Yllättävä ihmisryhmä velkaantuu pikavipeillä – Useimmiten lainaa ottaa perheenäiti vuokraan ja ruokaostoksiin
Kokenut varatuomari kertoo, mistä löytyy ratkaisu pikavippikierteen tuomaan ahdinkoon.
Pikavippien ottamisesta on varoiteltu vuosia, sillä niiden valtavien korkojen ja epämääräisten lainaehtojen on nähty suistavan ihmisiä vaikeisiin velkakierteisiin. Pikavippien on ajateltu olevan nimenomaan niiden miesten riesa, joilla on muutenkin ongelmia elämänhallinnassaan.
Varatuomari Olli-Matti Korhonen työskentelee Lakitoimisto Takaisinperinnässä ja auttaa pikavippikierteeseen joutuneita. Hän haluaa kumota tämän yleisen harhaluulon siitä, ketkä ovat taipuvaisia ottamaan pikavippejä.
Korhonen toivoo, että kyseiset henkilöt saisivat apua jo ennen kuin pikavipit alkavat näyttää heidän silmissään ainoalta vaihtoehdolta. Pikavippikin kun on yleensä laina, joka ei lyhene valtavien korkojen vuoksi.
Lakitoimiston teettämässä kyselytutkimuksessa, johon vastasi 765 ylivelkaantunutta ihmistä, vahvistui se, minkä Korhonen oli kohtaamisissaan asiakkaiden kanssa havainnut.
Ylivelkaantuneista 53 prosenttia onkin naisia, joista hyvin monilla on lapsia.
Äidit ottavat pikavippejä maksaakseen muita lainoja
Tyypillinen pikavipin ottaja on 37-vuotias nainen, jolla on ammattikoulutus, kokopäivätyö ja jonka bruttotulot ovat on noin 2700 euroa kuukaudessa.
Lisäksi hän on usein ulosoton asiakas ja pikavipin lisäksi hänellä on tavallisimmin luottokorttivelkaa.
Pikavipeillä yritetään yleensä kuitata arjen menoja. Kyselytutkimuksessa yleisin pikavipin ottamiseen ilmoitettu syy oli, että laina on otettu muiden velkojen lyhentämiseen. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi luottokorttivelat ja osamaksut.
Asumiskuluihin pikavipin oli ottanut 47 prosenttia vastaajista, kun taas ruokakulujen kattamiseen sen oli ottanut 43 prosenttia. Terveyskuluihin, kuten lääkkeisiin, pikavipin oli ottanut 17 prosenttia vastaajista.
– Tämä jos mikä on masentavaa. Pikavipin ottaneelle on saatettu todeta sosiaalitoimessa, ettei häntä auteta rahallisesti, joten hän päätyy ottamaan pikavipin. Kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma, Korhonen sanoo.
Talousvaikeuksien aiheuttama häpeä on usein kaiken nielevä. Korhosen kokemuksen mukaan ihmiset syyllistävät ankarasti itseään, vaikka usein kierre on alkanut yhdestä pikavipistä, jonka ihminen on toiveikkaasti kuvitellut pystyvänsä maksamaan takaisin.
– Nämä ihmiset ovat saattaneet kituuttaa vuosia velkakierteessä. He eivät ole reppanoita. He ovat ennen kaikkea tsemppareita.
Terveysongelmat ja erot ovat yleisiä syitä pikavipeille
Pikavipin aiheuttamaan velkakierteeseen voi joutua monesta syystä. Kyselyn mukaan yleisin syy oli oma terveysongelma. Näin oli 42 prosentilla vastaajista. Eron vuoksi pikavipin oli ottanut 40 prosenttia vastanneista.
Erityisesti naisten kohdalla ero oli usein johtanut pikavippien ottoon ja sitä kautta ylivelkaantumiseen.
Uhkapeliongelma oli kolmanneksi yleisin syy. Sen mainitsi 32 prosenttia vastaajista. Korhosen kokemuksen mukaan peliongelma on yleisimpi syy miehillä kuin naisilla.
30 prosenttia vastanneista kertoi ottaneensa pikavipin työttömyyden vuoksi. Se oli neljänneksi yleisin syy pikavippien käyttämiselle.
Kyselyssä tiedusteltiin myös muun muassa sitä, kuinka suuri on yksittäinen suurin pikavippi, jonka vastaaja on ottanut. Yleisin vastaus oli 2000–3000 euroa. Sen verran pikalainaa oli ottanut 33 prosenttia vastaajista.
Toiseksi yleisin summa oli 3001–5000 euroa ja sen oli ottanut 20 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi yleisin oli 5001–10 000 euroa, jonka oli ottanut 26 prosenttia vastaajista.
Korhonen muistuttaa, että vaikka lainasumma itsessään ei vielä keikauttaisi taloutta, ovat korot yleensä kolminkertaiset lainattuun pääomaan nähden. Jos perintäyhtiö vielä ostaa lainan, sen määrä lisääntyy perintäkuluilla.
Usein velkasopimukset on laadittu hähmäisesti ja tarkoituksella niin, että yhtiö käärii mahdollisimman isot voitot yksilön hädästä piittaamatta.
Pikavippejä myöntävät yhtiöt rikkovat usein lakia
Häpeän lisäksi avun hakemista velkakierteeseen vaikeuttaa se, että velkaantunutta usein pelottaa vastapuolella oleva iso konserni, jonka kanssa pitäisi lähteä neuvottelemaan järkevämmästä maksusuunnitelmasta.
Korhonen on valitettavan usein törmännyt siihen, että jos velallinen on yrittänyt neuvotella, häntä on höynäytetty uudelleen. Joskus myös jo kerran maksettua velkaa on alettu periä uudelleen.
– Pikavippejä ottanut ihminen kokee, että velkavankeus on kuin elinkautinen rangaistus. Haluan kuitenkin muistuttaa, että toivoa on aina.
Talousneuvonnasta ei aina ole apua pahimmassa pikavippikierteessä. Sen sijaan lakiteitse oikeuden hakeminen saattaa olla yllättävän toimivaa.
Korhosen mukaan lainoja myöntävät pikavippiyhtiöt tietävät rikkovansa lakia. Vähemmistö kuitenkin alkaa hakea oikeutta itselleen juristien avustuksella, joten lain rikkominen ei ole yhtiölle tappiollista. Lisäksi ne eivät saa sanktioita, vaan joutuvat yleensä vain palauttamaan asiakkailtaan viemänsä rahat.
Siksi lakeja pitäisi Korhosen mukaan kiristää, jotta yhtiöt eivät pääsisi toimimaan näin härskisti ja aiheuttamaan valtavaa kärsimystä – pahimmillaan myös perheen lapsille.
– Haluan herättää keskustelua siitä, kuka viime kädessä maksaa selkänahastaan ahneiden yhtiöiden vedätyksen.
Jaa oma kokemuksesi