Vuonna 2022 isät käyttivät reilun 12 prosenttia perhevapaista, mutta vuonna 2024 vastaava luku oli lähes 21 prosenttia.

Mistä tämä reipas kasvu oikein johtuu?

Innostiko perhevapaauudistus isät kotiin?

Pari vuotta sitten voimaan astuneen perhevapaauudistuksen arvellaan vaikuttaneen asiaan.

– On hyvin mahdollista, että elokuussa 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus on saanut isät käyttämään vapaita aikaisempaa runsaammin, tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen kommentoi muutosta Kelan tiedotteessa.

– Monet isät ovat käyttäneet heille uudistuksen myötä tulleen pidemmän vapaajakson ja tämä näkyy isien käyttämien päivien osuuden kasvuna, Miettinen jatkaa.

Vanhemmat voivat nykymallissa osin itse päättää, miten jakavat vapaat. Kummallakin vanhemmalla on oikeus 160 päivärahapäivään, joista toiselle voi siirtää enintään 63 päivää.

Kumpikin vanhempi voi siirtää vapaiden käyttöä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Miesten vanhempainraha keskimäärin 20 euroa suurempi

Miesten saama vanhempainpäiväraha oli vuonna 2024 keskimäärin 100 euroa päivässä, kun naisilla se oli 78 euroa. Mistä tämä iso ero johtuu?

Vanhempainpäiväraha on ansiosidonnainen etuus, ja miesten ansiotulot ovat keskimäärin hieman korkeammat kuin naisilla, Kelan tiedotteessa kerrotaan.

Yhdessä maakunnassa isät jäävät ahkerasti kotiin

Alueellisesti suuria eroja isien perhevapaiden käytössä ei Manner-Suomessa ole, mutta yksi alue erottuu koko maan tilastoista.

Ahvenanmaalla isät käyttivät vuonna 2024 jo yli neljänneksen kaikista korvatuista päivistä.

– Alueiden väliset erot ovat vähitellen kaventuneet Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ehkä tämä kertoo siitä, että isien perhevapaiden käytöstä on tullut yhä tavanomaisempaa ja väestöryhmien väliset erot ovat pienentyneet, Miettinen sanoo.

Oletko vanhempainvapaalle jäänyt isä? Millaista se oli? Kerro kokemuksistasi!

Kysyimme Takuusäätiön asiantuntijalta Hanna Siltaselta, miten vanhempi voi tukea lapsen rahan käytön opettelua eri ikävaiheissa, milloin lapselle on hyvä antaa omaa rahaa käytettäväksi ja milloin lapselle kannattaa hankkia oma pankkikortti tai verkkopankkitunnukset.

Rahataitoja opetellaan joka päivä

Rahataitoja opitaan läpi elämän, eivätkä ne ole irrallisia asioita muusta elämästä. Siksi olisikin Siltasen mukaan hyvä alkaa pohtia jo vanhemmaksi tulemisen kynnyksellä sitä, millainen oma suhde on rahaan ja mitä asioita haluaa omalle lapselleen rahasta välittää.

– Jo pieniä lapsia kiinnostaa, mitä raha on ja mistä sitä tulee. Oman haasteensa rahan hahmottamiseen tänä päivänä lapsen kannalta tuo se, että raha on nykyään diginä.

Kun lapsi haluaa kaupasta jotakin, mitä ei voi ostaa, on yleensä tilanteen rauhoituttua jälkeenpäin luontevaa jutella siitä, miksi kaikkia houkutuksia ei voi kaupoista ostaa.

– Pienellekin lapselle voi ikätasoisesti selittää, mihin vanhempien saamaa rahaa tarvitaan.

Yleensä tällaisia menoeriä ovat asuminen, ruoka, vaatteet, puhelinlaskut ja mahdolliset harrastukset. Lapselle voi kertoa, että esimerkiksi sellaiset, itsestään selviltä vaikuttavat asiat kuin vesi- ja sähkö maksavat – eli niihinkin tarvitaan rahaa.

– Kannattaa muistaa, että lapset ovat hyvin herkkiä aistimaan sitä, millä tavalla aikuiset asioista puhuvat. Raha-asioista kannattaa yrittää kertoa mahdollisimman neutraalisti, jotta lapsi ei ota murehdittavakseen mahdollisia taloushuolia.

Milloin ja miten omaa rahaa lapselle?

Pienille lapsille konkreettisin tapa havainnollistaa rahaa ovat kolikot. Lapselle voi antaa esi- ja kouluiän kynnyksellä rahaa, jolla hän saa aikuisen avulla maksaa lähikaupassa.

Lapsi voi myös kerätä omia kolikkosäästöjä esimerkiksi säästöpossuun, jonka avulla hän voi opetella sitä, että säästämällä rahan määrä kasvaa.

Vanhempi ja lapsi voivat askarrella yhdessä säästötoukan, josta väritetään aina yksi pallo eli osa toukan vartaloa, kun lapsi on saanut vaikkapa kaksi euroa possuun. Näin lapselle havainnollistuu se, kuinka paljon matkaa säästötavoitteen täyttymiseen on.

Milloin pankkikortti lapselle?

Kouluun mennessä laskutoimitusten hallinta alkaa vahvistua. Tällöin lapselle voi hankkia pankkikortin, jonka useimmat pankit myöntävät aikaisintaan 7-vuotiaalle huoltajien suostumuksella.

Asian kanssa ei kuitenkaan tarvitse hätäillä. Pankkikortti kannattaa hankkia sitten, kun lapsi pystyy muistamaan tunnuslukunsa ulkoa, pitämään sen salassa ja harjoittelemaan kortin tallessa pitämistä.

Jos perheen taloudellinen tilanne sallii, voi lapsen omalle käyttötilille siirtää sopivan määrän viikkorahaa. Näin lapsi pääsee harjoittelemaan rahan käyttämistä myös digitaalisessa muodossa nuoresta pitäen sekä vertailemaan hintoja ja suunnittelemaan ostoksia.

– Ylilyönnit ja mokailut kuuluvat rahan käyttämisen harjoitteluun, joten niistä ei kannata liikaa huolestua tai mollata lasta. On hyväkin asia, että rahan käyttö ei aina suju. Näin lapsi huomaa, että harkitsematon ostos saattaa jälkikäteen harmittaa.

Siltanen vinkkaa, että ostamista ja rahan käyttämistä voi harjoitella myös esimerkiksi lautapelien avulla.

Milloin verkkopankkitunnukset lapselle?

Verkkopankin käyttäminen ja tutkiminen avaa lapselle uuden näköalan rahan käyttöön. Riippuu pankista, milloin se sallii lapsen käyttää verkkopankkia.

Verkkopankissa lapsi voi seurata tilinsä tilannetta, tehdä tilisiirtoja ja maksaa laskuja. Tunnukset mahdollistavat myös ostosten tekemisen verkossa.

Esimerkiksi S-pankissa lapsi saa verkkopankkitunnukset 12-vuotiaana. Osuuspankissa 7–14-vuotiaille on tarjolla rajatut digipalvelut. Nordeassa puolestaan verkkopankkitunnusten hankkimiselle ei ole tiettyä ikärajaa, vaan sopiva hetki on vanhempien harkinnan varassa.

Sen sijaan e-tunnisteen, jolla voi vahvistaa kirjautumisen esimerkiksi Omakantaan, saa yleensä pankeista aikaisintaan 10–12-vuotiaalle lapselle. E-tunniste on tarpeen esimerkiksi terveystietojen tarkasteluun, sillä vanhemmat eivät voi sen ikäiseltä lapselta niitä enää katsoa omilta tunnuksiltaan ilman, että terveydenhuollon järjestelmiin tehdään tarvittavat tietojenluovutusmyönnytykset.

Lapselle on kerrottava, että verkkopankkitunnuksia ei saa antaa kenellekään, eikä niitä saa syöttää mihin vain. On myös hyvä käydä yhdessä läpi, millaisia ostoksia lapsi saa tehdä verkossa.

Lapsilla on esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan mahdollisuus tehdä ilman huoltajan suostumusta vain heille tavanomaisia ja vähämerkityksellisiä ostoksia.

Jos lapsi tekee jonkin merkittävän ostoksen ilman huoltajan lupaa, vanhempi voi pyytää myyjältä kaupan purkamista. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan.

Kerro lapselle, että meitä houkutellaan jatkuvaan ostamiseen

Siltasen mukaan lapsen ja nuorenkin kanssa on tärkeää käydä yhdessä läpi sitä, että meitä houkutellaan kuluttamaan monenlaisin keinoin.

Esimerkiksi verkossa ja televisiossa näytetään mainoksia siksi, että ihmiset saataisiin ostamaan mahdollisimman paljon. Sama pätee muuhun mainontaan.

Myös kaupoissa ja kauppakeskuksissa tuotteita asetellaan siten, että ne olisivat mahdollisimman houkuttelevasti tarjolla.

Ostamista pohtiessa kannattaa yleensä ottaa tuumaustaukoa ja pohtia ainakin yö yli, haluaako todella hankkia kyseisen asian.

Noin joka yhdeksäs lapsi elää pienituloisessa perheessä, jossa rahat ovat tiukilla.

Siltanen toivoo, että myös hyvätuloisissa perheissä keskusteltaisiin lasten kanssa siitä, että hankinnat ja ostokset eivät määrittele ihmisen arvoa. Näin lapset voivat kohdata ymmärtäväisemmin ne, joilla ei ehkä ole mahdollisuuksia samaan kuin omassa perheessä.

Raha-asioihin liittyvät vaikeudet aiheuttavat monesti vaikeaa häpeää, minkä Siltanenkin on kohdannut työssään.

– Lapselle kannattaa kertoa, että jos rahan kanssa tulisi hankaluuksia, niistä kannattaa aina kertoa aikuiselle mahdollisimman pian. Silloin ongelmaan on helpompi saada apua ja omakin olo kevenee.

Vanhemman kannattaa muistaa neuvon avun pyytämisestä koskevan myös itseään.

– Rohkaisen myös vanhempia hakemaan apua ja tukea tilanteeseen, jos perheessä on talousvaikeuksia. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi Takuusäätiön neuvontaan tai Oikeuspalvelutoimiston talous- ja velkaneuvontaan.  

Budjetointia voi harjoitella jo lapsena

Säästötoukasta seuraava askel voi jo olla harkitumpi taulukko tai budjetointisovellus, jolla lapsi tai nuori voi opetella seuraamaan sitä, mihin omat rahat kuluvat.

Omien tulojen ja menojen seuraaminen on avain taloudenhallintaan ja siihen, että rahaa jäisi myös säästöön.

Siltanen vinkkaa, että muun muassa Takuusäätiön sivuilta löytyy budjetointiin apuvälineitä.

Nuoren kanssa voi jo puhua siitäkin, että kun täysi-ikäisyys koittaa, on oltava tarkkana erilaisten osamaksujen ja laskulle ostamisten kanssa, sillä ne tulevat joka tapauksessa maksettavaksi.

Myös maksuhäiriömerkinnöistä ja ulosotoista kannattaa kertoa hyvissä ajoin, sillä nuorelle voi joskus tulla hänelle itselleen osoitettuja laskuja. Laskut on maksettava ajallaan tai anottava eräpäivän siirtoa.

Raha-asioista ei kuitenkaan kannata Siltasen mukaan tehdä mörköä – välillä ne ovat paremmalla tolalla, välillä heikommalla. Näin on suurimmalla osalla ihmisistä.

Kysyimme lukijoilta, mikä on sopiva määrä viikkorahaa suhteutettuna lapsen ikään. Tiedustelimme myös, tarvitseeko lapsen tehdä viikkorahaa saadakseen kotitöitä.

Ei viikkorahaa päivähoitoikäisille

Vastaajat olivat lähes yhtä mieltä siitä, että alle kouluikäinen ei tarvitse viikkorahaa. Näin vastasi 73 prosenttia.

Ne, joiden mielestä alle kouluikäiselle kannattaisi maksaa viikkorahaa, pitivät sopivana summana 1–5 euroa. Joukkoon mahtui muutama vastaaja, joiden mielestä kohtuullinen määrä oli 5–10 euroa.

Alle kouluikäiset liikkuvat harvemmin yksin, joten se saattaa olla syy, miksi heidän kohdallaan ei nähdä tarvetta viikkorahalle.

Alakoululaiselle viikkoraha on tarpeen

Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että alakouluikäinen lapsi tarvitsee viikkorahaa. Sopivimpana summana pidettiin 1–5 euroa.

Noin 34 prosenttia vastaajista piti tämän ikäiselle lapselle sopivana hieman suurempaan summaa, 5–10 euroa.

Kuitenkin 14 prosenttia vastaajista totesi, että heidän mielestään alakoululainen ei tarvitse ollenkaan viikkorahaa.

Esimerkiksi Takuusäätiö suosittaa, että mikäli perheen taloudellinen tilanne sallii, on hyvä, että lapsi alkaa opetella oman rahan käyttöä pienillä summilla suunnilleen siinä iässä, kun siirtyy kouluun.

Ylilyönneiltä ei tässä kohtaa usein voi välttyä, mutta nekin harjaannuttavat taloustaitoja, kun lapsi huomaa, että kannattaa miettiä tarkasti, mihin rahansa käyttää.

Teinille viikkorahaa vähintään 10 euroa viikossa

Noin 45 prosenttia vastaajista totesi, että yläkouluikäiselle tulisi maksaa viikkorahaa 10–20 euroa viikossa. 27 prosenttia oli 5–10 euron kannalla.

20 prosenttia kannatti 20–40 euroa viikossa.

Yläkouluikäiselle sopivaa summaa pohtiessa kannattaa huomioida se, mitä yläkouluikäisen on tarkoitus viikkorahalla hankkia.

Jos ajatuksena on, että nuori ostaa viikkorahalla vaatteet, kengät ja välipalat sekä maksaa esimerkiksi julkisen liikenteen liput ja puhelinlaskun, tämä on tärkeää huomioida viikkorahan suuruudessa.

Viikkorahataulukko eri-ikäisille lapsille

Jotta saa viikkorahaa, on tehtävä kotitöitä

Noin 63 prosenttia vastaajista totesi, että kotitöiden tekeminen on edellytys sille, että perheessä maksetaan viikkorahaa lapselle.

30 prosenttia kertoi, että viikkorahaa maksetaan joka tapauksessa, mutta oletuksena on, että lapsi tai nuori osallistuu perheen kotitöihin.

Tiukka taloustilanne perheessä ymmärrettävästi lietsoo riitelyä, mutta rahan riittämättömyys ei ole ainoa kiistakapula. Kuten Anna-lehdessä osuvasti kiteytetään: kun riidellään rahasta, samalla riidellään myös tasa-arvon toteutumisesta, sitoutumisesta ja toisen kunnioittamisesta.

Usein rahariitojen syynä on puutteellinen kommunikaatio. Miten rahasta siis tulisi keskustella kumppanin kanssa, jotta riitelyltä vältyttäisiin?

Listasimme Psychology Today -lehteä mukaillen viisi yleistä virhettä, jotka helposti johtavat tunteiden kuumenemiseen raha-asioissa. Alkuperäisen, englannin kielellä julkaistun artikkelin voi lukea täältä.

1. Pariskunnat eivät puhu rahasta

Kun raha-asioita ei rohkene ottamaan puheeksi arjessa, rahaan liittyvät tunteet kasautuvat ja lopulta leimahtavat. Puhumattomuudella ehkä pyritään välttämään konflikteja, mutta tosiasiassa se on vain polttoainetta erimielisyyksille.

Jos spontaani raha-asioiden esille ottaminen tuntuu vaikealta, kumppanin kanssa voi esimerkiksi pitää viikoittaisen keskustelutuokion, jolloin käydään rahatilannetta läpi.

2. Rahan ei ymmärretä herättävän tunteita

Rahasta keskusteleminen ei ole pelkkää numeroiden sovittelua yhteen. Rahaan liittyvät tunteet ja asenteet kertovat kumppaneiden taustasta, arvomaailmasta ja tavoitteista. Jos niissä ilmenee selvittämättömiä ristiriitoja, perheen taloudesta alkanut keskustelu voi johtaa jostain toisesta aiheesta riitelemiseen.

Joskus parisuhteessa onkin paikallaan käydä arvokeskustelu, jossa molemmat saavat kertoa suhtautumisestaan rahaan. Kuulluksi tuleminen ja toisen ajattelutavan ymmärtäminen ehkäisevät rahariitoja tulevaisuudessa.

3. Luvut ovat pimennossa

On tärkeää, että puolisot tietävät toistensa tulot, velat ja menot – mieluummin melko hyvin kuin suurin piirtein. Erään Danske Bankin toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan lähes joka kymmenes tuntee puolisonsa kuukausitulot huonosti.

Kumppaneiden kannattaa siis kertoa toisilleen taloustilanteestaan rehellisesti ja avoimesti, koska se helpottaa perheen talouden hallintaa.

4. Kumpikaan ei ilmaise, mitä oikeasti haluaa

Parisuhteen toinen osapuoli haluaa ehkä säästää, toinen käyttää rahat matkusteluun. Jos näistä toiveista ei kommunikoida rehellisesti, puhumattomuus luo hedelmällistä kasvualustaa riidoille.

Lääke tämän välttämiseksi on yksinkertainen. Puolisoiden kannattaa keskustella toiveistaan ja prioriteeteistaan rahankäytössä, jolloin aitojen kompromissien tekeminen helpottuu ja katkeruuden tunne vähenee.

5. Yhteiset tavoitteet puuttuvat

Talousasioiden järjestelystä on syytä sopia selkeästi. Jos parisuhteessa ei ole käyty kunnon keskustelua siitä, millaisilla osuuksilla puolisot osallistuvat laskujen maksamiseen tai mitä varten yhteistä rahaa säästetään, toisen osapuolen näkemykset voivat tulla täytenä yllätyksenä ja aiheuttaa eripuraa.

Rahasta puhuminen voi vaatia totuttelua, mutta lopputulos palkitaan. Avoin keskustelu rahasta voi lisätä puolisoiden välistä luottamusta ja kunnioitusta. Parhaimmillaan rahapuhe vahvistaakin paitsi perheen taloutta myös parisuhdetta.

Lähde: Psychology Today

Vanhemmat voivat tahallisesti laiminlyödä lapsen perustarpeista huolehtimisen, kohdella perheen lapsia eriarvoisesti, toimia huolimattomasti lapsen raha-asioiden hoidossa tai käyttää lasta taloudellisesti hyväksi esimerkiksi ottamalla velkaa lapsensa nimiin.

Viides taloudellisen väkivallan muoto liittyy pääasiassa kouluun tai vapaa-aikaan. Lapselta voidaan esimerkiksi varastaa tai häntä voidaan painostaa varastamaan.

Turun yliopiston tutkijat Anniina Kaittila, Mia Hakovirta ja Jarno Tuominen sekä Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tutkija Heini Kainulainen katsovat, että lapsiin kohdistuva taloudellinen väkivalta on jäänyt Suomessa liian vähälle huomiolle.

Tutkimusryhmän mukaan tarvitaan vielä lisätietoa siitä, miten yleistä lapsiin kohdistuva taloudellinen väkivalta on, miten se ilmenee ja millaista apua lapset ja perheet tarvitsisivat selviytyäkseen.

Myös yhteiskunnan vastuulla

Tutkijat tiedostavat, että vanhempien toiminnan taustalla voivat piillä perheen kokemat talousvaikeudet.

– Kyse voi olla pikemminkin yhteiskuntapolitiikan seurauksista, jotka tuottavat tai ylläpitävät köyhyyttä. Lapsiin kohdistuu rakenteellista välinpitämättömyyttä, jos yhteiskunta ei kykene poistamaan lasten köyhyyttä, toteaa Mia Hakovirta Turun yliopiston tiedotteessa.

Hakovirta lisää, että vanhemmilla voi olla myös osaamattomuutta tai voimattomuutta lapsesta huolehtimiseen. Tällöin Hakovirran mukaan on yhteiskunnan tehtävä suojella lasta ja tarjota tukea vanhemmille.

Tutkijat ehdottavatkin lapsiin kohdistuvan väkivallan kartoittamiseksi omaa työvälinettä, jota käytettäisiin lasten kanssa tehtävässä psykososiaalisessa työssä.

Normaalin ja väkivallan raja

Erikoistutkija Anniina Kaittila kertoo tiedotteessa, että taloudellisella väkivallalla voi olla pitkäkestoisia seurauksia lapselle. Lapsi voi esimerkiksi velkaantua vanhempien väärinkäytösten seurauksena.

– Se [taloudellinen väkivalta] myös aiheuttaa haavoittavan kokemuksen, erityisesti silloin, kun väärinkäyttäjänä on lapselle läheinen henkilö, Kaittila toteaa.

Tutkijat kuitenkin tähdentävät, että lapsen taloudellisten resurssien valvonta ja rajoittaminen ei ole lapselle haitallista. Tällaista normaalia toimintaa ei tule käsitellä väkivaltana.

Euromääräisesti kasvu ei päätä huimaa. Täysimääräinen elatustuki on vuoden 2025 alusta alkaen jokaisesta lapsesta 198,13 euroa kuukaudessa, kun se on vuonna 2024 ollut 196,02 euroa kuukaudessa. Elatustuki suurenee siis 2,11 euroa kuukaudessa.

Kela ottaa indeksikorotukset elatustuen maksussa automaattisesti huomioon. Sen sijaan elatusvelvollisen, joka maksaa elatusapua, on huomioitava itse, että maksaa elatusavun oikean suuruisena. Elinkustannusindeksin nousu suurentaa myös elatusapua.

Elatusavun määrän laskukaava on seuraava: elatusavun määrä vuonna 2024 × (2343 : 2318) = elatusavun määrä vuonna 2025. Elatusvelvollisen pitää siis maksaa elatusapua tammikuusta 2025 alkaen noin 1,08 prosenttia enemmän.

Elatustuki 2025: Elatusapuvelvollisen maksuvapautukseen muutoksia

Jos Kela maksaa elatustukea sen perusteella, että elatusvelvollinen on jättänyt vahvistetun elatusavun maksamatta, elatusvelvollinen voi tarkistaa uuden elatusavun määrän OmaKelasta viimeistään tammikuun 2025 alussa.

Jos Kelan maksama elatustuki perustuu ulkomailla vahvistettuun elatusapuun, elatustuen saajan täytyy itse ilmoittaa Kelaan mahdollisista elatusavun määrän muutoksista.

Myös elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat vuonna 2025. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1338,86 euroa kuukaudessa. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 334,72 euroa kuukaudessa. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki.

Elatussopimuksen sisältö kannattaakin aina tarkistaa pikimmiten, jos elatusapuvelvollisen tuloissa tapahtuu muutos – erityisesti, jos tulot pienenevät. Jos elatusapuvelvollinen ei kykene maksamaan elatusapua, voi sitä saanut vanhempi hakea Kelasta elatustukea. Silloin elatusapua maksava vanhemmalle alkaa kertyä velkaa Kelalle.

Lähde: Kela

Varatuomari Olli-Matti Korhonen työskentelee Lakitoimisto Takaisinperinnässä ja auttaa pikavippikierteeseen joutuneita. Hän haluaa kumota tämän yleisen harhaluulon siitä, ketkä ovat taipuvaisia ottamaan pikavippejä.

Korhonen toivoo, että kyseiset henkilöt saisivat apua jo ennen kuin pikavipit alkavat näyttää heidän silmissään ainoalta vaihtoehdolta. Pikavippikin kun on yleensä laina, joka ei lyhene valtavien korkojen vuoksi.

Lakitoimiston teettämässä kyselytutkimuksessa, johon vastasi 765 ylivelkaantunutta ihmistä, vahvistui se, minkä Korhonen oli kohtaamisissaan asiakkaiden kanssa havainnut.

Ylivelkaantuneista 53 prosenttia onkin naisia, joista hyvin monilla on lapsia.

Äidit ottavat pikavippejä maksaakseen muita lainoja

Tyypillinen pikavipin ottaja on 37-vuotias nainen, jolla on ammattikoulutus, kokopäivätyö ja jonka bruttotulot ovat on noin 2700 euroa kuukaudessa.

Lisäksi hän on usein ulosoton asiakas ja pikavipin lisäksi hänellä on tavallisimmin luottokorttivelkaa.

Pikavipeillä yritetään yleensä kuitata arjen menoja. Kyselytutkimuksessa yleisin pikavipin ottamiseen ilmoitettu syy oli, että laina on otettu muiden velkojen lyhentämiseen. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi luottokorttivelat ja osamaksut.

Asumiskuluihin pikavipin oli ottanut 47 prosenttia vastaajista, kun taas ruokakulujen kattamiseen sen oli ottanut 43 prosenttia. Terveyskuluihin, kuten lääkkeisiin, pikavipin oli ottanut 17 prosenttia vastaajista.

– Tämä jos mikä on masentavaa. Pikavipin ottaneelle on saatettu todeta sosiaalitoimessa, ettei häntä auteta rahallisesti, joten hän päätyy ottamaan pikavipin. Kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma, Korhonen sanoo.

Talousvaikeuksien aiheuttama häpeä on usein kaiken nielevä. Korhosen kokemuksen mukaan ihmiset syyllistävät ankarasti itseään, vaikka usein kierre on alkanut yhdestä pikavipistä, jonka ihminen on toiveikkaasti kuvitellut pystyvänsä maksamaan takaisin.

– Nämä ihmiset ovat saattaneet kituuttaa vuosia velkakierteessä. He eivät ole reppanoita. He ovat ennen kaikkea tsemppareita.

Terveysongelmat ja erot ovat yleisiä syitä pikavipeille

Pikavipin aiheuttamaan velkakierteeseen voi joutua monesta syystä. Kyselyn mukaan yleisin syy oli oma terveysongelma. Näin oli 42 prosentilla vastaajista. Eron vuoksi pikavipin oli ottanut 40 prosenttia vastanneista.

Erityisesti naisten kohdalla ero oli usein johtanut pikavippien ottoon ja sitä kautta ylivelkaantumiseen.

Uhkapeliongelma oli kolmanneksi yleisin syy. Sen mainitsi 32 prosenttia vastaajista. Korhosen kokemuksen mukaan peliongelma on yleisimpi syy miehillä kuin naisilla.

30 prosenttia vastanneista kertoi ottaneensa pikavipin työttömyyden vuoksi. Se oli neljänneksi yleisin syy pikavippien käyttämiselle.

Kyselyssä tiedusteltiin myös muun muassa sitä, kuinka suuri on yksittäinen suurin pikavippi, jonka vastaaja on ottanut. Yleisin vastaus oli 2000–3000 euroa. Sen verran pikalainaa oli ottanut 33 prosenttia vastaajista.

Toiseksi yleisin summa oli 3001–5000 euroa ja sen oli ottanut 20 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi yleisin oli 5001–10 000 euroa, jonka oli ottanut 26 prosenttia vastaajista.

Korhonen muistuttaa, että vaikka lainasumma itsessään ei vielä keikauttaisi taloutta, ovat korot yleensä kolminkertaiset lainattuun pääomaan nähden. Jos perintäyhtiö vielä ostaa lainan, sen määrä lisääntyy perintäkuluilla.

Usein velkasopimukset on laadittu hähmäisesti ja tarkoituksella niin, että yhtiö käärii mahdollisimman isot voitot yksilön hädästä piittaamatta.

Pikavippejä myöntävät yhtiöt rikkovat usein lakia

Häpeän lisäksi avun hakemista velkakierteeseen vaikeuttaa se, että velkaantunutta usein pelottaa vastapuolella oleva iso konserni, jonka kanssa pitäisi lähteä neuvottelemaan järkevämmästä maksusuunnitelmasta.

Korhonen on valitettavan usein törmännyt siihen, että jos velallinen on yrittänyt neuvotella, häntä on höynäytetty uudelleen. Joskus myös jo kerran maksettua velkaa on alettu periä uudelleen.

– Pikavippejä ottanut ihminen kokee, että velkavankeus on kuin elinkautinen rangaistus. Haluan kuitenkin muistuttaa, että toivoa on aina.

Talousneuvonnasta ei aina ole apua pahimmassa pikavippikierteessä. Sen sijaan lakiteitse oikeuden hakeminen saattaa olla yllättävän toimivaa.

Korhosen mukaan lainoja myöntävät pikavippiyhtiöt tietävät rikkovansa lakia. Vähemmistö kuitenkin alkaa hakea oikeutta itselleen juristien avustuksella, joten lain rikkominen ei ole yhtiölle tappiollista. Lisäksi ne eivät saa sanktioita, vaan joutuvat yleensä vain palauttamaan asiakkailtaan viemänsä rahat.

Siksi lakeja pitäisi Korhosen mukaan kiristää, jotta yhtiöt eivät pääsisi toimimaan näin härskisti ja aiheuttamaan valtavaa kärsimystä – pahimmillaan myös perheen lapsille.

– Haluan herättää keskustelua siitä, kuka viime kädessä maksaa selkänahastaan ahneiden yhtiöiden vedätyksen.

Toisinaan ulkoministerin tehtävät on kuitenkin laitettava perheen edelle.

Elina kertoo Anna-lehdelle, että hänen Helsingin-kodissaan juhlittiin lapsen syntymäpäiviä 7. lokakuuta. Silloin myös Hamas hyökkäsi Israeliin, ja samana viikonloppuna Itämeressä vaurioitettiin kaasuputkea ja telekaapeleita. Viikonloppusuunnitelmat menivät uusiksi.

Tehtävä ulkoministerinä onkin opettanut arvostamaan nykyhetkeä.

– Nautitaan nyt vaikka tästä mukavasta hetkestä, sillä se voi keskeytyä milloin tahansa.

Työ vie ministeriä luonnollisesti myös paljon ulkomaille. Silloin lastenhoidossa auttaa muun muassa Elinan äiti Leena Valtonen sekä ystävät.

Äitiys on kuitenkin Elinan elämässä kaikki kaikessa. Perhettään hän hemmottelee ehtiessään laittamalla ruokaa, sillä kokkaaminen on Elinan intohimo.

– Lapset antavat välillä palautetta, että miksi en voi laittaa ihan vain normi siskonmakkarakeittoa.

Lue lisää Elinan elämästä ulkoministerinä Anna-lehden numerosta 48/2024 tai verkosta Anna.fi.

Näin kävi juontaja ja näyttelijä Jani Toivolalle, jonka rahavaikeudet olivat kestäneet kymmenen vuotta ennen kuin hän uskalsi puhua niistä ensimmäisen kerran. Isäksi tuleminen sai Janin tarttumaan härkää sarvista, vaikka häntä pelotti.

– Mietin, miten olen voinut ajautua tällaiseen tilanteeseen, jossa vastuullani on toisen ihmisen elämä ja hänestä huolehtiminen. Lopulta se oli aika impulsiivinen hetki, kun päätin, että en jaksa kantaa salaisuutta. Otin puhelimen, soitin ystävälle ja kysyin, voidaanko mennä kahville. On asia, josta haluaisin puhua, Jani kertoo Lakitoimisto Takaisinperinnän järjestämässä mediatilaisuudessa.

Vain tunti myöhemmin Jani ja hänen ystävänsä istuivat kahvilassa ja pohtivat, mistä Jani voisi ensimmäisenä hakea apua. Jani kokee, että taakka keveni ainakin puolella, kun hän uskalsi ensimmäisen kerran avata suunsa.

– Tärkein viesti oli se, että kukaan ei hylkää. Kaikki sanoivat eri tavoin, että olen heille edelleen se sama ihminen ja minulla on arvoni ja että meille kaikille tapahtuu erilaisia asioita.

Puheenvuoron tarkoituksena oli avata pikavippikierteeseen joutuneen yksilön kokemusta, jossa harmittavan usein ovat vastakkain vaikeuksissa räpiköivä yksityishenkilö ja kansainvälinen, suuri konserni, joka monesti rikkoo lakia.

”Oli vain jatkettava säätämistä yksin”

Velkaantumiskierre alkoi Janilla noin 24-vuotiaana, kun hän pääsi televisioon juontamaan Idolsia. Rahaa tuli yhtäkkiä paljon, mutta Jani koki, ettei rahaneuvojen kysyminen ollut luonteva puheenaihe.

Myös mielenterveyden haasteet, tunne siitä, että ei kelpaa ja taipumus addiktoitumiseen vauhdittivat Janin mukaan rahavaikeuksia.

Jani tunnistaa monta kohtaa, jossa kierteen olisi voinut pysäyttää. Häpeä oli kuitenkin niin iso, että hän päätti yrittää paikata talouttaan pikavipeillä. Se kasvatti entisestään häpeää, kun Jani huomasi, että ratkaisu ei ollut kestävä.

– Oli vain jatkettava säätämistä yksin.

Jani pohtii, että raha-asiat ovat erittäin arka asia.

– Olen muillakin tavoilla mokannut elämässä, mutta silloin olen uskaltanut puhua asiasta läheisilleni.

Lapselleen Jani pyrkii opettamaan järkevää suhdetta rahaan

Jani kertoo kiinnittävänsä tänä päivänä paljon huomiota siihen, miten hän puhuu rahasta ja hankinnoista lapselleen.

Hän panostaa siihen, että tukee lapsen ymmärrystä siitä, mitä raha on ja mistä se tulee. Milloin asioita on mahdollista hankkia ja milloin kannattaa tutkailla, voiko hankintaa siirtää tai tarvitseeko sitä oikeasti?

– Tämä ei ole aina helppoa 10-vuotiaan kanssa, kun maailma on täynnä mahdollisuuksia.

Jani kertoo huomaavansa, että lapsi vertaa heitä toisiin perheisiin ja pohtii, miksi he eivät ole käyneet matkalla vuoteen, mutta joku toinen on käynyt matkalla kolme kertaa vuoden aikana.

Kun postiluukusta tipahtaa kirje tai meiliin saapuu jokin raha-asioita koskeva sähköposti, Jani säpsähtää. Nykyään hän kuitenkin avaa sen heti, jotta tilanne pysyy hallinnassa.

Jani kokee olevansa etuoikeutettu, sillä vaikka hänen on lyhennettävä velkojaan, on hänellä kuitenkin työ, joka sen mahdollistaa.

Velkojen lyhentäminen ei myöskään enää ole sitä, että vain korot lyhenisivät.

– Olen tilanteessa, jossa voi katsoa kohti päätepistettä, mikä tuntuu uskomattomalta. Jokunen vuosi ajattelin, että sellaista päätepistettä ei koskaan tule.

Jos maksupäivä on viikonloppuna, pyhäpäivänä tai näiden jälkeisenä päivänä, kuten maanantaina, lapsilisä maksetaan edeltävänä pankkipäivänä.

Lapsilisä 2025 – katso maksupäivät

Vuonna 2025 lapsilisän maksupäivät ovat:

Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista.

Lapsilisään on myös mahdollista saada yksinhuoltajakorotus, jos lapsilisää hakeva vanhempi ei ole avio- tai avoliitossa. Yksinhuoltajakorotuksen voi saada, vaikka lapsen vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus.

Uusperheen perustamisen jälkeen yksinhuoltajakorotusta ei voi saada, koska tilanne vastaa tällöin Kelan näkökulmasta avo- tai avioliittoa.

Lapsilisän määrä 2025

Lapsilisiin ei ole tulossa korotuksia vuonna 2025.

Lapsilisä määräytyy perheen lapsiluvun mukaan. Alle kolmevuotiaista lapsista maksetaan perusosan lisäksi 26 euroa kuukaudessa.

Alle kolmevuotiaiden lisää maksetaan sen kuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi täyttää kolme vuotta.

Ahvenanmaalla lapsilisää rahoittaa Ahvenanmaan maakuntahallitus. Lisä on suurempi kuin mantereella. Esimerkiksi yhdestä lapsesta Ahvenanmaalla maksetaan lapsilisää 110 euroa kuukaudessa.

Lapsilisän maksaminen alkaa lapsen syntymäpäivästä katsottuna seuraavan kuukauden alusta.

Lapsilisän määrään ei vaikuta perheen omaisuus tai varallisuus. Lapsilisä on verotonta tuloa.

Lapsen on kuitenkin asuttava vakituisesti Suomessa, jotta hänestä myönnetään lapsilisää. Jos perhe muuttaa ulkomaille vakituisesti, lapsilisän maksaminen lakkaa.

Lapsilisä 2025 maksetaan yleensä lapsen äidille, isälle tai muulle huoltajalle. Lapsilisää voi myös hakea muu henkilö, joka on vastuussa lapsen hoidosta.

Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi tai kunta voi myös tietyissä tilanteissa vaatia vanhemmalle myönnetyn lapsilisän maksamista itselleen.

Lähde: Kela

Huvittuneena vauvan äärettömän tarkasta vaistosta Kai alkoi pohtia, että vauvoilla on takuulla salaliitto. Ehkä he jopa koulivat toisiaan salaa yöllisissä kokoontumisissa, kun vanhempien silmä välttää.

Mielikuvitukselliset visiot eivät ole Kai Vainiomäelle poikkeus, sillä hän käsikirjoittaa työkseen Disney-sarjakuvia, kuten Aku Ankkaa. Suomessa on vain kourallinen henkilöitä, jotka ovat päässeet tekemään työkseen samaa.

Tuohon pieneen joukkoon kuuluu myös Kain pikkuveli Ken Vainiomäki, 39, joka tosin toimii käsikirjoittamisen sijaan piirtäjänä.

Ken allekirjoitti Kain ajatukset vauvojen salaliitosta – olihan hän huomannut veljensä lapsia hoitaessaan, millaisia yllätyksiä vauvat saattoivat järjestää.

Vauvakoulu tuli lasten leikkeihin

Parivaljakko alkoi yhdessä suunnitella lastenkirjaa. Tilanne oli molemmille tuttu, sillä he ovat aikuisiällä tehneet paljon töitä yhdessä.

Lapsuudesta Kai muistaa, miten piirtämisestä kiinnostuneen veljessarjan kuopus Ken oli todennut jo hyvin pienenä, että hänestä tulee aikuisena sarjakuvapiirtäjä.

Ken ja Kai piirsivätkin välillä yhdessä hahmoja jo lapsena.

– Toinen piirsi hahmolle yhden silmän, josta toinen sitten jatkoi piirtämällä toisen, Ken muistelee.

Aikuisina veljekset pääsivät jälleen piirtämään yhdessä. Tällä kertaa tarinan pääosassa ovat vauvat ja lapset. Sarjakuvakirja Vauvakoulu – Vauvojen suuri salaliitto on tarkoitus kiehtoa niin lapsia kuin aikuisia.

Ensimmäisen version valmistuttua Kai luki kirjaa omille lapsilleen. Kain ensimmäisessä lastenkirjassa seikkailleet eläimet eivät olleet temmanneet jälkikasvua mukaansa, mutta Vauvakoulun kanssa kävi toisin: lapset innostuivat niin, että kirjan tapahtumat alkoivat näkyä myös heidän leikeissään.

Vauvojen hankalilla puolilla on yllättävä syy?

”Pissaa, kakkaa, oksenna, ole hankala, ole venkula. Pissaa, kakkaa, oksenna, ole hankala, syö pompula.” Näin kuuluu kirjassa vauvojen opettelema laulu, jonka isosisko Emilia on saanut selville.

Hän on yöllä havahtunut vauvan liikkeisiin ja seurannut Elmeri-pienokaista vauvakoulun salaiseen tapaamiseen.

Teoksessa Emilia kertoo vanhemmilleen näkemästään ja siitä kaikesta, mikä selittää Elmerin käytöstä: Elmerihän on vauvakoulun mielestä oikea mallivauva herkän heräämisen taidollaan!

Kirjassa Elmeri pissaa isänsä silmään vaipanvaihtohetkellä ja venkoilee hoitopöydällä, minkä kuvaamisesta Ken on saanut erityisen paljon kiitosta. Kuvista välittyy vauvojen määrätietoinen toiminta ja sen yllätyksellisyys, mutta myös lämmin katse, jolla teos tarkastelee poikkeuksellista elämänvaihetta.

Vertaistukea ja positiivista asennetta

Sen lisäksi, että Kai ja Ken tekevät töitä yhdessä, he ovat jakaneet monia tärkeitä hetkiä suvun nuorimpien parissa. Ken on Kain lapsille setä, jota parempaa Kai ei voisi toivoa.

– Sanon, että hän on kaikkien lasten sankari. En tiedä toista aikuista, joka jaksaisi yhtä innokkaasti ja keskittyen leikkiä heidän kanssaan.

Tekijät toivovat, että kirja tarjoaa visuaalisen ilottelun ja kekseliään tarinan parissa viihtymisen lisäksi vertaistukea ja positiivista katsetta vauvojen ja lasten kanssa olemiseen.

– Vaikka vauvavuosiin liittyy myös hankalia hetkiä, en vaihtaisi niitä mistään hinnasta pois, Kai toteaa.

Kaksplus kuuluu samaan konserniin Otava-kustantamon kanssa.

Raskaussyrjinnän yleisin seuraus on määräaikaisen työsuhteen päättäminen raskauden tai perhevapaan takia. Muita syrjinnästä koettuja seurauksia ovat työuran etenemisen hidastuminen tai pysähtyminen ja erilaiset terveydelliset vaikutukset.

Osalla vastaajista syrjintäkokemukset vaikuttivat perhekokoon tai raskauden ajoittamiseen.

Vastauksista selvisi, että syrjinnän ohella odottajilla on työelämästä muitakin kielteisiä kokemuksia, kuten pelkoa oman aseman vaarantumisesta töissä raskauden takia. Selvityksen mukaan tällaisia kokemuksia on ollut lähes puolella kaikista raskaana olleista. 

Selvitys pohjautuu vuonna 2024 tehtyyn väestökyselyyn. STM:n tiedotteen mukaan tulokset ovat väestöllisesti edustavia, eli ne kuvaavat luotettavasti Suomessa asuvien vuosina 2012–2023 raskaana olleiden tilannetta.

Epäkohdista kerrotaan harvoin eteenpäin

Selvityksessä havaittiin, että raskaana olevien usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin syrjinnässä on heikentynyt. Samalla erilaisten seurausten pelko on voimistunut ja raskaussyrjinnästä koetut kielteiset seuraukset ovat yleistyneet.

Raskauteen perustuvasta syrjinnästä kerrotaan vain harvoin eteenpäin virallisille tahoille, tiedotteessa todetaan. Syynä on useimmiten se, ettei ilmoituksen koeta johtavan mihinkään. Muita syitä ovat mahdollisten seuraamusten pelkääminen, ilmoittamisen kokeminen liian kuormittavana ja se, ettei ole tiennyt, minne syrjinnästä tulisi ilmoittaa.

Kuitenkin suurin osa niistä, jotka ovat vieneet syrjintäkokemuksensa eteenpäin, arvioivat lopputuloksen olleen ainakin osittain oikeudenmukainen.

– Pelkästään maitoa kuluu tällä hetkellä noin 30–40 litraa viikossa. Sitä menee ruoanlaittoon, ja lasten ruokajuomana. Pienimmät juovat maitoa noin litran päivässä.

Kovasta kulutuksesta huolimatta suunnitelmallisuus ja talouden seuraaminen tuovat perheelle kuukausitasolla useiden satojen eurojen säästön.

Janette oppi budjetoimisen ja säästämisen taidon jo lapsuudessaan. Nyt hän opettaa samoja taloustaitoja lapsilleen ja jakaa sosiaalisessa mediassa vinkkejä myös muille asiasta kiinnostuneille.

– Rahapuheen tärkeyttä väheksytään liikaa. Sen tulisi olla rohkeampaa, avoimempaa ja pohtivampaa, Janette sanoo.

Säästöä jopa 300 euroa kuukaudessa

Nykyinen hintojen nousu ja kasvaneet elinkustannukset ovat viime aikoina tehneet budjetoinnin merkityksen yhä ajankohtaisemmaksi.

– Kun kaiken budjetoi, rahankäyttö pysyy hallinnassa ja tarvittaessa budjettia pystyy lisäämään toisaalle ja kiristämään toisaalta. Kyse ei ole siis siitä, että lasketaan jokainen ostos sentin tarkkuudella, Janette selittää.

Ruokaan Janetten kuusihenkisellä perheellä kuluu kuukaudessa tällä hetkellä keskimäärin 850 euroa. Kun summaan lisätään bensa, vaipat ja muu kulutustavara, kuluja kertyy kuukaudessa 1850 euroa.

Hyvä sääntö budjetoinnin osalta on Janetten mielestä se, että aina olisi hyvä jäädä rahaa säästöön – edes ihan pienesti. Viime kuussa Janetten perhe pihisteli ostoksissaan, ja säästöä syntyi sen seurauksena jopa 300 euroa.

– Jos saman suunnan saa pidettyä, se tekee vuositasolla säästöä melkein 4000 euroa, Janette laskee.

Hän muistuttaa, että omaan budjettiin voi vaikuttaa menojen pienentämisen lisäksi tuloja kasvattamalla, eli aina karsiminen ei ole ainoa tai oikea tapa toimia.

Janette jakaa taloudenhoidon tasan yhdessä puolisonsa kanssa. Molemmat käyvät töissä. Yhteisten rahojen lisäksi kummallakin vanhemmalla on omat tilit ja omia säästöjä.

– Onneksemme rahankäyttö on meillä samanlaista ja tykkäämme molemmat laskea kaiken tarkkaan.

Arkiruoka syntyy edullisesti, kun sen suunnittelee etukäteen

Janetten perheessä syödään terveellistä ja monipuolista kotiruokaa. Edullisimpia arkiruokia ovat keitot, laatikot ja pataruuat.

– Kaikkeen ei tarvitse lisätä kalliita kermoja ja juustoja, eikä joka päivä tarvitse tehdä monimutkaisia ruokia. Perushyvät raaka-aineet korvaavat ne kyllä.

Janetten perheessä lasten lempiruokaa on tonnikalapasta.

– Vaikkei se olekaan halvin ruoka, se on riittoisa, nopea valmistaa, ja hävikkiä ei synny. Joskus pelkästään hävikin minimoiminen tuo säästöä, vaikka raaka-aineet eivät olisikaan ne kaupan edullisimmat, Janette muistuttaa.

Janetten keittiöstä löytyy iso, kymmenen litran kattila, ja lisäksi myös iso, wokpannua muistuttava paistinpannu. Niissä on helppo valmistaa ruokaa kerralla isoja määriä. Osa ruuasta voidaan laittaa pakkaseen.

Kun ruokaa tekee kerralla ison määrän, se säästää myös aikaa kiireisen arjen keskellä. Janetten perheessä ruokaa löytyy jääkaapista ja pakasteesta annosteltuna valmiisiin, pienempiin rasioihin. Näin lastenkin on helppo ottaa oikean kokoinen annos ruokaa, ja vältytään paremmin hävikiltä.

Janette kannustaa valmistamaan ruuan itse. Tämä tulee edullisemmaksi, ja usein myös terveellisemmäksi. Aina se ei edes vie paljoa aikaa.

– Pikaruoka voi olla esimerkiksi pakastekasviksista tehty keitto, joka valmistuu hellalla itsestään.

Janetten liikkuvassa perheessä myös välipalat on suunniteltava kuntoon ennakkoon, sillä kalliit välipalapatukat saavat suosiolla jäädä kaupan hyllylle.

– Teemme isoja määriä välipaloja. Lastemme lempivälipala on palomiesrahka. Siihen tulee kaksi kiloa rahkaa, litra jogurttia, terttu banaania ja rasia viinirypäleitä. Ohjetta on helppo muokata oman maun mukaiseksi esimerkiksi vaihtelemalla jogurtin makua tai lisäämällä itselle mieluisia hedelmiä. Tämä kannattaa laittaa valmiisiin annosrasioihin, jolloin säilyvyys pitenee, vinkkaa Janette.

Säästöjä myös vaatteista ja kodin tavaroista

Janetten perheessä ostoksia harkitaan tarkkaan. Esimerkiksi vaatteista ostetaan vain tarpeeseen.

– Tietyissä tuotteissa pihistämme, jotta toisaalla voi panostaa. Esimerkiksi talvivaatteisiin panostetaan, jotta ne kestävät koko kauden ja seuraavaakin. Perus arkipaita voi taas olla edullisempi hankinta vaikkapa kirpputorilta.

Janette suosittelee hankkimaan käytettynä tavaroita ja muita käyttöesineitä, joiden ei tarvitse olla uusia. Tämä koskee vaatteiden lisäksi kaikkia kodin hankintoja.

– Nykyään on paljon nettikirppareita, ja saatavuus niissä hyvää.

Säästörahoilla ulkomaanmatkoja ja pintaremontteja

Huolella tehty budjetointi on mahdollistanut Janetten suurperheelle myös matkustelua, sekä erilaisia projekteja, kuten kodin pintaremontteja.

– Kun asioita budjetoi, rahaa voi vapauttaa käyttöön merkityksellisiin asioihin. Tämänhetkisessä elämäntilanteessa sijoitamme lapsiin ja perheen yhdessäoloon.

Myös matkustelu on perheessä budjetoitu tarkkaan.

– Käytämme vain täyden palvelun all inclusive -matkoja, jolloin reissun kokonaiskustannus on etukäteen tiedossa. Olemme laskeneet, että se tulee edullisemmaksi kuin kuuden henkilön syöminen ulkona useasti päivässä. Samalla säästämme myös aikaa, kun sitä ei kulu ruuan hankkimiseen ja eväiden tekemiseen lomamatkalla. Myöskään heräteostoksia ei tule, ja voimme keskittyä lomailuun ja perheaikaan.

Janetten perhe käy ulkomaanmatkalla keskimäärin kerran vuodessa.

– Olemme hyödyntäneet äkkilähtöjä, jolloin matkan voi saada todella edullisesti. Ulkomaanmatkan lisäksi olemme voineet tehdä myös pienempiä kotimaanmatkoja, jotka mahtuvat kuukausibudjettiin.

Rahankäyttö periytyy

Janette on iloinen siitä, että talousopit ovat selvästi periytyneet perheen vanhimmille lapsille.

– Kyllä, rahankäyttö periytyy! Millaista esimerkkiä näytät ja opetat lapsillesi, sellaiseen he oppivat. Vanhimmat lapseni osaavat hyvin hahmottaa paljonko rahaa on käytettävissä, milloin sitä kannattaa käyttää ja millaisiin hankintoihin.

Vanhemmiltaan he ovat oppineet myös ahkeran työn tekemisen mallin. Janetten mielestä talouskasvatuksen tulisi olla päivittäinen osa arkea, sekä osa koulumaailmaa.

– Meillä kaikilla on mahdollisuus elämässä hallita omaa taloutta, eikä sitä voi oppia, ellei joku sitä sinulle opeta. Vanhemmat ovat asemassa, jossa heidän tehtävänsä on kasvattaa lapset talouden hallintaan ja rahan käyttöön. Hyvän taloudenpidon kaava on yksinkertainen, mutta taustalla on paljon monimutkaisia asioita, mihin lapsetkin tarvitsevat oppia.

Suurperheen äiti haluaa säästövinkkiensä ohella kannustaa vanhempia olemaan avoimia ja rohkeita rahakasvattajia.

Janette on iloinen siitä, että hänen sosiaalisen median kanavillaan jaettu tieto, kokemus ja vinkit ovat selvästi herättäneet keskustelua. Vastaanotto on ollut hyvää ja positiivista.

Janetten kokemuksen mukaan moni pitää siitä, että saa hieman ulkopuolistakin vertailua omaan kulurakenteeseen.

– Suomalainen ei uskalla puhua rahasta, vaan pohtii mieluummin itsekseen, meneekö rahaa paljon vai vähän.

Hänen mukaansa ihmiset innostuvat rahapuheesta ja säästövinkeistä silloin, kun joku oikeasti avaa eurot tiskiin ja kertoo, paljonko ruokakauppaan menee rahaa.

– Toki minun someni ei ole pelkkää säästämistä, vaan enemmänkin keskustelua kuluista ja siitä, mitä ajatuksia hankintojen takana on. Minusta rahan käytön pohtiminen on tärkeämpää kuin se, onnistuuko joka kerta säästämään viimeiseen penniin ostoksia tehdessään.

Janette jakaa säästövinkkejään nimimerkillä @multiajolla247 Instagramissa ja TikTokissa

Perhevapaauudistuksen astuttua voimaan elokuussa 2022 myös perhe-etuuksiin liittyvä terminologia on osittain muuttunut. Kaksplus koosti lyhyen kertauskurssin, mitä kukin termi nykyään tarkoittaa.

Mikä on vanhempainpäiväraha?

Vanhempainpäiväraha on kattotermi raskausrahalle, erityisraskausrahalle, vanhempainrahalle sekä osittaiselle vanhempainrahalle. Kunkin etuuden suuruus määräytyy vuositulojen perusteella.

Vanhempainpäiväraha viittaa myös isyysrahaan tapauksissa, joissa lapsen laskettu aika on ollut ennen 4. syyskuuta 2022. Myöhemmissä tapauksissa ei enää puhuta äitiys- tai isyysrahasta vaan yhteisesti vanhempainrahasta.

Raskausraha ja erityisraskausraha

Raskausraha tarkoittaa raskausvapaan ajalta maksettavaa tukea. Raskausrahaa voi hakea, kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin viisi kuukautta. Raskausrahan saamisen edellytyksenä on, että hakija pystyy esittämään lääkäristä tai neuvolasta saamansa raskaustodistuksen. Kela maksaa raskausrahaa 40 arkipäivältä.

Raskausvapaalle voi jäädä 14–30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Työnantajalle täytyy ilmoittaa raskausvapaasta viimeistään kahta kuukautta ennen raskausvapaan alkua. Raskausrahapäivät on pidettävä peräkkäin. Niitä ei voi siirtää pidettäväksi myöhemmin.

Odottajalla on raskausrahan lisäksi oikeus erityisraskausrahaan, jos hän altistuu työssään esimerkiksi säteilylle, kemiallisille aineille tai tarttuvalle taudille ja hän joutuu jäämään pois töistä raskauden turvaamiseksi. Jos työnantaja ei pysty muuttamaan työoloja turvallisemmiksi tai muuttamaan raskaana olevan työnkuvaa, erityisraskausrahaa maksetaan varsinaisen raskausvapaan alkuun asti.

Vanhempainraha ja osittainen vanhempainraha

Vanhempainraha on korvausta, jota vanhempi saa ollessaan vanhempainvapaalla. Vanhempainraha on siis yksi vanhempainpäiväraha muiden joukossa.

Kahden vanhemman perheissä molemmilla vanhemmilla on käytössään yhtä paljon vanhempainvapaata, eli kummallekin on kiintiöity 160 vanhempainrahapäivää. Halutessaan päiviä voi luovuttaa toiselle enintään 63 eli noin kahden ja puolen kuukauden edestä.

Yhden vanhemman perheissä ainoalla vanhemmalla on oikeus kaikkiin vanhempainrahapäiviin, joita on siis yhteensä 320.

Ennen uudistusta äitiysrahaa maksettiin 105 päivältä, isyysrahaa 54 päivältä ja jaettavissa olevaa vanhempainrahaa 158 päivältä. Perhevapaauudistuksen tarkoituksena on kannustaa jakamaan perhevapaita tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Uudistus koskee perheitä, joiden lapsen laskettu aika on 4. syyskuuta 2022 jälkeen.

Muutoksen myötä perhevapaat myös pidentyivät. Aiemmin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa kestivät yhteensä 11,5 kuukautta. Nykymuodossaan vanhempainvapaata saa yhteensä noin 14 kuukautta.

Vanhempainvapaata voi käyttää alle 2-vuotiaan lapsen hoitamiseen. Vanhempainrahaa voi saada myös osittaisena, jos lapsen hoitamisen ohella tekee osa-aikaisesti töitä korkeintaan viisi tuntia päivässä.

Myös adoptiovanhemmat ovat oikeutettuja vanhempainrahaan. Adoptiovanhemmat voivat jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan adoptiolasta, joka on tullut perheeseen alle kaksi vuotta sitten.

Vanhempainpäiväraha ei ole ainoa perhe-etuus

Muita perhe-etuuksia Suomessa ovat äitiysavustus, lapsilisä, lasten kotihoidon tuki, lasten yksityisen hoidon tuki, osittainen ja joustava hoitoraha sekä elatustuki.

Lapsiperheiden tukiin liittyvä lainsäädäntö muuttui alkuvuodesta 2024. Samalla ehdot yleisen asumistuen ja työttömyyskorvauksen saamiselle kiristyivät.

Lähde: Kela

Juttua on päivitetty 9. syyskuuta 2024 klo 11.27 korjaamalla asiavirhe. Aiemmin jutussa väitettiin, että raskausrahaa voi hakea kahta kuukautta ennen laskettua aikaa. Todellisuudessa raskausrahaa voi hakea, kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja hakija pystyy esittämään raskaustodistuksen. Lisätty myös tieto siitä, että työnantajalle täytyy ilmoittaa raskausvapaasta viimeistään kahta kuukautta ennen raskausvapaan alkua.

Noin kahden kilon painoisina syntyneet vauvat saapuivat maailmaan raskausviikolla 36.

Aluksi synnytys eteni rauhallisesti, ja ensimmäinen kaksosista saapui maailmaan alakautta. Toinen vauvoista kääntyi kuitenkin yllättäen poikittain, minkä vuoksi edessä oli kiireellinen sektio.

– Se oli elämäni pelottavin ja jännittävin hetki, Juha kuvailee.

Jo vauva-aikana Juhalle alkoi valjeta, että kaksoset olivat kaksosuudestaan huolimatta täysin omia persooniaan. Toinen heistä oli aluksi leppoisampi, toinen temperamenttisempi, mutta hieman yllättäen roolit vaihtuivat päinvastaisiksi muutaman kuukauden jälkeen.

Valveilla ollessaan ärtynyt vauva kaipasi aina syliin, johon hän rauhoittui. Samalla vauva hamusi erityisesti aikuisen rannetta ja painoi sitä sisäpuolelta peukalolla.

– Ihmettelimme aluksi, että mitähän tuossa oikein tapahtuu, kunnes ymmärsimme, että hän tuntee aikuisen sykkeen tekemällä noin.

Välillä vauva piti aikuisen käsistä molemmin käsin kiinni. Jos aikuisella sattui olemaan pitkähihainen paita, vauva hermostui ja alkoi repiä hihaa pois ranteen päältä.

Miten keskoskaappiin voisi viedä äidin sykkeen?

Vanhemman sykkeen, kuten myös kohtumaisen kohinan, on havaittu tutkimusten perusteella rauhoittavan vauvaa, sillä se muistuttaa ajasta äidin vatsassa.

Ensimmäinen välähdys laitteesta, joka voisi välittää keskoskaapissa nukkuvalle vauvalle aikuisen sykettä, piirtyi Juhan mieleen, kun hän oli katsomassa omia kaksosiaan. Läheisessä kaapissa nukkui vastasyntynyt, jolle sairaanhoitaja oli askarrellut aikuisen kättä muistuttavan esineen.

Juha pohti, että esine olisi entistä toimivampi, jos siinä tuntuisi ihmisen syke.

Parin vuoden iässä myös perheen kiukkuisemmasta kaksosesta kuoriutui aurinkoinen taapero, joka ei enää kaivannut aikuisen sykkeen tuntumaa. Noihin aikoihin Juhalle muistui mieleen vanha havainto keskolasta. Hän alkoi ideoida tapoja, joilla keskoskaappiin voisi viedä äidin sykkeen.

Juha otti yhteyttä emeritusprofessori Esko Alasaarelaan, joka innostui ideasta. Niinpä Juha rohkeni alkaa saattaa ideaa konkreettiseksi laitteeksi, josta voisi olla vauvoille apua.

– Ensimmäinen versio oli järkyttävän näköinen prototyyppi: keittiönkaapin ovi 70-luvulta ja vanha mankka, josta saattoi soittaa sykettä.

Juha pääsi esittelemään rakennelman lääkärille, joka laski kätensä keittiönkaapin päälle. Mankan soittaman sykkeen värähtely tuntui kaapinovessa.

– Milloin me saamme näitä koekäyttöön, lääkäri totesi minulle. Se hetki oli hyvin tärkeä ja valoi luottamusta keksintööni, jonka lääketieteen ammattilaiset näkivät tarpeellisena.

Keskolan huono-unisinkin nukahti Juhan keksinnön ansiosta

Ajan myötä Juhan keksinnöstä muotoutui tuote, moniaistinen älypatja, jonka tarkoitus on tukea vauvojen ja taaperoiden unta kahden vuoden ikään asti. Nykyinen unialusta on suunniteltu aivan tavallisiin perheisiin rauhoittamaan vauvan unta.

Nucu-patja on arvokas satsaus, sillä sen hinta on kuluttajalle 500 eurosta ylöspäin mallista riippuen. Toisaalta testitulokset kuulostavat lupaavilta.

Tuotetta testattiin aluksi keskolassa, jossa muun muassa osastoa pari viikkoa valvottanut ”Prinsessa”-vauva nukkui ensimmäisen kokonaisen yönsä tyytyväisenä patjan avulla.

– Tarkoituksena on helpottaa perheiden elämää ja luoda arkeen hetkiä, joissa sekä lapset että vanhemmat voivat tuntea olonsa levänneiksi. Se heijastuu koko perheeseen ja parisuhteeseen.

Juha toivoo, että tekniikka itsessään nähtäisiin vain apuvälineenä: tärkeintä lasten kanssa ovat aidot läsnäolon hetken, läheisyys ja jutusteleminen.

Väsyneille vanhemmille hän haluaa kokemuksen rintaäänellä todeta, että kannattaa jaksaa luottaa siihen, että hyvän kierre omien lasten kanssa löytyy, vaikka se olisi väsyneenä kadoksissa.

Juhan perheessä läheisyyden hetkiä koetaan muun muassa mustikoita poimiessa, sillä siitä 11-vuotiaat kaksoset ovat aivan viime aikoina innostuneet marjastamaan isän kanssa.

– He ovat todella mainioita vesseleitä molemmat.

Itävaltalainen psykiatri, psykoanalyysin kehittäjän Sigmund Freudin aikalainen ja kollega Alfred Adler uskoi, että syntymäjärjestyksellä olisi vaikutusta kunkin lapsen persoonallisuuden piirteisiin. Adler katsoi, että saman perheen lapsia kohdellaan keskenään eri tavoin heidän syntymäjärjestyksensä perusteella, mikä johtaa eroihin persoonallisuudessa.

Adler jaotteli lapset ja persoonallisuustyypit viiteen kategoriaan: esikoisiin, toiseksi vanhimpiin lapsiin, keskimmäisiin, kuopuksiin ja ainoisiin lapsiin. Myöhempi tutkimus on usein jättänyt pois toiseksi vanhimmat lapset ja niputtanut keskimmäisiksi lapsiksi kaikki, jotka ovat syntyneet vanhimman ja nuorimman sisaruksen välillä.

Yhdysvaltalaismedia PureWow kysyi neuropsykologi ja psykologian tohtori Sanam Hafeezilta, miten syntymäjärjestys voisi vaikuttaa rahankäyttöön Adlerin teorian pohjalta. Alkuperäisen, englannin kielellä julkaistun artikkelin voi lukea täältä.

Esikoisen rahankäyttö

Syntymäjärjestysteoriassa esikoiset nähdään vastuullisina, luotettavina ja johtajamaisina. Yleistetysti perheen vanhimmat lapset ovat tunnollisia ja tavoitteellisia.

Hafeez kommentoi, että tältä pohjalta esikoisten ajattelisi suunnittelevan rahankäyttöään huolellisesti ja kauaskantoisesti. He kenties säästävät opintojaan tai eläkettään varten mieluummin kuin tuhlaavat rahansa.

Keskimmäisen lapsen rahankäyttö

Keskimmäiset lapset mielletään syntymäjärjestysteoriassa mukautuvaisiksi ja diplomaattisiksi. Heillä on taipumusta jäädä sisarustensa varjoon, mutta toisaalta he usein kehittyvät sosiaalisesti taitaviksi.

Tästä Hafeez päättelee, että myös rahankäytössä keskimmäiset lapset ovat keskitien kulkijoita kuluttamisen ja säästämisen välillä. He ovat mahdollisesti myös valmiita lainaamaan rahaa tarvitseville.

Kuopuksen rahankäyttö

Kuopuksia luonnehditaan syntymäjärjestysteoriassa avoimiksi ja huomionhakuisiksi hurmureiksi, jopa perheen lellikeiksi. Itseään vanhemmalle leikki- ja kisailuseuralle altistuminen kuitenkin mahdollistaa sen, että heidän taitonsa voivat hioutua huippuunsa.

Hafeez katsoo, että syntymäjärjestysteorian perusteella perheen nuorimmat lapset saattavat käyttää rahaa isosisaruksiaan impulsiivisemmin sekä tehdä riskialttiimpia sijoituksia. Säästämisen sijaan he mieluummin kuluttavat, mikä on Hafeezin mukaan seurausta vanhempien lepsummasta suhtautumisesta heihin.

Ainoan lapsen rahankäyttö

Syntymäjärjestysteorian mukaan ainoat lapset ovat tyypillisesti kypsiä ikäisikseen, mutta vanhempiensa ainokaisina he ovat tottuneet paistattelemaan huomion keskipisteinä. Heillä on usein myös vahvoja älyllisiä kiinnostuksenkohteita, mikä voi olla seurausta runsaasta vanhemman kanssa vietetystä ajasta.

Hafeezin mukaan ainoan lapsen rahasuhteessa korostuvat huolellisuus ja suunnitelmallisuus. Niinpä ainokaisilla ja esikoisilla on samankaltainen lähestymistapa rahaan.

Ei kiveen hakattua

Adlerin syntymäjärjestysteorialla on vahva perintö tutkimuksessa, mutta ajan saatossa teoriaa on myös kritisoitu. Luontihetkestä on vierähtänyt jo vuosisata, mitä suuremmalla syyllä väitteiden paikkansapitävyyden voi nykymaailmassa kyseenalaistaa.

Adler aikanaan katsoi, että persoonallisuuden kehittymisen kannalta psykologinen syntymäjärjestys on merkityksellisempi kuin varsinainen syntymäjärjestys. Toisin sanoen lapsen oma käsitys paikastaan ja asemastaan sisarussarjassa vaikuttaisi hänen persoonallisuuteensa enemmän kuin se, milloin hän on todellisuudessa syntynyt.

Ennen kaikkea PureWow’n haastattelema psykologian tohtori Sanam Hafeez painottaa, että persoonallisuuden kehittymiseen vaikuttavat syntymäjärjestyksen ohella lukuisat muutkin asiat, kuten lapsen temperamentti ja perheen ulkoiset tekijät. Myös ihmisen rahasuhde rakentuu useammasta osasesta kuin persoonallisuudesta. Esimerkiksi koulutuksen taso ja kulttuuriset tai tietyn ryhmän sisäiset normit vaikuttavat käsityksiin rahasta.

Vaikka syntymäjärjestysteoria ei tarjoa universaaleja totuuksia, se voi Hafeezin mukaan auttaa ymmärtämään perhedynamiikkaa ja tarjota näkökulman itsereflektioon.

Lähteet: PureWow, Kathleen E. Marano: An Analysis of Empirical Validity of Alfred Adler’s Theory of Birth Order

Kaksplus listasi, mitä lapsiperheille tavallisia tukia korotetaan, mistä etuuksista leikataan ja mitkä etuudet pysyvät euromäärällisesti ennallaan siitä huolimatta, että yleinen hintataso ja siten elämisen kustannukset ovat nousseet. Jotkin muutoksista ovat astuneet voimaan jo 1. tammikuuta. Iso osa muutoksista tulee voimaan 1. huhtikuuta alkaen.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha pysyvät ennallaan

Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä on vuonna 2024 sama kuin vuonna 2023 eli 31,99 euroa päivässä. Myös lastenhoidon tukien euromäärät pysyvät ennallaan.

Lapsilisässä hienoisia korotuksia

Alle 3-vuotiaista lapsista maksettavaan lapsilisään tulee korotus 1. huhtikuuta alkaen. Korotuksen suuruus on 26 euroa kuussa.

Monilapsisten perheiden lapsilisiin tuli korotus tammikuun alussa. Perheen neljännestä lapsesta maksettavan lapsilisän määrä suureni viime vuoteen nähden 10 eurolla eli 173,24 euroon kuukaudessa. Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta maksettava lapsilisä suureni niin ikään 10 eurolla, eli on tätä nykyä 192,69 euroa kuukaudessa.

Vuoden alussa myös lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrä nousi viidellä eurolla verrattuna viime vuoteen. Nyt yksinhuoltajakorotus on 73,30 euroa kuukaudessa.

Elatustuki reagoi yleiseen hintatason nousuun

Elatustuki on Kelan maksama etuus, joka myönnetään, jos lapsi ei saa riittävästi elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmaltaan. Täysimääräinen elatustuki on ollut tammikuun alusta alkaen jokaisesta lapsesta 196,02 euroa kuukaudessa, kun taas viime vuonna tuki oli 186,97 euroa kuussa eli 9,05 euroa vähemmän. Elatustuki on sidottu elinkustannusindeksiin.

Myös vammaistuki nousi hieman viime vuodesta

Alle 16-vuotiaan vammaistuki ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuki nousi siten, että perusvammaistuki on nyt 108,89 euroa kuukaudessa, korotettu vammaistuki 254,10 euroa kuukaudessa ja ylin vammaistuki 492,71 euroa kuukaudessa. Erot viimevuotisiin summiin ovat noin kuusi, 14 ja 27 euroa.

Muutokset yleisessä asumistuessa

Yleistä asumistukea voi saada, jos tulot ovat pienet. Asumistuen tulorajat näkee täältä. Yleinen asumistuki kuitenkin pienenee kaikilla yleisen asumistuen saajilla 1. huhtikuuta 2024 alkaen.

Kiteytetysti yleisen asumistuen perusomavastuuosuus kasvaa 42 prosentista 50 prosenttiin. Perusomavastuu on siis jatkossa 50 prosenttia niistä tuloista, jotka ylittävät yleisen asumistuen tulorajojen alarajan. Yleisen asumistuen perusomavastuun laskukaavaa muutetaan kuitenkin siten, että yleisen asumistuen leikkaukset vaikuttavat muita lievemmin lapsiperheisiin.

Samalla yleisen asumistuen korvausprosentti pienenee nykyisestä 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Näiden muutosten jälkeen tuki korvaa nykyistä pienemmän osan ruokakunnan asumismenoista.

Yleisen asumistuen 300 euron ansiotulovähennys poistuu 1. huhtikuuta alkaen. Aiemmin henkilö on voinut saada ansiotuloja 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa asumistuen määrään. Jatkossa kaikki ruokakunnat palkkatulot, elinkeinotoiminnan tulot ja maatalouden tulot lasketaan mukaan asumistuen määrää myönnettäessä.

Huhtikuun alussa astuu myös voimaan muutos, jonka mukaan yleisessä asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot ovat Helsingissä samat kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Aiemmin enimmäisasumismenot ovat olleet Helsingissä suuremmat kuin muualla pääkaupunkiseudulla, mikä on tarkoittanut myös suurempaa asumistukea.

Vuoden 2024 ajan asumistukea on mahdollista saada myös omistusasuntoon, mutta tämä oikeus poistuu vuodesta 2025 alkaen.

Muutokset työttömyysturvassa

Työttömyystuen lapsikorotukset poistuvat kokonaan 1. huhtikuuta alkaen. Lapsikorotukset pienenivät jo alkuvuodesta verrattuna edelliseen vuoteen.

Huhtikuun alusta alkaen työttömyystuesta poistuu 300 euron kuukausittainen suojaosa. Se tarkoittaa, että työtön henkilö on aikaisemmin voinut tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että nämä tulot vähentävät työttömyystuen määrää. Suojaosan poistuttua jokainen tienattu euro pienentää etuutta 50 senttiä. Muutos vaikuttaa niihin, jotka saavat soviteltua työttömyystukea.

Työttömyystukeen tuli muutoksia jo 1. tammikuuta 2024 alkaen niin, että työttömyystuen omavastuuaika piteni viidestä seitsemään päivään. Omavastuuajalta eli nykyisin seitsemältä päivältä ei saa työttömyystukea, jos jää työttömäksi. Samalla työttömyystuessa otettiin käyttöön palkkatyöstä saatavan lomakorvauksen jaksotus, mikä tarkoittaa, että jos työttömäksi jääneellä henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, lomista maksettu korvaus siirtää työttömyystuen alkamista eteenpäin.

Syyskuusta alkaen astuu voimaan vielä yksi muutos, kun palkansaajan työssäoloehto pitenee vuoteen nykyisestä noin puolesta vuodesta. Se tarkoittaa, että työssäoloehtoa tulee jatkossa kertyä yhteensä 12 kuukautta, jotta työttömällä on oikeus ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan.

Muutokset toimeentulotuessa

Kela maksaa toimeentulotukea henkilöille, joiden varallisuus ei riitä arjen välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Kelan mukaan toimeentulotuki korvaa yleisen asumistuen ja työttömyystuen leikkaukset kaikista pienituloisimmille ihmisille. Toimeentulotuen määrä voi nousta nyt, kun uudet leikkaukset tulevat voimaan.

Perustoimeentulotukea on korotettu alkuvuodesta 5,9 prosentilla kansaneläkeindeksin mukaisesti. Lasten perusosiin tehtiin viime vuonna tilapäinen korotus, joka on vuodenvaihteessa poistunut. Siksi lasten perusosat ovat pienentyneet vuonna 2024 indeksikorotuksesta huolimatta.

Jotta toimeentulotukea voi saada, asumismenot eivät saa ylittää kuntakohtaisia enimmäismääriä. Kela voi hyväksyä enimmäismäärää suuremmat menot, jos niille on erityinen peruste. Huhtikuun alusta alkaen astuu voimaan lakimuutos, joka tiukentaa sitä, mitkä asiat luetaan erityisiksi perusteiksi.

Artikkelin lähteenä on käytetty Kelaa. Tarkemmat tiedot etuuksien muutoksista löydät Kelasta.

Hämärähommissa?

”’Meidän äiti myy viinaa. Ja vähän muutakin’, tyttäreni ilmoitti päiväkodissa, kun kysyttiin vanhempien ammattia.”

”Autokoulun opettaja kertoi aikoinaan lapsensa sanoneen päiväkodissa, että ’isi tienaa rahaa kadulla’.”

”Poikani sanoi pienenä, että äiti on töissä pimpsakaupassa…. Olin töissä Prismassa! Ei näkynyt kyllä pimpsoja myynnissä.”

”Meillä ’äiti käyttää huumeita ja isä myy viinaa’. Oli oikein painettu päiväkodin kuukausijulkaisuun, joka siis jaettiin kaikille perheille…”

Korkealla uratikkaissa

”Lapsi ei muistanut, mitä äiti siellä seurakunnassa tekee työkseen. Totesi vain, että ’meidän äiti on sellainen Jumalasta seuraava’.”

Herkuttelijoita palkkalistoilla

”Eskarissa kysyttiin, tietävätkö lapset, mitä vanhemmat tekevät töissä. Kuopus vastasi: ’Äiti istuu kahvihuoneessa ja syö pullaa.'”

”Tyttäreni motkotti minulle: ’Sinäkin töissä vaan piirtelet ja syöt salaa karkkia!’ Olin aikoinaan rakennuspiirtäjä, ja lapsi löysi kassistani karkkipaperin. Lasten karkkipäivä oli silloin lauantai.”

Vähän kunnioitusta, kiitos!

”Olen itse sanonut isääni ’onnettomaksi puhelinmyyjäksi’, vaikka kyseessä oli ison liittymiin liittyvän yrityksen toimitusjohtaja.”

”Poikani kutsui minua kertakäyttöhoitajaksi. Olin lähihoitaja.”

”Veljeni poika ilmoitti innoissaan päiväkodissa, että isäni on pultsari. Veli oli aloittanut portsarin iltatyöt.”

”Aikoinaan pojan luokkatoverin isä tuijotti kuulemma päivät pitkät mikroskooppiin. Selitin, että nähtävästi hän tekee jotain tutkimusta. ’Ei… Sinne se vaan katselee.'”

Aukottomat johtopäätökset

”Tenava päätteli isänsä pelaavan työkseen koirapeliä. Isä teki kotitoimistossa IT-hommia ja laittoi aina liikkuvan koiran lukitusnäytöksi, kun tytär kävi hakemassa lounaalle tai muuten pyörähti paikalle.”

”Pukeuduin töissä huomiovaatteisiin. Tuolloin lähes 4-vuotias poikani väitti jokaisesta näkemästään huomiovaatteellisesta henkilöstä, että tuo on isin työkaveri.”

”’Äiti on vaan kotona, vaikka minä olen päiväkodissa.’ Teen etänä rahoitusalan hommia.”

”Kailotin lapsena bussissa ajaessamme Eduskuntatalon ohi, että tuo on isin työpaikka. Olin uutisissa nähnyt, kun salkkua kantavat miehet kiipesivät portaita ylös. Koska isälläni oli samanlainen salkku, toki se oli myös hänen työpaikkansa.”

Kokemukset on koottu Kaksplussan Facebook-sivulta.

Salla ja Hanna toivovat molemmat olevansa hyviä esimerkkejä siitä, että äidiksi tultuaan voi tehdä edelleen monenlaista ja pitää hauskaa. Sallalle ja Hannalle se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että he lähtevät palaverin ajaksi surffaamaan Indonesian Balilla – joko itse suunnittelemissaan peppubikineissä tai auringolta paremmin suojaavissa surffiasuissa.

Kun kaksikko perusti keväällä 2016 uimapukumerkki HallaxHallan Hannasta oli juuri tulossa pienen lapsen äiti. Hän asui Balilla siellä varttuneen miehensä kanssa.

Vain hetkeä aiemmin Hanna ja Salla olivat havahtuneet yhteiseen toiveeseensa hyödyntää vaatesuunnittelijoina jollakin tapaa merestä kerättyä muoviroskaa. Näin he eivät ainakaan lisäisi seuraavien sukupolvien taakkaa turmelemalla luontoa.

Varovainen toive jalostui nopeasti todelliseksi yritysideaksi. Hanna otti vastuuta tuotantoon liittyvistä asioista, sillä uimapuvut ommellaan Balilla.

Lapsen synnyttyä Hannan työ alkoi rytmittyä päiväunien ja imetyksen mukaan. Myöhemmin myös Salla tuli äidiksi.

– Osaan arvostaa entistäkin enemmän Hannan tehokkuutta nyt, kun olen itsekin äiti, pohtii Salla, jonka lapsi on nyt 2-vuotias.

Raskausaikana Salla sai Hannalta paljon vinkkejä siihen, miten äitiyden ja yrittäjyyden saisi yhdistettyä, kun useiden kuukausien pituista vanhempainvapaita ei ollut mahdollista pitää.

– Hannan kultainen vinkki kuului, että opettele tekemään mahdollisimman paljon töitä puhelimella, koska se on helppo kaivaa esiin esimerkiksi imettäessä, Salla kertoo.

Vertaistukea työn lomassa

Salla on saanut kokea sen, että yrittäjänä ei välttämättä ehdi kahviloihin tai muskareihin tapaamaan muita äitejä. Onneksi vierellä on kuitenkin liikekumppani, jonka kanssa puhutaan muustakin kuin bisnesasioista.

Hannan kuopuksella ja Sallan esikoisella 5 kuukautta ikäeroa. Niinpä kaksikko on saanut viettää vauvavuotta tavallaan yhdessä, joskin osittain etänä. Monta palaveria on hoitunut vaunulenkkien aikana puhelimitse.

– Pystymme puhumaan sujuvasti tarkkuutta vaativasta markkinointibudjetista ja heti sen jälkeen vaihtamaan kuulumiset lastemme kasvuvaiheista, Salla sanoo.

Kaksikko perheineen tapaa vähintään kerran vuodessa. Salla pyrkii puolisonsa ja lapsensa kanssa matkustamaan Balille talvikuukausien aikana. Kaksi ensimmäistä visiittiä on venynyt puolen vuoden mittaisiksi.

– Silloin kun olemme fyysisesti samassa paikassa, voimme tehdä töitä ja pitää palavereja esimerkiksi aamuisin, kun lapset leikkivät tovin keskenään, Hanna kertoo.

Yrittäjänä oleminen pakottaa keksimään luovia tapoja hauskanpitoon ja taukoihin, sillä varsinaisia lomia ei kummallakaan ole.

– Kunpa olisikin joku koodi, jonka ratkaisemalla saisi kaiken elämässä tasapainoon. Meillä suunta on hyvä, mutta asia vaatii jatkuvaa hiomista, Salla toteaa.

Hannalle tärkeää palautumista on liikunta päivittäisenä tekona.

– Muuten mistään ei tunnu tulevan mitään, Hanna pohtii.

Toisaalta hyviä puolia vanhemmuuden ja yrittämisen yhdistämisessä on se, että asioita on pakko priorisoida. On keskityttävä olennaiseen.

Balilla Hanna on myös huomannut, että päiviä ei rajata samalla tavalla aikuisten keskinäiseen aikaan ja perheen kanssa vietettäviin hetkiin.

– Lapset kulkevat täällä mukana kaikkialle. Kukaan ei esimerkiksi etukäteen ilmoita, jos ottaa lapsensa mukaan lounaalle. Se tuntuu täysin luontevalta.

Salla pohtii, että Balilla ravintolassa on oletuksena, että koko perhe tulee yhdessä. Tarjoilijat hoitavat lasten viihdyttämisen.

Myös naiseus nähdään ehkä hieman eri tavalla kuin länsimaissa – siitä suomalaisetkin voisivat ottaa oppia.

– Äitiydestä huolimatta olet edelleen upea nainen, jonka hyvinvointi on arvokas asia. Balilla äitien peppubikinejä ei kyseenalaisteta.

Jos maksupäivä on viikonloppuna, pyhäpäivänä tai näiden jälkeisenä päivänä kuten maanantaina, lapsilisä maksetaan edeltävänä pankkipäivänä.

Lapsilisä 2024 – katso maksupäivät

Vuonna 2024 lapsilisän maksupäivät ovat:

Lapsilisän määrä vuonna 2024

Alemmasta taulukosta voit myös tarkistaa lapsilisän määrän vuonna 2024. Lapsilisän suuruuteen vaikuttaa perheen lasten lukumäärä. Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista.

Lapsilisän määrä kasvaa perheen lapsiluvun mukaan.

Lapsilisään on myös mahdollista saada yksinhuoltajakorotus, jos lapsilisää hakeva vanhempi ei ole avio- tai avoliitossa. Yksinhuoltajakorotuksen voi saada, vaikka lapsen vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus.

Kannattaa huomioida, että uusperheen perustamisen jälkeen yksinhuoltajakorotusta ei voi saada, koska tilanne vastaa tällöin Kelan näkökulmasta avo- tai avioliittoa.

Lapsilisä nousee joissakin perheissä hieman vuonna 2024

Alle 3-vuotiaista lapsista maksettavaa lapsilisää korotetaan vuoden 2024 huhtikuussa 26 eurolla kuukaudessa. Tätä korotettua lapsilisää maksetaan sen kuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi täyttää 3 vuotta.

Myös monilapsisten perheiden lapsilisiin tulee korotus 1.1.2024 alkaen. Perheen neljännestä lapsesta maksettavan lapsilisän määrä suurenee 10 eurolla eli 173,24 euroon kuukaudessa. Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta maksettava lapsilisä suurenee niin ikään 10 eurolla eli vuonna 2024 se on 192,69 euroa kuukaudessa.

Lisäksi eduskunta päätti korottaa yksinhuoltajakorotuksen määrää 10 eurolla eli 73,30 euroon kuukaudessa. Käytännössä korotus on kuitenkin viisi euroa, koska yksinhuoltajakorotusta on maksettu viidellä eurolla korotettuna jo koko vuoden 2023 ajan.

Lapsilisän määrä 2024

Lapsilisä määräytyy totutusti perheen lapsiluvun mukaan myös vuonna 2024.

Lapsilisän maksaminen alkaa lapsen syntymäpäivästä katsottuna seuraavan kuukauden alusta.

Lapsilisän määrään ei vaikuta perheen omaisuus tai varallisuus. Lapsilisä on verotonta tuloa.

Lapsen on kuitenkin asuttava vakituisesti Suomessa, jotta hänestä myönnetään lapsilisää. Jos perhe muuttaa ulkomaille vakituisesti, lapsilisän maksaminen lakkaa.

Lapsilisä 2024 maksetaan yleensä lapsen äidille, isälle tai muulle huoltajalle. Lapsilisää voi myös hakea sellainen henkilö, joka on vastuussa lapsen hoidosta, kuten esimerkiksi isovanhempi.

Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi tai kunta voivat myös tietyissä tilanteissa vaatia vanhemmalle myönnetyn lapsilisän maksamista itselleen.

Tuulin mukaan litaniaan voisi lisätä erään oleellisen hyvinvointiin vaikuttavan osa-alueen: rahan. Ei välttämättä sen määrää, vaan sen hallinnan.

– Stressi on yksi ihmisen suurimmista uhista. Raha on puolestaan suurimpia stressin aiheuttajia, hän sanoo.

Yksityiselämässään Tuuli on pyrkinyt minimoimaan rahastressin. Hän uskoo, että vapautumalla rahamurheista koko perheen elämänlaatu kohenee.

Siksi Tuuli on luonut vuosibudjettimallin, joka määrittää kaikki perheen raha-asiat. Kouvolassa asuvaan perheeseen kuuluvat Tuulin lisäksi puoliso sekä 12-, 7- ja 4-vuotiaat lapset.

Tasasumma joka kuukausi

Tuulin vuosibudjettimallissa on laskettu perheen yhteiset menot vuositasolla ja jaettu ne kahdellatoista. Tuulilla ja hänen miehellään on omat rahat, joista he kumpikin laittavat kuukausittain tietyn summan yhteiselle tilille.

Joka kuukausi Tuulin ja puolison tilille laittamat summat kattavat vuoden kuluista yhden kahdestoistaosan. Lisäksi tilille suunnataan lapsilisät.

Tuuli kertoo, että yhteiseltä tililtä perhe maksaa asumiseen liittyvät kustannukset, ruuan, vakuutukset, päivähoitomaksut, lasten vaatteet ja tarvikkeet sekä lasten harrastuksiin liittyvät maksut. Yhteensä kuussa menee noin 1500 euroa, Tuuli arvioi.

– Jotkin epäsäännölliset menot, kuten juuri lasten harrastukset, usein kasautuvat alkusyksyyn. Kun maksaa tasaerän joka kuukausi, syksyn tullen tarvittavat rahat ovat tilillä eikä tarvitse miettiä, mistä nämä nyt äkkiä revitään.

Tuuli uskoo, että systeemistä olisi hyötyä muillekin lapsiperheille. Tuulin mukaan järjestelyä voi muokata kunkin perheen tilanteelle sopivaksi.

Vuosibudjettiin voi ensinnäkin sisällyttää haluamansa menot. Tuulin perheessä myös ulkona syöminen on laskettu mukaan budjettiin, jolloin perheen syödessä ravintolassa ei tarvitse pohtia, kuka maksaa laskun.

Kahden vanhemman perheissä puolisot voivat sopia, minkä suuruinen summa tilille laitetaan. Molemmat voivat laittaa saman verran, tai jos tuloerot ovat suuria, paremmin tienaava voi laittaa enemmän.

Tuulin perheessä asia on ratkaistu niin, että Tuuli laittaa yhteiselle tilille enemmän kuin puolisonsa. Tuulin mukaan käytäntö ei perustu tuloeroihin vaan siihen, että perhe asuu puolison omistamassa talossa.

– Laitan perhetilille puolisoani enemmän mutta siinä suhteessa, että minulla jää sama summa sijoituksiin kuin millä mies lyhentää asuntolainaansa.

Vuosibudjettimalli vaatii kuitenkin avointa rahapuhetta toimiakseen.

Rohkeasti puhumaan

Tuuli kertoo, että hänen perheensä on noudattanut vuosibudjettimallia nelisen vuotta. Hän mainitsee kehitelleensä systeemin jo ennen ryhtymistään sivutoimiseksi yrittäjäksi.

Tuulin ja hänen yhtiökumppaninsa perustama Rahamieli-yritys tarjoaa yksityishenkilöille talousneuvontaa ja rahaterapiaksi kutsumaansa palvelua. Asiakkaiden kanssa keskustellessaan Tuuli on huomannut, että rahasta puhuminen on monissa suomalaisperheissä vaikeaa.

– Aina ihminen ei edes tiedä, mitä hänen puolisonsa tienaa tai paljonko tällä on rahaa säästössä. Ja helposti käy niin, että lasten vaatteet ja tarvikkeet ostaa äiti, jolloin myös kulut jäävät hänen maksettavakseen.

Vuosibudjetti vähentää Tuulin mukaan kaupassakäyntiin sekä laskujen maksamiseen liittyvää ahdistusta. Kun ei tarvitse miettiä, onko summa pelkästään omasta kukkarosta pois, laskuista ja muista maksuista on helppoa suoriutua.

Tuuli kertoo joskus suosittelevansa vuosibudjettimallia asiakkailleen.

– Lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että olisi mahdollisimman selkeät systeemit talouden hallintaan. Vuosibudjetin noudattaminen on tosi selkeää ja tasa-arvoista.

Tuuli toteaa, että rahan ottaminen puheeksi parisuhteessa saattaa olla vaikeaa. Siitä huolimatta hän kannustaa tekemään niin, sillä jatkuva rahasta riitely tai stressaaminen rasittavat vielä enemmän.

Mikä on reilu jako?

Parisuhteessa riitaa voi tulla siitä, kuinka paljon kummankin osapuolen pitää maksaa yhteisistä menoista. Vuosibudjetin laatiminen voi vaikeutua, jos asiassa on erimielisyyttä.

– Toisaalta jos tässä asiassa on erimielisyyttä, niin asia on kuukausitasollakin jatkuvasti esillä. Jos sen sijaan tekee suunnitelman kerran, siihen ei tarvitse palata koko ajan ja säästyy stressiltä, Tuuli sanoo.

Siihen, kuinka paljon kummankin on reilua maksaa, ei ole yksiselitteistä vastausta. Esimerkiksi jos kumppaneista toinen tekee omasta halustaan vähemmän töitä, kuuluuko puolison paikata siitä syntyvää vajetta, Tuuli kysyy.

– Mutta jos toinen on vanhempain- tai hoitovapaalla, tulonmenetys tapahtuu yhteisen asian vuoksi. Silloin olisi tosi tärkeää, että työssäkäyvä osapuoli maksaa yhteisistä kuluista enemmän.

Perhettä suunnitteleville Tuuli haluaisi painottaa ennakoinnin tärkeyttä. Perheen perustaminen on kallista: Turun yliopiston taannoin tekemän selvityksen mukaan ihmisarvoinen elämä maksaa nelihenkiselle perheelle noin 3000 euroa kuussa.

Varsinkin lasten ollessa pieniä tulot laskevat vanhempainvapaan ja hoitovapaan pitämisen takia. Tuulin mukaan vauva- ja pikkulapsiaikaa varten olisi hyvä kerryttää mahdollisuuksien mukaan säästöjä sekä sopia puolison kanssa, miten raha-asiat kyseiseltä ajalta hoidetaan.

– Suhteessa tulisi ottaa puheeksi, miten huomioidaan se, ettei perheen perustaminen tule vain äidin maksettavaksi tulojen menetysten muodossa. Ei riitä, että mies tienaa perheelle, vaan myös äidin itsenäinen taloudellinen tilanne on reilua turvata.

Tuuli suosittelee, että jokainen kerryttäisi ainakin parin kuukauden tuloja vastaavan puskurin yllättäviä menoja varten sekä ryhtyisi sijoittamaan. Pienikin summa riittää alkuun, hän vakuuttaa.

– Kun raha-asiat ovat kunnossa, pystyy voimaan paremmin, nauttimaan elämästä ja toteuttamaan haaveita.

Kaksplus listasi sivustojen Huffpost.com ja Motherhood.se inspiroimana viisi asiaa, joita vanhempainvapaalta töihin palaavalle ei kannata sanoa. Jokaisen ohella on myös ehdotus, miten voi toimia tökerön kommentoinnin sijaan.

1. ”Oli varmaan kiva loma!” tai ”Oliko kiva loma?”

Kuka tahansa vanhempainvapaalla ollut tietää, että vauvan hoito on kaukana lomailusta. Siksi tämä heitto ei välttämättä naurata, ellei varmuudella tiedä, että töihin palaavalla on samanlainen huumorintaju.

Onneksi kollegana voi tiedustella kuulumisia muutenkin kuin esittämällä asian niin, että toinen olisi palannut rentouttavalta riemulomalta.

2. ”Eikö sinulla ole ikävä vauvaa?”

Kysyjän tarkoitusperät saattavat olla hyvät, sillä ehkä hän vain haluaa avata keskustelun kollegansa ihanasta vauvasta.

Kysymys kuitenkin sapettaa, jos vanhempi on ehtinyt kaipaamaan takaisin töihin. Joskus tilanne on vastaavasti se, että vanhempi ei millään olisi halunnut vielä palata töihin pikkuisen luota. Rakkaus ja ikävä lasta kohtaan tuskin vähenevät, vaikka töihin olisi palannut tai töissä vieläpä viihtyisi hyvin.

Niinpä jos kollegana olet kiinnostunut vauvaan liittyvistä asioista, pyydä mieluummin vaikka kuvaa nähtäväksi tai kysele yleisesti, millainen tyyppi perheeseen on syntynyt.

3. ”Yllätyin, että palasit jo nyt töihin”

Toteamus sisältää syytökseksi tulkittavan elementin: miten voit olla jo töissä, vaikka sinulla on vauva kotona? Aika syyllistävää ja kapeakatseista.

Kollegoilla on suuri valta siinä, miltä töihin paluu maistuu vanhempainvapaan jälkeen.

Parempi vaihtoehto on siis toivottaa toinen tervetulleeksi eikä ottaa kantaa siihen, milloin olisi odottanut hänen palaavan.

4. ”Hyvä, että palasit – jätit meidät nimittäin aika pahaan pulaan!”

Jos hommat kaatuvat yhden työntekijän jäätyä pois kyydistä, ei ongelma ole työntekijässä vaan työnantajan tarjoamissa resursseissa. Siispä kollegan, joka on joutunut pinteeseen työkaverin poissaolon ajaksi, tulisi kohdistaa kritiikki oikeaan osoitteeseen eikä vanhempainvapaalta palaavalle.

5. ”Milloin meinaatte tehdä seuraavan?”

Kirsikkana kakun päällä: törkeät utelut, jotka verhotaan huumoriksi.

Tässä kysymyksessä on kaikki pielessä. Perheen yksityisasioista, kuten toivotusta lapsiluvusta, ei ensinnäkään ole soveliasta udella. Toiseksi lasten saaminen ei ole kaikille itsestäänselvyys, jolloin puheet seuraavan lapsen syntymän suunnitelmallisesta ajoittamisesta voivat kirpaista pahasti.

Hyvä nyrkkisääntö on, ettei näin henkilökohtaisia asioita kysellä työpaikalla tai missään muuallakaan, vaan on parempi pysytellä yleistason asioissa. Tietenkin jos joku haluaa oma-aloitteisesti kertoa henkilökohtaisuuksia, voi ystävällisesti kuunnella.

Lue myös: Isyysloma kummittelee arkikielessä, vaikkei sitä koskaan ole ollut olemassa – Tällainen systeemi oli ja on todellisuudessa

Muutama kuukausi sitten Maria oli ambulanssin mukana, kun vasta raskausviikolla 25 olevaa odottajaa lähdettiin siirtämään yliopistosairaalaan. Synnytys käynnistyikin yllättäen matkan aikana, eikä paikalla ollut lääkäriä. Marian oli aloitettava riskisynnytyksen hoito sekä arvioitava ja johdettava tilannetta.

Vauva oli syntyessään hyvin pieni, vain reilun 800 gramman painoinen, ja hän kamppaili hengestään. Elvytyksellä ja sujuvalla yhteistyöllä ambulanssin hoitajien kanssa vauva saatiin pidettyä hengissä.

– Mielestäni tuo synnyttävä äiti oli todella rohkea ja teki mahdottomasta tilanteesta huolimatta upean työn. Myös ambulanssin henkilökuntaa tulen aina muistelemaan lämmöllä, sillä heidän kanssaan tilanne saatiin turvallisesti hoidettua.

Maria on kiitollinen, että hoitajat uskalsivat luottaa tilanteessa kätilön ammattitaitoon, ottaa ohjeita vastaan sekä toimia ohjeiden mukaisesti.

– Yhteistyö ensihoitajien kanssa toimi loistavasti, ja tuon pienen supersankarin syntymä jäi varmasti meille kaikille osallisille mieliin ja sydämiin.

Muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä Maria pääsi kohtamaan kyseisen äidin ja vauvan.

– Heillä oli olosuhteisiin nähden kaikki hyvin, ja sain keskustella rauhassa äidin kanssa synnytyksestä. Sain myös pitää tuota pientä suloista vauvaa sylissäni.

Sitä ilontunnetta Maria kantaa edelleen sydämessään.

Oma erityislapsi on tuonut erityistä ymmärrystä

Omakohtaisen kokemuksensa kautta Maria tietää, kuinka elämää mullistava kokemus erityisen lapsen saaminen voi olla ja kuinka tärkeitä ensihetket synnytyksen jälkeen ovat.

– Erityisen koskettavia ovatkin itselleni ne hetket, kun syntyy sairas, vammainen tai erityistä hoitoa vaativa lapsi.

Kätilöiden ja lääkärien ensimmäiset sanat jäävät usein ihmiselle mieleen loppuelämäksi. Marian oma lapsi, jo 14-vuotias esikoinen, jonka omaishoitajana Maria on toiminut  tämän syntymästä lähtien, oli yllättäen hyvin sairas syntyessään.

Maria pyrkii kuulostelemaan aina, mikä olisi paras tapa tukea kutakin perhettä.

Hän on käynyt muun muassa trauma- ja kriisityön opinnot laajentaakseen ymmärrystään, miten voi muun muassa omalla läsnäolollaan tukea vaikeuksia kohdannutta perhettä.

– On tärkeää osata olla rehellinen ja puhua asioista ääneen, myös surullisista ja vaikeista asioista. Toisia ihmisiä voi kuitenkin eniten kannatella ja lohduttaa kosketus tai hiljainen läsnäolo.

Opinnot ovat auttaneet ymmärtämään, mitä ihmisessä tapahtuu kriisin hetkellä. Maria on erityisen kiinnostunut siitä, miten keholliset menetelmät voivat helpottaa järkyttyneen oloa.

Lue myös: Kätilöopiskelija Nanne ei malttaisi odottaa tositoimiin pääsemistä: ”Synnytys on niin ainutlaatuista”

Vuoden kätilö 2023 -palkinto

Marian kollegat Seinäjoen keskussairaalasta ehdottivat Vaasan läänin kätilöyhdistyksen kautta Marialle Kätilöliiton myöntämää tunnustusta. Maria epäröi, voiko ottaa kyseistä kunniamainintaa vastaan, sillä monet aiemmin palkitut ovat olleet tutkimustyöhön orientoituneita.

Maria on kriisityön lisäksi kouluttanut itseään muun muassa väkivaltatutkimuksen ja sosiaalipedagogiikan parissa. Hänen kiinnostuksensa on kuitenkin vahvasti perheiden ja naisten kohtaamisissa käytännön työssä ja nimenomaan synnytyssalissa.

Seinäjoen keskussairaalassa synnytyssalikätilöt hoitavat synnytysten lisäksi myös naistentautien päivystyksen asiakkaita ja Seri-tukikeskuksen asiakkaita eli seksuaalirikosten uhreja. Maria arvostaa sitä, että pääsee työssään auttamaan monenlaisissa tilanteissa olevia.

– Tämä kaikki tuo vaihtelua ja monipuolisuutta kätilöntyöhön sekä pitää myös kliinisen osaamisen ajan tasalla.

Miten pää pysyy mukana niin vaihtelevissa hetkissä, kun yhdessä hetkessä hoitaa iloitsevaa perhettä ja toisessa jopa lapsen kuoleman kohdannutta perhettä?

Tässäkin asiassa kaivataan Marian mukaan rehellisyyttä, ennen kaikkea itseä kohtaan.

– Jos ei koe jaksavansa, on se tärkeää myöntää ja tuoda työyhteisössä esiin. Se on oikeudenmukaista myös perheille ja naisille, joita me kätilöt hoidamme.

Hevostaidoissa yllättävän paljon samaa kuin kätilön työssä

Maria yrittää huolehtia arjessaan riittävästä unesta ja terveellisestä ravinnosta, vaikka aina kolmivuorotyössä se ei olekaan helppoa. Eniten hän rentoutuu ja palautuu kuitenkin perheen omien hevosten parissa.

– Kätilöntyössä ja hevosten kanssa olemisessa on yllättävän paljon samaa. Molemmissa vaaditaan muun muassa kädentaitoja, aitoa läsnäoloa ja tietynlaista rentoutta, sillä niin kuin synnyttäjät, ovat myös hevoset herkkiä ja poikkeuksellisen taitavia tunnistamaan tunteita.

Hevosen kanssa työskennellään paljon kehonkielellä ja sanattomilla viesteillä. Samoin kätilötyössä vuorovaikutus perheiden kanssa on sanojen lisäksi paljon muutakin.

– Taito aistia esimerkiksi synnyttäjän pelkoa ja lievittää sitä läsnäololla on tärkeää, sillä samoin kuin pelkäävän hevosen, on myös pelkäävän ihmisen vaikea kuunnella kehoaan.

Näissä tilanteissa Maria yrittää saada synnyttäjän olemaan läsnä esimerkiksi kommunikoimalla aktiivisemmin ja houkuttelemalla synnyttäjää mukaan vuorovaikutukseen ja siten rentoutumaan.

– Kuten hevostaidoissa, ei kätilönkään työssä tule koskaan täysin valmiiksi tai täydelliseksi. Tämän kun ymmärtää ja hyväksyy, voi sekä kätilön työstä että hevosista saada valtavan paljon omaan elämäänsä sisältöä ja merkitystä.

”Meillä saa tehdä omannäköistä kätilötyötä”

Marian ansioksi kunniamaininnan myöntämiselle luetaan muun muassa se, että hänellä on laaja kliininen osaaminen ja tietämys.

Eniten Maria on oppinut työskentelemällä itseään kokeneempien kollegoiden kanssa. Erityisesti uran alkutaipaleella oli tärkeää päästä seuraamaan, miten konkarit tekevät asiat, sillä kätilöltä vaaditaan hyviä kädentaitoja.

Muun muassa vauvan voinnin seurannassa ja arvioinnissa, ulko- ja sisätutkimuksissa sekä repeämien arvioinnissa ja ompelemisissa kehittyy kokeneempia kollegoita seuraamalla, kyselemällä ja kuuntelemalla.

– Meillä yhteistyö kätilöiden ja lääkäreiden välillä toimii hyvin. Koen, että lääkärit arvostavat meidän ammattitaitoamme ja että meillä työyhteisössä kukin saa tehdä omannäköistään kätilötyötä.

Työpaikkaansa Maria kiittelee siitä, että hänen omaishoitajuutensa ja pitkä työmatka on huomioitu hyvin muun muassa työvuoroissa.

– Vertaistukikeskusteluissa muiden lastensa omaishoitajien kanssa on vuosien varrella tullut esiin se, että omaishoitajat voivat herkästi joutua työelämästä syrjään ja jäädä identiteetiltään ’vain’ sairaan lapsen vanhemmaksi.

Maria on omakohtaisesti kokenut sen, kuinka merkittävää on muistaa olevansa tuon tärkeän roolin lisäksi muutakin sekä kehittää itseään ja uskoa omiin unelmiinsa.

– Itselleni työnteko ja työyhteisö ovat antaneet vuosien varrella uskomattoman paljon voimaa ja auttaneet jaksamaan silloin, kun on ollut vaikeaa. Olen kiitollinen sekä entisille että nykyisille esimiehilleni ja työkavereilleni siitä välittämisestä, jota he ovat vuosien varrella minulle osoittaneet.

Jokainen hymy, lohduttava tai tsemppaava sana, kuulumisten kysyminen tai vain hiljaa vierellä oleminen ovat olleet Marian mukaan äärettömän tärkeitä.

Maria esittelee ilmalla täytettävää vesisynnytysallasta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos

Työssään Maria on huomannut selkeän muutoksen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vanhemmat ovat tietoisempia siitä, miten he voivat valmistautua synnytykseen erilaisin rentoutumismenetelmin, tukihenkilön tuella tai vaikkapa raskausjoogalla. Vaihtoehtoiset synnytysmenetelmät, kuten vesisynnytykset, ovat nyt useammin mahdollisia.

Muutos on Mariasta pelkästään positiivinen, sillä synnytys on parhaimmillaan molempien vanhempien yhteinen matka.

Hän kuitenkin muistuttaa synnyttäjiä, että heidän ei tarvitse olla huolissaan siitä, ovatko he riittävän valmiita synnytykseen. Synnytys ei ole suoritus, eivätkä kätilöt odota synnyttäjältä mitään erityistä.

– Synnytyksessä jokainen varmasti löytää uusia puolia itsestään, eikä kukaan voi tietää sen kulkua ennalta.

Maria vakuuttaa, että synnyttäjät voivat luottaa kätilöihin elämän merkittävällä hetkellä. Niin hän itsekin teki ensi synnyttäjänä 14 vuotta sitten.

– Tiesin, että voin luottaa taitaviin kollegoihini.

Lue myös: ”Synnytyksistä ei voi enää säästää”, sanoo 17 vuotta kätilönä työskennellyt Eeva Hiila

Aiemmin virallisin termein puhuttiin äitiys- ja isyysvapaasta. Tätä nykyä yhteinen molempien vanhempien päivärahoille on vanhempainpäiväraha. Näin pyritään ottamaan huomioon perheiden moninaisuus.

Elokuussa 2022 entisen isyysvapaan joustavuutta lisättiin rutkasti. Lapsen synnyttänyt saa nykyisin 40 päivää raskausrahaa. Sen lisäksi kumpikin vanhempi voi käyttää 160 vanhempainpäivärahapäivää, eli yhteensä 320 päivää.

Kumpikin vanhempi voi siirtää vanhempainvapaastaan 63 päivää toisen vanhemman käyttöön tai muulle lasta hoitavalle henkilölle, joka voi olla äidin puoliso, toisen vanhemman puoliso tai muu lapsen huoltaja.

Vanhempainrahaan on oikeus lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Vanhempainrahan saaminen edellyttää lapsen hoitamista.

Isä tai toinen lasta hoitava huoltaja voi edelleen siirtää ansiosidonnaisen vanhempainvapaan pitämistä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Jos toinen huoltajista siirtää 63 päivää eikä pidä lainkaan vanhempainvapaata, perheellä jää käyttämättä 97 vanhempainvapaapäivää.

Suuri osa isistä ajoittaa vanhempainvapaansa parin vuoden ikään

Heti lapsen syntymän jälkeen isyysvapaata pitävien määrä on vähentynyt vuoden 2013 perhevapaauudistuksen jälkeen. Osittain tämä voi johtua siitä, että monet isät hyödyntävät vuosilomia lapsen syntymän yhteydessä.

– Isistä 75 prosenttia käyttää vanhempainvapaata vähintään yhden päivän. Noin 45 prosenttia isistä ajoittaa isyysvapaansa äidin vanhempainvapaan jälkeiseen aikaan. Noin neljännes pitää isyysvapaan, kun lapsi on 1,5-2 -vuotias, kertoo tutkija Miia Saarikallio-Torp Kansaneläkelaitokselta.

– Tätä vanhempainvapaan jälkeistä isyysvapaata käyttävät useammin korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat isät. Myös esikoislasten isät ja kaupunkimaisissa kunnissa asuvat käyttävät isyysvapaata useammin kuin muut.

Yleisimmät syyt isyysvapaan käyttämättä jättämiseen ovat perheen taloudellinen tilanne, työtilanne tai työkiireet.

Muita isiä harvemmin isyysvapaalle jäävät matalasti koulutetut, pienituloiset sekä yrittäjät, työttömät ja opiskelijat. Toisaalta esimerkiksi opiskelijoiden ja työttömien isyysvapaat eivät aina näy tilastoissa, sillä työttömyyspäiväraha tai opiskelijan kuukausitulot voivat olla suuremmat kuin isyyspäiväraha, jolloin isyysvapaata varten ei aina haeta erikseen Kelan tukea.

Näin arkikielen isyysloma muuttui isyysvapaasta vanhempainvapaaksi

• Suomessa isät ovat voineet pitää kolmen viikon isyysvapaan lapsen syntymän yhteydessä yhtä aikaa äidin kanssa vuodesta 1978 lähtien.
• Vuonna 2003 isyysvapaata ryhdyttiin pidentämään, mutta aluksi siihen liittyi ehtoja. Äidin täytyi luovuttaa vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa isälle, jotta isä sai pitää syntymän jälkeisen kolmen viikon lisäksi ”isäkuukauden”. Isyysvapaita ryhdyttiin kehittämään ennen kaikkea niin, että painotus siirtyi enemmän isän itsenäiseen hoivavastuuseen.
• Vuodesta 2007 lähtien isäkuukautta oli mahdollisuus siirtää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 1,5 vuotta, ja vuodesta 2013 lähtien siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
• Isät, jotka eivät asu yhdessä lapsen äidin kanssa, saivat oikeuden isyysvapaaseen vasta vuonna 2017.
• Viime vuodet isyysvapaa on ollut täysimääräisenä yhdeksän viikon pituinen: kolme viikkoa lapsen syntymän jälkeen ja kuusi viikkoa myöhempänä ajankohtana ennen kahden vuoden ikää.
• Elokuun alusta 2022 isyysvapaa vaihtui oikeudeksi käyttää 160 päivää vanhempainvapaata. Uusi perhevapaajärjestelmä ohjaa perheitä siihen suuntaan, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsenhoitoon ja mikäli toinen vanhempi ei pidä omaa kiintiötään täysimääräisesti, menettää perhe ansiosidonnaisia vanhempainvapaapäiviä.

– Hyväpalkkainen voi ajatella, että lapsia kotona hoitava puoliso saa tililleen lapsilisät. Niiden pitäisi riittää lasten menoihin. Todellisuus voi kuitenkin olla erilainen, selittää Raha ja rakkaus -kirjan kirjoittaja, asiantuntija Tiina Pollari.

Lapsen syntymän myötä myös tavat käyttää rahaa muuttuvat monilla.

– Rahaa ei kulu enää ainoastaan omiin menoihin, vaan rahankäyttöä on suunniteltava yhdessä, Pollari korostaa.

Hän kertoo eräästä naisesta, joka keräsi marjoja, möi käsitöitä ja leipoi myyjäisiin saadakseen ruokaa, vaikka hänen miehensä tienasi hyvin. Samoin Pollari on kuullut tilanteesta, jossa puoliso oli pahoin velkaantunut, eikä kahden aikuisen palkka riittänyt.

– Toinen puoliso hankki itselleen useamman työpaikan, jotta perhe pärjäisi.

Kun lapsiperheessä menot kasautuvat vain yksille harteille, syntyy taloudellista hyväksikäyttöä ja jopa väkivaltaa.

– Puoliso saattaa kieltäytyä maksamasta yhteisiä menoja ja käyttääkin rahat omiin menoihinsa, harrastuksiin tai sijoituksiin. Voi olla myös päihde- tai peliriippuvuutta.

Taloudellinen väkivalta voi olla hankala tunnistaa

Taloudellista väkivaltaa on kuitenkin usein vaikea tunnistaa. Rahariidat ovat niin tavanomaisia parisuhteissa, Pollari sanoo.

– Mutta jos rahaa käytetään vallankäytön välineenä ja vahingoitetaan toista tarkoituksella, silloin on kyse taloudellisesta väkivallasta.

Väkivallalle on erilaisia muotoja. Esimerkiksi puoliso vahtii ja kontrolloi toisen osapuolen rahankäyttöä, estää pääsyn pankkitilille tai pankkikortin käytön. Kumppani tekee yksin merkittävät rahapäätökset tai pakottaa toisen ottamaan lainaa omiin nimiinsä.

Taloudellinen väkivalta on valitettavan yleistä, mutta usein näkymätöntä, Pollari huomauttaa.

– Se aiheuttaa usein väkivallan kokijalle vaikeita tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä. Sen takia väkivalta salataan jopa ystäviltä ja läheisiltä.

Monenlaisia väkivallan seurauksia

Seuraukset ovat usein kauaskantoisia. Taloudellisen väkivallan kokija voi menettää esimerkiksi luottotietonsa ja päätyä rahallisesti riippuvaiseksi puolisostaan. Myös terveydellisiä seurauksia voi olla, ja ne saattavat heikentää työkykyä, Pollari listaa. Pitkä sairasloma voi aiheuttaa myös taloudellisia haasteita.

– Kirjaa tehdessäni monet väkivallan kokijat myös kertoivat, että väkivallan seurauksena ystävyyssuhteet katkesivat ja jopa sukulaiset jäivät. Ei ollut mahdollisuutta lähteä harrastuksiin tai tavata ystäviä.

Taloudellinen väkivalta vaikuttaa lisäksi itsetuntoon, usko omiin selviytymismahdollisuuksiin horjuu, hän selittää.

”Lapsen säästöjä on varastettu”

Entä miten taloudellinen väkivalta vaikuttaa lapsiin? Pollarin mukaan lapsi kärsii siitä yhtä lailla kuin muustakin väkivallasta.

– Voidaan ajatella, että taloudellinen tasa-arvo luo turvaa perheeseen, ja epätasa-arvo puolestaan lisää turvattomuutta. Monissa kuulemissani tarinoissa lapsi on joutunut äidin kanssa elämään pienellä tulotasolla. Väkivaltainen puoliso voi kontrolloida lapsiin käytettäviä menoja, esimerkiksi harrastuksia tai ruokaostoksia, Pollari kuvailee.

Hän tietää myös tilanteita, joissa lapsen säästöjä on varastettu tai käytetty luvatta lapsen pankkikorttia.

– Myös eron jälkeinen taloudellinen väkivalta on haitallista lapsille. Se voi olla esimerkiksi huoltoriidan pitkittämistä tai elatusmaksujen maksamatta jättämistä.

Voit verrata tuloksia oman perheesi menoihin. Ovatko ne samassa linjassa kyselytulosten kanssa?

Lue myös: Suurperheen äiti Maria keksi nerokkaan tavan säästää rahaa ja vähentää ruokahävikkiä – myös lapset ovat ilahtuneita

Perheiden ruokamenot yleensä alle 1300 euroa

Kyselyyn vastanneiden yhden ja kahden lapsen perheissä ruokamenot olivat yleisimmin 300–600 euroa kuukaudessa.

Kolmen lapsen perheissä yleisin summa oli 600–900 euroa, ja neljän lapsen perheissä vastaavasti 900–1200 euroa.

Kyselyssä kysyttiin myös lasten ikää, koska ikä vaikuttaa siihen, kuinka paljon lapsi yleensä syö.

Yhden lapsen perheissä lapsi oli yleisimmin iältään 0–2-vuotias. Kahden lapsen perheiden osalta ikähaitari asettui suurimmalla osalla 3–6-vuotiaisiin.

Kolmen lapsen perheiden vastauksissa tavallisin ikä oli 7–12 vuotta. Neljän lapsen tai sitä suuremmissa perheissä lasten yleisin ikä oli myös 7–12 vuotta.

”Raha ei riitä terveelliseen ruokaan”

Moni vastaaja kokee, että joutuu tinkimään ruoan terveellisyydestä hintojen noustessa.

”Nykyisin raha ei riitä kunnon, terveelliseen ruokaan. Syödään paljon makaroonia ja makkaraa, sillä harrastuksista ei ole haluttu luopua. Hedelmiin ja vihanneksiin on harvoin rahaa.”

”Tomaatit ja kurkut jäävät usein kauppaan hinnan vuoksi.”

”Koen, että terveellisyys ja monipuolisuus on kohtuuttoman kallista pienituloisille. Mutta en ole halunnut tinkiä ruuan laadusta, mieluummin säästetään muusta sitten.”

Osalla vastaajista on mahdollisuus valita, tinkiikö esimerkiksi muista menoista.

”Syödään monipuolisesti ja terveellisesti, mutta kyllä usein ottaa päähän, ettei kaupasta voi ostaa juuri niitä ruokia mitä haluaisi vaan niitä, mitkä sattuvat olemaan alennuksessa.”

”Emme osta puolivalmiita tuotteita, vaan teemme kaiken alusta asti itse tai niin pitkästi kuin se on mahdollista, joka osaltaan lisää kustannuksia kun esimerkiksi kalapuikkojen raaka-aineita ostetaan. Olemme tarkkoja sen suhteen, mitä ostamme ja syömme, emmekä ole joustaneet asiasta vaikka ruuan hinta on noussut ja taloudessamme on väliaikaisesti vain yhden henkilön tulot käytettävissä.”

”Hinnat ovat nousseet huomattavasti. Ennen ruokakulumme olivat +/- 1000€ kuukaudessa, nyt 1200-1300 €:n paikkeilla. Rahaa ei jää oikeastaan säästöön yhtään, mutta ruoan laadusta emme tingi. Täytyy olla terveellistä, monipuolista ja reilusti hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Kalaa ostamme paljon, senkin hinta nostaa hetkittäin niskakarvat pystyyn.”

Säästövinkeistä moni kokee hyödylliseksi sen, että ruokaa valmistaa kerralla suuremman määrän. Kaikilla tämä ei kuitenkaan toimi.

”Edullisinta olisi tarjota samaa ruokaa useana päivänä, mutta ainakaan meidän lapsille sama ruoka ei maistu useana päivänä peräkkäin, joten uutta ruokaa täytyy kokata usein. Kauppaan menevä raha tuntuu tällä hetkellä järkyttävältä. Terveellisen ja monipuolisen ruoan tarjoaminen lapsille on kuitenkin tärkeää ja olen säästänyt ennemmin omista menoistani”

Kyselyyn vastanneista löytyy kuitenkin niitäkin, joilla ruokamenot eivät vielä ole yli kipurajan.

”Selvittäisiin paljon vähemmälläkin, jos olisi taloudellinen pakko.”

Moni kertoo suosivansa nyt halvempia proteiineja ja panostavansa suunnitelmallisuuteen.

”Käytössä kolme kovaa K:ta: kerran viikossa kauppareissu, kauden juurekset ynnä muut sellaiset käyttöön ja kaikki itse valmistan.”

”Tilataan ruoka kerran viikossa paikallisesta marketista. Näin pyrin välttämään ylimääräiset heräteostot.”

”Olemme vähentäneet punaisen lihan käytön ihan minimiin, ja soijarouhe on tullut jäädäkseen. Ehkä kerran kahdessa viikossa on punaista lihaa tarjolla. Leipää ostamme hävikistä ja jos tuoretta haluamme, leivon itse. Paljon joutuu suunnittelemaan ruoka-asioita, mutta onneksi suunnittelu on ihan mukavaa.”

Kyselyyn vastasi yhteensä 249 lukijaa.

Tällä hetkellä Sara pelaa italialaisseura Juventuksessa, mutta vielä raskauden aikana ja vanhempainvapaan jälkeen Saran kotiseura oli ranskalainen Lyon eli Olympique Lyonnais.

Lyonia on pidetty yhtenä naisjalkapalloilijoiden edelläkävijäseurana, kunnes Sara sai kokea karvaasti sen, miten hänen yllätysraskautensa otettiin seurassa vastaan.

Sara paljastaa The Players Tribune -sivustolla, millaista kohtelua sai kerrottuaan yllätysraskaudestaan.

Lue myös: Töitä ei tarvitse lopettaa kuukautta ennen laskettua aikaa – toisin kuin usein luullaan

Kuinka kertoa joukkueelle?

Maaliskuussa 2021 Sara kertoi poikaystävälleen kuukautisten olevan myöhässä. Sara ei kuitenkaan vielä tehnyt testiä, koska uskoi kuukautisten vielä alkavan ajallaan. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Lopulta raskaustestissä komeili selkeästi kaksi viivaa.

– Aluksi olin vain ja ainoastaan onnellinen. Sitten todellisuus iski vasten kasvoja, Sara kirjoittaa.

Aluksi vain joukkueen lääkäri ja fysioterapeutti tiesivät Saran raskaudesta.

Sara alkoi kuitenkin kärsiä raskauspahoinvoinnista ensimmäisen kolmanneksen aikana ja oksensi tärkeissä aamuharjoituksissa kolme kertaa.

Pian hänestä tuntui, että raskautta ei voisi enää piilotella. Treenaaminen sata lasissa ei ottaisi enää raskauden jatkuessa onnistuakseen.

Myös koronaviruksen leviäminen huolestutti Saraa.

– Mitä jos saisin taudin? Pelotti, miten se voisi vaikuttaa vauvaan. Halusin kovasti kotimaahani äitini, puolisoni ja muun perheeni ympäröimäksi.

Saraa jännitti kertoa joukkueelleen. Miten muut suhtautuisivat näin yllättävään uutiseen?

Hän ei kuitenkaan osannut aavistaa, että joukkueelle kertominen ei olisi vaikein edessä oleva hetki. Joukkueessa yllättävä uutinen otettiin vastaan hyvin: vaikka osa oli todella yllättyneitä, kaikki iloitsivat onnellisina Saran puolesta.

Seura lupasi, että Sara voisi palata loppuraskauden ajaksi Islantiin. Kaikki vaikutti olevan kunnossa.

Raskauden tultua julki palkkaa ei enää kuulunutkaan

Palattuaan Islantiin Sara ihmetteli, miksi hänen palkkansa ei saapunut tavanomaiseen aikaan. Hänelle oli osoitettu vain pienempi osuus sosiaaliturvamaksuja.

Sara tarkisti muilta pelaajilta, saivatko he palkkansa ajallaan. Heillä kaikki oli kunnossa, joten kyseessä ei siis voinut olla järjestelmävirhe. Seuraavassakaan kuussa palkkaa ei kuulunut.

Kun Sara ja hänen agenttinsa saivat lopulta Lyonilta vastauksen, siinä kerrottiin, että palkka maksettaisiin kahdelta kuukaudelta, mutta ei enää seuraavassa kuussa.

Lyon vetosi Ranskan lainsäädäntöön ja ilmoitti, että ei olisi Saralle enempää velkaa.

Isku oli kova.

Lopulta Sara ja hänen agenttinsa totesivat, että veisivät jutun kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan ratkottavaksi. Myös kansainvälinen jalkapalloilijoiden yhdistys Fifpro asettui Saran puolelle.

Sara kertoo, että tämän jälkeen Lyon uhkasi, ettei hänellä tulisi olemaan seurassa minkäänlaista tulevaisuutta.

– Tuon ajan olisi pitänyt olla elämäni onnellisinta, Sara kirjoittaa. Sen sijaan olin shokissa.

Raskaana olevalle pelaajalle kuuluu palkka

Kansainvälisen jalkapalloliiton säännöstön mukaan pelaajille kuuluu täysi palkka myös silloin, kun he ovat raskaana.

Tähän Sara ja hänen agenttinsa vetosivat.

Sara jatkoi raskaana harjoittelua sen, minkä pystyi. Seura ei ollut häneen loppuraskaudessa lainkaan yhteydessä.

Saran poika syntyi marraskuussa 2021. Jo vuoden alussa 2022 Sara palasi Lyoniin, mutta hän koki, että seurassa kohdeltiin häntä eri tavalla kuin aikaisemmin.

Vauva ei ollut tervetullut vieraspelimatkoille, vaikka Sara vielä imetti muutaman kuukauden ikäistä poikaansa.

– He saivat minut aina vain tuntemaan, että lapsen saaminen oli ainoastaan negatiivinen asia.

Fifa antoi tuomionsa toukokuussa 2022. Lyonin tuli maksaa korkoineen Saralta eväämänsä palkat. Summa oli yhteensä noin 82 095 euroa.

Päätös saatettiin julkiseksi tammikuussa 2023. Tuolloin Sara oli jo siirtynyt Juventukseen pelaamaan.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Sara Björk Gunnarsdóttir (@sarabjork90) jakama julkaisu

Lyonin menettelyä pidetään häpeällisenä

Lyonin mukaan seura on ”aina ollut johtava tekijä naisten jalkapallossa ja urheilijoidensa tukemisessa kaikissa elämäntilanteissa”. Ranskan lainsäädäntöä seura pitää osittain rajoittuneena.

Monet naisjalkapallon huippunimet ovat olleet tyrmistyneitä Saran kohtelusta.

– Me ansaitsemme parempaa, Sara päättää kirjoituksensa.

– Monesti pätkätöitä tehdessäni yritin osoittaa kyvykkyyteni paiskimalla hommia aina hieman ekstraa, jotta vakipaikka irtoaisi. Kerran minulla oli myös kolme työpaikkaa samanaikaisesti.

Mira oli valmistunut vuonna 2011 artenomiksi eli vaatesuunnittelijaksi. Vuonna 2016 hän sai tradenomin paperit opiskeltuaan päivätöiden ohella iltaisin.

– Mielestäni kriteerini työlle eivät olleet mitenkään maata mullistavat: Halusin työskennellä itseäni kiinnostavien palveluiden parissa, hyvässä työilmapiirissä ja kohtuullisella palkalla. Toivoin myös alan tulevaisuuden näkymien vaikuttavan valoisilta.

Mira ja hänen tuore aviomiehensä alkoivat haaveilla jälkikasvusta samoihin aikoihin. Silloin Mira tajusi, että nykyinen työtilanne ei toimi.

– Mietin, mitä voin tehdä. Jos paikka ei irtoa hakemalla, niin ehkä sitten lukemalla.

Lue myös: Alanvaihto äitiyslomalla – Maria Friström jätti asiakkuustyön ja poraa nyt reikiä asuntoihin

Päämääräksi lääkis

Miran valinta oli lopulta hyvin selkeä. Lääketiede, etenkin hammaslääketiede, kiinnosti häntä. Lisäksi alan työpaikka voisi täyttää Miran kriteerit.

Mira pohti myös eläinlääkärin ammattia. Eläinrakkaalla Miralla itsellään on koiria.

Lopulta hän päätyi kuitenkin siihen, että ihmisten hampaiden hoitaminen voisi olla parempi vaihtoehto kuin eläinten kanssa työskentely.

Työ olisi päiväpainotteisempaa ja siksi paremmin yhdistettävissä lapsiperhearkeen. Lisäksi eläinlääkärien esillä ollut uupumus vaikutti Miran päätökseen.

Avioelämän alkua väritti pääsykokeisiin pänttääminen

Kun Mira ja hänen miehensä olivat tanssineet häänsä, alkoi Mira päntätä pääsykokeisiin.

– Olimme olleet ennen sitä yhdessä useita vuosia. Mieheni on tottunut siihen, että minulla on aina joku projekti meneillään.

Hän kokee miehen ymmärtäneen hyvin, että Miran olisi keksittävä jokin uusi suunta uralleen.

Taas yhden määräaikaisen työsuhteen päätyttyä Mira luki ensimmäisiin pääsykokeisiin osittain ansiosidonnaisen turvin.

Pänttääminen jatkui välillä työttömänä ja välillä taas töiden ohessa.

Toisena hakuvuotena Mira tuli raskaaksi ja alkoi odottaa perheen esikoista.

Urakka jatkui niin raskaus- kuin vauva-aikana.

Välillä Mira kiihdytti tahtia, välillä oli vauvan herätysten vuoksi otettava rauhallisemmin.

– Välillä pänttäsin aamuyöllä, kun olin joka tapauksessa jo herännyt syöttämään vauvaa.

Jos ei kolmas, niin neljäs kerta toden sanoo

Mira sai opiskeluun tukea kertaamalla lukion fysiikan ja kemian kurssit aikuislukiossa. Tunneilla oli paljon muitakin, ketkä halusivat lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan.

Kurssikirjat Mira lainasi ilmaiseksi kirjastosta.

Pänttääjien joukosta löytyi myös opiskelukaveri, jonka kanssa Mira vitsaili, että ainakin he ovat torjuneet tehokkaasti muistisairautta jumppaamalla aivoja ja löytäneet ystäviä, vaikka eivät ikinä pääsisi sisälle.

– Asenne oli pidettävä positiivisena ja luottavaisena.

Jokaisessa pääsykokeessa Mira huomasi parantaneensa tulosta edellisestä. Se antoi voimaa jatkaa yrittämistä.

– Lukemiseen jäi tavallaan myös koukkuun. Sain kokea riemuntäyteisiä hetkiä, kun oivalsin uutta.

Kun Miran neljännet lääketieteellisen pääsykokeet lähestyivät keväällä 2021, hän odotti perheen toista lasta.

Silloin viimein tärppäsi.

Alkoholiton kuohuviini korkattiin samana iltapäivänä kotipihan terassilla ilon kyyneleiden valuessa poskilla.

– Vaikka raskausmaha alkoi jo painaa, olo keveni huomattavasti, kun ei tarvinnut enää pohtia tulevaisuuden työllistymistä

Lue myös: Suosikkimeteorologi Liisa Rintaniemi opiskelee lääkäriksi: ”Perheaikaan en kaiva kirjoja esiin”

Kaksiosta vakituinen koti

Mira oli päättänyt ottaa vauvavuoden tällä kertaa rennommin. Hän siirsi opintojen aloitusta vuodella, jotta saattoi olla kotona molempien lasten kanssa.

Opinnot Mira aloitti syksyllä 2022, kun kuopus oli ehtinyt vuoden ikään ja lapset aloittivat päivähoidon.

Perhe pohti muuttoa Kuopioon, jossa on Miran opiskelupaikka. Niinpä he myivät juuri remontoimansa paritalonpuolikkaan ja ostivat Espoosta 44 neliön kaksion.

Pienen asunnon oli tarkoitus toimia tukikohtana, jota etenkin Miran mies voisi käyttää käydessään työpaikallaan Espoossa.

Lopulta kaksiosta tulikin vahingossa neljähenkisen perheen vakituinen koti, sillä osoittautui järkevämmäksi, että Mira reissaisi Kuopioon kerran viikossa.

Läsnäoloa Miran opinnot ovat toistaiseksi vaatineet yhden tai kahden päivän verran viikossa. Miehen olisi ollut raskaampaa reissata useammin Kuopiosta Espooseen.

Lisäksi isovanhemmat ovat nyt lähettyvillä ja voivat auttaa, kun Miran on ehdittävä Kuopion junaan ennen miehen työpäivän päättymistä.

Pienessä kodissa Mira näkee paljon hyvää. Asumiskustannukset pysyvät maltillisina, ja pienen kodin siivoaa nopeasti.

Lisäksi asunto on hyvien kulkuyhteyksien keskellä, ja ikkunasta näkyy kaunis metsämaisema.

– Sukulaisille totean yleensä, että lapsille lahjaksi toivomme vain pienehköjä leluja vähäisen säilytystilan vuoksi, Mira naurahtaa.

Näillä näkymin perheen on kuitenkin muutettava suunnilleen kolmeksi vuodeksi Kuopioon, sillä tutkinnon loppuvaiheessa Miraa odottavat klinikkavuodet, jolloin opinnot vaativat enemmän läsnäoloa.

Paljonko pääsykokeisiin lukeminen kustansi?

Instagramissa opiskeluihin ja pikkulapsiarkeen keskittyvää sometiliä @kiitospaikasta pitävältä Miralta kysytään usein, mitä pänttääminen on hänelle maksanut.

Monet ovat pitäneet urakkaa taloudellisesti mahdottomana. Mira ei kuitenkaan ole laskenut menettäneensä juurikaan ansiotuloja, sillä hän olisi muutenkin joutunut säännöllisesti työttömäksi jatkuvien pätkätöiden vuoksi.

Osittain pääsykokeisiin lukeminen osui myös päällekkäin vanhempainvapaiden kanssa, jolloin Mira olisi muutenkin ollut poissa päivätöistä.

Pänttäämisen kustannuksiksi Mira on laskenut noin 4000 euroa eli 1000 euroa vuodelta. Jos ansiomenetykset haluaa laskea mukaan, summa on noin 9300 euroa.

Luku olisi vielä pienempi, jos Mira olisi jättänyt 3000 euron valmennuskurssin käymättä.

– Valmennuskurssi oli puhtaasti kertaamista varten. Se oli ihan hyödyllinen sellaiselle, joka on jo harjoitellut pääsykokeisiin tovin.

Valmennuskurssia Mira ei näe lainkaan välttämättömänä. Hän tietää lääkiskavereita, jotka ovat päässeet sisään ilmankin.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön MIRA LEHMONEN | Hammaslääkis | Äitiys | Motivaatio (@kiitospaikasta) jakama julkaisu

”Jos olisin tiennyt, en ehkä olisi uskaltanut”

Pänttäämiseen Mira laskee käyttäneensä 3000 tuntia.

– Jos olisin tiennyt tämän etukäteen, en ehkä olisi uskaltanut ryhtyä urakkaan. Onneksi uskalsin.

Valmennuskurssin webinaarissa Mira muistaa kuulleensa, että sisäänpääsy vaatii lukutunteja vähintään 1600.

– Kaikki ovat oppijoina yksilöitä. Lisäksi vauvavuonna väsyneillä aivoilla pänttääminen ei aina ollut niin tehokasta kuin muuten.

Opiskelukaverin kanssa Mira on vuokrannut Kuopiosta puoliksi kimppakämpän, jossa hän yöpyy Kuopiossa ollessaan.

Kun Miran on määrä valmistua, hänen lapsensa ovat 7- ja 9-vuotiaita.

Mira iloitsee siitä, että monet hammaslääkärit voivat tehdä melko lyhyttä työviikkoa. Näin aikaa jää enemmän perheen kanssa olemiseen ja kuopuksen tukemiseen, kun hän aloittaa ensimmäisen luokan.

Lisäksi mielekkyyttä opiskeluihin tuovat mukavat opiskelukaverit, jotka ovat ottaneet vuosikurssin vanhimman opiskelijan lämpimästi vastaan.

– Meitä erottaa se, että useimmat heistä eivät muista aikaa, jolloin käytettiin lankapuhelimia.

Puolison kanssa Mira on vitsaillut, että tiiviit pääsykoe- ja opintovuodet kuittaantuvat sitten kun Mira pääsee töihin.

– Voimme hankkia viimein kodin ja sellaisen elämän, josta olemme aina haaveilleet – vapaana pätkätöiden tuomasta taakasta.

Lapsista universaalisti maksettava lapsilisä on ollut voimassa 75 vuotta lähes muuttumattomana. Nyt Itla on analysoinut lapsilisäjärjestelmän haasteita, tehnyt kansainvälistä vertailua sekä arvioinut seitsemän eri kehittämisehdotusta.

Tutkijat ehdottavat muun muassa sisaruskorotusten poistamista, lisää rahaa alle 3-vuotiaista lapsista ja lapsilisän maksamista suoraan yli 15-vuotiaille itselleen.

Lisäksi lapsilisää ehdotetaan maksettavaksi myös 17-vuotiaille. Nykyään lapsilisän maksaminen lakkaa lapsen täyttäessä 17 vuotta.

Lue myös: Miksi lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta vähemmän kuin toisesta?

Tutkijat pitävät nykyisen lapsilisäjärjestelmän haasteena lapsilisän arvon alenemista sekä sen ongelmia etävanhemmille ja lapsille, jotka asuvat vuoroittain eronneiden vanhempien luona.

Lisäksi lapsilisäjärjestelmä todettiin ongelmalliseksi kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille, koska he eivät hyödy lapsilisästä samalla tavalla kuin vanhempiensa kanssa asuvat lapset.

Tutkijoita huolettaa, että lapsilisäjärjestelmä on nykyisellään näivettymässä.

– Lapsilisäjärjestelmää uhkaa kuihtuminen. Toisin kuin useissa muissa sosiaalietuuksissa, lapsilisän reaaliarvo on laskenut merkittävästi. Syy tähän on se, että lapsilisää ei ole sidottu indeksiin eikä lapsilisä siten seuraa hintojen muutosta, kertoo tutkimusprofessori Tiina Ristikari tiedotteessa.

Jos lapsilisäjärjestelmä pysyy ennallaan, lapsilisämenot tulevat vähenemään lähivuosina syntyvyyden laskun vuoksi.

– Lapsilisän kuihtumisella voi kuitenkin olla vaikutusta syntyvyyden laskuun, jatkaa Ristikari.

Loppuuko lapsilisän maksaminen liian aikaisin?

Tutkijoiden mukaan lapsilisän maksaminen loppuu liian aikaisin, eikä se tue nuoria aikuistumisen kynnyksellä. Raportin kansainvälinen katsaus osoitti, että Suomi on vertailumaista ainoa, jossa lapsilisän maksaminen päättyy lapsen täyttäessä 17 vuotta.

Lapsilisän ulottaminen 17-vuotiaisiin maksaisi 68 miljoonaa euroa vuodessa ja vähentäisi lapsiperheköyhyyttä 0,1 prosenttiyksikköä, joka vastaa noin 1 300 lasta.

– Lapsilisän maksun päättyminen sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta, on erikoinen historiallinen jäänne, toteaa projektitutkija Lauri Mäkinen tiedotteessa.

Lue myös: Miksi lapsilisä loppuu 17-vuotiaana? Historia painaa oudon ikärajan takana

17-vuotiaiden pois jättäminen on ongelmallista myös siksi, että silloin lapsen kustannukset ovat korkeimmillaan.

Tutkijoiden ehdottamassa mallissa lapsilisää maksettaisiin 18 ikävuoteen asti. Lapsilisä kuitenkin maksettaisiin suoraan lapselle sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 15 vuotta.

– Lapsilisäjärjestelmä ei tällä hetkellä tunnista lapsen itsenäistä asemaa. Lapsilisän maksaminen lapselle itselleen vahvistaisi nuorten toimijuutta ja tukisi taloudellista itsenäistymistä, kertoo Tiina Ristikari.

Asia selviää vakuutusyhtiö Ifin tekemästä kyselystä, jossa vastaajia oli yli 600.

Kaikista vastaajista jopa kolmannes eli 31 prosenttia kertoi matkustavansa vähemmän. Noin joka viides eli 18,6 prosenttia kertoi vaihtaneensa halvempiin kohteisiin tai matkailun suuntautuvan aiempaa lähemmäs.

Noin 6 prosenttia vastaajista kertoi matkailun jäävän tänä vuonna kokonaan väliin.

– Nyt ovat matkasuunnitelmat holdissa. Matkat ovat kallistuneet yhdessä normaalin elämisen kallistumisen kanssa. Ulkomaan matkaa en uskalla varata, kun pelottaa rahojen riittäminen pidemmällä aikajänteellä, kommentoi kyselyyn osallistuja tiedotteessa.

Lue myös: Suurperheen äiti keksi nerokkaan tavan säästää rahaa ja vähentää hävikkiä

Myös säästöjen hupeneminen vaikuttaa suoraan matkasuunnitelmiin.

– Aikaisemmin tuloista pystyi perheessä säätämään ylimääräistä ja suunnitella vaikka juuri lomamatkaa. Nyt asuntolainojen korkojen, bensan, ruuan, sähkön ja veden hinnan nousun jälkeen kuukausittaiset menot ovat kasvaneet satoja euroja. Tulot eivät enää riitä säästämään ylimääräistä luksusta varten, toinen vastaaja kommentoi.

Erityisesti lapsiperheiden matkasuunnitelmat muuttuvat

Lapsiperheiden suunnitelmiin inflaatio vaikuttaa selvästi muita enemmän.

Peräti 68 prosenttia kertoo muuttaneensa inflaation takia matkasuunnitelmiaan, ja kolmannes on muuttanut myös hiihtolomasuunnitelmiaan aiemmista vuosista.

Lomabudjetti on monella tänä vuonna selvästi pienempi.

Avoimissa vastauksissa moni kertoi etsivänsä tänä vuonna edullisempia lomailumahdollisuuksia. Säästöä haetaan vaihtamalla kohde ulkomaista kotimaahan, kulkemalla lentämisen sijaan omalla autolla ja muun muassa hotellin tasosta karsimalla.

Myös matkavakuutus saatetaan kokea ylimääräisenä menoeränä, vaikka siitä voi olla tiukan paikan tullen hyötyä.

Lue myös: Näin hintojen nousu koettelee lapsiperheitä: ”Seuraavaksi on lopetettava lasten jääkiekkoharrastus”

Kumpikin vanhempi on lain mukaan vastuussa lapsensa elatuksesta. Vuonna 2019 tuli voimaan uusi laki lapsen elatuksesta. Sen myötä väestörekisteriin on voinut ilmoittaa, että lapsi vuoroasuu molempien vanhempiensa luona. Lapsi voi kuitenkin olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa.

Mikäli lasta ei ole ilmoitettu väestörekisteriin vuoroasujaksi, elatusvelvollisuus määräytyy lapsen virallisen osoitteen perusteella.

– Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä väliaikainen vai lopullinen erillään asuminen. Merkityksellistä on osoitteet. Elatuslaki pätee aina, asuttiin yhdessä tai erikseen. Vanhemmat ovat aina yhdessä vastuussa lapsen elatuksesta, kertoo Helsingin perheoikeudellisen yksikön lastenvalvoja.

Vanhemmat voivat esimerkiksi olla parisuhteessa, mutta ovat kirjoilla eri osoitteissa esimerkiksi työn vuoksi. Myös tässä tilanteessa lapsensa kanssa eri osoitteessa kirjoilla oleva on velvollinen maksamaan elatusapua, elleivät vanhemmat ole sopineet toisin.

Jos lapsi on vuoroasuja, elatusapu lasketaan vanhempien tulojen perusteella

Vuonna 2019 voimaan tullut laki mahdollistaa sen, että elatusavun maksajaksi voi päätyä myös se vanhempi, kenen luona lapsi on kirjoilla.

– Aiemmin se meni aina niin, että se maksaa, kenen luona lapsi ei ole kirjoilla. Jos vanhemmat ovat tehneet virallisen vuoroasumista koskevan sopimuksen, elatusmaksut voi maksaa kumpi tahansa vanhemmista. Vuoroasumistilanteessa yleensä se vanhempi, jolla on paremmat tulot, maksaa lapsesta elatusapua, mikäli elatusapua tarvitaan.

Jos vanhempien tulot ovat samansuuruiset ja lapsi on vuoroasuja, elatussopimusta tehdään harvemmin.

– Silloin on aika yleistä, että molemmat vanhemmat maksavat lapsen kuluja tasapuolisesti ilman elatussopimusta. Jos toinen maksaa selvästi enemmän lapsen elämään liittyviä laskuja, elatussopimus kannattaa laatia, lastenvalvoja kertoo.

Lapsen kuluja voi jakaa haluamallaan tavalla.

– Jos tuloero on pieni, voidaan esimerkiksi sopia, että lapsilisä menee pienempituloiselle. Osa jakaa harrastuskulut puoleksi. Joillakin on yhteinen tili, jonne lapsilisät siirretään sekä tietty kuukausimaksu. Sieltä maksetaan lapsen menot, ja suuremmista hankinnoista sovitaan tapauskohtaiseksi.

Yhteisen tilin avulla molemmat vanhemmat näkevät, että lapsilisä ja elatusmaksu menevät lapsen kuluihin eikä asiasta tarvitse kiistellä.

Vuoroasumisessakin lapsen katsotaan kuuluvan vain yhteen ruokakuntaan. Sosiaalietuudet, esimerkiksi asumistuki, lasketaan sen mukaisesti, missä lapsi on virallisesti kirjoilla. Vuoroasuvan lapsen vanhemmat voivat päättää keskenään, kenen tilille lapsilisä maksetaan.

– Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta sellaista keskusteluyhteyttä, että he pystyvät sopimaan lapsen asioista ja myös raha-asioista, lastenvalvoja painottaa.

Elatusmaksut tulee hoitaa myös silloin, kun lapsi ei asu kummankaan vanhemman luona. Esimerkiksi itsenäisesti asumaan muuttanut nuori tai sijaishuoltoon sijoitettu tai vaikkapa isovanhempien luona asuva lapsi on oikeutettu saamaan elatusapua kummaltakin vanhemmaltaan.

Virallisesta elatussopimuksesta on etua, vaikka elatusmaksut voi sopia ilmankin

Virallista, lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta elatuksesta ei ole pakko tehdä. Vanhemmat voivat aina sopia keskenään kaikki elatukseen liittyvät asiat. Lastenvalvojan vahvistamasta sopimuksesta on kuitenkin etua molemmille vanhemmille.

Vanhempien voi olla vaikea arvioida lapsen kulutuksen osuutta esimerkiksi asunnon sähköstä, vedestä ja ruokakustannuksista. Nämä kulut huomioidaan lastenvalvojan tekemässä elatuslaskelmassa. Vanhemmilla saattaa olla myös väärää tai puutteellista tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat elatusmaksuun.

Virallinen elatussopimus mahdollistaa myös sen, että lapselle voi hakea tarvittaessa Kelan elatustukea. Vuonna 2025 täysimääräinen elatustuki on 198,13 euroa kuukaudessa.

Kelan elatustukea voi hakea, jos elatusvelvollisen tulot ovat pienentyneet väliaikaisesti esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi, hän on pitkäkestoisesti hyvin pienituloinen tai lapsen isyyttä ei ole tunnustettu.

Jos elatusvelvollinen vanhempi ei pysty maksamaan elatusapua, laiminlyö elatusmaksut tai maksaa epäsäännöllisesti, tukea voi hakea Kelasta tai viedä virallisen, lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen ulosottoon.

Vain lastenvalvojan vahvistama sopimus tai oikeuden päätös ovat täytäntöön pantavissa eli ulosottokelpoisia, mikäli sovittu elatusapu jää maksamatta.

Kelan maksama elatustuki on määräaikaista ja tuen tarve tarkistetaan määräajan päättyessä. Kelan elatustukea hakee vanhempi, joka on oikeutettu saamaan elatusapua lapselle.

Miten elatusmaksut lasketaan?

Oikeusministeriön ohje ja oikeuskäytäntö lähtevät siitä, että lapsen kulujen jakamisessa on oikeudenmukaista huomioida vanhempien väliset tuloerot. Elatusavun oikeudenmukaisuus pyritään varmistamaan laskemalla lapsen elatustarve ja molempien vanhempien elatuskyky – elatusmaksut riippuvat siis tuloista.

Vanhemmat voivat halutessaan yhdessä varata ajan kunnan lastenvalvojalle. Lastenvalvojan luona tehdään elatusapulaskelma, jossa arvioidaan lapsen kuukausittainen elatustarve ja vanhempien kuukausittainen elatuskyky. Lastenvalvojan tehtävänä on varmistaa paitsi elatusavun riittävyys lapsen näkökulmasta, myös elatusavun kohtuullisuus maksajan näkökulmasta.

Elatusmaksu ei voi olla suurempi kuin mitä lapsen elatuksen tarve on.

– Elatuksen tarve koostuu ensinnäkin perusmenoista, jotka on jaettu kolmeen luokkaan. Mitä vanhempi lapsi, sitä suurempi on perusmeno. Perusmenon lisäksi laskelmassa otetaan huomioon lapsen osuus asumismenoista, mahdolliset päivähoito- tai iltapäiväkerhomaksut, lapsen vakuutusmaksut sekä harrastusmaksut, joista vanhemmat ovat yksimielisiä. Näistä koostuu se, mitä lapsi tarvitsee. Siitä vähennetään lapsilisä. Viivan alle jäävästä elatuksen tarpeesta vanhemmat ovat vastuussa.

Seuraavaksi kartoitetaan kummankin vanhemman elatuskyky eli tulot, joista vähennetään menot. Jos lapsi asuu pääosin toisen vanhemman luona eikä häntä ole ilmoitettu vuoroasujaksi, toisaalla asuva vanhempi maksaa yksin elatusapua lapsen elatustarpeen verran.

– Hyvätuloisen vanhemman elatuskyky voi olla vaikkapa 2000 euroa tai enemmänkin. Hänen ei kuitenkaan pidä maksaa elatusmaksuja enempää kuin lapsen todellisen elatustarpeen verran.

Jos lastenvalvoja arvioi, että elatusapua maksavan vanhemman elatuskyky on heikko, voidaan lastenvalvojan luona vahvistaa Kelan elatustukeen oikeuttava elatussopimus, jolloin Kela maksaa elatustukea.

Kun sopimus tehdään lastenvalvojan luona, elatusmaksut lasketaan aina todellisen elatustarpeen mukaan.

– Ero on usein taloudellinen muutos elämässä. Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että ex-puolisot elättävät toisiaan elatusmaksuilla tai että elatusmaksulla varmistetaan lapselle sama elintaso, mikä perheellä oli ennen eroa.

Vaikka lastenvalvoja ei päätä elatussopimusten sisällöstä, hänen tulee ottaa kantaa siihen, onko sopimus lapsen edun mukainen ja kohtuullinen kaikkia osapuolia kohtaan.

Pitääkö asumuseron aikana maksaa elatusapua?

Molemmat vanhemmat ovat aina – myös asumuseron aikana – velvollisia huolehtimaan yhdessä lapsen elatuksesta. Elatusmaksu kuuluisi siis myös asumuseron ajalle.

– Asumuseron ajaksi voi tehdä elatussopimuksen. Jos vanhemmat muuttavat takaisin samaan osoitteeseen elatussopimus raukeaa automaattisesti, lastenvalvoja vastaa.

Elatussopimus on tärkeää pitää ajan tasalla

Jos vanhemman tilanteessa tapahtuu muutos, on aina hyvä tarkistaa elatussopimuksen sisältö. Jos sopimusta ei muista tai ymmärrä päivittää, elatusmaksut voivat mennä perintään voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Myös Kelaan voi kertyä elatusmaksuvelkaa, jonka olisi voinut välttää sopimusta päivittämällä.

Esimerkiksi on sovittu 200 euron elatusmaksusta. Elatusapua maksava vanhempi jääkin työttömäksi ja ilmoittaa toiselle, ettei pysty maksamaan elatusmaksuja. Elatusapua lapselle saava vanhempi voi mennä Kelaan virallisen sopimuksen kanssa ja hakea Kelan elatustukea. Toiselle vanhemmalle alkaa kertyä velkaa Kelaan, jos sopimusta ei päivitetä tai maksava vanhempi ei hae Kelan maksuvapautusta.

Tilanne kannattaa selvittää Kelan kanssa tai tulla lastenvalvojalle päivittämään sopimus. Elatusapua maksava vanhempi voi hakea Kelasta vapautusta maksuvelvoitteesta. Jos velkaa on kertynyt ns. virheellisin perustein, elatusvelvollinen voi selvittää sen Kelaan vuoden ajan takautuvasti.

– Pyynnön maksuvelvollisuudesta vapauttamisesta voi tehdä joka kuukausi tai vaikka puolen vuoden ajalta takautuvasti. Toinen vaihtoehto on tulla lastenvalvojalle päivittämään sopimus ajan tasalle. Kun päivitetyssä sopimuksessa elatusavun summa työttömyyspäivärahan lapsikorotuksen suuruinen, se ei kerrytä elatusmaksuvelkaa, lastenvalvoja neuvoo.

– Kannattaa huomioida, että Kelassa on tarkka maksuvapautuksen raja. Jos tulot ovat sen yli, elatusmaksuvelka jää voimaan. Ammattiliiton päivärahat ovat usein ihan hyvät. Ansiosidonnainen päiväraha ei useinkaan oikeuta maksuvelvoitteesta vapautumiseen.

Nelihenkisen helsinkiläisperheen viitebudjetti asettui 3283 euroon kuukaudessa. Muualla Suomessa asuvan nelihenkisen lapsiperheen kuukausikustannukset ovat 2909 euroa.

On kuitenkin muistettava, että selvityksen viitebudjetit perustuvat loppuvuoden 2022 hintoihin. Hinnat nousevat tällä hetkellä inflaation myötä kiihtyvällä tahdilla.

Viitebudjetit kuvastavat taloudellisia minimiresursseja, joita tarvitaan ihmisarvoisen elämän saavuttamiseen. Budjetit koostuvat tavaroista ja palveluista, jotka on katsottu välttämättömiksi yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta.

Hyödykkeinä huomioidaan ruoka, vaatetus, tietoliikenne, kodin tavarat ja laitteet, terveys ja henkilökohtainen hygienia, harrastukset ja vapaa-aika, asuminen sekä liikkuminen.

Viitebudjettien laadinnassa huomioitu kansalaisten näkemykset

Esimerkiksi tietoliikennelaitteet ovat tänä päivänä välttämättömyys. Nelihenkisellä perheellä niihin kuluu arviolta 163 euroa kuukaudessa.

Tietoliikennelaitteiden merkitys on korostunut aikana, jolloin sosiaalinen yhteydenpito, valtaosa töistä ja käytännössä melkein kaikki opiskelu vaativat tietokonetta ja internetyhteyttä.

Kansalaisilla teetetyssä kyselytutkimuksessa selvisi myös, että kouluikäisten lasten ja nuorten kuulokkeita pidetään monissa perheissä hyvin oleellisina. Kuulokkeet mahdollistavat lasten musiikin kuuntelun muuta perhettä häiritsemättä sekä tarvittaessa takaavat opiskelurauhan.

Myös laajakaista ja televisio nähtiin myös välttämättöminä hyödykkeinä.

Viitebudjettilaskelmia käytetään esimerkiksi köyhyyden mittaamisessa, akateemisessa köyhyystutkimuksessa, perusturvan riittävyyden arvioinnissa sekä talous- ja velkaneuvonnassa.

Lue myös: Näin hintojen nousu koettelee lapsiperheitä: ”Seuraavaksi on lopetettava lasten jääkiekkoharrastus”

Treffikumppani oli juuri kertonut, että hän oli sijoittamalla kerännyt lapsensa tilille säästöjä. Helenan suu loksahti auki, kun hän näki summan.

– Ihmettelin, miten hän on sen tehnyt. Lapsella oli enemmän varallisuutta kuin minulla, kahden pienen lapsen yksinhuoltajalla.

Siihen asti vajaa kolmekymppinen Helena ei ollut halunnut ajatella raha-asioita, etenkään säästämistä tai sijoittamista. Ne eivät tuntuneet mahdollisilta työttömästä yksinhuoltajasta, jolla oli alle 1600 euron kuukausitulot.

– Olin kyllästynyt laskemaan rahojani joka ikisellä kauppareissulla. Päätin, että en jaksa tällaista enää.

”Vertasin itseäni kahden työssä käyvän vanhemman perheisiin”

Kun Helena oli parikymppinen, hänellä oli tapana hakea pätkätöitä esimerkiksi ruokakaupasta.

Merkonominopinnot olivat jääneet kesken, kun Helena oli  vaihtanut kaupunkia ja muuttanut lapsuudenkodin maisemista Helsinkiin. Hän kuitenkin haaveili opiskelusta korkeakoulussa, oikeus- tai valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Vuonna 2008 Helena työskenteli au pairina Sveitsissä – pätkätyöt mahdollistivat sen, että Helena pääsi matkaamaan Yhdysvaltoihin, yleensä kuukaudeksi kerrallaan.

Kun Helena pohti seuraavaa siirtoa elämässään, hän huomasikin 21-vuotiaana odottavansa esikoistaan.

Vaikka raskaus yllätti, äitiys ja lapsen kanssa oleminen tuntui luontevalta. Suuren perheen kasvattina Helena oli tottunut huolehtimaan pienemmistä sisaruksista.

Helena asui lapsen kanssa pienissä vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla. Töitä oli vaikea saada ilman koulutusta.

Olo oli rauhaton. Helena suuntasi päivisin usein ostoksille hankkimaan itselleen ja lapselle uusia vaatteita sekä kenkiä. Mukaan tarttui usein myös kosmetiikkaa.

– Vertasin itseäni sukulaisperheisiin, joissa oli kaksi työssäkäyvää vanhempaa. Lisäksi olin tylsistynyt, mutta ennen kaikkea paikkasin shoppailemalla ulkopuolisuuden tunnetta, jota perhetilanne aiheutti.

Perintätoimistot kävivät Helenalle tutuiksi. Ulosottoon asti laskut eivät menneet, mutta usein Helenan oli pyydettävä eräpäivän siirtoa.

Oikeus sijoittamiseen

Toinen lapsi syntyi vuonna 2014. Samana keväänä Helena oli viimeistelemässä aiemmin keskenjääneitä merkonomiopintojaan ja kävi oikeustieteellisen pääsykokeissa.

– Se kevät oli rankkaa aikaa.

Alemmuuden tunne omasta taloustilanteesta kalvoi Helenaa edelleen, mutta hänestä tuntui, että tilanteelle oli mahdotonta tehdä mitään.

Kunnes kuopuksen ollessa kaksivuotias Helena kävi käänteentekevillä treffeillä.

Vaikka treffit eivät johtaneet parisuhteeseen, havahduttivat ne Helenan ajattelemaan rahaa uudella tavalla.

Samoihin aikoihin hän alkoi lukea sijoittamista käsitteleviä blogeja.

Lokakuussa 2016 Helena sijoitti ensimmäisen kerran rahastoon. Summa oli 15 euroa.

– Tajusin, että myös minulla oli oikeus sijoittamiseen, vaikka olinkin pienituloinen. Nyt tosin kannustaisin panostamaan ensin omaan puskurirahastoon.

Budjetointi oli kuulostanut Helenasta hirvittävän työläältä – miksi budjetoida vähiä rahoja, kun ne eivät kuitenkaan riitä mihinkään?

Sijoittamisesta innostuminen sai Helenan kuitenkin selvittämään, mihin hänen rahansa kuluvat. Silloin Helenasta viimein alkoi tuntua, että ehkä sittenkin voisi alkaa hallita talouttaan.

– Oli mahtavaa, kun säästötilille kertyi ensimmäisen kerran 100 euroa. En ollut koskaan aiemmin saanut sellaista määrää säästöön.

 

 

 

 

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilön Helena Rostedt | Talousvalmentaja | Yrittäjä | Sijoittaja (@sijoitakuintavis) jakama julkaisu

Sijoituksista jopa 30 000 euroa

Sijoittamisesta innostunut Helena päätyi marraskuussa 2018 pankkiin töihin. Se oli hänelle eräänlainen saavutettu unelma.

Samoihin aikoihin hän tapasi tulevan aviomiehensä.

– Olin todella innostunut raha-asioista ja kyselin häneltäkin hyvin pian niistä – ehkä vähän liiankin suoraan, Helena naurahtaa.

Viime keväänä Helena kuitenkin irtisanoutui ja ryhtyi talousneuvontaa tarjoavaksi yrittäjäksi. Koulutukseltaan Helena on oikeustradenomi, ja hän on suorittanut sijoituspalvelututkinnon.

Hiljattain hän julkaisi työkirjan Sijoita kuin tavis, jonka tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen oppaana sijoittamiseen. Helenalla on myös samanniminen IG-tili, jolla hän jakaa talousvinkkejä.

Sijoituksista Helenalle on parhaimmillaan kertynyt 30 000 euroa.

Parina viime vuonna Helena perheineen pääsi nauttimaan niiden tuomasta joustosta. Sijoitusten tuotolla on katettu muun muassa Helenan ja hänen aviopuolisonsa häät, sijoitusasunnon käsiraha sekä vanhempainvapaan vuoksi pienentyneitä tuloja.

Nyt Helenan perheessä vipeltää yhteensä neljä lasta. He ovat Helenalle paras motivaatio jatkaa sijoittamista.

Kysyimme Kaksplussan lukijoilta, mihin he aikovat käyttää tuplana saamansa lapsilisän. Saimme vastauksia sekä Facebookin että kyselylomakkeen kautta.

Valtaosa vastaajista suuntaa rahan tavanomaiseen elämiseen eli ruokaan, laskuihin tai bensaan.

”Raha käytetään laskuihin ja ruokaan. Sen jälkeen katsotaan, mitä ulkovaatetta ja sisävaatetta lapset tarvitsevat. Ylimääräisen lapsilisän myötä on vähän enemmän varaa käyttää niihin.” 

”Meillä on tällä hetkellä todella niukka rahatilanne. Mies ei saa palkkaa, ja minun palkasta maksetaan laskut, ruoka, bensat ja lahjat. Eli pennin venytystä on,  jotta saadaan lapsille joulu järjestettyä.” 

”En ole pystynyt säästämään pienestä palkasta elinkustannusten noustua. Totta kai osa menee lasten joululahjoihin! Tällainen lisä helpottaisi vähävaraisia vuosittain talviaikana, kun sähkökulut kasvavat ja joulun aika vie väistämättä rahaa. Suomalaisille joulu on tärkeä juhlapyhä, johon kuuluvat tietyt ruuat, herkut ja lahjat, vaikka halpoja asioita hankkisikin. Useampi lapsi vie yllättävän paljon taloudellisesti, vaikka eläisi kohtuudella.” 

”Pystyn pitämään palkattomia joulun välipäivillä, että saan lapselle ja itselle viikon huilitauon arjesta, joten elämiseen menee se raha.”

”Voisinpa vastata, että lapsen toivomaan Lego Friends-pakettiin. Säästöönkin olisi kiva vähän saada. Mutta valitettavasti rahat menevät sähkölaskuun – 15 astetta sisällä nytkin, koska on varaa lämmittää vain yöllä.”

Lue myös: Lapsilisä 2023 – Katso lapsilisän maksupäivät ja määrä vuonna 2023

Syntymäpäiviin, suksiin, lastenvaatteisiin ja -tarvikkeisiin…

Toiseksi suosituin kohde kyselyn perusteella ovat sekalaiset menot.

”Elämiseen ja taas pitäisi vissiin muksuille alkaa metsästää uutta kierrosta suksia ja luistimia.”

”Ollut pari tiukkaa paikkaa ja pitänyt lainata lasten omilta tileiltä rahaa, niin sinne menee nuo.”

”Joulualeen vaateostoksille.”

Paketit kuusen alle

Hyvänä kolmosena ovat joululahjat.

”Osan annan isommille lapsille ihan rahana jouluna.”

”Meidän perhe saa imurin. Lopuilla hemmottelen lapsia.”

”Sillä maksetaan joululahjat, jotka on laskulla ostettu. Ostan myös jouluruokaa, mihin ei muuten olisi varaa, täytetään pakastin ja kuiva ainekaapit.  Toivottavasti vähän saa myös säästöön seuraaville kuukausille. Raha on ollut tiukassa ja tulee kyllä tarpeeseen.”

Matkakassan kerryttämistä

Löytyy myös niitä, jotka laittavat rahan säästöön tai lomakassaan.

”Lapin-matkaan menee meidän lapsilisät.”

”Jos saadaan tuettu loma niin, ylimääräisellä lapsilisällä katamme omavastuuosuuden.”

Eräs äiti kuitenkin toivoo, että ne, keillä on mahdollisuus käyttää lapsilisä muuhun kuin omiin menoihin suuntaisivat sen vähävaraisille perheille.

Harmitusta on myös aiheuttanut se, että jos lapsi on ehtinyt 17 vuoden ikään, lapsilisää ei saa. Moni tuon ikäinen nuori on kuitenkin edelleen vanhempiensa elätettävänä.

”Eipä 17-vuotias saa edes sitä, ja silti elämä kallistunut myös nuorten perheillä.”

Lapsilisän määrä joulukuussa 2022

Lapsilisän lisäksi myös yksinhuoltajakorotus maksetaan kaksinkertaisena joulukuussa 2022.

Taulukossa lapsilisän kokonaismäärä euroina joulukuussa 2022 yhden ja kahden vanhemman perheissä neljään lapseen asti.

Hallituksen esityksen taustalla oli tavoite lisätä lapsiperheiden ostovoimaa, sillä inflaation myötä nousevat kustannukset muun muassa ruoan, energia ja liikkumisen osalta tuntuvat myös lapsiperheiden kukkaroissa.

Keskustelua on herättänyt se, mihin kukin perhe ylimääräisen lapsilisän käyttää. Lapsilisä jaetaan kaikille perheille tulotasosta riippumatta.

Lue myös: Lapsilisä 2023 – Katso lapsilisän maksupäivät ja määrä vuonna 2023

Auta meitä ottamaan selvää. Vastaa kyselyyn ja voit samalla osallistua kirjapalkinnon arvontaan! Viimeinen vastauspäivä on 18. joulukuuta.

Sähköpostinsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto. Kyselyyn voi kuitenkin halutessaan vastata ilman, että osallistuu arvontaan.

Palkintokirjapaketti pitää sisällään seuraavat teokset: Johanna Lummen Viidakon väki ja versova kapina (Otava), Astrid Lindgrenin Lotta osaa mitä vain (WSOY) ja Salla Savolaisen Betonia! (WSOY).

Paketin arvo on 70, 85 euroa.

Huomaathan, että palkinnot postitetaan vain Suomessa sijaitseviin osoitteisiin. Jos kaipaat lisätietoja, lue yleiset arvonnan säännöt.

Onnea matkaan!

Jotta lapsilisät on mahdollista maksaa joulukuussa kaksinkertaisina, vaadittiin sitä varten väliaikainen lakimuutos, jonka eduskunta hyväksyi 23. marraskuuta.

Samalla päätettiin toimeentulotuen väliaikaisesta lakimuutoksesta, jotta myös toimeentulotukea saavat perheet hyötyisivät ylimääräisestä lapsilisästä.

Ylimääräistä lapsilisää ei siis oteta huomioon toimeentulotukipäätöstä arvioitaessa.

Lue myös: Lapsilisä 2023 – Katso lapsilisän maksupäivät ja määrä vuonna 2023

Lapsilisän määrä joulukuussa 2022

Lapsilisän lisäksi myös yksinhuoltajakorotus maksetaan kaksinkertaisena joulukuussa 2022.

Taulukossa lapsilisän kokonaismäärä euroina joulukuussa 2022 yhden ja kahden vanhemman perheissä neljään lapseen asti.

Artikkelia korjattu neljänsien lapsien euromäärän osalta, jotka olivat menneet väärin päin 24. marraskuuta.

Kaksplus kysyi lukijoiltaan lokakuussa, miten hintojen nousu on konkreettisesti vaikuttanut perheiden elämään. Kyselyyn vastasi yhteensä 715 henkilöä.

Tässä artikkelissa on koottuna tavallisten lapsiperheiden vanhempien kokemuksia siitä, miten he pärjäävät taloudellisesti tiukentuneessa maailmantilanteessa.

Lue myös: ”Suomalaiset ovat todella huolissaan” – Näistä asioista perheissä nyt säästetään

Hintojen nousu näkyy dramaattisesti

Kaikista vastaajista kaksi kolmasosaa ilmoitti, että perheen taloudellinen tilanne on tiukentunut viime aikoina jonkin verran tai merkittävästi. Yhden kolmasosan elämään tilanne ei ole vaikuttanut lainkaan.

”Enää ei ole vihanneksia eikä monipuolista ruokaa tarjolla kotona. Auto jää useammin talliin, koska bensa on kallista. Seuraavana on lopetettava lapsen jääkiekkoharrastus. Ei vaan enää riitä raha yksinhuoltajalla. Tienaan liikaa, jotta saisin tukia, mutta todellisuudessa rajat ylittyvät 50-100 euroa.”

Moni vastaaja mainitsi aloittaneensa alennetun ruuan metsästämisen sekä ruokahävikin minimoimisen, jotta kulut pysyisivät kurissa.

Etenkin sähkön hinta huolettaa monia lapsiperheitä. Vastaushetkellä enemmistö ilmoitti maksavansa sähköstä noin 100–200 euroa kuussa, mutta joillakin energiakriisin vaikutukset tuntuivat jo merkittävästi kukkarossa.

”Juuri elimme yhden viikon kuudella eurolla, koska rahat menivät 450 euron sähkölaskuihin. En tiedä mitä teemme, kun sähkö kallistuu vielä lisää tulevina kuukausina. Pitää vissiin sanoa lapsille, että syökää hyvin koulussa ja päiväkodissa, kotona ei ole ruokaa.”

”Tällä hetkellä menee vielä hyvin. Muutaman kuukauden päästä omakotitalon sähkölasku vähintään kymmenkertaistuu. Säästämme kaikessa nyt.”

Näin hintojen nousu hiipii ostoskärryyn

Hirmuisesti paisuneet sähkölaskut ovat ymmärrettävästi olleet syksyn kuumin puheenaihe. Vähintään yhtä kiivaasti on kuitenkin keskusteltu ruuan hinnasta.

Vastaajista ne, jotka olivat avo- tai avioliitossa, kertoivat koko perheen ruokatarvikkeisiin kuluvan noin 100–200 euroa viikossa. Sinkuilla ja yksinasuvilla vastaava summa oli useimmiten 50–100 euroa.

”Harmittaa, että en voi tehdä niin eettisiä ja ekologisia ostosvalintoja kuin tahtoisin, koska joudun valitsemaan edullisemman vaihtoehdon.”

”Ollaan vaihdettu osa tuotteista edullisempiin. Ostetaan harvemmin herkutteluerikoisjuustoja ja yritetään ostaa aiempaa enemmän tarjoustuotteita.”

Ostoskärryissä hintojen nousu huomataan.

Muutama kyselyyn vastannut nosti esille, että jos lapsi on allerginen monelle ruoka-aineelle, ei ole mahdollisuutta ostaa halvempia elintarvikkeita nykyisten tilalle.

”Taaperon useat ruoka-aineallergiat (maidoton, gluteeniton, munaton, maissiton, riisitön, ei hedelmiä, bataattia, porkkanaa, mansikkaa, luumua…) nostavat huomattavasti ruokakustannuksia.”

Elämän isot ratkaisut vaakalaudalla

Kaksplussan rahakyselyssä selvisi myös, että hintojen nousu ja epävarma taloustilanne ovat joillain vastaajilla vaikuttaneet pitkän tähtäimen suunnitelmiin, eivät pelkästään arkeen.

Joissain vastauksissa korostui huoli lastenhoidosta muuttuneessa tilanteessa.

”En haluaisi viedä nuorinta hoitoon ennen kuin hän täyttää 2, mutta näillä näkymin täytyy palata töihin jo, kun hän täyttää 1.”

Hintojen nousu ja tiukentunut taloustilanne vaikuttavat myös muihin päätöksiin.

”Työskentelen osa-aikaisesti hoitoalalla äitiyslomani aikana, mutta samalla opiskelen amk-tutkintoa päiväopiskelijana. Kun äitiyslomani loppuu, pitää miettiä, joudunko jättämään koulun kesken taloudellisen tilanteen takia.”

”Häät jäävät kauas tulevaisuuteen rahatilanteen takia. Alun perin oli suunnitteilla kesähäät 2023, mutta tällä inflaatiolla vuosi on ennemminkin 2123.”

Toiveina säästäminen ja taloudellinen turva

Liki 38 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole säästöjä. Lähes puolet eli 49 prosenttia vastasi, ettei säästä tai sijoita säännöllisesti.

”Olisi ihanaa, jos jäisi joskus jotain säästöön! Tai pystyisi hoitamaan hampaat kuntoon!” yksi vastanneista päivitteli.

Vastaajista 35 prosentilla oli varsin hyvä tilanne, sillä säästössä oli yli kolmen kuukauden menoja vastaava summa. Alle kolmen kuukauden menoja vastaava summa oli tallessa 27 prosentilla.

Hintojen nousu ei ole vaikuttanut kaikkien säästämismahdollisuuksiin.

Monissa vastauksissa silti ilmenee, että säästöt hupenevat pitkälti pakollisiin menoihin huvitusten tai sijoitusten sijaan.

”Monta vuotta on eletty säästäen, koska lapsen saaminen vaati kalliita hedelmöityshoitoja ja raskauden alettua piti säästää hoitovapaata varten, jolla olen nyt. Nyt on se aika kun ei säästetä vaan eletään niillä säästöillä, kunnes töihin paluuni jälkeen aletaan säästää toista lasta varten. Ehkä jonain päivänä ei tarvitse koko ajan aktiivisesti säästää.”

”Tulevana talvena sekä asuntolainan korko että sähkölasku nousevat merkittävästi, ja säästäminen jää sikseen. Tiedän, että ainakin toistaiseksi tulemme pärjäämään, mutta pienituloisten perheiden puolesta välillä hirvittää.”

Toisaalta jotkin vastaukset osoittavat, että säästäminen ja esimerkiksi edullisen ruuan ostaminen on ollut vapaaehtoisesti valittu elämäntapa jo ennen nykyistä tilannetta. Yleisimmin vastaajat nipistivät matkustelusta, ulkona syömisestä ja uusista vaatteista.

Mistä hintojen nousu johtuu?

Nykyiselle voimakkaalle inflaatiolle eli rahan arvon laskulle on monia syitä.

Kun koronakriisi alkoi hellittää, inflaatio kiihtyi, koska tuotantoketjuissa oli ongelmia ja energiahinnat nousivat.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on puolestaan iskenyt tuntuvasti energiamarkkinoihin ja johtanut siihen, että monille raaka-aineille on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Näin ollen sota on kiihdyttänyt inflaatiota entisestään.

Lainausmerkeissä olevat sitaatit ovat peräisin Kaksplussan suuresta rahakyselystä, joka toteutettiin lokakuussa 2022.

Lue myös: Pystyykö lapsilisän sijoittamaan? Kaksplus kysyi lähes tuhannelta vanhemmalta, ja vastaus on selkeä

Salmela tunnetaan räväkkänä markkinointiviestinnän yrittäjänä sekä somepersoonana, jolla on aina monta rautaa tulessa. Viimeisimpänä saavutuksenaan hän on julkaissut lapsille suunnatun rahakirjan yhdessä podcast-juontajaparinsa Jasmin Hamidin kanssa.

Kysyimme Salmelalta, mitä mieltä hän on viidestä mielipiteestä, jotka ovat varsin tavallisia lapsiperheiden keskuudessa.

Lue myös: Natalia Salmela, 34, on kuin ilmetty äitinsä – ”Ei häpeile mitään”

Nämä väitteet Natalia Salmela allekirjoittaa

Väite 1: Enemmän tienaavan puolison pitäisi maksaa myös enemmän perheen yhteisistä kuluista.

Tämä on väite, jonka kanssa Natalia Salmela on ehdottomasti samaa mieltä.

– Jos näin ei toimita, pahimmassa tapauksessa perheen sisälle syntyy kaksi eri ruokakuntaa, jossa vähemmän tienaavalla on varaa maksaa lähinnä elintarvikkeista ja paremmin tienaava voi matkustella ja harrastaa miten huvittaa.

Salmelan mukaan tilanne on omiaan aiheuttamaan riitoja perheessä. Kiistoilta välttyy parhaiten, jos raha-asiat puhutaan auki ja sovitaan ennalta, kuka maksaa mitäkin.

Samalla Salmela haluaa nostaa esille, että raha on tiiviisti sidoksissa aikaan. Töissä vietetty aika on aina pois jostain muusta.

– Perheissä olisi hyvä miettiä, mitä paremmin tienaavan puolison työ tarkoittaa ajallisesti. Voisiko hänen palkastaan käyttää siivun esimerkiksi kodinhoitoon, kuljetuspalveluihin ja lastenhoitoapuun? Silloin kaikki kotityöt eivät kaatuisi vähemmän tienaavan puolison harteille.

Väite 2: Lapsi ei tarvitse viikkorahaa.

Natalia Salmela kertoo ihmettelevänsä kolmea suomalaista kummallisuutta, joihin ei juuri muualla törmää. Ne ovat karkkipäivä, saunaolut ja viikkoraha.

Salmelan mielestä väite on totta, koska vastikkeeton viikkoraha ei opeta lapselle, mitä vanhempien on täytynyt tehdä rahan eteen.

Entä jos viikkorahan saaminen edellyttää lapselta, että hän tekee kotitöitä?

– Huono idea. Viikkoraha voi äkkiä muuttua kiristyskeinoksi, että et saa rahaa, jos et vie roskia. Se on tosi ikävää oman vallan pönkittämistä.

Natalia ja hänen poikansa Benkku.

Sen sijaan Salmela kannattaa omasta lapsuudestaan tuttua menettelytapaa. Siinä lapsen täytyy pyytää vanhemmiltaan rahaa silloin, kun kokee sitä tarvitsevansa. Vaatimuksena rahan saamiselle ovat kuitenkin hyvät perustelut.

– Näin toimimalla avautuu joka kerta mahdollisuus hyvään keskusteluun lapsen kanssa. Se on etenkin teini-ikäisen kanssa kätevää, koska vanhemman ei tarvitse sitten erikseen nyhtää tietoja siitä, millaisia asioita lapsi tekee vapaa-ajallaan ja millaisissa porukoissa hän pyörii.

Väite 3: Hyvätuloisten ei pitäisi saada lapsilisää.

Tämä onkin paha, miettii Salmela. Lopulta hän päätyy allekirjoittamaan väitteen.

– Minusta lapsilisä on tulonsiirto siinä missä muutkin. Eihän asumis- tai toimeentulotukeakaan makseta ihmisille, jotka tienaavat tietyn verran.

Salmelan mielestä kuitenkin niillä, jotka saavat lapsilisää, pitäisi jatkossakin olla oikeus käyttää summa miten haluaa.

– Ei se muille kuulu, sijoittaako lisän vai käyttääkö sen materialistisiin hankintoihin. Ei se ole mitään korvamerkittyä rahaa.

Humpuukia, kuittaa Salmela

Väite 4: Isän ei tarvitse pitää vanhempainvapaata.

– Puppua, täysin puppua!

Natalia Salmela kertoo liputtavansa sen puolesta, että vanhempainvapaa pitäisi jakaa kiintiöihin, joista ei voi luovuttaa päiviä toiselle. Nykyinen perhevapaamalli sallii tämän.

– Käytännössähän isät luovuttavat perhevapaitaan äideille. Myös tätä pitäisi muuttaa lailla, jotta saataisiin aito yhteiskunnallinen muutos aikaan.

Salmela näkee perhevapaiden jakamisen tekona taloudellisen tasa-arvon puolesta.

– Aina tässä jaksetaan vedota siihen, että kyseessä on perheen oma päätös. Mutta ei se ole millään tavalla henkilökohtainen päätös vaan rakenteellinen epäkohta, jos 90 prosenttia sattuu päättämään samalla tavalla.

Natalia Salmela toivoo yhteiskunnallista muutosta perhevapaiden jakamisessa.

Vuonna 2020 vain neljännes isistä käytti kaikki isyysvapaapäivänsä. Saman verran isiä jätti kokonaan käyttämättä oikeutensa isyysvapaaseen. Vanhempainpäivärahapäivistä isien osuus oli 10,8 prosenttia.

Perhevapaauudistus astui voimaan elokuussa 2022, ja sen odotetaan lisäävän isien vanhempainpäivärahan käyttöä.

Väite 5: Lapselle täytyy kerryttää säästöjä ja sijoituksia vauvasta pitäen.

Kuka niin sanoo, ihmettelee Salmela.

Hän ei kiellä, etteikö pesämunan kerryttäminen lapselle olisi järkevää. Niin kannattaa tehdä, jos siihen on mahdollisuus. Ensin kuitenkin tulisi säästää itselleen summa, joka vastaa parin tai kolmen kuukauden menoja.

– Mielestäni tässä toimii vanha kunnon happinaamari. Täytyy hoitaa omat asiansa kuntoon ennen kuin ryhtyy auttamaan muita.

Salmela silti huomauttaa, että lapselle säästäminen on kiitollista puuhaa. Pitkällä aikavälillä rahaa voi kertyä mukava potti, koska ensimmäiset suuremmat hankinnat, kuten ajokortti, tulevat monilla ajankohtaiseksi vasta 15–18 vuoden iässä.

Lue myös: Kannattaako lapselle säästää vai sijoittaa? Yksi asia on kumpaakin tärkeämpi, sanoo Jasmin Hamid

Mistä rahakirjan suosio kertoo?

Natalia Salmela juontaa suosittua Mamma betalar -podcastia yhdessä Vuoden sijoittajana palkitun Jasmin Hamidin kanssa. Ystävyksiä yhdistää kiinnostus lasten talouskasvatukseen sekä rahaan ja sijoittamiseen lapsiperheissä.

Kaksikko julkaisi syksyllä lasten tietokirjan Raha. Missä se kasvaa ja mihin se katoaa? (WSOY, 2022). Kysyntää näyttäisi olevan: teoksesta otettiin toinen painos ennen ilmestymistään. Myös käännösoikeuksia ulkomaille on kyselty.

Sekä Salmela että Hamid ovat pienten lasten vanhempia. Salmelan kaksivuotias poika Benkku on somekansalle tuttu kampanjakasvo, jonka tienestit ensimmäiseltä elinvuodeltaan olivat peräti 60 000 euroa. Häntä odottavat jo oma asunto ja sijoitusrahasto.

Rahakirjan tarkoituksena ei silti ole neuvoa, miten saavuttaa sama tilanne. Kipinä kuvakirjan kirjoittamiseen syttyi, koska Salmela ja Hamid halusivat auttaa muita vanhempia lasten rahakasvatuksessa.

– Raha on suomalaisessa yhteiskunnassa tabu. Monet aikuiset eivät halua puhua siitä edes keskenään, saati keskustella aiheesta lasten kanssa, sanoo Salmela.

– Mutta raha kiinnostaa myös lapsia, eikä lasten tiedonjanoa pitäisi tässä asiassa väheksyä.

Natalia Salmela

• Syntynyt vuonna 1988 Narvassa.
• Markkinointiviestinnän yrittäjä, podcast-juontaja ja tietokirjailija.
• White Trash Disease -bloggaaja. Blogi kuuluu Suomen kaupallisesti menestyneimpiin.
• Julkaisi syksyllä 2022 lapsille suunnatun rahakirjan yhdessä Jasmin Hamidin kanssa.
• Perheeseen kuuluvat avopuoliso Jonathan Heino, tämän lapsi sekä pariskunnan yhteinen lapsi Benkku, joka on kaksivuotias.

Jaana naputtaa koneen äärellä maksuja kuitatuiksi. Kaikkiin laskuihin rahat eivät kuitenkaan riitä, ja niiden maksamista on pakko lykätä tuonnemmas.

Urakan jälkeen Jaana on turhautunut ja epätoivoinen yli sadan neliön omakotitalon alakerrassa.

Vanha rintamamiestalo on ostettu vuosi sitten ja sitä varten Jaanan ja hänen miehensä on pitänyt ottaa velkaa 212 000 euroa. Talon ylläpitoon kuluu vuodessa useita tuhansia euroja.

Asuntolainan lisäksi pariskunnalla on pelkästään luottokorttivelkoja yhteensä 54 000 euroa, kahdeksalla eri luottokortilta.

Lapsille pitäisi pian ostaa talvihaalarit ja kengät. Auto tarvitsi huoltoa. Tonttivuokra pitäisi maksaa.

Jaanalla on ollut tapana tarjota auliisti luottokorttiaan käytettäväksi, kun puolison matkakuume syttyy.

Yhtälö tuntuu musertavalta. Jaana on joutunut luopumaan kahdesta sijoitusasunnostaan, jotta saisi perheensä laskuja maksettua.

Lue myös: Pinjan 10-henkinen perhe on lähes omavarainen – Vaikkei sama elämäntapa sovi kaikille, tämän siitä voi ainakin oppia

”Halusin olla se, joka ilahduttaa toista”

– Häpeä oli hirveä. Sijoitusasuntojen piti olla eläketurvani.

Jaanalle kävi nopeasti seurustelun alkaessa selväksi, että hänen puolisonsa rakastaa matkustelua.

Pariskunta reissasi kerran vuoteen Yhdysvaltoihin, ja kaikki matkat, asumiset sekä auton vuokrat maksettiin luottokorteilla tai osamaksuilla.

Heillä oli yhteensä seitsemästä kahdeksaan eri luottokorttia.

– Halusin olla se, joka ilahduttaa toista ja tekee hänet onnelliseksi. Menin siinä kuitenkin liian pitkälle, Jaana toteaa.

Nyt hän syyttää asiasta itseään.

– Olisi pitänyt reagoida varoitusmerkkeihin heti suhteen alussa.

Esikoisen synnyttyä vuonna 2016 myös perheen pienokaiselle ja vuotta myöhemmin hänen pikkuveljelleen oli hankittava lastentarvikkeita.

Rahat olivat yhä tiukemmassa, mutta tarve muuttaa isompaan asuntoon kävi perheenlisäyksen myötä yhä suuremmaksi.

Pankin asuntolainaneuvotteluissa Jaana oli varma, että velkaantuminen viimein kääntyisi. Eihän heillä ollut edes käsirahaa asuntoon. Pankki ei voisi myöntää heille lainaa.

Neuvottelujen päättyessä Jaana tuijotti pankkivirkailijaa käsittämättä kuulemaansa. Heille saisivat asuntolainan, vaikka velkaa oli muutenkin kestämätön summa.

Lue myös: 1 600 euron sähkölasku sai suurperheen äidin järkyttymään: ”Viikkorahaan ei ole varaa”

Yli sadan neliön omakotitalo vaihtui 38 neliön kaksioon

Erilliset tilit. Jaana oli varma, että se havahduttaisi myös puolison näkemään velkaongelman samalla tavoin kuin Jaana.

Tosiasiassa havahtuja olikin Jaana. Yhteisistä luottoveloista 37 000 euroa oli hänen nimissään, kun taas puolison nimissä niitä oli 20 tuhatta euroa vähemmän. Jaanalla ja hänen puolisollaan oli tuolloin saman suuruinen palkka.

Tammikuussa 2021 Jaana päätti, että ero on ainoa vaihtoehto, tai muuten koko perhe syöksyisi velka-ahdinkoon.

Eron jälkeen Jaana päätti, että hänen on pyristeltävä kohti tasapainoista taloutta. Ensimmäiset kolme kuukautta olivat kaikista kivuliaimmat.

Ruokaan oli rahaa keskimäärin muutama satanen kuukaudelle. Siksi Jaana teki kaiken ruoan itse – einekset tai puolivalmisteet oli jätettävä kaupan hyllyyn.

Yhdeksässä kuukaudessa Jaana oli saanut kuitattua velkojaan 11 000 eurolla ”lumipallottamalla” ja suuntaamalla lomarahat velkojen maksuun.

Lumipallottaminen tarkoittaa lyhyesti selitettynä metodia, jossa laskujen ja luottojen maksu aloitetaan pienimmästä velasta. Muita velkoja maksetaan pois minimiveloituksena ja kaikki rahat keskitetään ensimmäisenä pienimmän velan poismaksamiseen.

Kun pienin velka on saatu kuitattua, siirrytään toisiksi pienimpään velkaan. Sen maksamiseen on nyt enemmän varoja käytettävissä, kun pienin velkaosuus ei ole rasittamassa.

Velkojen maksamisen lisäksi Jaana otti tavoitteeksi, että hänellä olisi aina säästössä vähintään 1000 euroa yllättäviin menoihin, kuten esimerkiksi hajonneeseen pyykkikoneeseen.

Myös asumiskulut Jaana päätti niistää minimiin. Sen takia koti vaihtui 38 neliön kaksioon, joka sijaitsee aivan lasten päiväkodin vieressä. Sijainnin ansiosta Jaana on välttänyt auton hankkimisen.

Tällä hetkellä kuukauden ruokabudjetti on 400 euroa.

Lapsilleen Jaana on selittänyt, että kaikkeen heidän rahansa eivät riitä. Viikko ennen palkkapäivää ei ole mahdollista ostaa lohta, mutta sitä voidaan ostaa taas palkkapäivänä.

Pitkät kaukomatkat ovat vaihtuneet Ruotsin-risteilyihin. Seuraavan koon vaatteet hankitaan hyvissä ajoin kirpputorilta.

Häpeästä huumoria

Vaikka velkakierteeseen joutuminen on ollut suuri takaisku sekä häpeän aihe, Jaana on päättänyt puhua asiasta rohkeasti.

Hän perusti Tiktok-tilin, jossa hän pui velkaantumista enimmäkseen huumorin keinoin ja antaa talousvinkkejä seuraajilleen.

Jaana on saanut lukuisia viestejä jotka kertovat siitä, ettei hän ole asian kanssa yksin.

Velkaongelmien esille saattaminen on tuonut myös kaivattua apua.

– Kun viimein eron tienoilla avain suuni asiasta, lähimmät ystäväni ja sisarukseni kysyivät heti, miten voivat olla avuksi.

Apu oli hyvin konkreettista: Jaanan sisko esimerkiksi lahjoitti pakastimen, joka auttaa perhettä säästämään ruokakuluissa.

@kaappisejaana #inflaatio #of #lisätienestiä #suomitiktok ♬ Almost there – 👀

Jaana käyttää parisuhteen taloudenpitoon venevertausta: molempien pitää äyskäröidä yhteistä velkaa pois, jos sitä veneeseen hiljalleen vuotaa tulpan reiästä.

Jos tulppaa eli budjettia ei ole ollenkaan asetettu, vettä eli velkaa vuotaa veneeseen niin, että uppoamisvaara on todellinen. Etenkin, jos molemmat eivät äyskäröi.

Tällä hetkellä Jaanalla on velkaa jäljellä 24 000.

Hänelle myönnettiin viimein pankista yhdistelmälaina velkoja varten. Sitä Jaana ei vielä eron hetkellä saanut, sillä vielä silloin katsottiin, että Jaanan talous oli liian riskialttiilla tolalla.

– Pankista ehdotettiin silloin, että yhdistelmälaina voidaan myöntää, jos suostun ottamaan luottotietohäiriömerkinnän. Se oli kova isku, enkä suostunut.

@kaappisejaana Velkan takaisinmaksua kannattaa seurata, koska sen edistyminen luo onnistumisen tunnetta joka taas luo sisäistä motivaatiota jatkaa tai jopa parantaa suoritusta. Jos sulla on velkaa, seuraatko miten takaisinmaksun edistymistä? #velka #suomitiktok #motivaatio #posinkautta ♬ alkuperäinen ääni – KaappiseJaana

Keskiluokkainen köyhyys

”Mitäs olit niin hölmö rakkauden huumassa”, Jaana on saanut somessa toisinaan kuulla.

Hän on kuitenkin huomannut, että inflaation kiihtyessä ja energiamaksujen painaessa moiset kommentit ovat loppuneet.

– Ehkä nyt useampi on tajunnut, että velkaongelma voi osua kenelle vain. Myös keskiluokkainen voi olla menojen yllättäen kasvaessa köyhä.

Korjaus poikien ikään 7.10.2022

Jos maksupäivä on viikonloppuna, pyhäpäivänä tai näiden jälkeisenä päivänä kuten maanantaina, lapsilisä maksetaan edeltävänä pankkipäivänä.

Lue myös: Katso lapsilisän maksupäivät loppuvuodelle 2022

Kaksplussan taulukosta voit helposti tarkistaa viikonpäivän ja päivämäärän, milloin lapsilisä saapuu tilille vuonna 2023.

Lapsilisä 2023 – katso maksupäivät

Vuonna 2023 lapsilisän maksupäivät ovat:

Lapsilisän määrä vuonna 2023

Alemmasta taulukosta voit myös tarkistaa lapsilisän määrän vuonna 2023. Lapsilisän suuruuteen vaikuttaa perheen lasten lukumäärä. Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista.

Lapsilisän määrä kasvaa perheen lapsiluvun mukaan.

Lapsilisään on myös mahdollista saada yksinhuoltajakorotus, jos lapsilisää hakeva vanhempi ei ole avio- tai avoliitossa. Yksinhuoltajakorotuksen voi saada, vaikka lapsen vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus.

Lapsilisä saattaa kasvaa yksinhuoltajilla hieman vuonna 2023. Yksinhuoltajakorotukseen on ehdotettu 5 euron lisäystä.

Tällä hetkellä yksinhuoltajakorotus on 63,30 euroa jokaisesta perheen lapsesta, josta vanhempi saa lapsilisää.

Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt muutoksia.

Vuonna 2023 lapsilisän määrä on:

Lapsilisän maksaminen alkaa lapsen syntymäpäivästä katsottuna seuraavan kuukauden alusta.

Lapsilisän määrään ei vaikuta perheen omaisuus tai varallisuus. Lapsilisä on verotonta tuloa.

Lapsen on kuitenkin asuttava vakituisesti Suomessa, jotta hänestä myönnetään lapsilisää. Jos perhe muuttaa ulkomaille, lapsilisän maksaminen lakkaa.

Kuitenkin tilapäinen oleskelu ulkomailla harvoin keskeyttää lapsilisän maksamista. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi lapsen lähteminen vaihto-oppilaaksi.

Lapsilisä 2023 maksetaan yleensä lapsen äidille, isälle tai muulle huoltajalle. Lapsilisää voi myös hakea sellainen henkilö, joka on vastuussa lapsen hoidosta, kuten esimerkiksi isovanhempi.

Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi tai kunta voivat myös tietyissä tilanteissa vaatia vanhemmalle myönnetyn lapsilisän maksamista itselleen.

Lue myös: Kotiäiti, näin teet rahaa vaikka lapset ovat kotona! 3 äitiä kertoo oman tipuaskelensa työelämään

Suomalaisista 37 prosenttia on vähentänyt kulutustaan selvästi viime aikoina. Lähes kaksi miljoonaa suomalaista kertoo käyttävänsä enemmän aikaa ja vaivaa hintojen vertailuun ennen ostoa.

Lisäksi 1,2 miljoonaa ihmistä on alkanut harkita tavaroiden ostamista käytettynä uusien sijaan.

Lue myös: 1600 euron sähkölasku sai suurperheen äidin järkyttymään

Kulutuksen väheneminen ja oman talouden tarkkaileminen pohjautuu huoleen: vastaajia pyydettiin ajattelemaan aikaa ennen koronapandemiaa, Ukrainan sotaa ja inflaatiota, ja vertaamaan sitä käytökseensä nykyään.

Vastaajista kolme neljäsosaa on huolissaan Suomen talouden tilanteesta, kaksi kolmasosaa on ahdistunut maailman poliittisesta tilanteesta. Kolmea viidestä mietityttää oma talous.

– Ihmisten huoli aiheuttaa epävarmuutta, suunnitelmallisuutta ja varovaisuutta. Viimeisen puolen vuoden aikana muutos kuluttajien käyttäytymisessä on ollut nopeampaa kuin koskaan 2000-luvulla, Dagmarin tutkimusjohtaja Kirsi Laakso kertoo.

Huomioitavaa on, että ylimmän tuloluokan talouksissa asuvista jopa 33 prosenttia ilmoittaa vähentäneensä kulutustaan selvästi viimeisen puolen vuoden aikana.

– Hinnat eivät ole vielä edes nousseet ihan valtavasti ainakaan kaikilla toimialoilla, ja silti myös ne ihmiset vähentävät, joilla ei olisi tarvetta. Varaudutaan siis huonompiin aikoihin, ja se kiihdyttää inflaatiota entisestään, Laakso summaa.

Hintoja vertaillaan ja ostoksia suunnitellaan

Suomalaisilla on monenlaisia keinoja kuluttaa vähemmän ja säästää.

Vastanneista 40 prosenttia kertoi yrittävänsä käydä ruokakaupassa mahdollisimman harvoin ja ostaa kerralla enemmän. Vastaajista vajaa kolmanne myös syö ja laittaa ruokaa kotona aiempaa enemmän.

Noin kolmasosa vastaajista sanoi alkaneensa kiinnittää huomiota pahan päivän varalle säästämiseen. Samoin kolmannes suomalaisista käyttää aiempaa enemmän aikaa suunnitteluun ennen tuotteiden tai palveluiden ostoa.

Mitä suomalaiset ovat sitten konkreettisesti vähentäneet viimeisen puolen vuoden aikana? Lähes puolet suomalaisista on vähentänyt tai lopettanut kokonaan ravintoloissa ja kahviloissa käymisen, ja lähes puolet on saanut säästöjä vähentämällä polttoaineen kulutusta eli autoilua.

Lue myös: Päivi selätti kymppitonnien velkakierteen ja kerrytti hoitovapaalla 5000 euron säästöt

Neljännes suomalaisista on vähentänyt ulkomaanmatkailua – ja jopa viidesosa kertoo lopettaneensa ulkomaanmatkailun kokonaan.

Kolmannes on vähentänyt kulttuuripalveluiden käyttöä, ja joka kymmenes on lopettanut kulttuuripalveluista nauttimisen täysin. Kampaajalla ja hierojalla käymistä eli hyvinvointipalveluita on vähentänyt vastaajista 26 prosenttia.

Tutkimuksessa myös selvisi, että vastaajista kolmannes on päättänyt jättää tekemättä jonkin suuremman hankinnan. Joka kymmenes oli aikeissa ostaa uuden auton ja huonekaluja, ja kahdeksalla prosentilla oli mielessä uuden asunnon ostaminen.

– Ensin leikataan luonnollisesti siitä, mikä vaikuttaa vähiten elämänlaatuun. Vain välttämättömien tuotteiden, kuten elintarvikkeiden, kohdalla mietitään mahdollisia korvaavia tuotteita tai tarjoustuotteita. Muiden tuotteiden ja palveluiden osalta mietitään, tarvitaanko sitä lainkaan tai voisiko sen käyttöä yksinkertaisesti vähentää.

Peruspalveluiden osalta kuluttajien aktiivisuus kilpailuttaa hintaa tulee varmasti kasvamaan rajusti lähiaikoina, Laakso arvioi.

Oma hyvinvointi noussut keskiöön

Vaikka suomalaisten syksyä varjostavatkin nyt huolet, paljastui tutkimuksessa jotain hyvääkin. Reilu kolmannes suomalaisista kiinnittää tällä hetkellä huomiota omaan hyvinvointiinsa enemmän kuin ennen. Kolmannes on myös lisännyt kotimaisten tuotteiden ostamista viimeisen puolen vuoden aikana.

– Kontrolli luo ihmiselle turvaa. Kun epävarmuus lisääntyy ja maailmassa tapahtuu asioita, joihin ei voi vaikuttaa, ihminen kääntyy sisäänpäin ja miettii, mihin hän pystyy vaikuttamaan. Hyvinvointi on yksi niistä. Toki jo pandemia käänsi katseet omaan terveyteen, Laakso sanoo.

– Suomalaisten tuotteiden ostamisella ihmiset voivat tukea Suomen taloutta ja tehdä jotakin sen eteen, että työpaikat pysyisivät kotimaassa. Suomalaisten tuotteiden ostaminen on myös ekologinen valinta.

 Lue myös: Kolmen lapsen äiti Saana säästi pienistä hoitajan tuloistaan vuodessa 18 tuhatta

Sanna Moisio työskentelee purserina ja rakastaa työtään. Tällä hetkellä hän on töissä lentoyhtiö Finnairilla. Samalla Sanna on kolmen lapsen, eli suurperheen äiti.

Lue myös: Suomalainen Annabella teki huippu-uraa ja eli amerikkalaista unelmaa kunnes uupui – kolmas lapsi sai syntyä, kun burn out oli selätetty

Äitiys oli ollut aina Sannan haaveissa, eikä hän ollut valmis tinkimään siitä töiden vuoksi. Onneksi ei ole tarvinnutkaan, sillä Sannan vanhempainvapaaseen suhtauduttiin työyhteisössä hyvin.

Sannan arvion mukaan kollegoista lähes puolet ovat lapsiperheellisiä. Kaikkialla näin ei ole.

– Joissakin lentoyhtiöissä saattaa olla vaatimus, että työntekijän tulee olla naimaton ja lapseton.

 

 

 

 

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilön Sanna Moisio (@abovewhiteclouds) jakama julkaisu

Äitiyslomalle 16. raskausviikolla

Lennoilla työskentelevien tulee jäädä äitiyslomalle viimeistään raskausviikolla 16. Tämä johtuu avaruussäteilystä, jolle raskaana olevan ei ole suotuisaa altistua.

Lentokoneen ahtaissa tiloissa raskausvatsan kanssa voisi olla tukalaa työskennellä. Lisäksi hätätilanteen sattuessa raskaana olevan voisi olla hankalaa auttaa matkustajia pelastautumaan.

Sannan esikoiset, kaksostytöt, lensivät äitinsä kanssa juurikin tuolle viikolle 16 asti. Sen jälkeen Sanna jäi varhennetulle äitiysvapaalle, jollainen voidaan myöntää tiettyihin ammatteihin.

– Raskausaikana töissä olo tuntui vaivattomalta. Muistan kuitenkin, että voimakkaat hajut aiheuttivat kevyttä pahoinvointia. Erityisesti yksi lohiannos on jäänyt mieleen, Sanna kuvailee.

Kolme ja puoli vuotta vierähti lapsikuplassa, sillä perheen kuopus syntyi, kun esikoiset olivat 1,5-vuotiaita. Tuona aikana Sanna ei juuri ajatellut töitä – lapsiperhe-elo vei mennessään.

Kun Sanna alkoi suunnitella töihin palaamista, oli edessä kysymys: miten kahden vanhemman vuorotyö onnistuisi, kun kotikunnassa ei ollut lainkaan ympärivuotista päiväkotia?

Onneksi asia järjestyi yllättävällä tavalla. Perhe järjesti lapsille hoitajan kotiin vanhempien työvuorojen mukaan ja kunta osallistui kuluihin.

Lue myös: Suurperheen 200 neliön koti vaihtui 20 neliöön tien päällä – karavaanarielämän suurin oivallus syntyi kuitenkin vasta kotona

Purserina omaa aikaa kohdemaassa

Sanna palasi töihin, kun kuopus oli vuoden ikäinen.

– Tuntui oudolta luovuttaa lastenhoidosta vastuuta puolisolle ja lastenhoitajalle. Toisaalta se on tehnyt hyvää, sillä purserina saa väkisinkin omaa aikaa, kun kohteeseen jäädään odottamaan seuraavaa lentoa.

Sanna nauttii, kun pääsee juomaa kahvikupillisen rauhassa kaupungille tai vetämään henkeä omassa hotellihuoneessa.

– On ihanaa, kun saan kuljeskella kohteessa ilman aikatauluja tai huolta muiden tarpeista. Eniten nautin, kun saan olla lämmössä ja tanssia palmujen alla.

Purserina on kuitenkin hyväksyttävä se, että jos lapsilla on jokin apua vaativa tilanne, ei välttämättä ole puhelinsoiton päässä.

– Joskus tuntuu sydäntä särkevältä, kun ei voi olla halaamassa tyttöjä haastavissa tilanteissa, vaikka nykyään saakin hyvin yhteyden videopuheluilla.

Toisaalta Sannan mukaan hyvää on se, että kun lento on hoidettu, voi työasian jättää mielestään eikä esimerkiksi työtehtäviä tarvitse hoitaa yömyöhään, kun lapset on saatu unille.

Vapaapäiviäkin on aikaeroista ja vuorotyöstä johtuen 10–14 päivää kuukaudessa. Silloin, kun on vapaapäivä, Sanna voi keskittyä täysillä olemaan lapsille läsnä.

Lue myös: Ferrimittaukset, palkattu lastenhoitaja ja totaalisulku puolisoille – Adama Sofia Jallow kertoo, mikä kaikki on ollut äitiydessä Virossa toisin

 

 

 

 

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilön Sanna Moisio (@abovewhiteclouds) jakama julkaisu

Perhe muuttaa Norjaan

Kansainvälisyyteen tottuneet vanhemmat aikovat tarjota jälkikasvulleenkin kokemuksen ulkomailla asumisesta. Sannan mies sai töitä norjalaiselta lentoyhtiöltä, joten perhe muuttaa Norjaan.

Sanna aikoo toistaiseksi jatkaa töitä Suomessa. Suunnitelmissa on kuitenkin opintovapaa, jotta Sanna voisi on enemmän läsnä kotona, kun lapset totuttelevat uuteen, kansainväliseen kouluunsa.

– Opiskelen ylemmässä ammattikorkeakoulussa palvelujen liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä. Erityisesti palvelumuotoilu kiinnostaa. Toivon tulevaisuudessa, että voin tehdä lentotöitä, mutta haaveita on myös yrittäjyyteen.

Muutos vaatii joustavuutta ja lujaa uskoa siihen, että kaikki sujuu hyvin.

– Aika näyttää, kuinka kauaksi aikaa jäämme Norjaan. Se tulee kuitenkin varmasti olemaan lapsille avartava kokemus ja hieno mahdollisuus oppia uutta.

Anna.fi: Upeita maisemia ilman turistimassoja – lentoemäntä Sanna Moisio paljasti ikimuistoisen Euroopan-helmen, jonne matkustaisi nyt: ”Kokemisen arvoinen”

Tieto selviää Danske Bankin teettämästä Lasikatto lompakossa –kyselytutkimuksesta. Sen tulosten mukaan neljäsosa parisuhteessa elävistä suomalaisnaisista kokee, ettei taloudellinen tasa-arvo toteudu kotona.

Asia korostuu etenkin lapsiperhevaiheessa. Lapsiperhearkea elävistä suomalaisista naisista 31 prosenttia kokee olevansa puolisoaan heikommassa taloustilanteessa. Miehistä samoin koki joka kahdeksas.

Lue myös: Suomalaistutkimus: Koronan iskiessä päävastuu arjesta vieri äitien harteille – ”Äidin suurempi hoivavastuu saattaa jäädä näkymättömäksi”

Kyselytutkimuksen mukaan lapsiperheissä elävät miehet myöntävät muita parisuhteessa eläviä miehiä useammin, että nainen on perheessä taloudellisesti heikommassa asemassa.

Tutkimus toteutettiin huhtikuussa 2022. Kyselyyn osallistui yhteenä 1518 täysi-ikäistä suomalaista.

Tiedon puute johtaa usein epätasa-arvoon

Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen kannustaa naisia ”olemaan hereillä” perheen talousasioissa. Pankin julkaiseman tiedotteen mukaan taloudellinen epävarmuus johtuu usein tiedon puutteesta.

Kaksi viidestä niistä kyselyyn osallistuneista naisista, jotka kokivat taloudellisen asemansa puolisonsa tilannetta heikommaksi, ei tiennyt perheensä kokonaistuloja joko lainkaan tai tiesi ne vain karkealla tasolla. Kyselyn mukaan he eivät olleet perillä siitäkään, mikä on heidän kotitaloutensa lainojen ja säästöjen tarkka määrä.

– Suomalaisten taloudellisen tasa-arvon kannalta onkin tärkeää, että parisuhteessa puhutaan avoimesti raha-asioista ja sovitaan esimerkiksi siitä, miten tuloerojen tai perhevapaiden taloudellisia vaikutuksia tasataan ja varallisuutta kartutetaan molemmille puolisoille, Laine-Tolonen sanoo.

Lue myös: Mitä lapsi maksaa? Vauva on kallein, kuusivuotias edullisin – suomalaisprofessori ihmettelee yhtä erikoista notkahdusta

Taloudellinen mielenrauha on miehillä yleisempää kuin naisilla

Danske Bankin teettämästä toisesta kyselytutkimuksesta selviää, että taloudellinen mielenrauha jakautuu sukupuolten välillä epätasaisemmin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Pankki on tehnyt Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksia vuodesta 2018 asti.

Vuonna 2021 kyselyyn vastasi yhteensä 8065 henkilöä, joista 3030 oli Suomesta. Tulosten mukaan suomalaisnaisten taloudellinen mielenrauha on kaukana suomalaismiehistä, kun taas muissa Pohjoismaissa sukupuolten väliset erot ovat pienet.

Naisten taloudellinen mielenrauha on Suomessa lähes kaikilla osa-alueilla heikompi kuin miehillä. Erityisen paljon naiset kuitenkin kokevat huolta rahan riittävyydestä ja eläkkeen karttumisesta, tutkimustiedotteessa todetaan.

Lue myös: Joka viides nuori nainen on huolissaan uranäkymistään, mikä vaikeuttaa myös perheen perustamista

Työ ja raha

Pystyykö lapsilisän sijoittamaan? Kaksplus kysyi lähes tuhannelta vanhemmalta, ja vastaus on selkeä

Työ ja raha

Kun elatusapua ei tulekaan, Heidi Jaari vie ruokaa ja talvikengät perheeseen: "Tyypillinen viesti tulee yöllä hätääntyneeltä äidiltä"

Työ ja raha

Kolmen lapsen äiti Saana säästi pienistä hoitajan tuloistaan vuodessa 18 tuhatta – vaadittiin velkakierre ja ulosottouhkaus, jotta suhde rahaan muuttui

Parikymppisen Saana Opacicin esikoisen huone tursusi pieniä leluja, kotileikkivälineitä ja pehmoja. Niistä olisi riittänyt kahdelle tai kolmelle päiväkodilliselle lapsia.

Saanan oli kuitenkin ostettava leluja lisää, ja maksettava ne luotolla.

Lapsi oli puettava kauniisiin lastenvaatteisiin. Niitäkin oli kaapin täydeltä.

Nuoren äidinkään ei sopinut näyttää nuhjuiselta. Niinpä rahaa paloi kuukaudessa satoja euroja myös oman ulkonäön ylläpitämiseen.

Eräänä päivänä ostelu tuli päätökseensä. Saana määrättiin ulosottoon, koska hän ei ollut maksanut velkojaan.

Yllättäen yksinhuoltajaksi

Arvasin, että sulle käy noin, Saanan vanha joukkuekaveri totesi 12 vuotta sitten. Saana oli tuolloin 18-vuotias, kun hän jäi lapsensa yksinhuoltajaksi.

Sanat satuttivat. Samoin ihmettelyt siitä, miten Saana oli tullut niin nuorena äidiksi. Oli näytettävä, että pärjää, vaikka perheen tulot puolittuivat lapsen isän muutettua.

Notkahdus tuloihin tuli heti seuraavassa kuussa. Miehen tulojen katsottiin vielä vaikuttavan Saanan vanhempainpäivärahaan, koska muutto oli tapahtunut keskellä kuuta.

– Jälkikäteen ajatellen yritin kai ostaa turvaa ja varmuutta.

Saana alkoi rahoittaa ostoksiaan pikavipeillä. Pian vastassa olivat luottotiedottomuus ja ulosotto.

– Lopulta luottotietojen menettäminen oli pelastukseni. En saanut rahaa enää mistään muualta kuin töistä.

Seurakunta auttoi Saanaa vuokranmaksussa niin, että 64-neliöinen kaksio oli mahdollista säilyttää Saanan ja esikoisen kotina.

Rahaa ja rakkautta

Saana paiski hoitoalan töitä ja otti useita ylimääräisiä vuoroja itselleen hoidettavaksi. Perhe eli kädestä suuhun, sillä velat ulosmitattiin suoraan Saanan palkasta.

– Oli haasteellista selvitä ajallaan laskuista, pitää yllä statusta ja koittaa näyttää ulospäin, että kaikki on hyvin.

Saanan mamma, nyt jo edesmennyt isoäiti, oli useasti apuna esikoisen hoidossa. Ilman häntä Saana ei voi kuvitella selvinneensä.

”Tunsin ylpeyttä. Ajattelin, että olenpa hyvä raha-asioissa.”

Vuonna 2014 Saana tapasi Janin. Rakkaus roihahti, mutta huumassa täytyi ottaa myös raha puheeksi.

Jani opiskeli tuolloin. Hän muutti Saanan ja tämän esikoisen luokse asumaan.

Samoihin aikoihin Saana kiitteli itseään – noin 12 tuhannen euron ulosotot oli maksettu takaisin kolmessa vuodessa.

– Tunsin ylpeyttä. Ajattelin, että olenpa hyvä raha-asioissa.

Opintolainaa Saana maksoi takaisin vielä pari vuotta ulosottojen jälkeen.

Paljon on muuttunut kolmessa vuodessa. Nyt Saanalla on oma yritys ja yli 15 tuhatta seuraajaa Instagramissa, jossa hän kertoo matkastaan himoshoppaajasta säästäjäksi.

Vaati itsetarkastelua tajuta, mikä oli ostosmanian perimmäinen syy. Epävarmuus ja hyvän olon etsiminen, Saana arvelee nyt.

Saana uskookin, että tulot eivät määrittele sitä, paljonko pystyy säästämään. Sen määrittelevät menot.

Hänellä itsellään oli paljon menoja, joista karsia. Saana huomasi, että töihin ostetut eväät haukkasivat ison osan kuukausipalkasta. Niinpä hän alkoi valmistaa eväänsä itse kotona.

Ennen rahatarkkailun aloittamista Saanan tili hupeni usein nolliin, ennen kuin uusi palkka kilahti tilille. Jani siirsi usein Saanalle lisää rahaa.

Ensimmäisenä säästövuonna Saana sai kokoon 18 000 euroa. Turhien kulujen karsimisen lisäksi Saana on karsinut kodistaan tavaraa ja myynyt kirpputorilla tarpeettomia esineitä.

Ensimmäinen oma asunto

Enää Janin ei ole tarvinnut suorittaa rahansiirtoa vaimolleen, vaikka he ovatkin sopineet, että talous ja rahat ovat perheen yhteisiä.

Raha ei kuitenkaan ole koskaan aiheuttanut pariskunnalle riitoja. Saana epäilee sen johtuvan siitä, että ylikulutus ja velkaantuminen olivat kuitenkin hänen ongelmiaan jo ennen Jania, eikä ylivelkaantumista tapahtunut yhdessä.

– En aio enää ostaa yhtään lipastoa tai kaappia lisää. Jos tilaa ei ole, vähennän tavaraa.

Muhkea säästösumma on varattu ensiasunnon ostoa varten. Pariskunta sai juuri kuulla, että heidän ostotarjouksensa kaksikerroksisesta rivitaloasunnosta Turun seudulta on hyväksytty.

– Olemme häkeltyneitä ja onnellisia.

Saana muistuttaa, että vastaavaa säästötavoitetta ei välttämättä kannata heti tavoitella. On tärkeää, että ylipäätään tiedostaa, mihin omat varat uppoavat, jotta menoihin pystyisi vaikuttamaan.

Taloustaidot kuntoon jo lapsena

Saana kasvoi itse seitsemänlapsisessa suurperheessä. Vaikka elämä ei ollut köyhää, rahaa oli rajallisesti. Niinpä Saanan vaatteet ostettiin kirpputorilta jo silloin, kun se ei vielä ollut trendikästä.

Rahasta ei kuitenkaan juuri puhuttu. Muuta kuin siitä, että sitä ei ollut paljoa.

Saana puhuu miehensä kanssa raha-asioista myös lasten kuullen. He ovat kuitenkin tarkkoja, mitä ja miten puhuvat. Lapsien ei tule ottaa raha-asioita harteilleen tai kokea syyllisyyttä siitä, että perheellä varoja kuluu lapsen asioihin, kuten harrastuksiin.

”Raha on lopulta turvaa. Siksi me tavoittelemme sitä. On kuitenkin tarpeetonta, että rahaa ja sillä hankittuja tuotteita pidetään statussymboleina.”

Saana ja Jani saattavat tarkistaa ääneen, että onhan toisen tilillä rahaa. Mitään syvempiä keskusteluja he eivät käy lasten kuullen rahasta.

Lapset, 3-, 6- ja 12-vuotias, saavat rahaa silloin tällöin lahjaksi esimerkiksi sukulaisiltaan. Saana haluaa opettaa lapsensa huomaamaan, miten monesti ostohalu ei vastaakaan oikeaa tarvetta.

Toisaalta hänestä on tärkeää, että lapset saavat käyttää rahansa niihin asioihin, jotka heitä ilahduttavat.

– Kun esikoinen haaveilee uusista kynistä, kehotan häntä tutkimaan, kuinka monta kynää häneltä jo löytyy. Oivaltamisen kautta he oppivat talouden hallintaa.

Taloustaitoja tulisi opettaa Saanan mielestä kouluissa nykyistä enemmän. Niin, että perhetaustasta huolimatta jokaisella olisi mahdollisuus hallita taitavasti talouttaan.

– Raha on lopulta turvaa. Siksi me tavoittelemme sitä. On kuitenkin tarpeetonta, että rahaa ja sillä hankittuja tuotteita pidetään statussymboleina.

Ihmisten arvottaminen omaisuuden perusteella on Saanan sanoin köntsä ajatus. Kuten sekin, että nuoria vanhempia kritisoidaan sen perusteella, että he eivät ole varakkaita ja tekevät asiat eri järjestyksessä kuin enemmistö keskimäärin.

Rahan mahdin Saana on huomannut muun muassa siinä, miten lapset vertailevat kesälomasuunnitelmia. Reissu Linnanmäelle on haluttu, sillä se kuuluu monen lapsen kesään.

Saanan perhe on päättänyt, että matka Linnanmäelle on liian kallis. Heidän kesäänsä kuuluu kuitenkin paljon yhdessäoloa, lasten rakastamaa telttailua ja retki Puuhamaahan.

Sellainenkin kesäloma on aivan yhtä onnistunut – omanlaisensa mutta ihana.

– Pelottavimmat työtuntini olen kokenut synnytyssairaalassa aamuyön tunteina, kun on kyseessä kahden ihmisen henki.

Rytkönen on taustaltaan sairaanhoitaja-kätilö. Hänellä on kaksi lasta, 21-vuotias tytär ja 11-vuotias poika.

Pelottavilta hetkiltä hän ei säästynyt silloinkaan, kun hän oli itse synnyttämässä.

Synnytyskokemus järkytti

Millariikka Rytkönen sai esikoistyttärensä 25-vuotiaana ja jäi kolmea vuotta myöhemmin yksinhuoltajaksi. Hän teki kolmivuorotyötä synnytyssalikätilönä ja joutui tekemään rutkasti ylitöitä, jotta rahat riittäisivät.

Lue myös: Tällainen on kätilön työpäivä: ”Palkka on huono ja työolot mitä sattuu, mutta tätä haluan tehdä”

Aviomiehensä Jyrki Rytkösen hän tapasi 32-vuotiaana, ja heidän yhteinen poikansa saapui maailmaan kahta vuotta myöhemmin.

Synnytyksessä vauvan sydänäänet romahtivat. Millariikka Rytkönen kiidätettiin hätäsektioon, joka vaatii nukutuksen.

Rytköstä ei kuitenkaan voitu nukuttaa, koska sairaalassa ei ollut paikalla koko leikkaustiimiä.

– Se oli hyvin pelottava kokemus. Vaikka kätilö, anestesialääkäri ja gynekologi yrittivät kuiskia minulta salassa, tajusin kyllä, missä mennään, hän kertoo Kotiliedelle.

Rytkönen pelkäsi lapsensa ja itsensä puolesta, mutta samalla hän ajatteli ammattimielessä, että tämä ei voi mennä näin. Prosessi pitäisi saada kuntoon.

”Kaikki eivät pidä suorasanaisuudestani, voi voi.”

Äitiyslomalla Rytkönen alkoi opiskella sosiaali- ja terveysalan kehittämistä ja johtamista. HUS palkitsi hänen lopputyönsä, joka koski hätäsektion toimintamallia Porvoon sairaalassa.

Vuonna 2014 Rytkönen järjesti matkasynnytyspäivän, joka vastusti synnytyssairaaloiden sulkemista HUS-alueella. Kolmea vuotta myöhemmin hänet äänestettiin Tehyn eli sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön puheenjohtajaksi.

Nyttemmin Rytkönen on ollut hoitajalakko-otsikoissa. Hänen johdollaan hoitoala vaatii palkankorotuksia.

– Kaikki eivät pidä suorasanaisuudestani, voi voi, mutta ajan kollegoideni asiaa ja sanoitan heidän vaatimuksiaan ääneen.

Millariikka Rytkönen: ”Kasvatus on mennyt pieleen”

Jo lapsuusaikanaan Millariikka Rytkönen vähät välitti siitä, että hänen vanhempansa toivoivat hänen olevan toisenlainen: hillitty, kiltti ja huomiota herättämätön. Se ei Kotilieden mukaan tepsinyt, vaan kasvatti kapinaa.

Millariikka Rytkönen ei suostu olemaan kynnysmatto.

– Elämässä pitää riittää se, että ihmisellä on käytöstavat ja hän on kohtelias ja huomioi muut ihmiset. Mutta samalla on niin, että liian kilttinä kynnysmattona ei saa aikaiseksi mitään.

Julkisuudessa Rytkösen olemus tuntuu ärsyttävän monia. Hänet koetaan liian äänekkäänä, liian räväkkänä ja jopa ulkonäöllisesti vääränlaisena. Moiset kommentit eivät kuitenkaan hetkauta Rytköstä.

– Minun ihoni alle eivät mene mitkään lieksalaiset jormat, jotka tulevat sanomaan, että hei, laihduta!

Rytkösen mielestä epäkohtia ei pidä voivotella, vaan niihin pitää puuttua. Hänen lapsuudenkodissaan vallitsi henki, että rahasta ja politiikasta ei pidä puhua julkisesti.

– Siinäkin kohtaa kasvatus on mennyt pieleen, koska juuri sitähän minä nyt työkseni teen.

Lue koko juttu Kotilieden numerosta 12/2022 tai Kotilieden verkosta!

Lue myös: Johanna on yksityiskätilö, jolle hakeutuvat julkkikset ja tavikset – ”Haluaisin, että jokainen nainen olisi synnytyksen jälkeen ylpeä itsestään”

Työ ja raha

Pystyykö lapsilisän sijoittamaan? Kaksplus kysyi lähes tuhannelta vanhemmalta, ja vastaus on selkeä

Synnytystarinat

Synnytystarinakisan hopeasija: "Lääkäri totesi, että nyt täytyy vauva työntää takaisin"

Raskaus

Punkin puremasta alkoi sairauskierre – Netan lapsi syntyi kiireellisellä hätäsektiolla ja sinertävä vauva oli kiidätettävä saamaan lisähappea

Kelan sivuilla taas lukee näin: ”Äitiysvapaalle voi jäädä 30−50 arkipäivää eli noin 5−8 viikkoa ennen laskettua aikaa.”

Pikaisella Google-haulla saakin helposti sen käsityksen, että kun h-hetkeen on noin kuukausi, työt pitäisi jättää sikseen. Mutta näin ei ole pakko tehdä.

Lue myös: Vuorotyöperheissä arki on aikataulujen yhteensovittamista – tällainen on 2-vuotiaan Kiian viikko vuoropäiväkodissa

– Kelan etuuden puolesta ei ole tiettyä aikavaatimusta, milloin työstä tulisi jäädä pois, todetaan Kelan asiantuntijatiimistä Kaksplussalle.

Kun äitiysvapaa alkaa, samalla Kela alkaa maksaa äitiysrahaa. Äitiysrahaa maksetaan noin 4 kuukautta.

– Tämä äitiysrahakausi alkaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua – mutta Kelan etuus ei estä töiden tekemistä.

Lue myös: Näin Veera, 33, tekee töitä äitiysvapaalla ja kritisoi sunnuntai-sääntöä: ”Ei näillä vaipparahoilla veropetosta olla tekemässä”

Taloudelliset kannustimet usein riittämättömät jatkaa töitä

Vaikka töissä käymisen mahdollisuus lähelle lapsen syntymää olisi tiedossa, moni ei silti yhdistä äitiysvapaata ja työtä. Yksi syy on se, että useissa työehtosopimuksissa äitiysrahakauden alku on palkallista aikaa, ja silloin Kela maksaa äitiysrahan työnantajalle.

Kun palkan saa joka tapauksessa, monilla ei ole kannustinta jatkaa enää töitä. Palkalliset kuukaudet äitiysvapaalla vaihtelevat usein 1–3 kuukauden välillä.

Entä olisiko palkallisia kuukausia mahdollista siirtää vauvan syntymän jälkeiseen aikaan?

– Äitiysrahakausi lähtee kulumaan aina viimeistään 30 arkipäivää ennen, eli siirtäminen ei ole mahdollista, Kelasta vastataan.

Sai alkuun palkkaa tai ei, työnteon taloudellisia etuja loppuraskaudesta on hyvä punnita. Kelan mukaan kannattaa huomioida verot ja päivärahan määrän aleneminen työnteon myötä.

Kokonaiskuvaan vaikuttaa myös esimerkiksi mahdolliset työmatkoista aiheutuvat kustannukset ja isompien sisarusten päivähoitomaksut, jos lapsetkin jäävät kotiin äidin jäädessä äitiyslomalle.

Joillakin aloilla työehtosopimus määrittää, kuinka lähellä laskettua aikaa työn tekeminen on sallittua.

Varhennetulla vapaalla työnteko ei ole sallittua

Jos äitiysvapaalle jää vaikkapa 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa, puhutaan varhennetusta äitiysvapaasta. Varhennusta ei tarvitse perustella työnantajalle, vaan odottava äiti saa itse päättää, milloin vapaansa aloittaa.

Kela muistuttaa, että varhennetun äitiysvapaan aikana ei kuitenkaan ole lupa työskennellä. Päätoiminen opiskelu ei ole myöskään mahdollista sinä aikana.

Jos lepoa työstä kaipaa jo yli kuukautta ennen laskettua, taustalla on usein loppuraskauden väsymys ja huono vointi.

Miten lähelle synnytystä kukakin jaksaa olla töissä, vaihtelee odottajien välillä, ja myös työnkuvan mukaan. Terveydellinen näkökulma huomioiden usein pidetään viisaana jäädä töistä pois muutamaa viikkoa ennen vauvan syntymää. Esimerkiksi työn aiheuttama stressi voi johtaa ylimääräisiin supistuksiin.

Jos kuitenkin tuntuu siltä, että puurtamiseen on virtaa vielä viime metreilläkin, eikä esimerkiksi palkkaa äitiysvapaan ajalta ole luvassa, työnantajan kanssa kannattaa ottaa asia puheeksi.

Työskentelystä loppusuoralla tulee aina sopia työpaikalla, koska joillakin aloilla voi työehtosopimus lopulta määrittää, kuinka lähellä laskettua aikaa työn tekeminen on sallittua. Myös tehtäviin, joissa tarvitaan äitiysloman sijaista, on työnantajan tärkeä päästä etsimään tuuraajaa kohtuullisessa ajassa.

Jutun tiedot koskettavat niitä, joilla on laskettu aika ennen 4.9. Perhevapaauudistuksen jälkeen osa termeistä ja ohjeistuksista muuttuu. 

Lue lisää: Historiallinen perhevapaauudistus astuu voimaan: ”Naisiin ei liity enää erityistä vauvariskiä työmarkkinoilla”

Lue myös: Natalia Salmela: ”Aina kun lähden vessaan imettämään, tekisi mieli julistaa kaikille”

Uudessa Kotilieden haastattelussa Natalia avaa paitsi omaa lapsuuttaan, kertoo myös hektisestä elämästään. Vireillä on paljon erilaisia työprojekteja sekä 1970-luvulla rakennetun omakotitalon remontti.

– Kaikki pitää kalenteroida, että selviytyy. Kirjoitan kalenteriin jopa sen, että lapsi pitää hakea päiväkodista, Natalia kuvailee tahtiaan.

”Minä olen kuin mutsi”

Natalia kertoo Kotiliedelle, että hänen lapsuudenperheeseensä kuuluvat kaksossisko, siskopuoli, rakennusalalla työskentelevä isä sekä äiti, joka oli ennen Suomeen muuttoa myyjänä ruokakaupassa.

Natalian venäjänkielinen perhe muutti Viron Narvasta Suomeen 1990-luvun puolessavälissä. Nataliaa alettiin kiusata ja nimitellä koulussa, mistä hän tosin vain sisuuntui.

– Mitä enemmän minua on huudeltu ryssäksi, sitä enemmän olen painanut eteenpäin.

Vanhemmat erosivat Natalian teini-iässä. Noihin aikoihin hän sai kipinän yrittämiseen.

– Minun ei olisi ollut mikään pakko mennä töihin, mutta en halunnut olla mutsin varassa.

Siitä urkeni Natalian ura. Nykyisin hän menestynyt markkinointiviestinnän yrittäjä ja Suomen seuratuin bloggaaja, joka luotsaa myös suosittua Satokausikalenteria. Edellisessä verotuksessa hänen vuositulonsa olivat noin 197 000 euroa, josta suurin osa oli ansiotuloa.

Bloginsa menestyksen reseptiksi Natalia nimeää tunteiden herättämisen. Hänet tunnetaan suorasukaisena kommentoijana.

Natalia kertoo, että häntä ja hänen äitiään yhdistää samanlainen luonne.

– Minä olen kuin mutsi. Myös mutsi on aina ollut sellainen kehtaaja. Ei häpeile mitään.

Lue myös: Vapaaehtoisesti lapseton Minna Aittala otti yksin hoiviinsa ex-miehen 7-vuotiaan lapsen: ”En pidä itseäni äitinä”

Lapsen talous turvattuna

Natalia mainitsee Kotiliedessä, että hän oli opiskeluaikoinaan kateellinen kavereille, jotka asuivat vanhempiensa omistamissa asunnoissa.

Hänen Benkku-lapsensa ei todennäköisesti joudu samaan tilanteeseen, sillä tätä odottaa jo oma asunto. Lisäksi hänelle on perustettu sijoitusrahasto.

Lue myös: Kannattaako lapselle säästää vai sijoittaa? Yksi asia on kumpaakin tärkeämpi, sanoo Vuoden sijoittaja Jasmin Hamid – näin hän itse toimii

Nataliaa on kritisoitu siitä, että hän on ottanut lapsensa mukaan mainoskampanjoihinsa. Niistä saatavat tulot menevät lapselle, eivät Natalialle.

– Minulle on sanottu, etten kunnioita hänen yksityisyyttään, kun kerroin, millaisista ruoista hän pitää.

Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun somekansa ärähti Natalialle. Taannoin nousi pieni kohu, kun Natalia paljasti tehneensä töitä vielä samana päivänä, jolloin hän lähti synnyttämään. Ensimmäiset työsähköpostit vaihtuivat, kun perhe pääsi kotiin synnyslaitokselta.

– Minua neuvottiin keskittymään vauvaani. Vastasin, että voin nauttia sekä lapsesta että työstä, enkä pyydellyt anteeksi.

Lue koko juttu Kotilieden numerosta 10/2022 tai lyhennelmä verkosta!

Vanhemmuus

Äidit ovat uupuneimpia tasa-arvoisissa maissa, kertoo tutkimus – kaatuvatko metatyö ja muut vastuut lapsista myös sinun harteillesi?

Vanhemmuus

Eron jälkeen Kolumbian on oltava edelleen läsnä – Anni Valtosen suhde maahan pysyy ennen kaikkea poikiensa vuoksi

Vanhemmuus

Näin opetat arvoja lapselle: "Viihteen kautta voi käsitellä ystävän pettämistä, manipulointia ja kaksinaamaisuutta"

Lue myös: Historiallinen perhevapaauudistus astuu voimaan: ”Naisiin ei liity enää erityistä vauvariskiä työmarkkinoilla”

Väitöskirjatutkija Outi Alakärppä Jyväskylän yliopistosta kartoitti, miten nuoret suomalaisnaiset suhtautuvat ura- ja työelämänäkymiinsä. Selvisi, että jopa viidesosa nuorista naisista on huolissaan työurastaan.

Monet myös niistä naisista, jotka tutkimuksessa olivat varovaisen luottavaisia työelämään, pitivät työn ja perheen yhteensovittamista mahdottomana yhtälönä.

Kolme asiaa, jotka tuovat uskoa tulevaan

Tulokset eivät ole yksiselitteisen ilahduttavia tai lannistavia. Vaikka viidesosa naisista osoittautui huolestuneiksi tulevaisuudestaan, naisista 43 prosenttia oli luottavaisia. Varovaisen luottavaisiakin oli 37 prosenttia.

Epäluottamus kuitenkin näytti kasautuvan tiettyihin ryhmiin. Huolestuneimpia naisia olivat ne, joilla ei ollut tutkintoa ja jotka olivat työttömiä tai opiskelijoita. Myös maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa asuminen lisäsi epäluottamusta työuraan.

– Merkille pantavaa on sosioekonomisten tekijöiden yhteys työelämäluottamuksen rakentumiseen. Nämä tuottavat siten eroja naisten välille, Alakärppä kiteyttää.

Lue myös: Suomalaistutkimus: Koronan iskiessä päävastuu arjesta vieri äitien harteille – ”Äidin suurempi hoivavastuu saattaa jäädä näkymättömäksi”

Sen sijaan työllistyneet naiset, joilla oli korkea koulutus ja jotka asuivat pääkaupunkiseudulla, luottivat eniten tulevaan.

Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että varsinkin varovaisen luottavaiset naiset pitivät työn ja perheen yhteensovittamista jopa mahdottomana.

– Jos omaa paikkaa ei esimerkiksi työelämässä löydy, päätöksiä kuten perheen perustamista lykätään tai sitten tehdään sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole ensisijaisia tai toivottuja. Näillä päätöksillä on kuitenkin pitkälle ulottuvat vaikutukset nuorten naisten elämässä.

Lue myös: Mitä lapsi maksaa? Vauva on kallein, kuusivuotias edullisin – suomalaisprofessori ihmettelee yhtä erikoista notkahdusta

Tutkijan terveiset yhteiskunnalle

Alakärpän mukaan yhteiskunnan pitäisi ottaa enemmän vastuuta siitä, että nuorten naisten työelämämahdollisuuksia parannettaisiin ja eriarvoistumiskehitystä korjattaisiin.

–  Poliittisesti tulisi löytyä tahtoa siihen, että löydetään keinoja resurssien oikeudenmukaisempaan jakautumiseen ja siihen, että nuoret naiset taustastaan riippumatta pääsevät kiinnittymään yhteiskuntaan ja työelämään, ja rakentamaan siten mielekästä elämänkulkua, Alakärppä sanoo tiedotteessa.

Tutkimus perustuu Nuorisobarometriin 2019 vastanneiden 18–29-vuotiaiden naisten vastauksiin. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty haastatteluaineistoa.

Lue myös: Älä suostu helpolla, jos määräaikainen työsopimus on päättymässä raskauteen – pätkätyöläisellekin kuuluisi usein palkata sijainen

Työ ja raha

Kunnat, jotka tarjoavat "vauvarahaa" – näissä 9 kunnassa maksetaan lapsibonuksia

Työ ja raha

Kannattaako lapselle säästää vai sijoittaa? Yksi asia on kumpaakin tärkeämpi, sanoo Vuoden sijoittaja Jasmin Hamid – näin hän itse toimii

Kataja on toiminut Teatterikorkeakoulusta valmistuttuaan, eli vuodesta 2000, freelancerina. Hän on ehtinyt nähdä uransa aikana monet palkkaneuvottelut.

Vaikka monista rooleista Kataja onkin päässyt sopimukseen, on uran varrelle sattunut muutamia tapauksia, joissa hänelle tarjottu palkka ei ole ollut kelvollinen.

– Kolme kertaa olen kieltäytynyt isosta roolista, koska en ole saanut työstä samaa palkkaa kuin samaan tuotantoon ja vastaavaan rooliin palkattu mies, Ria Kataja kertoo Annassa.

Lue myös: Huippu-uraa tekevä Maria Mäkynen, 31, pettyi raskaana kohteluunsa – ”Minua ei enää ’vaivattu’ asioilla”

Havahtuminen epätasa-arvoon

Ensimmäiset kymmenen vuotta näyttelijänä Ria Kataja uskoi, että palkka määräytyy työkokemuksen ja -tehtävien perusteella. Myöhemmin Katajalle selvisi, että miesnäyttelijät saavat enemmän palkkaa joiltakin tahoilta – vaikka naisnäyttelijän taitotaso ja kertynyt työkokemus olisi samalla viivalla.

Naisnäyttelijät joutuvat lisäksi useammin käymään raskaita palkkaneuvotteluita.

Kataja haluaa nostaa asian esille, koska hän uskoo keskustelun voimaan.

– En puhu ollakseni hankala. En halua synnyttää eripuraa tai syyttää ketään. Puhun saadakseni aikaan keskustelua, jotta korjaisimme yhdessä epäkohdat.

Kataja on kohdannut palkkaneuvotteluita, jotka ovat lopulta kääntyneet hänen voitokseen. Niidenkään lopputulema ei kuitenkaan ole ollut täysin tyydyttävä.

– Pitkän keskustelun jälkeen tuottajataho on myöntänyt, että olen oikeassa, eikä heillä ole perusteita maksaa minulle vähemmän kuin miesnäyttelijälle. Usein on kuitenkin käynyt niin, etten ole saanut kunnollista vastausta siihen, miksi miehelle halutaan maksaa enemmän kuin minulle.

Ria Kataja on saanut voimaa Metoo-liikkeestä.

Mies- ja naisnäyttelijöiden palkkaepätasa-arvo näkyy myös siinä, että Katajan mukaan Suomesta löytyy kymmenkunta miesnäyttelijää, joiden ura on jo niin turvattu, että he pystyvät itse määrittämään oman palkkansa.

Samassa asemassa olevien naisten määrä jää yhteen tai kahteen.

Monessa tuotannossa miesnäyttelijät hankitaan riviin ensin, ja heidän palkkansa määritellään. Vasta sitten alkaa naisnäyttelijöiden haku.

Jos nainen tällöin vaatii samaa palkkaa kuin vastaavalle miesnäyttelijälle on jo luvattu, saattaa tuotantoyhtiö jatkaa etsintää. Haku päättyy, kun löytyy naisnäyttelijä, joka suostuu tekemään roolin tarjotulla summalla.

Lue myös: Näyttelijä Mia Ehrnrooth vähensi töitään välttääkseen ruuhkavuodet: ”Kumpikin vanhempi ei voi tehdä sataprosenttisesti uraa ja hoitaa lapsia hyvin ilman apua”

Ria Kataja: Metoo osoitti rakenteiden epäkohdat

Metoo-liikkeen myötä Kataja on rohkaistunut ottamaan tilaa alallaan ja vaatimaan parempaa. Nykyään hän myös kirjoittaa ja ohjaa näyttelemisen lisäksi.

Lannistavista kokemuksista on vihdoinkin päästy eteenpäin, vaikka edelleen Kataja kohtaa palkkojen epätasa-arvoa työssään.

Metoo-liikehdintää olisi tosin kaivattu jo 29 vuotta sitten esimerkiksi silloin, kun Kataja menetti raskauden takia kaksi elokuvaroolia. Raskaus ei vielä näkynyt kuvauksissa.

Kaikesta kokemastaan huolimatta Ria Kataja syyttää naisnäyttelijöiden sorrosta ennen kaikkea rakenteita.

– En kuitenkaan ota huonoa tarjousta enää henkilökohtaisesti. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin näen epätasa-arvon systeemin valuvikana, joka pitää korjata.

Lue lyhennelmä Anna.fi:stä tai koko haastattelu Annan numerosta 2/2022! Jutussa myös näyttelijät Elina Knihtilä ja Oona Airola kertovat kokemuksiaan palkkaukseen liittyvästä epätasa-arvosta ja naisnäyttelijöitä kuormittavista käytännöistä.

Minun tarinani

Yksi oivallus olisi kaikille hyväksi, sanoo suuren uusperheen äiti Niina – kurkkaa arkeen, johon kuuluu 8 henkeä, 4 koiraa ja kohta myös vauva

Perhe-elämä

Ria Katajan perheessä on kaksi tärkeää traditiota ja puhelin äänettömällä kotona

Ruoka

Ystävänpäivänä leivotaan! Näistä resepteistä lapsetkin ilahtuvat

Omaa budjettia voi kuitenkin kuroa tasapainoisemmaksi. Kun tarkistaa menonsa useammalta osa-alueelta, kertyy pienistä puroista kuukaudessa säästöä.

1. Leluja ja lahjoja vain merkkipäivinä

Jouluna lapset ovat todennäköisesti saaneet lahjoja. Niinpä he eivät tarvitse alkuvuonna suurta määrää lisää lahjoja tai heräteostoksia.

Jos lapsen syntymäpäivä sattuu alkuvuoteen, voi sopiva lahja löytyä uutena esimerkiksi nettikirpputorilta, kun ihmiset myyvät tarpeettomia joululahjojaan.

2. Myy tarpeettomat joululahjat

Saitteko jotakin, mille ei ole nyt eikä tulevaisuudessa käyttöä? Esine tai vaate kannattaa laittaa pikimmiten kaupaksi, jotta trendit eivät aja ohi.

Myös kaappien siivoaminen, jos sellaisen aikoo toteuttaa talvella, kannattaa ajoittaa ennemmin alkuvuoteen kuin ennen joulua. Suuren juhlapyhään valmistautuessa energiaa voi käyttää muuhunkin.

Sen sijaan tammikuussa kaappeja kannattaa siivota sillä silmällä, löytyisikö sieltä perheellenne tarpeetonta tavaraa kirpputorille vietäväksi.

3. Tarkista suoratoistopalvelut

Sarjojen ja elokuvien katsominen on mukavaa koko perheelläkin toteutettavaa puuhaa. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että yksittäisen sarjan vuoksi ostettua suoratoistopalvelua veloitetaan edelleen, vaikka kukaan perheessä ei sitä katsoisi.

4. Viikko ilman ruokakauppaa?

Vaikka jääkaapissa ei vaikuttaisi olevan juuri nyt mitään tuttua kokattavaa, saattaa kaapeista ja pakastimesta löytyä yhtä sun toista, josta voi loihtia syötävää.

Saatat yllättyä, miten paljon syötävää löytyykin erilaisia aterioita varten.

5. Neljän viikon ruokalista

Suunnitelmallisuus ruokaostoksissa säästää rahaa ja lopulta myös vaivaa. Kun jaksat kerran suunnitella neljän viikon ruokalistan, voi sitä hyödyntää kuukaudesta toiseen.

Näin suuret ostokset kannattaa tilata kotiinkuljetuksella. Kaupassa paikan päällä käydessä mukaan saattaa helpommin tarttua heräteostoksia, joista kertyy kuukauden mittaan sievoinen summa.

6. Ajoita suuret laskut toiselle kuulle

Pärähtääkö lasku henkivakuutuksesta aina tammikuulle? Jos ison laskun saapuminen heti joulun jälkeen ei ole itsellesi otollisin aika, pystyt luultavasti neuvottelemaan asian niin, että lasku saapuu vaikka helmi- tai maaliskuussa.

7. Tipaton säästää kukkaroa ja hellii terveyttä

Tammikuu on klassisesti ollut tipaton kuukausi. Vaikka et alkoholia suurkuluttaisikaan, voit säästää sillä, että siirryt alkuvuodeksi kokonaan holittomiin.

Holiton vaihtoehto ei myöskään automaattisesti tarkoita vettä, mehua tai limsaa. Jos kaipaat vaikkapa viikonloppuun juhlajuomaa, tarkista Kaksplussan mocktail-kooste.

8. Korvaa kuntosalijäsenyys treenivideoilla tai ulkoliikunnalla

Kuntosalilla käyminen tukee terveyttä, mutta maksaa, kuten monet muutkin ohjatut liikuntaharrastukset. Ne toki ovat sijoitus terveyteen ja omaan aikaan, mutta jos nipistettävä on, netistäkin löytyy ilmaisia treenivideoita.

Toisaalta alkutalvesta ulkona urheilu voi onnistua myös hiihtämällä tai luistelemalla.

9. Retkieväät omasta takaa

Vaikka lähtisitte vain lähitienoolle retkeilemään, kannattaa eväät varata mukaan. Yleensä lapsilla (ja aikuisilla) nälkä ja jano yllättävät, vaikka juuri hetki sitten olisikin syöty.

Kahvilasta hätäpäissä ostetut purtavat nälkään tulevat paitsi kalliiksi eivätkä välttämättä edes maistu lapsille.