ja jos ruokaa tarvitsee odottaa pitkään, on ihan ok antaa lapselle tabletti käteen.

Hän kaipaa suomalaiseen ravintolakulttuuriin enemmän ymmärrystä siitä, että lapsiasiakkaat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin aikuisetkin.

Lapset ovat harjoitelleet ravintolakäyttäytymistä pienestä pitäen. Hanna ei kuitenkaan pidä tärkeänä, että oltaisiin hiljaa.

– On kamalaa, jos joku kuvittelee, että itkevän lapsen kanssa pitää poistua paikalta. Olen käynyt ravintoloissa 20 vuotta, eikä yksikään lapsi ole minua koskaan häirinnyt.

Kasvatus

Pitääkö lautanen syödä tyhjäksi ennen jälkiruokaa? Kokki Meri-Tuuli Väntsi ottaa kantaa lasten ruokailua koskeviin väitteisiin

Lapsi

Kokki Meri-Tuuli Väntsi ei jaksa stressata ruokasuosituksista: "Meidän perheellemme suositukset eivät sellaisenaan sopineet"

Vanhemmuus

25 x parhaat ruokaraivarit uhmaiässä – se draama, kun äiti sekoitti puuroa väärään suuntaan

Lue myös: Piknik-eväät lasten makuun – 16 x helpot naposteltavat kesäretkelle

Anna.fi: Mahtavia kuorrutteita, pliisua perusjätskiä ja raatia jakava herkku – testasimme kesän 2021 uutuusjäätelöt

Kokosimme listan suolaisista, makeista ja tuoreista eväsvaihtoehdoista. Nämä eväät on helppo pakata mukaan ja nauttia pihalla ilman sen suurempia sotkuja – ja ne sopivat lasten makuun.

Suolaiset piknik-eväät

Cocktail-piirakat

Pakastealtaista löytyvät paistovalmiit piirakat ovat mainio eväs myös ulkona. Ne maistuvat kullanruskeiksi paistettuina sellaisenaan tai erilaisten höysteiden, kuten leikkeleiden, juuston, kasvisten tai tuorejuuston kanssa.

Lisäksi piirakoista löytyy, mistä valita: on gluteenitonta, pientä ja suurempaa, ruiskuorista ja vaikkapa perunapiirakkaa.

Riisi- tai maissikakut

Erilaiset riisi-, linssi- tai maissikakut ovat varma eväs esimerkiksi hellepäivinä, sillä kakkuset eivät pilaannu helposti. Myös makuvaihtoehtoja on lukuisia. Entistä ruokaisamman riisikakun saa, kun sen päälle levittää esimerkiksi hummusta, maapähkinävoita tai jotakin itsetehtyä levitettä, kuten avokadotahnaa tai tonnikala-tuorejuustosekoitusta.

Nakkipiilot

Nämä voitaikinasta ja pikkunakeista taiteltavat herkut katoavat varmasti ulkoilmassa pian parempiin suihin! Paista piilot kotona valmiiksi, ja lisää samalla höysteeksi juustoa, ketsuppia tai muita mausteita. Kokeile täytteenä vaihteeksi myös kasvisnakkeja tai käytä valmistaikinan sijaan sämpylätaikinaa, jolloin saat piiloista kevyemmän version.

Suolainen piirakka

Jos piknik-eväitä varten haluaa nähdä hieman enemmän vaivaa, näppärä käsin syötävä on myös suolainen piirakka, joka on leikattu valmiiksi annospaloiksi. Herkullisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi lohi-, kana- tai kinkkupiirakat, tai kasvisversiona esimerkiksi kirsikkatomaatteja, pinaattia ja maukasta juustoa sisältävä piirakka.

Tuoreita naposteltavia

Vesimeloni ja muut melonit

Meloni on ihanan raikas herkku lämpiminä päivinä. Hunajameloni, cantaloupemeloni tai vesimeloni on helppo leikata etukäteen sopiviksi siivuiksi, ja ne pitävät samalla myös lapsen nestetasapainosta huolta.

Viinirypäleet

Makeita, pieniä naposteltavia, jotka eivät juurikaan edes sotke. Muista valita rypäleet ilman siemeniä!

Mansikat

Ehdoton kesäinen piknik-eväs. Koska mansikkatahrat osaavat juuttua vaatteisiin tiukasti, on mansikka hyvä eväs etenkin uimareissuilla, jolloin vaatetus on vähäisempää ja vesi lähettyvillä.

Porkkana, kurkku, paprika, kukkakaali ja muut dippivihannekset

Käteviä, helposti naposteltavia eväitä ovat myös erilaiset kasvistikut, kirsikkatomaatit ja kukkakaalinnuput. Niiden kanssa sopii tietysti jokin dippi: guacamole, tsatsiki, hummus, kermaviilidippi tai jokin muu.

Makeita eväitä

Muffinit

Muffinivuokiin tehdyt pienet leivonnaiset on helppo napata mukaan ja nauttia pihalla. Itse tehtyjen muffinsien rakenne on myös usein sen verran napakka, ettei leivos juurikaan murusta.

Muffinivariaatioita löytyy laidasta laitaan, ja kesällä niihin voi helposti upottaa kauden hedelmä- ja marjasatoa: raparperia, mustikoita, vadelmia, viinimarjoja tai vaikkapa luumua.

Todellinen oikaisu on mikrottaa kotona pari mukikakkua, jotka teet tasan viidessä minuutissa alusta loppuun!

Banana bread

Baananileipä on helppo ja mehevä, makea leivonnainen, jonka saa leikattua siivuiksi leivän tapaan. Näin ollen tummuneista banaaneista loihdittava banana bread on kätevä syötävä myös ulkosalla.

Smoothie

Makea smoothie maistuu marjoilta ja hedelmiltä, ja on oikea vitamiinipommi. Ruokaisampaan smoothieen saa upotettua helposti myös esimerkiksi pähkinöitä, siemeniä, pinaattia, lehtikaalia, avokadoa ja jogurttia lähes huomaamatta. Pakkaa smoothie termariin, niin se säilyy viileänä pidempään!

Pannukakku

Myös pannukakut ovat käteviä, hieman makeampia mutta silti täyttäviä piknik-eväitä. Leivo pellillinen perinteistä tai vaikkapa Ahvenanmaan pannukakkua, ja pilko se valmiiksi käteen sopiviksi palasiksi. Voit myös paistaa pyöreitä amerikkalaisia pannukakkuja pannulla. Hillo kruunaa kokonaisuuden, mutta ilmankin pärjää vallan mainiosti!

Piknik-eväät – muistitko nämä?

Pähkinät

Kätevä naposteltava, joka auttaa nälkäkiukkuun nopeasti.

Keitetyt kananmunat

Keitetyt kananmunat kulkevat matkassa mukana helposti, mutta kovin kuumalla ilmalla ne kannattaa jättää kotiin.

Itse tehdyt kaurapatukat

Herkullisia ja helposti mukaan otettavia välipalapatukoita voi tehdä myös itse. Niihin ei tarvitse kuin kaurahiutaleita, banaania ja erilaisia kuivattuja hedelmiä tai marjoja.

Ainekset sekoitetaan keskenään ja niistä muotoillaan uunipellille litteitä pötköjä. Sen jälkeen niitä paistetaan uunissa keskitasolla 10–15 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet hiukan väriä pintaansa.

Uunimunakas

Uunissa valmistettava munakas on ruokaisa eväs ja hyvä vaihtoehto suolaiselle piirakalle. Tavallista paksumman munakkaan voi paloitella valmiiksi ja se maistuu myös kylmänä.

Suomalaislapset kuitenkin käyttävät maitotuotteita enemmän kuin suositellaan, osoittaa Dagis-tutkimus. Tutkimukseen osallistuneet 3–6-vuotiaat käyttivät keskimäärin maitovalmisteita noin 5 dl päivässä. Lisäksi maitoa saadaan ruuista ja leivonnaisista, mikä nostaa kokonaismäärää.

Voiko maitotuotteiden nauttiminen yli suositusten olla haitallista?

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti, FT Maijaliisa Erkkola on monivuotisen Dagis-tutkimushankkeen varajohtaja. Hän vastaa tutkimuksessa kerätystä ravintodatasta.

– Suosituksia huomattavasti runsaampi maitotuotteiden kulutus helposti yksipuolistaa muuta ruokavaliota, jolloin muiden ruokien sisältämät tärkeät ravintoaineet voivat jäädä saamatta, Erkkola toteaa.

Maitotuotteet edistävät terveyttä – tietyin ehdoin

Maidon rasvasta kaksi kolmasosaa on kovaa rasvaa. Erkkola kertoo, että lapset saavat 31 prosenttia tyydyttyneestä rasvasta juuri maitotuotteista, jotka siten ovat suurin yksittäinen tyydyttyneen rasvan saantilähde.

– Maito, piimä, jogurtti ja viili saisivat sisältää enintään 1 prosentin rasvaa, ja juustoista tulisi valita enintään 17 prosenttia rasvaa sisältäviä tuotteita. Juustoissa tulee valita vaihtoehto, joka sisältää vähemmän suolaa.

Maitotuotteiden sisältämät kalsium ja jodi ovat lapsen terveydelle ja normaalille kasvulle elintärkeitä. Myös D-vitamiini, jota Suomessa lisätään enemmistöön nestemäisistä maitovalmisteista, on tärkeä maidosta saatava ravintoaine.

Useat tutkimukset osoittavat, että osa suomalaislapsista ei saa ravinnostaan tarpeeksi D-vitamiinia ja rautaa. Suomessa lapsille suositellaan D-vitamiinilisää ympärivuotisesti 18 vuoden ikään saakka, mutta suositus ei kaikilla toteudu. Maitoon lisätty D-vitamiini tulee siis monille tarpeeseen. Toisaalta runsas maitotuotteiden käyttö heikentää samalla aterialla saadun raudan imeytymistä. Siksikin maidon määrä ruokajuomana on hyvä pitää kohtuullisena.

Salakavala sokeri ja kaksipiippuinen proteiini

Erkkola huomauttaa, että lasten käytetyimpiin maitovalmisteisiin on usein lisätty sokeria. Sokeroidut maitotuotteet ovatkin lasten ruokavaliossa merkittävä lisätyn sokerin lähde.

– Jopa neljännes lisätystä sokerista tulee 3–6-vuotiailla maitotuotteista, Erkkola toteaa.

Maitotuotteita valitessaan vanhemman kannattaa siis suosia paitsi vähärasvaisia, myös sokeroimattomia vaihtoehtoja.

Sen sijaan proteiinin saanti on Suomessa keskimäärin riittävää. Kauppojen hyllyt notkuvat erilaisia proteiinirahkoja, mutta lapsille runsasproteiinisia maitotuotteita ei suositella päivittäiseen käyttöön.

– Lasten liiallinen proteiinin saanti rasittaa munuaisia. Sama toki pätee aikuisiin.

Erkkola lisäksi muistuttaa, että liiallinen eläinproteiinin saanti on lapsilla yhteydessä ylipainoon.

Maitotuotteet ovat myös kestävyyskysymys

Planetaarinen ruokavalio on kasvikuntaa painottava ruokavalio, jossa korostetaan proteiinin lähteinä palkokasveja, kalaa ja pähkinöitä. Se on The Eat Lancet -komission esittämä ruokavaliomalli ihmisten terveyden takaamiseksi ympäristön kestävyyden rajoissa.

Planetaarisen ruokavalion lautasmallissa liha- ja maitotuotteet saavat huomattavasti pienemmät siivut kuin mihin Suomessa on totuttu. Dagis-tutkimus osoittaakin, että maitotuotteiden käyttö ylittää reilusti planetaarisen ruokavalion asettamat raja-arvot.

– Sekä punaisen lihan että maitotuotteiden kulutus on noin viisinkertaista planetaariseen ruokavalion tavoitteeseen verrattuna, Erkkola kertoo.

Erityistason perheterapeutti, Supernanny Suomi -ohjelmasta tuttu Pia Penttala muistuttaa, että syömään pakottaminen on huono lähestymistapa nirsoiluun. Lapsen hyvään ruokahaluun vaikuttaa ensinnäkin se, millaisen ruokailutilanteen vanhempi lapselleen luo. Tärkeintä on ennakoida ja rauhoittaa ruokailuhetket.

– On selvää, että lapsi kiinnostuu kaikesta ympärillään olevasta. Lapsi seuraa pelikoneella pelaavia ihmisiä sekä auki olevaa televisiota. Ei ole hänen vikansa, ettei hän pysty keskittymään ruokailuun hälyssä, Penttala sanoo.

Lapsi tarvitsee ruokarauhan lisäksi myös kannustusta ja palautetta ruokailustaan.

– Ollaan lähellä lasta ja tuetaan häntä. Lapsi tarvitsee kannattelua, Penttala muistuttaa.

Positiivinen rohkaisu on paikallaan, jotta lapselle ei piirry kuvaa epämiellyttävästä ja kireästä ruokailun ilmapiiristä.

– Lapselle voi jutella ruokailun lomassa, että voi miten ihanan värisisiä ruokia ja auttaa lusikkaa suuhun.

Myös vanhemman oma esimerkki tukee hyvän ruokahalun oppimista.

– Jokainen vanhempi on peili lapselle. Aina ei ole mahdollista syödä yhdessä lapsen kanssa, mutta olisi hyvä, jos ehtisi pitää yhteisen ruokailuhetken edes riittävän usein.

Uuden äärellä

Uusien makujen ja etenkin kasvisten maistelu ei ole aina helppoa pienille lapsille. Penttala muistuttaa, että ennakkoluuloinen asenne uutta kohtaan on täysin luonnollista.

– On tervettä, ettei laita suuhunsa ihan mitä tahansa. Tätäkin kannattaa lähestyä positiivisen kautta. Kaikenlaiset jännitteet ruokailuhetkessä lisäävät epäilevää asennetta.

Penttala kehottaa tekemään ruokailusta leikkisää ja tutkivaa, jopa humoristista. Silloin lapsi on avoimempi uudelle. Vanhempi voi näyttää vaikka itse ilmeillään, miltä uuden ruoan maistaminen näyttää ja tuntuu.

– Voidaan leikkiä vaikka ruokaprofessoreita ja tutkia, millaisia uudet maut ovat, ihmetellä keltaisia porkkanoita ja muita erilaisia ruokia. Uusia makuja kannattaa tutkia erityisesti muulloin kuin silloin, kun vatsa pitäisi syödä täyteen.

Kun ikää tulee lisää, lasta voi pikkuhiljaa ottaa mukaan pieniin päätöksiin. Kaikessa ei voi toimia lapsen pillin mukaan, mutta välillä on hyvä keskustella lapsen kanssa, jotta hänelle tulee tunne, että hänkin on saanut vaikuttaa ja hänenkin mielipidettään kuullaan.

– Lapsen kanssa voi suunnitella yhdessä, paljonko ruokaa lautaselle laitetaan. Lapselle voi tulla suuresta kauhallisesta sellainen olo, ettei hän selviydy siitä koskaan. Aluksi voi laittaa hiiren annoksen. Nälkä ja ruokamäärä kyllä kasvavat pikkuhiljaa.

Miten edellä mainitut löytävät tiensä ruokapöytään ja millä niitä voisi korvata?

– Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin Dagis-tutkimushankkeesta selviää, että suolaa alle kouluikäiset saavat erityisesti liharuoista, leivästä ja yllättäen myös puurosta, toteaa ravitsemustieteen tohtori Marika Laaksonen Fazerilta.

– Suomessahan on ainutlaatuista se, että voimakassuolaisuudesta pitää tuotteen kyljessä olla erikseen maininta.

Leivälle makua ja ruokaisuutta tuomaan asetellut leikkeleet ovat yksi suurista suolanlähteistä. Niistäkin kuitenkin löytyy kaupoista vähäsuolaisia vaihtoehtoja, Laaksonen vinkkaa.

Vähempisuolaisia leipiä on useita vaihtoehtoja. Mutta mitä tehdä suolalla maustetulle puurolle, joka kuuluu monen perheen aamiaiseen?

– Suolan vähentäminen kannattaa aloittaa pikkuhiljaa. Puuron voi hyvin tarjota ilman suolaa. Makua ja täyteläisyyttä siihen saa esimerkiksi keittämällä puuron kasvipohjaiseen juomaan tai lehmänmaitoon.

Päälle voi ripotella vaikkapa siemeniä tai marjoja. Myös suolaton maapähkinävoi tuo makean vivahteen, kun sitä lisää puuroon. Vähäsokerinen mehukeittokin maistuu puuron päällä.

Terveellinen välipala – leivällä muuta kuin juustoa?

”Hampurilaisen” voi loihtia vaikkapa falafel-pihvistä, avokadosta ja ripauksesta majoneesia.

Omille kummilapsilleen Laaksonen on sujauttanut leivän päälle muun muassa hummustyyppistä hernetahnaa.

–  He ottivat sen hyvin vastaan, vaikka hieman ihmettelivät, että mitä tämä on.

Juusto sen sijaan on melko tyypillinen leivänpäällinen lapsiperheissä ja lapsilla merkittävä kovan rasvan lähde.

Voisiko lehmänmaitojuuston korvata kasvispohjaiselle tuotteella?

– Monissa vegaanijuustoissa on käytetty pääasiassa kookosrasvaa, joka sekin edustaa kovaa rasvaa. Pelkästään kasvipohjaisiin juustoihin siirtymällä ei vielä vähennetä kovan rasvan määrää.

Sen sijaan markkinoilla on myös juustoja, jotka ovat ansainneet sydänmerkin. Niitä kannattaa rohkeasti testata hummus- ja pähkinälevitteiden lisäksi.

Ei stressiä ruoasta

Laaksonen muistuttaa, että lapsuusajan ravinto ja makutottumukset kulkevat ihmisen mukana pitkälle.

– Sillä on väliä, mihin makuihin totumme. Makutottumuksia voi kuitenkin muokata ja avartaa hiljalleen.

Terveydestä ei kuitenkaan kannata tehdä ainoata ohjenuoraa perheen syömiseen.

– Riittävän hyvällä pääsee pitkälle. Avainasemassa on kohtuullisen terveellinen ravinto. Lapsen ruokaympäristön olisi hyvä olla positiivinen ja joustava.

Ruoan tulisi olla ennen kaikkea mielihyvän lähde. Terveellinen välipala voi olla lisäksi hauska.

– Hedelmiä ja kasviksia voi tarjota hauskoina asetelmina. Maku ei muutu, mutta esillepano voikin ilahduttaa ja kannustaa popsimaan.

Isommat lapset voivat innostua itsekin rakentelemaan hauskoja annoksia.

Terveellinen välipala on myös aivoystävällistä

Monella vanhemmalla saattaa olla mielikuva, että erityisesti lasten välipaloilla on taipumusta olla epäterveellisiä.

Foodwestin vuoden 2018 välipalapaneelista kävi ilmi, että 87 prosenttia vanhemmista oli huolissaan sokerin määrästä välipaloissa. Otanta oli suhteellisen pieni, 304 vastaajaa, mutta antaa suuntaa, mitä vanhemmat kokevat välipaloissa ongelmaksi.

Välipalojen terveellisyyden lisäksi vanhemmille aiheuttaa välipaloissa päänvaivaa maukkaiden ja ravintoainetiheiden vaihtoehtojen keksiminen.

Millaisia välipaloja kannattaa välttää, Marika Laaksonen?

– Vähäkuituinen ja hyvin sokeripitoinen välipala ei ole hyvä vaihtoehto. Verensokeri nousee kyllä nopeasti, mutta se laskee pian, mistä seuraa kiukkua ja väsymystä.

Moisessa tilassa ei jaksa pinnistellä esimerkiksi kotitehtävien parissa. Aivoystävällinen välipala kannattaa Laaksosen mukaan koostaa pohjoismaisten ruokasuositusten mukaisesti.

Hedelmät ja pähkinät sopivat hyvin välipaloiksi. Herkullinen dippi voi syntyä cashew-pähkinöistä.

Välipalalta on hyvä löytyä jo itsessään ravintoainerikasta ja kuitupitoista täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja tai hedelmiä. Myös siemeniä ja pähkinöitä voisi olla välipaloilla enemmän tarjolla, sillä niistä saa proteiinia ja hyvälaatuista rasvaa.

Varsinkin isompien lasten, jotka kuluttavat esimerkiksi urheiluharrastuksissaan reilusti energiaa, välipala voi olla todella ruokaisa. Pienemmillä lapsilla välipalojen merkitys korostuu, koska he syövät kerralla pienempiä annoksia, Laaksonen toteaa.

Laaksonen myöntää, että mukaan otettaville, terveellisille välipaloille olisi tarvetta. Tällä hetkellä markkinoilla on muutamia välipalakeksejä sekä hedelmä- ja kasvissosepusseja, mutta muunkinlaisia eväitä kaivattaisiin.

Entä mitä ravintotohtori tuumaa välipalapatukoista, jotka saattavat sisältää toisinaan reilustikin hedelmäsokeria esimerkiksi taateleiden vuoksi?

– Hedelmistä ja marjoista koostettu välipala, esimerkiksi välipalapatukka, on aina parempi kuin puhdasta sokeria sisältävä tuote tai juotavassa muodossa oleva sokeri. Hedelmistä saa kuitenkin tärkeitä ravintoaineita.

Kasvatus

Äitibloggaajan lapsen lelut ruokapöydässä aiheuttivat äimistyttävän some-sopan - Supernanny viheltää pelin poikki

Lapsen terveys

Hammashoitajat lähestyvät isovanhempia kirjeellä – älkää tärvelkö lastenlasten hampaita

Ruoka

Miksei tätä ole aiemmin keksinyt – näin helposti lapsi onnistuu juomaan pillimehun ilman sotkua!

– Kauppiaana ja äitinä ajattelen, että kaupan käytävillä juoksenteleminen on epäkunnioittavaa muita asiakkaita kohtaan. Riskinä on myös, että tuotteita rikkoutuu. Tärkeintä on ottaa huomioon liiikuntarajoitteiset ihmiset ja ihmiset, jotka haluavat pitkän työpäivän jälkeen miettiä rauhassa päivän ostoslistaansa.

2. Saako nälkäinen lapsi syödä jo ennen kassaa?

– Minä kuulun sukupolveen, joka sai herkutella jo kaupassa. Mummo ja pappa tapasivat ostaa minulle nakit jo kauppaan tullessa ja kassalle annettiin sitten tyhjä paketti. Omat lapseni ovat nyt 6-, 15- ja 20-vuotiaat, minulla on siis jokaista kokoa yksi kappale. Myös minulla on ollut tapana punnita banaani ja syöttää se kesken kauppakierrosta lapselleni.

– Aviomieheni Sampokin on kuin kotonaan kaupassa. Hän saattaa ottaa kylmäkaapista vichy-pullon ja juoda sen ostoksia tehdessään. Kassalle annetaan sitten tyhjä pullo. Asiasta ei ole kukaan koskaan huomauttanut, vaikka tiedän, että aihe on kuuma peruna, joka herättää ihmisissä ristiriitaisia fiiliksiä. Olen varma, että tulen varmasti jatkossakin sortumaan tähän tapaan. Se on minun tapani olla kuin kotonani kaupassa.

3. Saako lapsi kiivetä kassahihnan pakkaustasolle?

– Pakkaustaso on tarkoitettu tavaroita varten, eikä lapsien kiipeilytelineeksi. Olen aina ojentanut omia lapsiani kaupoissa, jos olen nähnyt lapsen kiipeilevän ostoksille tai ruoalle tarkoitetuissa paikoissa.

– Asiakkaat eivät varmasti halua lapsen likaisia kenkiä tasolle, jolla ruokaostokset on tarkoitus kerätä ja pakata. Kysymys on jälleen kanssaihmisten kunnioittamisesta, lapsen likaiset kengät eivät kuulu lähelle toisten ihmisten ruokaa.

Minttu Kaulanen on huomannut, että kaupassa käyvät pikkulapset ottavat koronaolot todella hyvin huomioon.

4. Lasten pikkukärryt, autokärry vai lapsi ostoskärryn kyytiin?

– En nosta lasta ostoskärryjen kyytiin, sillä lapsen kenkien ei pitäisi olla lähellä elintarvikkeita. Toisaalta, jos lapsi istuu ostoskärryjen lokerikossa, kauppareissu voi sujua hyvinkin helposti ja nopeasti. Muuten kaupassa liikkuminen riippuu paljon lapsen omasta tahtotilasta.

– Jos lapsi innostuu pikkukärrystä minun on valmistauduttava siihen, että hän hylkää ne jossakin välissä ja minä joudun työntämään kahdet kärryt kassalle. Autokärryt ovat helpot, sillä niiden kanssa pääsee liikkumaan nopeammin kaupassa. Toisaalta lapsi voi helpommin kinuta erilaisia asioita, kurkotella niitä kärryistä ja hyppiä kesken pois.

Lue myös: Sampo Kaulanen on avuton uhmaikäisen edessä

5. Kaupparaivarit! Minttu Kaulanen, mitä tehdä?

– Jokainen vanhempi on varmasti kokenut lapsensa raivokohtauksen kaupassa. Ne ovat yleensä megalomaanisia raivareita, joista tulee vanhemmalle nolo olo. Lapsi tekisi mieli kantaa nopeasti kaupasta pihalle, mutta huutavan ja potkivan toppahaalareihin puetun lapsen kantaminen on helpommin sanottu kuin tehty.

– Omille lapsilleni ei raivareiden keskellä tepsinyt maanittelu tai keskustelu. Oma ratkaisuni on ollut poistua kassalle, maksaa ostokset ja lähteä ulos. Lapsi on luikkinut pian perääni, eikä ole toista kertaa järjestänyt samanlaista kohtausta kaupassa.

6. Miten lapset pärjäävät kaupassa koronan aikaan?

– Omille lapsilleni olen opettanut, että ennen kauppaan tuloa laitetaan käsidesiä tai pestään kädet. Kaupassa pidetään myös turvavälit muihin ihmisiin. Tämäkin on osa muiden ihmisten oman tilan kunnioittamista. Vaikuttaa siltä, että erityisesti pienet lapset ovat omaksuneet koronarajoitukset todella hyvin koulun ja päiväkodin kautta.

7. Kannattaako lapsia ylipäätään tuoda kauppaan?

– Kannattaa! Vaikka tilanne voi olla aikuiselle stressaava on selvää, että lapsi oppii jatkuvasti ollessaan aikuisen mukana. Samoin kuin ravintolassa käymistä, myös kaupassa käyntiä kannattaa treenata. On tärkeää, että lapsi saa neuvoja ja apua uusissa tilanteissa, kuten kaupassa.

– Hyvä idea on antaa lapselle omaa rahaa, jonka saa käyttää kaupassa. Tämä auttaa lasta ymmärtämään, minkälaisiin asioihin rahat riittävät. Lapselle on myös tärkeä hetki, kun hän saa maksaa ostoksensa omalla rahalla kassalle. Osa vanhemmista antaa jopa lapsensa näpytellä oman korttinsa tunnusluvun korttikoneeseen. On tärkeää, että lapsi oppii myös olemaan tekemisissä kauppiaiden kanssa.

Anna.fi: Minttu Kaulanen on ainoa elämäni nainen, sanoo kyläkauppias Sampo

Lue myös:

Imetys ja vauvan ruoka

Mitä aikuiset edellä: Kaupan lastenruokien hyllyssä näkyy nyt 3 isoa virtausta, joissa on kuunneltu vanhempia

Kasvatus

Kannusta lasta monenlaiseen oppimiseen – 4 vinkkiä kauppareissulle!

Perhe-elämä

Kauppias Sampo Kaulanen: Olen avuton 4-vuotiaan uhman edessä

Amerikkalaisnäyttelijä, erityisesti Frozen-elokuvien Annan roolista tunnettu Kristen Bell kertoi 5- ja 7-vuotiaiden tyttöjensä juovan alkoholitonta olutta mielellään. Kristen, 40, paljasti perheen juomapaheen Say Yes! With Carla Hall –podcastissa vaikka sanoi tietävänsä, että tästä seuraa palautevyöry. Niin kävikin.

Kristen Bellin puoliso Dax Shephard on elänyt raitista elämää jo 16 vuotta. Perheen isälle maistuu kuitenkin alkoholiton olut.

Hämmästystä Kristenin lasten luokkakavereiden vanhemmissa herätti hetki, jolloin lapset siemailivat alkoholitonta olutta etäoppitunneilla web-kameran edessä.

Kristen totesi, että ei välitä muiden vanhempien hämmästelystä, sillä kyseessä on mehunkaltainen kupliva juoma. Myös Suomessa Alkon tilastoissa näkyy, että alkoholittomat panimotuotteet ovat aivan viime vuosina kasvattaneet suosiotaan valtavasti.

Alkoholiton olut lapselle? Monessa pieni määrä alkoholia

Alkoholittomissa oluissa on nimestään huolimatta usein alkoholia. Prosenttiosuudet vaihtelevat 0,0–0,5:n välillä. Esimerkiksi vapun aikaan juotavassa simassa alkoholia on yleensä enemmänkin, noin 0,5–0,8 prosenttia.

Määrät ovat aikuisia ajatellen hyvin pieniä, mutta lapsen keholle ne kuitenkin merkitsevät.

– Alle viisivuotiaan lapsen keho ei pysty polttamaan ollenkaan alkoholia. Myös alakoululaisilla se on lähes olematonta, toteaa Arja Lyytikäinen Ruokavirastosta. Hän on ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri.

Säännölliseksi ruokajuomaksi Lyytikäinen ei alkoholitonta olutta suosittelisi ja toivoo vanhemmilta tarkkaa harkintaa. Hänen mukaansa olutta ei pidä koskaan pitää mehuna.

– Yksi riski on se, että jos lapsi mieltyy alkoholittoman oluen makuun, hän saattaa käydä itse etsimässä sitä kaapista. Varsinkaan pieni lapsi ei vielä pysty erottamaan, onko juoma varmasti alkoholiton vai onko se vanhemmalle tarkoitettu holillinen pullo.

Jos lapsi maistaa alkoholillista juomaa pienen hörppäyksen, ei siitä kannata Lyytikäisen mukaan vielä huolestua. Suurempina määrinä sillä voi olla vakavat seuraukset pienelle lapselle.

Skoolata voi vaikka lempilimsalla. Seurueessa, jossa on lapsia, tulee käyttää maltillisesti alkoholia aikuisten kesken.

Monen vanhemman mielestä ongelmallista voi olla sekin, että lapsi juo lähtökohtaisesti aikuisille tarkoitettua juomaa, vaikka siinä ei olisikaan ollenkaan alkoholia.

– Mallivaikutus ruokatottumuksissa on suuri. Voidaan miettiä, miten myönteisen kokemuksen saaminen alkoholitonta olutta juodessa vaikuttaa lapsen juomakäyttäytymiseen myöhemmin.

Simaa vain vappuna

Lyytikäisen mielestä lapsen voi antaa juoda kohtuullisen lasillisen esimerkiksi simaa juhlissa, kunhan aikuinen on tilanteessa itse ajan tasalla ja pitää huolta, että lapsi ei litki simaa liikaa.

– Yksittäinen juhlatilanne on eri asia. Ylipäätään on kuitenkin vain positiivista, että juomakulttuurissamme alkoholittomat juomat ovat yleistyneet. Niitä tulisikin aina olla tarjolla alkoholillisen lisäksi tasavertaisena vaihtoehtona ja pitää lasten sekä aikuisten juomat erillään.

Lue myös: Imetys ja alkoholi: Uskallanko imettää yhden saunasiiderin jälkeen?

Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa kävi ilmi, että 3–5-vuotiaiden perheissä syödään auliimmin tuoreita kuin kypsennettyjä kasviksia.

Yli 70 prosenttia lapsista söi raakoja vihanneksia ja hedelmiä 5–7 kertaa viikossa. Yhtä useasti kypsennettyjä kasviksia maisteli 26 prosenttia lapsista.

Tutkimukseen mahtui aivan pieni joukko niitä, ketkä söivät raakoja vihanneksia vain kerran viikossa tai harvemmin. Näitä oli  kaksi prosenttia lapsista.

Sen sijaan oli paljon tavallisempaa, että lapsi söi näin harvoin kypsennettyjä kasviksia. Kolmasosa lapsista söi kypsennettyjä kasviksia kerran viikossa tai harvemmin.

Jos mies ei syö kasviksia, ei oikein lapsikaan

Aiemmissa tutkimuksissa on tunnetusti saatu viitteitä siitä, että ennen kaikkea äidin kasvisten syönnillä on vaikutusta lapsen halukkuuteen syödä vihanneksia ja hedelmiä.

Nyt tutkijat päätyivät siihen, että äidin syöminen kyllä vaikuttaa lapsen tuoreiden ja kypsennettyjen kasvisten että marjojen ja hedelmien syömiseen. Mutta isien vaikutus lapsen syömiseen oli vahvimmillaan, mitä tulee kypsennettyihin kasviksiin.

Kun mies ei syö kasviksia, ei välttämättä päiväkoti-ikäinenkään rohkene maistella kypsennyttäjä kasviksia. Vihanneksia ei kuitenkaan tarvitse popsia otsa rypyssä. Kuva: iStock

– Tämä osoittaa, että lasten totuttaminen kasvisten syöntiin ei todellakaan ole vain äitien asia, vaan molempien vanhempien antama positiivinen malli ja rohkaisu on tärkeää, kertoo projektitutkija, ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen tiedotteessa.

Jos lapsi on hyvin ennakkoluuloinen uusia ruokia kohtaan, on erityisesti kypsennettyjen kasvisten syönti hankalaa. Isän roolia kannattaa erityisesti tällöin painottaa, jotta lapsi alkaisi maistella esimerkiksi uunissa paahdettuja tai keitettyjä kasviksia.

Tutkimuksessa verrattiin, kuka perheessä syö eniten kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Äidit söivät suhteellisesti enemmän kasviksia ja hedelmiä kuin isät ja lapset.

Isät ja lapset sen sijaan söivät vihanneksia ja hedelmiä suhteellisesti yhtä paljon.

Tyttöjen ja poikien kasvisten syönnissä ei havaittu merkittävää eroa.

Tämä toimii: anna lapselle kasviksia illalla

Jos haluaa kasvattaa jälkikasvunsa kasvisten syöntiä, kannattaa tutkimuksen mukaan satsata illalliseen. Lapset, jotka söivät illallisella kasviksia, kuluttivat tuoreita kasviksia kaiken kaikkiaan useammin ja enemmän.

Yhteiset ateriahetket eivät olleet kasvisten syömisen kannalta kuitenkaan niin merkityksellisiä kuin tutkijat olivat ounastelleet. Jos siis koko perheen yhteiset ateriat tuppaavat kaiken arkikiireen keskellä jäädä harvinaisiksi hetkiksi, ei se vielä vaikuta dramaattisesti lapsen kasvisten syöntiin.

Tutkimuksen perusteella vihanneksien, marjojen ja hedelmien syöminen on kuitenkin suomalaisissa lapsiperheissä keskimäärin vähäisempää kuin terveyden kannalta olisi suotavaa.

Lue myös: Näin myös nirso lapsi rakastuu kasviksiin! 11 herkullista ideaa

Viisihenkisellä perheellämme matkavalmistelut kestävät päiviä, mutta viimein on saavutettu hetki, kun on pärjättävä sillä mitä on mukana. Se on seikkailun alku: auto on täytetty, perhe on pakattu ja laiva on lastattu. Katseeni on päämäärätön, keveä.

Horisonttia tuijottaessani huomaan kuitenkin, että oloni on erilainen kuin ennen. Päälaelta kantapäihin aiemmin ulottunut lähdön kupliva huolettomuus on kateissa. Ensin syytän keski-ikäistymisen mukanaan tuomaa jämähtämistä.

Sitten muistan kokeneeni täyden vapauden viimeksi reissullamme pari vuotta sitten. Läsnä oli koko tämä sama perhe, mutta kuopus oli vasta viisikuinen. Hän eli kuukauden rintamaidolla ja satunnaisilla hedelmillä, ja voi pojat me olimme vapaita kulkemaan.

Tuon huolettoman auringon päälle on asettunut pilvisää. Jossain vuoden iän tietämillä selvisi, että kuopus ei siedä muutamia hyvin yleisiä ruoka-aineita. Näiden välttäminen ruokavaliossa on tärkeimpiä tehtäviämme ja silkkaa rutiinia. Mietimme tiettyjen ruoka-aineiden välttämistä aktiivisesti viitisen kertaa päivässä ja muina aikoina emme luullaksemme mieti.

Laivan pöydässä olemme juuri lounastaneet. Meillä ei jaeta, meillä on sinun ruoat, minun ja hänen. Taas yksi ateria on suoritettu. Tunnumme selvinneen. Sitten laivan tasaisessa jyskytyksessä saan kiinni siitä huolesta, joka allergiaperheissä on. Kyse on tietämisen sietämisestä.

Laskin joskus, että mokaamisen paikkoja on pari tuhatta vuodessa. Tuhatta!

Elämä on toisaalta ihan tavallista, mutta toisaalta aivot ovat tarkassa työssä lakkaamatta.

Ohje välttämisestä on periaatteessa helppo, mutta virheiden mahdollisuuksia on kaikkialla. Laskin joskus, että mokaamisen eli meidän kielellämme vahinkoaltistuksen paikkoja on pari tuhatta vuodessa. Tuhatta! Millä todennäköisyydellä ravintola sekoittaakin lisukekasvikset voisiin ja voittomiin? Entä makaronilaatikon munalliseen ja munattomaan?

Meidän mokamme ovat kuitenkin tapahtuneet omassa kodissa, vanhempien itse tekeminä. Lapsen hoitoon jättäminen ei vapauta ajattelemisen vastuusta – päinvastoin – mutta eipä kotonakaan voi hellittää. Kumpikin tavallisella ilta-aterialla sattunut vahinkoaltistus johti ensiapuun eli adrenaliinikynään, ambulanssikyytiin ja noin 12 tunnin seurantaan sairaalassa.

Kokemus oli varsinkin ensimmäisellä kerralla hirveä. Toisella se oli hirveä mutta tuttu.

Pelko jää olemaan. Se tarttuu kiinni. Ruoanlaitto ei ole enää huoletonta, sillä ikinä ei voi olla ihan varma, kaatoivatko kädet perunamuusiin juuri lehmän- vai kauramaitoa. Joskus kuvittelen, miten ruoanlaittajan kädet liikkuvat astioiden, ruoka-aineiden ja kauhojen välillä. Näen työtason ylle piirtyviä punaisia lankoja. Lusikkaan, tölkkiin, kattilankorvaan, kanteen. Meneekö lanka ikinä sekaisin?

Vahdimme niiskautuksia. Aivastus virittää meidät taajuudelle, jonka energialla pyörittäisi allergiasairaalaa.

Ravintoloissa yritämme ensin maistattaa lapselle vähän ruokaa ja odotella mahdollisia oireita, jos ne eivät vaikka tajunneet. Vahdimme niiskautuksia. Aivastus virittää meidät taajuudelle, jonka energialla pyörittäisi allergiasairaalaa. Mukanamme on aina omaa leipää vatsantäytteeksi, sillä aina ei jaksa kysellä.

Dairy products. Yes, even butter. Jo, havre är bra. Sitä oppii kysymään, sihtaamaan tekstejä, etsimään reittejä keittiöön kokin tykö. Oppii tuplatsekkaamaan puolison kanssa ja taktikoimaan kastikkeiden kanssa. Muistan senkin, kun Latviassa kysyttiin hyllyjen välissä ohikulkijalta, mikä on kananmuna latviaksi. Enää en muista, mutta sitä oli yllättävän monessa leivässä.

Lopulta kysymysten tarkoitus ei olekaan välittää tietoa vaan piirtää näkyviksi vakavuuden rajat. Harjoittelija katoaa pitkäksi aikaa takahuoneeseen. Jono kasvaa. Muut lapsemme saavat sitä mitä on, heiltä hädin tuskin kysytään. Silti en voi olla täysin varma, että puhumme samasta asiasta edes silloin kun kieli on yhteinen.

– – –

Ohitseni juoksentelee lapsia. Niin monia suita ja vatsoja. On vapautta olla ajattelematta ruokaa. Minun vapauteni on valita kahvimaitoni ja matkakohteeni. Ruotsissa kun ollaan, on kahviin tarjolla myös soijamaitoa. Se osoittautuu pahanmakuiseksi virheeksi, mutta vahinkojahan tapahtuu.

Asetelma on iänikuinen: miten pidämme tämän lapsen hengissä.

Olen alkanut ymmärtää ruoka-aineallergian kuormittavuutta vasta vahinkojen virittämän jännitteen jälkeen. Lopulta asetelma on iänikuinen: miten pidämme tämän lapsen hengissä. Vaatii uskomatonta tunneakrobatiaa vähät välittää samalla kun vähän välittää.

Meri on erisävyinen kuin taivas vaikka ei sen varmaan kuuluisi olla. Vapaus on aina ollut tuolla toisella puolen. Sinne viikingit seilasivat vuosituhat sitten. Heidänkin piti varmasti olla koko ajan tarkkana, ja silti aina on lähdetty, saavuttu perille. Mekin olemme matkalla koko jengi, liikumme eteenpäin ja pysymme pinnalla.

Toimittaja-kirjailija Aino-Mari Tuuri tarkkailee perhe-elämää ja sen muutosta kiinnostuksella – niin yhteiskunnassa kuin omalla kohdallaan. Lapsista kaksi on alakoulussa ja yksi päiväkodissa.

Lue seuraavaksi:

Lapsen allergia – nämä 5 perusasiaa on hyvä tietää

Allergialapset ry tukee allergiaperheitä

Kirjailija Aino-Mari Tuuri: Lasten kanssa elämä on täynnä rakkautta