Rippijuhlista voi järjestää juuri rippilapsen näköiset, mutta niissä noudatetaan yleensä tiettyä etikettiä.

Kokosimme tietopaketin siitä, mitä rippijuhliin valmistautuvan tai juhlien järjestäjän kannattaa ottaa huomioon.

Prometheus-leirin käyneen nuoren juhlat voi järjestää jokseenkin saman kaavan mukaisesti.

Milloin rippijuhlat järjestetään?

Konfirmaatiotilaisuus kirkossa järjestetään rippikoulun lopuksi, yleensä sunnuntaina seurakunnan jumalanpalveluksen aikaan.

Mitään yleistä konfirmaatiopäivää ei ole, sillä rippikouluja järjestetään nykyään läpi vuoden. Samoin rippileirejä, jonka osana rippikoulu yleensä käydään, järjestetään läpi kesän.

Suurin osa järjestää rippijuhlat konfirmaation jälkeen, mutta juhlat voi pitää myös muuna ajankohtana.

Ketä kutsutaan rippijuhliin?

Rippijuhlien vieraslista kannattaa suunnitella yhdessä nuoren kanssa.

Juhliin on tapana kutsua nuoren kummit, lähimmät sukulaiset ja ystäviä. Jotkut haluavat laajentaa kutsuttujen joukon esimerkiksi naapureihin ja muihin sukulaisiin. Toisilla on tapana kutsua juhliin myös leirin pappi ja isoset.

Tässä kohtaa kannattaa myös pohtia, missä tilassa ja millaisella budjetilla juhlat järjestää. Suurempi vieraiden määrä kasvattaa juhlien kustannuksia.

Konfirmaatioon saapuvat yleensä vanhemmat ja kummit – harvemmin koko vierasjoukko.

Millainen on rippijuhlakutsu?

Rippijuhlan kutsun muodon ja lähetystavan voi valita vapaasti. Toiset suosivat itse askarreltuja kutsuja, toiset tekstiviestejä.

Kutsu kannattaa lähettää muutamia viikkoja ennen juhlia. Kutsuun on hyvä merkitä päivämäärä, jolloin toivoo vieraan ilmoittavan tulostaan ja mahdollisesti erikoisruokavaliosta. Tällöin tarjottavien määrä on helpompi arvioida.

Lähimmille kutsuvieraille alustavan juhlien ajankohdan voi ilmoittaa jo ennen virallista kutsua, jotta nämä tietävät varautua.

Kutsussa ilmaistaan selkeästi, keitä kutsu koskee. On myös hyvä ilmoittaa, mihin aikaan juhlat alkavat tai millä aikavälillä ne pidetään.

Rippijuhlien pukukoodi

Kutsussa kannattaa ilmoittaa pukukoodi, jos toivoo, että vieraat pukeutuvat juhlavasti.

Kutsussa mainittu tumma puku merkitsee juhlavaa ja siistiä pukeutumista eli sellaista, joka on yli arkipukeutumisen. Juhlavaatteiden ei kuitenkaan tarvitse olla kirjaimellisesti tummia.

Toisaalta jos rippilapsi toivoo vaikka tiettyä teemapukeutumista tai hassuttelevia asuja, kannattaa toive ottaa tosissaan. Kyseessä on kuitenkin nuoren suuri juhlapäivä.

Missä rippijuhlat voi pitää?

Rippijuhlat voi hyvin pitää kotona, etenkin, jos vierasmäärä ei ole kovin suuri. Kesällä juhlat voi laajentaa myös ulkotiloihin esimerkiksi pihaan pystytettävän katoksen avulla.

Juhlatilan voi myös vuokrata. Eri tiloja vertaillessa kannattaa selvittää, voiko mukana tuoda omat tarjoiltavat vai tilataanko ne juhlatilan kautta.

Rippijuhlien tarjoilut ja koristelut

Rippijuhlien tarjoilut on hyvä myös suunnitella nuoren kanssa yhdessä. Rippijuhlissa on yleensä tarjolla muun muassa kakkua, pikkuleipiä, jotakin suolapalaa ja kahvia.

Jos tällainen tarjoilu ei ole nuoren mieleen, kannattaa erilaisia vaihtoehtoja pohtia luovasti. Voisiko esimerkiksi pikkuleivät korvata nykyään kovin suositulla karkkibuffetilla?

Tarjoiluja suunnitellessa kannattaa pohtia sitä, kuka huolehtii niistä ja keittää kahvia. Jos nuoren vanhemmat tekevät tämän, voi se olla vieraiden kanssa olemisesta pois. Yksi hyvä keino on sopia vuorot vanhempien ja muutamien läheisten kesken juhlapöydän hoitamisesta.

Juhlatilan voi hyvin koristella, jos nuori sellaista toivoo, esimerkiksi mieluisilla juhlaviireillä, konfeteilla ja ilmapalloilla.

Mitä rippilahjaksi nuorelle?

Perinteisesti vieras tuo mukanaan yhden kukan, jolla hän muistaa rippilasta. Tämän lisäksi voi antaa nuorelle lahjan.

Usein sylikummi antaa nuorelle lahjaksi rippiristin. Rippiristejä on nykyään erilaisia ja niiden muoti vaihtelee. Kannattaa kysyä nuorelta etukäteen, millaista ristiä hän toivoo. Jos kummeja on useita, on hyvä sopia etukäteen, kuka antaa ristin lahjaksi. Muut kummit voivat muistaa nuorta muilla lahjoilla.

Moni nuori suosii rahalahjaa. Ylipäänsä kannattaa tiedustella etukäteen, millaisia lahjatoiveita nuorella on.

Rippijuhlien ohjelma

Rippijuhliin ei tarvitse välttämättä erillistä ohjelmaa, mutta esimerkiksi muutama lyhyt puhe kohottaa tunnelmaa ja jää mieleen.

Rippijuhlien perinteiseen etikettiin kuuluu, että puheen pitää toinen vanhemmista ja mahdollisesti myös kummit. Tästäkin voi poiketa nuoren omien toiveiden mukaisesti.

Jos joku läheisistä osaa soittaa jotain instrumenttia tai laulaa, voi häntä pyytää valmistamaan juhliin pienen ohjelmanumeron. Nuori voi myös itse laatia mieleisen soittolistan juhliin taustamusiikiksi.

Jos nuori on käynyt rippileirin, voi vieraille laatia esimerkiksi tietovisan siitä, mitä hauskaa leirillä tapahtui.

Kannattaa myös miettiä etukäteen, miten juhlia haluaa taltioitavan. Tähänkin kannattaa sopia selkeät kuvausvuorot, jotta kuvat eivät kokonaan unohdu.

Juhliin voi myös palkata valokuvaajaan. Mikäli haluaa ammattilaisen ottamat kuvat, mutta budjetti ei riitä koko juhlien kuvaamiseen, voi valokuvaajan kanssa sopia kuvaushetkestä, jossa hän ottaa niin kutsutut potrettikuvat esimerkiksi nuorelle tärkeässä paikassa.

Rippijuhlien kiitoskortit

Potrettikuvista voi juhlien jälkeen teettää kiitoskortit. Niistä jää usein tärkeä muisto vieraille, ja moni pitääkin mielellään esillä läheisten rippikuvia.

Kiitoskortit lähetään monesti postissa, ja ne voi teettää melko vaivattomasti jonkin kuvapalvelun kautta.

Kortit voi myös askarrella itse tai lähettää sähköisessä muodossa – mikä vain tuntuu luontevimmalta.

Lähde: Kotiliesi & Martat: Kodin hyvä arki – Arjen taitoja ja hyvää elämää (Otavamedia, 2012)

Oinas (21.3.-19.4.)

Energiatasosi on korkealla, mutta nyt olisi hyvä tasapainoilla perhearjen ja omien tavoitteiden välillä. Lasten harrastukset ja koulujutut saattavat viedä tavallista enemmän huomiota, joten muista myös pitää huolta omasta jaksamisestasi. Keskiviikkona jokin perheen sisäinen asia vaatii rakentavaa keskustelua – älä säikähdä, tämä selkeyttää kaikkien ajatuksia.

Härkä (20.4.-20.5.)

Viikko tuo mukanaan rauhallisia hetkiä, mutta myös pieniä yllätyksiä kotirintamalla. Lapset saattavat yllättää uusilla ideoillaan tai innostuksellaan johonkin uuteen, ja sinulta kaivataan joustavuutta. Viikonloppu on hyvä hetki tehdä jotain rentouttavaa koko perheen kanssa – yhteinen leffahetki tai metsäretki voisi toimia!

Kaksonen (21.5.-20.6.)

Tällä viikolla keskustelut kotona voivat pyöriä suurten kysymysten äärellä – ehkä joku lapsista pohtii elämän syvällisiä asioita. Vastaa kärsivällisesti ja ota mukaan huumoria. Viikonloppuna sinulla voi olla tarve saada omaa aikaa, joten pyydä kumppania tai isovanhempia tukemaan hetken, jotta voit hengähtää.

Rapu (21.6.-22.7.)

Olet tällä viikolla erityisen tunteellinen, ja saatat reagoida lasten tai kumppanin tekemisiin tavallista herkemmin. Älä kuitenkaan ota kaikkea liian henkilökohtaisesti – joskus pieni erimielisyys on vain osa arkea. Perhe kaipaa nyt erityistä huolenpitoasi, mutta muista, että sinäkin saat pyytää apua ja aikaa itsellesi.

Leijona (23.7.-22.8.)

Viikko tuo mukanaan tilanteita, joissa saat loistaa vanhempana! Lasten menestys jossakin asiassa, olipa se koulutehtävä tai harrastus, tuo iloa koko perheelle. Huolehdi silti, ettet ylikuormita itseäsi järjestämällä kaikkea yksin – anna myös muille vastuuta. Viikonloppuna on hyvä hetki rentoutua ja tehdä jotain spontaania.

Neitsyt (23.8.-22.9.)

Arjen hallinta on vahvuutesi, mutta tällä viikolla et voi suunnitella kaikkea etukäteen. Jokin muutos kotona tai koulussa voi vaatia nopeaa sopeutumista. Yritä olla joustava ja hyväksyä, ettei kaiken tarvitse olla täydellistä. Viikonloppuna jokin keskustelu voi vahvistaa suhdettasi lapseen tai kumppaniin.

Vaaka (23.9.-22.10.)

Tasapainon löytäminen on tällä viikolla avainasemassa. Perheesi saattaa vetää sinua eri suuntiin – lapset haluavat huomiota, mutta myös omat tarpeesi kaipaavat täyttymistä. Keskiviikkona jokin arkinen tilanne voi muuttua keskusteluksi, joka selkeyttää perheen pelisääntöjä. Viikonloppuna on hyvä hetki nauttia yhdessäolosta ilman kiirettä.

Skorpioni (23.10.-21.11.)

Jämäkkyyttäsi tarvitaan, mutta yritä muistaa myös pehmeys. Lapset saattavat testata rajoja tällä viikolla, ja sinun tehtäväsi on näyttää, että olet heidän tukenaan, mutta pysyt silti määrätietoisena. Perjantai tuo mukanaan helpottavan hetken – jokin pitkään pohdittu asia perheessä saa ratkaisunsa.

Jousimies (22.11.-21.12.)

Huumorintajusi pelastaa monta tilannetta tällä viikolla! Lapset voivat olla erityisen kekseliäitä, ja sinun tehtäväsi on pysyä mukana menossa. Perheessä voi olla pieniä väärinymmärryksiä, mutta älä jää vellomaan niihin – avoin keskustelu auttaa. Sunnuntai tuo mukanaan hetken, jolloin voit ladata akkujasi ennen uutta viikkoa.

Kauris (22.12.-19.1.)

Tämä viikko kutsuu sinua hidastamaan tahtia. Olet tehokas vanhempi, mutta nyt olisi hyvä tarkistaa, onko aikataulu liian tiukka. Ehkä jokin rutiini ei enää palvele perhettäsi parhaalla mahdollisella tavalla? Keskustele lasten kanssa ja katso, miten voitte tehdä arjesta sujuvampaa. Viikonloppuna voi olla hyvä hetki hemmotella itseäsi.

Vesimies (20.1.-18.2.)

Luovuutesi on tällä viikolla huipussaan! Saatat keksiä jotain uutta ja innostavaa tekemistä perheen kanssa – ehkä pieni taideprojekti tai kokeellinen ruoanlaitto. Viikon puolivälissä voi tulla eteen tilanne, jossa sinun pitää olla rauhallinen ja kuunteleva. Älä kiirehdi ratkaisemaan kaikkea heti, vaan anna tilaa myös muiden näkemyksille.

Kalat (19.2.-20.3.)

Tunteellisuus on tällä viikolla pinnalla. Saatat herkistyä lapsesi kasvun tai jonkin perheen sisäisen tapahtuman äärellä. On tärkeää antaa itsellesi lupa tuntea. Arjen kiireistä huolimatta yritä löytää pieniä hetkiä, joissa voit nauttia vain olemisesta. Viikonloppuna luovuutesi saa tilaa – ehkä maalaat, kirjoitat tai vietät hetken musiikin parissa.

Kaksplussan horoskoopit on tehty tekoälyn avulla, jota on koulutettu Kaksplussan horoskooppiaineistoilla. Tekoälyn omin sanoin: ”Toivottavasti nämä horoskoopit tuovat uutta inspiraatiota ja näkökulmaa vanhemmuuteen.”

Auta meitä kehittämään sisältöjämme!

Vastaa alla olevaan kysymykseen, niin voimme tarjota sinulle entistäkin parempia lukuhetkiä.

Toisinaan hääpäivien nimet voivat aiheuttaa hämmennystä. Käsitykset esimerkiksi pumpulihääpäivän ajankohdasta tai 20-vuotishääpäivän nimityksestä vaihtelevat maasta, paikkakunnasta ja perheestä toiseen.

Kaikille hääpäiville ei kuitenkaan ole omaa nimeä. Jokainen avioliiton alkuvuosille osuva hääpäivä on saanut oman nimityksensä, mutta viidennentoista hääpäivän jälkeen tahti harvenee.

Vaikka hääpäivien nimityksiä on pitkässä liitossa enää joka viidennelle vuodelle, omaa puolisoa on tapana muistaa jokaisena hääpäivänä jotenkin.

Tarkista alta, minkä nimistä hääpäivää vietät rakkaasi kanssa seuraavaksi. Alle on listattu, mitkä hääpäivien nimet ovat kunakin vuotena käytössä.

Hääpäivien nimet vaihtelevat

Hääpäivien nimet eivät ole täysin vakiintuneita, kuten listasta näkyy. Esimerkiksi ensimmäistä hääpäivää kutsutaan joko paperihäiksi tai pumpulihäiksi oman valinnan mukaan. Samalla jompikumpi nimityksistä jää häiden toiselle vuosipäivälle.

Tietyt hääpäivien nimet, kuten rautahäät tai pronssihäät, voivat vaihdella vuosien määrässä merkittävästikin. Esimerkiksi rautahäillä voidaan viitata joko kuudenteen tai 70. hääpäivään.

Hopea- ja kultahäät ovat kuitenkin samoja kaikissa maissa, joissa hääpäiviä vietetään.

Ideoita kunkin hääpäivän juhlintaan

Jokainen aviopari päättää itse, miten haluaa viettää hääpäiviä – vai vietetäänkö niitä ollenkaan.

Hääpäivien nimet itsessään vihjaavat, mitä vuosipäivän kunniaksi voi antaa toiselle lahjaksi. Pumpulihäiden kunniaksi voi esimerkiksi antaa toiselle pehmeän kylpytakin. Lisää ideoita kaikille hääpäiville löytyy täältä.

Kokonaisuutena tarkastellen hääpäivien nimissä mainitut materiaalit lujittuvat ja muuttuvat arvokkaammiksi sitä mukaa, mitä pidempään ollaan naimisissa.

Naisen ja miehen välisessä avioliitossa on tapana, että aviomies ostaa vaimolle kukkia jokaisena naimisiinmenon vuosipäivänä. Romantiikan määrä vain kasvaa, jos kukat muistuttavat jollain tavalla vaimon aikanaan kantamaa morsiuskimppua.

Hääpäivien juhlinnan ja nimitysten historiaa

Kultahäitä on todistetusti vietetty jo 1500-luvun Saksassa, hopeahäitä 1600-luvun lopun Alankomaissa. Pohjoismaihin tavat levisivät 1700-luvun kuluessa. Suomessa kulta- ja hopeahäiden vietto on kuitenkin yleistynyt vasta 1900-luvun alkupuolella.

Muiden hääpäivien nimet ovat kehittyneet 1800–1900-lukujen aikana, mikä voi osaltaan selittää, miksi nimitykset eivät ole yhtä vakiintuneita kuin kulta- ja hopeahääpäivä.

Aiemmin oli tapana, että kulta- tai hopeahääpari sonnustautui hääasuihinsa tai niitä muistuttaviin vaatteisiin juhlapäivän kunniaksi. Sitten häiden vuosipäivää juhlittiin alkuperäistä hääjuhlaa mukaillen puheineen ja vieraineen. Nykyäänkään ei ole tavatonta, että vihkivalat uusitaan pitkän avioliiton aikana.

Perinteen mukaan aviopari maksaa hopeahääpäivän kustannukset itse, mutta kultahääpäivän juhlinnan järjestävät parin lapset.

Lähteet: Kahden kauppa: Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, toim. Terttu Kaivola (1995, SKS); Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, toim. Satu Aalto (2000, Karisto).

Poikkeustilanteita on monenlaisia. Kotivara tuo turvaa esimerkiksi laajan vesi- tai sähkökatkon aikana, jonkinlaisen suuronnettomuuden sattuessa tai arkisesti silloin, kun ihminen on sairastuttuaan estynyt käymään kaupassa.

Kotivaran ylläpitäminen on paitsi oman selustan turvaamista myös palvelus yhteiskunnalle. Kolmen vuorokauden vähimmäissuositus perustuu siihen, että laajassa häiriö- tai kriisitilanteessa viranomaiset tarvitsevat toiminta-aikaa tilanteen hallintaan saamiseen ja heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.

Tähän artikkeliin on koottu tietoa siitä, mitä kotivaraan kannattaa sisällyttää ja miten kotivaraa ylläpidetään.

Kotivara ei ole erillinen varasto

Käytännössä kotivara tarkoittaa ruoka-, juoma- ja lääkevarastoa sekä muita välttämättömyystarvikkeita. Sana varasto ei kuitenkaan tarkoita, että elintarvikkeita olisi tarkoitus jemmata erilliseen laatikkoon, joka häiriötilanteessa kaivetaan esille.

Ideana on, että kotiin hankittuja elintarvikkeita käytetään ja kierrätetään jatkuvasti. Muuten voi käydä niin, että varalle tarkoitetut elintarvikkeet ja juomavesi ovat jo ohittaneet parasta ennen -päivämääränsä poikkeustilanteen äkillisesti iskiessä.

Kotivaran on hyvä koostua tuotteista, joita käyttää normaalistikin arjessaan. Se helpottaa ruokien kiertoa ja ehkäisee hävikkiä. Myös perheenjäsenten mahdolliset allergiat ja lemmikkien tarvitsema ruoka tulee huomioida kotivarassa.

Ruokien kannattaa olla sellaisenaan syötäviä tai helposti valmistettavissa ajatellen niitä tilanteita, kun sähkövirran tai veden saaminen on häiriintynyt.

Suosituksia suppeampikin kotivara auttaa häiriötilanteissa. Vaikka omaan kotiin ei siis olisi mahdollista koota kaikkea tarvittavaa, muutamakin asia on hyödyksi.

Vesi on kotivaran tärkein turva

Suomessa on totuttu siihen, että hanasta saa puhdasta ja juomakelpoista vettä. Kotivaraa kootessa on kuitenkin tärkeää muistaa myös vesi, sillä vesikatkon sattuessa tai veden saastuessa hanavettä ei voi käyttää.

Ihminen tarvitsee noin kaksi litraa juomavettä päivässä. Kolmessa vuorokaudessa tarvitaan siis vettä kuusi litraa henkeä kohden. Lisäksi vettä tarvitaan ruuanlaittoon ja peseytymiseen.

Ensihätään kotona on hyvä säilyttää pullotettua vettä. Yhtä tärkeää on hankkia kannellisia ja puhtaita ämpäreitä tai muita astioita, joilla voi hakea vettä viranomaisten ylläpitämistä vedenjakelupisteistä.

Lähteet ja lisätietoa: 72 tuntia, Martat, Suomi.fi

Vastaava tuottaja Teija Ryösä toisinaan törmää jopa oletukseen, että ohjelman sisältöä ei juuri mietittäisi.

– Kyllä se on aika monelta kantilta mietitty, hän naurahtaa.

Ryösä on toiminut Pikku Kakkosen vastaavana tuottajana vuodesta 2017 asti. Hän vastaa Pikku Kakkosen ohjelmistosta ja budjetista. Lisäksi hän on esihenkilö seitsemäntoista hengen tiimissä, joka toteuttaa ja julkaisee ohjelmiston.

Pikku Kakkosen ohjelmat on suunnattu alle kouluikäisille katsojille, ja Ryösän ja ohjelmantekijöiden tehtävänä on palvella heitä kaikkia. Jos jokin ohjelma on päässyt Pikku Kakkoseen asti, se on läpäissyt tarkan seulan.

Työssä ei ole kyse söpöjen ja kivojen ohjelmien katselusta ja tilaamisesta. Jos jokin ohjelma on päässyt Pikku Kakkoseen asti, se on läpäissyt tarkan seulan.

Sisältö on tarkasti kuratoitua 

Kaikkien Pikku Kakkosen ohjelmien tulee täyttää ainakin neljä kriteeriä. Ensinnäkin ohjelman on täydennettävä olemassa olevaa sarjavalikoimaa, eli käsitellä jotain uutta aihetta tai lähestyä aihetta uudenlaisesta näkökulmasta.

Toiseksi ohjelman tulee sopia valikoimaan myös niin, että kaiken ikäisille lapsille olisi tasaisesti ohjelmia tarjolla. Kolmanneksi ohjelmalta toivotaan hienoa visuaalista toteutusta, joka mielellään saisi erottua olemassa olevasta valikoimasta.

Neljänneksi kaikkien ohjelmien lähtökohtana on laadukkuus. Ryösän mukaan räiskintä, nopeat kuvaleikkaukset tai yletön mekkala eivät kuulu Pikku Kakkosen ohjelmatarjontaan. Väkivaltaa ei koskaan käsitellä ihannoiden tai tarjota ratkaisuksi.

– Toivoisin, että lapsen aloitellessa median käyttöä vanhemmat tutustuisivat Pikku Kakkosen tarjontaan. Ohjelmamme on kuratoitu ikäryhmäkohtaisesti ja vanhempi voi luottaa ikärajoituksiin.

Lisäksi Ryösä kannustaa vanhempia katsomaan ohjelmia yhdessä lasten kanssa. Aivan pienimmille hän suosittelee tv-ohjelmien sijaan audiosisältöjä, kuten vauvamuskaria.

Omaa ja ulkomaalaista tuotantoa

Suurin osa Pikku Kakkosen ohjelmistosta on ulkomaalaisia animaatiosarjoja. Uusia lastenohjelmia etsitään alan kansainvälisiltä messuilta, joita järjestetään muutaman kerran vuodessa. Messuille matkustaa yleensä Ryösän kollega, tilaaja-tuottaja Virve Schroderus.

– Virve neuvottelee lukuisten eri toimijoiden kanssa ja yrittää löytää meille parhaat ohjelmat eli ne, jotka sopivat meidän ohjelmistoomme, Teija Ryösä kertoo.

Neuvottelut kestävät joskus kauan. Jotkin ohjelmat ovat neuvotteluvaiheessa vasta tekeillä, joten voi vierähtää muutama vuosi ennen kuin sarja päätyy suomalaistelevisioihin.

Lisäksi Pikku Kakkosella on omatuotantoisia ohjelmia. Niiden taustalla on Ryösän mukaan aina jokin tietty tarve. Esimerkiksi marraskuussa 2024 esitetty viisiosainen Lapsen oikeudet -sarja tuotettiin itse, koska aiheesta ei ollut entuudestaan sopivaa sisältöä saatavilla.

Omatuotantoisten ohjelmien kehittelyssä on Ryösän mukaan aina mukana suomalaisia asiantuntijoita, jotka tarkistavat faktat. Ihmisen anatomiaa käsittelevässä Ihmeellinen ihminen -ohjelmassa taustajoukkoina oli lääketieteen ammattilaisia, kun taas tunnetaitoihin keskittyvä Jyrkin ja Neposen tunneloikkia -sarja tehtiin yhteistyössä lastenpsykiatrian professori Kaija Puuran kanssa.

Ulkomaalaisista sarjoista Ryösä näkee yleensä muutaman pilottijakson ennen kuin päättää sen ottamisesta ohjelmistoon. Omatuotantoisista sarjoista Ryösä katsoo jokaisen jakson.

Yhtenäiskulttuurin aika on ohi

Vaikka Ryhmä Hau ja muutama muu sarja voidaan laskea sukupolvikokemuksiksi, Ryösä ajattelee, että paluuta entisenlaiseen yhtenäiskulttuuriin ei ole. Nykyperheet eivät enää kokoonnu television ääreen joka päivä samaan kellonaikaan.

– Toisaalta on tervetullutta, että lapset voivat katsoa heille mieluisia ohjelmia juuri silloin, kun perheelle sopii.

Yhtenäiskulttuurin murtuminen näkyy myös lastenohjelmien saamissa palautteissa. Palautteenantajat kuvailevat joskus yksityiskohtaisestikin sitä, millaiset ohjelmat palvelisivat kyseisen perheen tarpeita parhaiten. Yksi toivoo tietynlaista kerrontatapaa ja tiettyjen aiheiden välttämistä, toinen haluaisi täsmälleen päinvastaista.

Varsinaisia palautevyöryjä tulee Ryösän mukaan lähinnä silloin, kun jonkin suositun ohjelman esittäminen loppuu joko sopimuksen tai viimeisimmän tuotantokauden päätyttyä.

– Lasten suosikkisarjoja pyritään toki aina jatkamaan. Yksittäisten toiveiden kohdalla uusintaa harkitaan tarkemmin, koska ohjelman esittäminen on aina jostain muusta pois.

Ulkomaisten animaatiosarjojen sopimuskausi kestää noin neljä vuotta kerrallaan.

Ajat muuttuvat, lapsi pysyy samana

Teija Ryösä aloitti Pikku Kakkosessa vuonna 1984 kuvaussihteerinä. Sittemmin hän eteni ohjelma-assistentiksi, apulaistuottajaksi, tuottajaksi ja vuodesta 2017 alkaen vastaavaksi tuottajaksi. Iso osa urasta on hoitunut ruuhkavuosien melskeessä, sillä Ryösä on neljän lapsen äiti ja tätä nykyä myös isoäiti kahdelle lapsenlapselle.

Yli neljänkymmenen vuoden aikana työssä käytetty tekniikka on muuttunut, mutta lasten tarpeet ovat sisällöllisesti pysyneet työn ytimessä.

– Mediaympäristö on muuttunut, mutta lapsen kehitysvaiheet pysyvät samoina. Lapset kiinnostuvat edelleen tietyn ikäisenä tietyistä asioista. Siksi ajatukset lastenohjelmien taustalla voivat olla hyvinkin vanhoja, vaikka toteutustavat olisivat uusia.

Ryösän mukaan erilaisten kulttuurien sekä lasten ja perheiden moninaisuus on huomioitu ohjelmistossa aiempaa paremmin. Jatkuva tavoite on, että jokaiselle lapselle löytyisi ohjelma, jossa hän tulisi kohdatuksi joko tarinan tai hahmon kautta.

Vastaavana tuottajana Ryösän täytyy huolehtia, että ohjelmisto palvelee mahdollisimman monia. Yhtä tärkeää on kuitenkin pysähtyä miettimään, minkälaisen lapsen tarinaa ei vielä ole kerrottu.

Silloin työpöydällä on jotain, josta voi tulla jollekin lapselle ensimmäistä kertaa tunne: minut on nähty.

Jos pieni lapsi ei keksi, mitä voisi piirtää seuraavaksi, ehdota vaikkapa söpöjä piirustusideoita. Myös kulkuneuvot tai eläimet voivat olla lapselle mieluisia, helppoja aiheita.

Isommat taiteilijat voivat innostua eritoten taruolennoista tai maisemista, mutta kaikki tähän kootut piirustusideat taipuvat niin yksinkertaiseen kuin kunnianhimoisempaankin toteutukseen.

Katso helpot ja astetta haastavammat piirustusideat aihealueittain selaamalla listaa!

Söpöjä piirustusideoita

• cupcake
• delfiini
• donitsi
• hymyilevä aurinko tai kukka
• karamelli
• kilpikonna
• kirsikat
• kuumailmapallo
• kärpässieni
• leppäkerttu
• mehiläinen
• perhonen
• pilvi
• pingviini
• pupu
• sammakko
• sushi
• tikkari
• tipu
• toukka

Helpot piirustusideat lapsille

• aurinko
• auto
• banaani
• hymynaama
• kukka
• omena
• planeetta
• puu
• sateenkaari
• sydän
• talo tai oma koti
• tähti

Hauskoja eläinaiheita

• ankka
• apina
• dinosaurus
• flamingo
• hevonen
• hiiri
• hylje
• jänis
• jääkarhu
• kala
• karhu
• kirahvi
• kissa
• koira
• krokotiili
• käärme
• lehmä
• leijona
• merihevonen
• mustekala
• norsu
• panda
• papukaija
• possu
• pöllö
• rapu
• seepra
• siili
• tiikeri

Erilaisia maisemia

• aavikko
• avaruus
• hiekkaranta
• ikkunasta avautuva maisema
• kaupunki
• kukkaniitty
• lumihuippuiset vuoret
• maapallo
• meren tai järven ranta
• merenpohja
• metsä (muista eri vuodenajat)
• pelto
• puisto
• tulivuori
• vihreät kukkulat
• öinen tähtitaivas

Piirustusideoita tutuista henkilöistä

• omakuva
• äiti tai isä
• sisko tai veli
• mummo tai vaari
• kummitäti- tai setä
• serkku tai muu sukulainen
• paras kaveri
• päiväkodin hoitaja tai opettaja
• perhepotretti

Kulkuneuvoja ja tekniikkaa

• ambulanssi
• avaruusraketti
• bussi
• helikopteri
• kännykkä
• laiva
• lentokone
• lumiaura
• mopo
• mönkijä
• nosturi
• paloauto
• poliisiauto
• polkupyörä
• purjevene
• rekka
• robotti
• roska-auto
• ruohonleikkuri
• sukellusvene
• tietokone
• traktori

Ruoka-aiheiset piirustusideat

• avokado
• hampurilainen
• hedelmäkori
• hot dog
• jäätelöannos
• kaakaokupillinen
• kakku
• kroissantti
• mansikka
• mehulasi
• oma lempiruoka
• paistettu kananmuna
• pizza
• porkkana
• smoothie
• vesimeloniviipale

Harrastuksiin liittyviä piirustusideoita

• balettitanssija
• huulipuna tai muu meikkituote
• kaukoputki
• keilat ja keilapallo
• leija
• luistimet
• maalipaletti
• onkivapa
• pallo
• rummut
• sukeltaja
• sulkapallomaila
• taikuri

Mielikuvituksellisia piirustusideoita

• enkeli
• haltia
• hirviö
• keijukainen
• lohikäärme
• maahinen
• menninkäinen
• merenneito
• noita
• peikko
• tonttu
• velho
• yksisarvinen
  

Tiesitkö, että kouluikäisten lasten piirustuksia voi lähettää julkaistavaksi Koululainen-lehteen? Lähetä piirustus linkistä valitsemalla lomakkeelta vaihtoehto ”postia lukijoiden sivulle”.

Tässä jutussa Kaksplussan toimitus esittää valistuneita arvauksia siitä, mitkä asiat ovat teinien suosiossa vuonna 2025. Katso listaus ja äänestä kunkin ennustuksen kohdalla, uskotko sen toteutuvan. Äänestettyäsi näet, ajatteletko samoin kuin enemmistö muista vastaajista.

1. Somelakot omasta aloitteesta

Nuoret ovat fiksumpia kuin monet aikuiset luulevat: kyllä he huomaavat, että TikTokissa roikkumisesta tulee vain ylivirittynyt tai lamaantunut olo.

Etenkin tieto siitä, että sosiaalisen median alustat on suunniteltu mahdollisimman koukuttaviksi, voivat herätellä teini-ikäistä ajattelemaan omaa somenkäyttöään.

Ai miksi some menettäisi hohtoaan juuri nyt? Uskomme, että tämä trendi liittyy laajempaan hyvinvointia ja itsen kehittämistä vaalivaan ilmiöön, jolta ainakaan valveutuneimmat nuoret eivät ole voineet välttyä. Niin pitkällä ei kuitenkaan olla, että sosiaalisesta mediasta luovuttaisiin kokonaan.

2. Rikkaana on kivaa

Kalliit merkkivaatteet ja -laitteet ovat teineille tärkeitä. Ylipäätään varakas elämäntyyli kiehtoo niin lapsia kuin aikuisiakin, mihin sosiaalisella medialla on varmasti ollut vahvistava vaikutus.

Me mutuilemme, että nämä lähtökohdat ruokkivat teinien kiinnostusta omaisuuden kartuttamiseen. Kyse ei kuitenkaan ole vain uusimpien muotituotteiden hankkimisesta.

Somen välityksellä sijoituspuhe rantautuu nuortenkin ruuduille, mikä voi johtaa rikastumisen tavoitteluun jo kypsässä viidentoista vuoden iässä.

3. Muutoksia muotirintamalla

Teinit ovat aina parhaiten kartalla muotimaailman muutoksista. Listasimme alle trendejä, joiden uskomme näkyvän teinien pukeutumisessa vuonna 2025. Arvio perustuu Parents-lehden muotiasiantuntijahaastatteluihin.

4. Rippileiri otetaan vakavammin kuin koskaan

Uskomme, että rippileiri nousee entistä merkittävämmäksi kokemukseksi monen nuoren elämässä.

Tämän väitteen puolesta puhuu tieto siitä, että kristinusko on kasvava trendi nuorten miesten keskuudessa. Lisäksi yhä useampi nuori viettää ristiäisiään rippikoulussa, eli riparille hakeudutaan, vaikka ei olisi saanut vauvana kastetta.

Rippileirin ja konfirmaatiojuhlan tärkeys näkyy myös muodissa, sekä vaatteiden että korujen osalta. Tytöt panostavat rippijuhlamekkoihinsa lähes vanhojentanssimekkojen tapaan ja ovat valmiita käyttämään niihin suuriakin summia (vanhempiensa rahoja). Halutuimpia mekkoja ostetaan ja varataan jo keväällä, kuukausia ennen juhlapäivää.

Myös rippiristit ovat taas muodissa. Ennen konfirmoitu nuori sai lahjaksi yksinkertaisen ristiriipuksen ja oli siihen tyytyväinen. Me veikkaamme nuorten määrittelevän tästedes tarkasti, minkälainen ristikoru on juuri heidän näköisensä.

5. Ruotsin kielestä tulee taas trendikästä

Yläkoululaiset suhtautuvat ruotsin kielen opiskeluun nihkeästi. Siinä ei ole mitään uutta: toisen kotimaisen kielen aseman puolesta on pelätty ainakin vuodesta 2005 asti, kun ruotsin pakollisesta ylioppilaskokeesta luovuttiin.

Me kuitenkin arvelemme, että ruotsi parantaa tänä vuonna asemaansa. Suomalaisnuoret seuraavat ruotsinkielisiä vaikuttajia ja tubettajia, joten ehkä he motivoituvat opiskelemaan kieltä edes sen verran, että ymmärtävät idoleidensa puhetta.

Voihan myös paitsi olla, että rikastumisesta haaveilevat nuoret äkkäävät, että ruotsin opiskelusta on myöhemmin työelämässä hyötyä.

6. Meikkimania loppuu, vihdoin!

Teinitytöt ovat viime vuosina tuijotelleet somessa itseään meikkaavia vaikuttajia ja vertaisiaan, toteuttaneet 20 askeleen ihonhoitorutiineja ja haalineet kaupasta jopa ryppyvoiteita. Me ennustamme, että ylenpalttinen seerumeilla ja meikeillä läträäminen vähenee.

Toiveikkaasti uskomme, että edellä mainituista syistä nuoret kiinnittävät entistä enemmän huomiota rahan- ja ajankäyttöönsä.

Vähemmän toiveikkaasti toteamme, että pitkään jyllänneiden muoti-ilmiöiden tilalle tuppaa aina tulemaan jotain uutta – ja todennäköisesti jotain yhtä järjetöntä.

Yli kymmenenvuotisen uransa aikana Katariina on kuullut uimahallissa monenlaisia lausahduksia vanhempien suusta. Seuraavia asioita hän ei koskaan sanoisi omalle lapselleen uimahallissa tai ylipäätään veden äärellä, sillä ne voivat haitata oppimista tai johtaa vaaratilanteisiin.

1. ”Älä mene liian syvälle”

Uimataitoisen aikuisen kanssa lapsi voi turvallisesti harjoitella tunnustelemaan sitä, miltä tuntuu uida ilman, että jalat ja kädet osuvat pohjaan. Tämä edellyttää yleensä sitä, vanhempi itse yltää seisomaan vedessä, jotta vanhempi voi kannatella uimataidotonta lasta.

Vanhempi on kuitenkin aina vastuussa lapsesta vedessä, ja uimataidottomasta tulee aina olla käden mitan päässä.

– Ei kannata kieltää lasta menemästä liian syvälle, vaan olla koko ajan lapsen lähellä tukena ja turvana. Tällöin uimiseen ei liity riskejä.

Siinä kohtaa, kun lapsen uimataito on vahvistunut sen verran, että hän voi kokeilla veteen hyppäämistä, on tärkeää, että pohja ei tule liian nopeasti vastaan. Vanhemman tulisi tällöinkin olla vedessä varmistamassa, että lapsi jaksaa uida rappusten luo hypättyään.

2. ”Muista ottaa nenästä kiinni”

Katariina törmää usein siihen, että vanhempi kehottaa lasta ottamaan nenästä kiinni ennen kuin lapsi hyppää tai sukeltaa veteen.

– Se ehkä kertoo siitä, että vanhemmalla itsellä menee herkästi nenään vettä ja hän haluaa varoittaa lasta siitä. Uimaopettajan näkökulmasta sillä kuitenkin tekee karhunpalveluksen lapselle.

Parempi tapa olisi Katariinan mukaan opettaa lasta puhaltamaan nenällä tai suulla ilmaa ulos, jolloin vettä ei samanaikaisesti voi mennä nenään. Tätä kutsutaan veteen hengittämiseksi. Näin lapsella on molemmat kädet käytössä uimiseen.

3. ”Ei ilman kellukkeita veteen”

Lapsen pukeminen erinäisiin kellukkeisiin on Katariinan mielestä ymmärrettävää.

– Haluamme kellukkeilla suojella pieniä uimataidottomia. Näin lapsi kyllä pysyy pinnalla, mutta se ei ehkä opeta lasta uimaan, koska tietyntyyppiset kellukkeet estävä käsien liikkeitä. Pidemmän päälle kellukkeista voi olla haittaa.

Etenkin, jos lapsi on vedessä, jossa jalat yltävät joka tapauksessa pohjaan.

Katariina muistuttaa, että uimataidottomasta lapsesta pitää silti olla käden mitan päässä, vaikka tällä olisi kellukkeet.

– Vertaisin tätä esimerkiksi kävelemisen opetteluun. Eihän se hyvin suju paksuissa talvivaatteissa. Samalla tavalla kellukkeet voivat rajoittaa liikkeitä.

Katariina mainitsee erikseen kelluntaliivin, joka voi olla tiettyyn vaiheeseen opettelua erittäin hyvä.

– Joka kerralla on kuitenkin hyvä uida myös ilman kellukkeita.

4. ”Odota tässä, kun käyn saunassa”

Katariina haluaa korostaa sitä, että uimataitoistakaan lasta ei voi automaattisesti jättää yksin veteen. Vaikka lapsi osaisi jo uida, järki ei yleensä vielä kulje yhtä matkaa uimataidon kanssa.

Pitää osata toimia uimahallin sääntöjen mukaan ja arvioida realistisesti omia kykyjään. Turhia riskejä ei kannata veden äärellä ottaa.

– Mitkään kellukkeet eivät turvaa lapsen henkeä.

Riskitilanteita syntyy Katariinan mukaan etenkin niin, että vanhempi on toisella puolella allasta tai altaan reunalla, kun lapsi on vedessä. Silloin hän saattaa olla jo liian kaukana lapsesta, eikä pysty reagoimaan riittävän nopeasti, jos jotakin yllättävää kävisi.

Vaikka turvallisuusohjeet on tärkeä pitää mielessä ja noudattaa niitä, haluaa Katariina muistuttaa, että uiminen on ennen kaikkea ihanaa yhteistä puuhaa koko perheelle.

– Leikkikää yhdessä lapsen kanssa vedessä, liikkukaa eri tavoin ja antakaa veden roiskua. Tutustutaan veteen yhdessä lapsen tahdissa.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Uimaopettaja Katariina Linha (@uimaopekatariina) jakama julkaisu

– Pienen lapsen mielenkiinto ei välttämättä lainkaan kohdistu siihen, mikä luetussa kirjassa on tarinan etenemisen kannalta keskeisintä, kertoo lastenkirjallisuuden tutkija Maria Laakso.

Laakson mukaan pienet lapset ovat anarkistisia lukijoita. Lapset kiinnittävät lukuhetkessä huomiota siihen, mikä heitä kiinnostaa. Monet kuvakirjaililijat ovat tietoisia tästä pienten lasten lukutavasta ja lisäävät kirjoihin kiinnostusta herättäviä yksityiskohtia, kuten unissakävelijä Herra Hakkaraisen tai pikkuriikkisen madon.

Kirjaa voi käyttää aivan toiseen tarkoitukseen kuin mitä kirjailija on ajatellut.

Lasta ei kannata pakottaa etenemään siten kuin kirja ohjaa, vaan lapsen omilla ehdoilla. Pieni lukija saa pysähdellä häntä kiinnostavalle sivulle, pikakelata ohi ne sivut, jotka eivät kiinnosta ja keskittyä aikuisen kanssa ihastelemaan häntä kiinnostavia asioita.  

– Hyvässä lukuhetkessä lapsen kanssa pitänee olla avoin lapsen tunteille, kysymyksille ja kiinnostuksen kohteille, Maria Laakso sanoo.

Juttele satujen lomassa, miten maailma on muuttunut

Jos lapsi haluaa puhua jostakin kirjassa vastaantulevasta asiasta, vaikkapa pelottavasta hahmosta tai tilanteesta, aikuisen kannattaa pysähtyä keskustelemaan – vaikka olisi nukkumaanmenon aika.

Kirjallisuuden äärellä on mahdollista käsitellä vaikeita tunteita tai teemoja, jotka eivät tavallisessa arjessa nouse esiin. 

Vanhempaa lastenkirjallisuutta lukiessa voi olla hyvä keskustella kirjan joiltain osin vanhentuneesta maailmankuvasta lapsen kanssa ikätasoisesti.

– Lapsen kanssa voi puhua vaikka siitä, että joskus äidit ovat hoitaneet kotia ja isät käyneet töissä, mutta tänä päivänä tällaisia tiukkoja sukupuolirooleja ei enää ole, Laakso toteaa.

Joku saattaa miettiä esimerkiksi Peppi Pitkätossu -kirjoja lapselle lukiessaan, onko hyväksi iskostaa lapsen mieleen tarinaa merikapteeni-isän heitteille jättämästä, suunnattoman vahvaksi kasvaneesta pikkutytöstä, jonka äiti on kuollut ja joka kamppailee yksin rosvoja ja viranomaisia vastaan. 

Vaahteramäen Eemeli -kirjoissa puolestaan raivoava isä uhkaa poikaa tämän tästä selkäsaunalla.

Laakson mukaan vanhoja klassikoita ei tarvitse hylätä, mutta vanhemman kannattaa käyttää omaa harkintaansa. Jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten ja tietää, millaiset asiat ovat liian pelottavia.

– Taitava lukija voi hiukan muokata tekstiä lennosta lukiessaan. Tai sitten asioista voi jutella lapsen tasoisesti.

Myös nuorten kanssa kannattaa lukea yhdessä

Nuoren ja varhaisnuoren kanssakin kannattaa lukea, jos nämä vielä haluavat. Nuori voi myös lukea aikuiselle ääneen.

– Jos yhteiset lukuhetket eivät enää nappaa, aikuinen voi tukea lapsensa lukuharrastusta lukemalla toisinaan tämän kanssa samoja kirjoja ja puhumalla kirjojen sisällöstä yhdessä.

Lukemista tukevan vanhemman vastuulla on kuulostella lapsensa lukumakua ja hiukan seurata ilmestyvää kirjallisuutta, ja sitten auttaa nuorta löytämään itseään kiinnostavaa luettavaa.

– Lapsi ja nuori ei lue kirjoja, jos ikätasoisia ja itseä kiinnostavia kirjoja ei ole helposti saatavilla, Maria Laakso painottaa.

Mikä parasta, pulkkamäen laskeminen on lähes ilmainen talviaktiviteetti – muovisen pulkan saa uutena noin kymmenellä eurolla, ja se kestää useita laskuja hyvin pidettynä.

Jos oman asuinalueen mäki alkaa tuntua moneen kertaan lasketulta, kannattaa tehdä retki toiseen laskupaikkaan. Pakkaa omat eväät mukaan, niin nälkäkään ei pääse yllättämään.

Listasimme pääkaupunkiseudun parhaat pulkkamäet.

Helsingin parhaat pulkkamäet

Malminkartanonhuippu

Pulkkamäki, josta saa halutessaan kunnon vauhdit. Mäeltä löydät myös pitkät kuntoportaat, ja 91 metriä merenpinnasta yltävän huipun laelta kelpaa tiirailla mahtavia näkymiä.

Paloheinän urheilupuiston pulkkamäki

Tämä mäki on tehty ennen kaikkea pulkkailuun. Vuonna 2024 kunnostetulta pulkkamäeltä löytyy myös portaat, joita pitkin voi kivuta mäen laelle. Paloheinän ulkoilumajan kahvilasta saa myös ostettua purtavaa ja lämmintä juotavaa, jos omat eväät unohtuvat matkasta.

Kaivopuiston pulkkamäki

Klassikkomäki lienee yksi Helsingin eteläisimmistä. Täällä kannattaa kuitenkin olla tarkkana, että ei törmää puihin. Laskiaisen tienoilla mäki on opiskelijoiden suosiossa.

Leikkipuisto Oravan viereinen mäki

Vanhassa Herttoniemessä sijaitsevassa mäessä saa kunnon vauhdit, mutta pienemmille laskijoille löytyy myös sopivia kohtia. Mäki sijaitsee metrolta pienen kävelymatkan päässä. Läheltä löytyy leikkipuisto Orava.

Kontulan kelkkapuisto

Kilometrin päässä Kontulan metroasemalta löytyy mäki, joka innostaa laskijoita vauvasta vaariin. Kannattaa pitää mielessä, että kesällä samaiselle paikalle voi tulla viettämään aikaa skeittiparkissa.

Taivaskallion mäki

Tämä klassikkomäki löytyy Käpylän kaupunginosasta. Laskun lomassa voi ihastella komeita näkymiä ja ympäröivää luontoa.

Vantaan parhaat pulkkamäet

Möskäri Simonkylässä

Vantaan suosituin pulkkamäki on ulkopaikkakuntalaisellekin testaamisen arvoinen – etenkin jos nauttii vauhdikkaista laskuista. Perille pääsee muun muassa bussilla tai autolla.

Rekolan täyttömäki

Rekolan Rukanakin tunnettu mäki tarjoilee hyvät vauhdit pulkkailuun.

Espoon parhaat pulkkamäet

Oittaan ulkoilukeskuksen mäki

Täältä löydät pulkkamäen lisäksi muun muassa grillauspaikan. luontopolkuja ja hiihtolatuja. Paikalle pääsee julkisilla, mutta myös parkkitilaa on runsaasti.

Olarin Ruduksenmäki

Mäki sopii koko perheelle. Pulkkamäen lähistöllä on myös hiihtolatu ja koirapuisto.

Suosittu pulkkamäki Keravalla

Keinukallion mäki on paikallisten ja muidenkin keskiuusimaalaisten suosiossa. Pulkkamäestä pystyy laskemaan moneen eri suuntaan.

Pulkkamäki nuotiopaikalla Järvenpäässä

Paavonpolun mäki

Paavonpolusta löytyy sopivia laskukohtia erilaisille laskijoille. Vieressä on myös nuotiopaikka, jossa on mukava lämmitellä omia eväitä.

Monipuolinen pulkkamäki Tuusulassa

Notkopuiston mäki

Pulkkamäen lisäksi alueelta löytyy myös hiihto- ja luistelumahdollisuuksia sekä leikkipaikka. Jos siis koko perhe ei halua pulkkamäkeen, löytyy tekemistä varmasti muillekin.

Pulkkamäki historiallisessa Porvoossa

Vanha Porvoo

Vanhan Porvoon ja Linnamäen välistä Maarin alueelta, löytyy hieno pulkkamäki, jonne suuntaaminen on hauska yhdistää Porvoo-visiittiin. Laskun lomassa voi ihastella Porvoon historian havinaa.

Hurja pulkkamäki Vihdissä

Salmen ulkoilualueen pulkkamäki

Entinen laskettelurinne tarjoaa hurjapäillekin viihdykettä. Mäessä ei myöskään yleensä ole tungosta. Pienimmät laskijat voi lähettää matkaa hieman alempaa.

Eikö suosikkiasi löydy listalta? Vinkkaa meille alta löytyvässä kommenttikentässä mielestäsi PK-seudun paras pulkkamäki ja perustelut valinnallesi.

Osassa sarjoista myös suositaan nopeita leikkauksia ja lyhyitä jaksoja, joka ei ole aivoterveyden kannalta otollista.

Esimerkiksi kasvatustieteiden professori ja neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi on puhunut siitä, miten laadukkaan lastenohjelman parissa lapsi voi rauhoittua. Sen sijaan huonosti lapsille sopiva sisältö ei tue rauhoittumista ja aivojen kehittymistä.

Kaksplussan toimitus listasi joukon esimerkkisarjoja, jotka ovat rytmiltään rauhallisia ja sisältävät rakentavia juonenkäänteitä. Sarjat löytyvät ilmaiseksi Yle Areenasta, ellei siitä ole erillistä mainintaa ohjelman kohdalla.

Kaapo

Animaatiosarjan päätähti on utelias nelivuotias Kaapo, jolla jokainen päivä on uusi seikkailu ja uuden oppimisen paikka.

Kaapo on monelle nykyvanhemmallekin tuttu omasta lapsuudesta.

Olipa kerran keksintö

Olipa kerran -tv-animaatiosarjasta on ilmestynyt vuosikymmenten varrella erilaisia versioita, muun muassa ihmisen anatomiaan keskittyvä Olipa kerran elämä. Sarjasta on tehty uudistettu versio Olipa kerran keksintö, jossa esitellään ihmiskunnan keskeisiä esineitä ja ideoita. Ainoa miinus on, että yksi jakso kestää 7 minuuttia, joten asiat käydään melko vauhdikkaasti läpi.

Pipsa Possu

Possuperheen hassunhauskat toilailut huvittavat hyväntuulisessa animaatiossa. Pipsa on viisivuotias ja hiukan taipuvainen pomottelemaan muita. Onneksi asiat ratkeavat yleensä parhain päin. Vaikka yhden jakson kesto on noin viisi minuuttia, tarinat ovat rauhallisia rytmiltään.

Isot koneet

Isoja koneita katsoo mielellään aikuinenkin, niin jännittäviä yksityiskohtia ohjelmaa katsoessa oppii. Isoissa koneissa esitellään perinteisten ajoneuvojen lisäksi myös muun muassa sähköpyörätuoli ja huvipuistolaite.

Täältä tulee myyrä

Myyrä on klassikko, joka on ilahduttanut lapsia vuosikymmeniä. Animaatiossa Myyrä kohtaa monia metsän eläimiä ja ihmettelee maailman menoa. MTV Katsomossa.

Milli & Molli

Milli ja Molli ovat kaveruksia, joille sattuu erilaisia kommelluksia. Kaikesta huolimatta he pysyvät ystävinä ja saavat selvitettyä asiat. Suloinen animaatio on ystävyyden ylistys.

Martta puhuu

Kun koira saa puheenlahjat, mullistuu perheen elämä. Martalla on hauskoja juttuja, jotka vievät välillä mitä erikoisimpiin seikkailuihin.

Postimies Pate, erikoislähettipalvelu

Pate on myös tuttu monelle omasta lapsuudesta. Viherlaakson elämää seurataan edelleen uudistetussa sarjassa, jossa postinkuljettaja törmää erilaisiin pulmiin. Yhdessä kylälaisten kanssa ongelmat ratkeavat.

Tuuri (Bluey)

Leikkisä Tuuri on rodultaan australiankarjakoira. Hän seikkailee yhdessä perheensä ja ystäviensä kanssa hyväntuulisessa animaatiossa, joka sijoittuu australialaisiin maisemiin.

Barbapapa

Barbapapat ovat myös takuu varma hitti. Ne ovat säilyttäneet suosionsa vuosikymmeniä. Barbapapa-sarjasta ei huumoria puutu. Sitä katsoo mielellään myös vanhempi.

Richard Scarry: Touhulan arvoituksia

Richard Scarryn lastenkirjoista tutut hahmot touhuilevat Touhulassa ja ratkaisevat salapoliisityyliin erilaisia arvoituksia.

Stella ja Sami

Stella ja Sami ovat sisaruksia, jotka ihmettelevät maailman menoa ja yrittävät selvittää vastauksia monenlaisiin kysymyksiin. Jaksoissa on rauhallinen tunnelma, ja ne ovat kaunista katsottavaa.

Muumilaakson tarinoita (vanha versio)

Uusista muumianimaatioista voi olla montaa mieltä. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, sillä niin sanotusti vanhoja muumeja löytyy edelleen MTV Katsomosta. Niiden leppoisa rytmi ja kutkuttavat tarinat vievät mukanaan.

Viiru ja Pesonen

Höpsö Pesonen touhuilee kissaystävänsä Viirun kanssa kaikenlaista pöljää. Kirjoista tutut hahmot ovat lämminhenkistä seurattavaa myös tv-sarjan muodossa.

Kikattava kakkiainen

Kakkiainen tarkastelee asioita positiivisessa valossa, mikä auttaa muita metsän asukkeja ratkaisemaan ongelmat parhain päin.  

Albi Lumiukko

Sympaattinen Albi muistuttaa hiukan Pingu-animaatiohahmoa. Albi ei juuri puhu, mutta sen aivoitukset käyvät katsojalle selväksi sympaattisessa animaatiossa.

Liikuntavalmentaja Susanna Ylisen Instagramin perusteella laskettelu vaikuttaa sujuvain auvoisesti jo taaperoikäisiltä. Susanna kertoo, miten heillä on saatu koko perhe nauttimaan lasketteluretkistä.

Miten lasten laskettelu kannattaa aloittaa?

”Meillä harjoittelu on aloitettu kotipihassa sekä muun muassa päiväkoti- ja kirjastomatkoilla. Esikoisemme innostui aikoinaan jo neljävuotiaana laskemaan yli-isolla lumilaudalla pientä pihan kumparetta alas.

Nuorimmat lapsemme ovat myös innostuneet lumilaudasta, minkä kyydissä heitä on vedetty vuorotellen esimerkiksi hoitopaikkaan ja kirjastoon. He ovat myös saaneet kotioloissa totutella muun muassa siihen, miltä lasketteluvarusteet ylipäätään tuntuvat.

Tässä on mielestäni koko jutun salaisuus. Olisi hyvä, että varusteet ja liukuminen olisi lapselle tuttua jo ennen kuin suunnataan varsinaiseen laskettelukeskukseen.

Tämä toki edellyttää, että lapsella on omat lasketteluvarusteet. Niitä saa kuitenkin huokeasti nettikirpputoreilta ja sporttidivareista. Ne myös maksavat itsensä takaisin, jos talven aikana käy kahdesta kolmeen kertaa laskemassa.

Toisen lapsen kanssa teimme lasketteluretken, joka osoittautui jälkikäteen ajatellen virheeksi.

Kolmevuotias odotti kovasti laskemaan pääsemistä, joten lähdimme ajamaan kohti laskettelukeskusta. Automatkaan ja välineiden vuokraamiseen kului suunnilleen kaksi tuntia.

Kaikki oli lapselle uutta ja jännittävää: liukuminen, hissit ja varusteet. Meillä oli kuitenkin kovat odotukset, että hissilipun hinnalla tulemme viettämään rinteessä aikaa hyvän tovin.

Lapsi laski kerran, ja totesi, että ei jaksa enää. Muistan olleeni pettynyt ja hämmentynyt, mutta kun pääsin siitä yli, ymmärsin odottaneeni pieneltä lapselta liikaa.

Jatkossa olemme käyneet läheisessä laskettelukeskuksessa useasti mutta viettäneet siellä lyhyitä aikoja kerrallaan – sen verran kuin lapset jaksavat.”

Minkä ikäisen lapsen kanssa voi suunnata rinteeseen?

”Nuorimpien lasten kanssa minulla on jo ollut kokemusta laskettelun opettamisesta lapsilleni. He ovat päässeet jo vuoden ikäisinä kokeilemaan varusteita ja liukumisen harjoittelua, ensin kotipihassa ja sitten lastenrinteissä.

Painonsiirtoa olen lapsille opettanut niin, että he saavat pitää aluksi tukea omasta sauvastani. Sitten he ovat alkaneet pikkuhiljaa kerätä rohkeutta laskea ilman sitä. Samalla pystyn myös ohjailemaan lasta, jotta laskeminen ei mene syöksylaskuksi.

Kainaloista pitämistä en suosittele, sillä silloin lapsi oppii helposti vain roikkumaan aikuisen mukana.

Yksi parhaista keksinnöistäni on ollut ämpärin kannesta tehty ”ratti”, jonka annoin kaksivuotiaalle käteen ja kehotin häntä kääntämään rattia rinteessä laskiessaan edestakaisin. Silloin lapsi oppi leikin kautta laskettelusuksilla kääntymistä ja painonsiirtoa.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön SUSANNA YLINEN (@susanna_ylinen) jakama julkaisu

Pienimpien kanssa olen liikkunut lastenrinteessä aluksi jalkaisin, mutta heti kun vauhtia tulee lisää, olen siirtynyt itse suksille, jotta pysyn lapsen tahdissa.

Isompiin rinteisiin olemme menneet sitten, kun lapsi osaa jarruttaa, pysähtyä ja kääntyä. Sinne otamme vielä varmuuden vuoksi valjaat mukaan, joista vanhempi voi tarvittaessa jarruttaa lasta, jos vauhti meinaa yltyä liian kovaksi.”

Miten lasten kanssa kannattaa toimia hiihtohississä?

”Laskettelukeskuksia on usein harjoitushissejä, joissa lapsi voi opetella hissistä kiinni pitämistä ja sen perässä liukumista.

Mattohissit ovat aluksi helpoin vaihtoehto. Kun niissä meneminen sujuu, voidaan siirtyä sompahissiin. Hyvin pienetkin pärjäävät sompahississä, kunhan heille autetaan hissi jalkojen väliin.

Jos lapsen kanssa menee ensimmäistä kertaa ankkurihissillä, voi olla hyvä pyytää rohkeasti apua hissityöntekijältä. Avun pyytämistä ei kannata jännittää! Työntekijä voi neuvoa, miten kulkeminen yhdessä sujuu parhaiten ja hidastaa hissiä sopivasti, jotta hissiin meno onnistuu.

Itse toimin ankkurihississä niin, että lapsi asettuu edelleni ja nojaa minuun. Omat sukseni ovat lapsen suksien ulkopuolella. Ankkuri on vain minun takanani, jolloin se kuitenkin vetää meitä molempia.

Tällöin lapsi voi rennosti nojata minuun ja saa samalla lepoa. Se, että aikuinen kannattelee lasta esimerkiksi pitämällä kiinni, voi olla melkoisen voimia kuluttavaa.”

Mikä tukee lasten laskettelun oppimista?

”Lapsen kannattaa olla syönyt ja juonut hyvin ennen rinteeseen menemistä. Pientä välipalaa ja juotavaa kannattaa varata mukaan, jotta niitä voi napsia laskettelun lomassa. Ne antavat lapselle puhtia.

Erilaisten lajien kokeileminen ja harjoittelu auttaa myös laskettelun oppimista. Hyviä lajeja ovat muun muassa hiihtäminen ja liukuminen, sillä niissäkin opetellaan liukumista, koordinaatiota ja tasapainoilua.”

Muita hyviä vinkkejä rinteeseen?

”Kannattaa suunnata rinteeseen valmiiksi sillä asenteella, että sinne mennään pitämään rennosti yhdessä hauskaa. Vanhemman ei tarvitse itse olla huipputason laskija. Kun lasta opettaa, oppii itsekin samalla.

Välillä tulee huonoja päiviä tai sukka on koko ajan hankalasti rutussa. Silloin kannattaa kokeilla toisella kertaa, eikä vielä lannistua siitä, että laskettelu ei ole ollenkaan meidän perheen juttu.”

Kaksplus tiedusteli asiaa taannoin lukijoilta. Selvisi, että perinteisten loppiaisen ja Nuutin päivän ohella vuodenvaihde on suosittu ajankohta joulun pois siivoamiselle.

Ylivoimaisesti eniten ääniä sai loppiainen 49 prosentin osuudella. Uudenvuoden aikaa kannatti 19 prosenttia vastaajista ja Nuutin päivää 17 prosenttia.

Nopeimmat siivoavat joulun pois jo 27. joulukuuta tai jopa aiemmin. Tämä vaihtoehto keräsi kuitenkin kaikista vähiten suosiota, sillä sen valitsi vain kolme prosenttia vastaajista. Samoin vaihtoehdot ennen uuttavuotta ja myöhemmin kuin Nuutin päivänä saivat vain vähäisesti kannatusta.

Kaikkiaan kyselyyn vastasi 142 henkilöä.

Miten loppiainen ja Nuutin päivä liittyvät joulunaikaan?

Pienestä otannasta huolimatta tulos antanee luotettavan kuvan suomalaisten tottumuksista. Perinteisesti loppiainen ja Nuutin päivä ovat vahvoilla kysyttäessä, milloin joulukuusi pitää viedä pois. Molempien päivien katsotaan päättävän joulunajan omalla tavallaan.

Luterilaisessa kirkossa loppiaista vietetään itämaan tietäjien muistoksi, mutta alun perin loppiainen miellettiin Jeesuksen syntymä- ja kastejuhlaksi. Toisaalta loppiaista kutsutaan myös epifaniaksi, joka tarkoittaa Herran ilmestymistä. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta.

Vanhastaan 20 vuorokautta kestävä joulurauhan aika päättyy puolestaan Nuutin päivään. Nuutin päivä 13. tammikuuta on almanakassa Nuutin ja Knutin nimipäivä. Siitä tulee myös vanha sanonta hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.

Perheen omat menot määrittävät, milloin joulukuusi viedään pois

Joulun pois siivoamiseen vaikuttavat muutkin seikat kuin perinteiden seuraaminen. Joissain lapsiperheissä kuusi viedään pois pian pyhien jälkeen, koska lapsen syntymäpäivä osuu joulunajalle. Silloin joulu ei peittoa lapselle tärkeää merkkipäivää.

”Meidän esikoisen synttärit ovat jo ennen loppiaista, joten joulutunnelma väistyy hyvin nopeasti vuodenvaihteessa synttärihuuman tieltä”, yksi vastaaja perusteli perinteisistä päivämääristä poikkeamista.

Joulukuusen pois viemisen ajankohtaan voi vaikuttaa sekin, onko kyseessä aito kuusi vai tekokuusi. Oikein hoidettuna aito kuusi kestää viikkokausia, mutta kuivahtaneena se ei enää ole kaunista katsottavaa. Aidon kuusen ystävät joutuvatkin miettimään tekokuusen suosijia tarkemmin, milloin on hyvä aika pystyttää joulukuusi.

Kaksplussan kyselyn mukaan neljäsosa vastaajista kannattaa kuusen laittamista muutamaa päivää ennen joulua, viidesosa ensimmäisenä adventtina.

Kaksplus tutki joululaulukirjaa ja valikoi lapsiperheen kannalta kauheimmat joululaulut, joiden sanoma tai sävy kuulostaa kirjaimellisesti tulkiten muulta kuin on tarkoitus.

Jouluhössötykseen ja laulujen rallatteluun kyllästyneet, tämä juttu on teille!

Kauheimmat joululaulut x 12

1. Ei itkeä saa, ei meluta saa / joku voi tulla ikkunan taa.

Ensin kielletään lapsilta normaali tunneilmaisu ja sitten perustellaan käskyä varoittamalla, että joulupukin kätyrit saattavat vakoilla. Kuulostaa tervehenkiseltä!

2. Kello löi jo viisi / lapset herätkää!

Jo viisi? Löytyykö tästä maasta yhtäkään vanhempaa, joka toivoisi pikkulapsen nousevan aamuviideltä jouluaattona?

3. Laps’ hankeen hukkuu, unhoittuu.

Karmaiseva kohtalo. Ja vieläpä jouluna!

4. Ja koukkuselkä suortuu / niin kaikk’ on mielissään.

Itse asiassa olisi mukavampaa, että kaikki arvostaisivat vanhuksen kumaraa olemusta ihan sellaisenaan.

5. Poski on punainen omena / mieli tekisi haukata.

Mitäpä olisi joulu ilman kannibalismi-impulssia!

6. Reippahasti käypi askeleet / äidin hommat on niin kiireiset.

Niinpä näyttävät olevan. Kävikö avun tarjoaminen mielessä?

7. Nyt paras myöskin poliisin on / alta mennä pois.

Yleisen turvallisuuden nimissä lienee kuitenkin parempi, että poliisi on juuri siellä, missä hurjastellaan.

8. Pääsköön vangit vankiloistaan.

Vankilapaoissa avustaminen tuo ehtaa joulumieltä.

9. Hiljaa hiipii joukko varpahillaan, varpahillaan / kotikoloihinsa alle sillan, alle sillan.

Ja me vain iloisesti rallattelemme, että toiset asuvat sillan alla.

10. Hetken kestää elämä / ja sekin synkkä ja ikävä.

Kyllähän tämä tiedetään, pitääkö siitä joulunakin muistuttaa?

11. Turhuuden turhuus kaikki on / niin turhaa touhu tää.

Rohkaisevaa kuulla, että kaikki jouluaskareet valuivatkin hukkaan.

12. Sisään pukki nyt kiiruhtaa / lahjat hän lapsille heittää vaan.

Joulupukkivälitysfirman sivustolla puhuttiin kylläkin unohtumattomasta jouluelämyksestä eikä tällaisesta hosumisesta. Rahat takaisin!

Seura-lehden haastattelusta selviää, että Suomi-jouluissa on Vapun mielestä kuitenkin erityistä taikaa, joka on syventynyt lasten syntymän myötä. Suomessa perhe kokoontuu Salon mökillä, jossa keräännytään juhlapöydän äärelle maistelemaan Vapun itse tekemiä herkkuja. Silloin pimeyskään ei häiritse.

Edesmennyt mökkinaapuri kysyi Vapulta vuosia sitten, saisiko hän tulle hetkeksi seuraamaan, kun perheeseen saapuu joulupukki.

– Hetkeen tiivistyi, kuinka lasten riemu tuottaa iloa myös vanhemmalle ikäpolvelle. Tuntui hienolta saada olla mukana naapurinmiehen tärkeässä hetkessä.

Ruoanlaitto tuo rakkaat muistot mieleen

Viola ja Selma leipovat piparkakut joulupöytään. Se on ikään kuin perinne, sillä myös Vapun tehtävä oli omassa lapsuudessaan valmistaa jälkiruoat pöytään.

Ruoanlaittoon liittyykin paljon rakkaita muistoja. Vappu on saanut omilta isoäideiltään lapsuudessa paljon niksejä muun muassa korvapuustien tekemiseen.

– Isänpäivänä pyöräytin pöytään herkulliset korvapuustit ja kehaisin estotta tyttärilleni olevani maailman paras pullanleipoja. Viola ja Selma katselivat minua epäileväisesti, ja jouduin myöntämään isomummini olleen minuakin parempi korvapuustien tekijä. Hän ei koskaan tinkinyt voissa.

Lue lisää Vappu Pimiän perheen joulusta Seura-lehdestä 51-52/2024 tai Seuran verkosta.

Toiseksi sijoittui vihreä muovikuusi 29 prosentilla. Valkoisten tekojoulukuusien ystäviä oli kahdeksan prosenttia vastaajista. Loput äänestivät vaihtoehtoa muu.

Lopputulos ei ole kivenkova totuus vaan pikemminkin suuntaa antava arvio, koska kyselyn otanta oli melko pieni. Vastauksia kertyi 142 kappaletta.

Selvä enemmistö eli 92 prosenttia kaikista äänestäjistä ilmoitti, että kuusi koristellaan joulusta toiseen samalla tyylillä. Vastaajat jakautuivat selkeämmin kahteen leiriin kysyttäessä, kuka määrää joulukuusen visuaalisen ilmeen.

Äänestäjistä 51 prosenttia kannatti harmonista ilmettä, kun taas 41 prosenttia ilmoitti, että kuusi koristellaan lasten ehdoilla. Loput ilmoittivat, että kuusi koristellaan joka joulu hieman eri tavalla vuosittain vaihtuvan teeman mukaan.

Joissain perheissä kysymys visuaalisesta määräysvallasta oli ratkaisu kompromissilla. Lapset saavat koristella, mutta koristeet on äidin valitsemia, yksi vastaaja kertoi.

Kaikkia eivät miellytä aitous eikä muovisuus

Aidon joulukuusen miellyttävyyttä perusteltiin ennen kaikkea perinteikkyydellä, tunnelmallisuudella ja neulasten tuoksulla. Yksi vastaaja kuvaili, että joulukuusen tuoksu tuo joulun kotiin.

Vapaissa vastauksista tosin kävi ilmi, että kaikki eivät asetu kannattamaan sen enempää aitoa kuusta kuin tekokuusiakaan. Perusteluiksi mainittiin ympäristöystävällisyys ja laatu.

En pidä ekologisena joulukuusten tuomista sisälle. Kuusia voisi koristella esimerkiksi eri kaupunginosissa tietyllä metsäalueella, ja koristeet pitää tietysti myös hakea pois. Sisälle voidaan askarrella kuusia pahvista, langasta, metallista ja niin edelleen, yksi osallistuja kommentoi.

Aika on jo ajanut perinteisen kuusen ohi ja muovikuuset ovat huonoja. Pitäisi keksiä jotain muuta, vaati toinen.

Joulukyliä myydään valmiina kokonaisuuksina, mutta hinnat voivat huimata päätä. Kaksplus kokeili, millaisen joulukylän saa askarreltua kotona helposti ja edullisesti mehutetroista akryllivärien avulla. Tetroista syntyneet talot voi valaista led-kynttilöillä.

Näin teet joulukylän talon

Joulukylän taloihin tarvitset:

• tyhjiä mehu- tai maitotetroja
• akryylivärejä
• kuivan keittiö- tai askartelusienen
• pienen siveltimen
• mattoveitsen
• sakset
• led-tuikkuja

Huomio!

Leikkaushommat ovat tämän askartelun vaativin osuus, sillä mehutetrat ovat paksua elintarvikekartonkia. Jos aiot askarrella lyhdyt lasten kanssa, suosittelemme etukäteisvalmisteluna leikkaamaan lyhdyt valmiiksi.

Tee näin:

• Poista mahdollinen korkki tetran päältä.
• Viillä mattoveitsellä tetran pohja auki, jotta voit lopuksi sujauttaa kynttilän valmiin lyhdyn alle. Käytä saksia apuna paksuimmissa kohdissa. Voit myös leikata ikkuna- ja oviaukot valmiiksi.
• Töpöttele maalia tetran pintaan sienellä. Tarkimmat osuudet voit viimeistellä siveltimellä. Jos maalaat valkoisella, joudut todennäköisesti maalaamaan useampia kertoja, jotta tetran kuviot peittyvät.
• Kun maali on kuivunut, voit tehdä pieniä koristeluja siveltimellä esimerkiksi ikkunoiden ympärille ja kattoon.
• Aseta lopuksi led-kynttilät sisälle. Valmista tuli!

Kaksplus kysyi taannoin suomalaisperheiltä, milloin joulukuusen saa heidän mielestään laittaa esiin. Eri ajankohdista tarjottiin yhdeksää vaihtoehtoa, minkä lisäksi vastaajat pystyivät valitsemaan vaihtoehdon emme laita kuusta ollenkaan.

Toiseksi eniten ääniä sai vaihtoehto ensimmäisenä adventtina, jota vietetään koulujen joululoman alkamista huomattavasti aikaisemmin. Ensimmäinen adventtisunnuntai osuu vuodesta riippuen marraskuun 27. päivän ja joulukuun 3. päivän väliin. Tätä vaihtoehtoa kannatti viidesosa vastaajista.

Kuusettomuus sai kolmanneksi eniten ääniä jopa 15 prosentin äänisaaliillaan. Tulos voi liittyä siihen, että moni perhe suuntaa joulunviettoon isovanhempien tai muiden läheisten luokse.

Noin 11 prosenttia vastaajista ilmoitti, että kuusen saa pystyttää vasta jouluaattona. Samoin 11 prosenttia äänestäjistä katsoi, että sopiva aika on viikko ennen joulua.

Useissa vapaissa vastauksissa lisäksi toistui näkemys, että itsenäisyyspäivä on sopiva ajankohta kuusen pystyttämiselle. Itsenäisyyspäivä ei ollut kyselyssä valmiina vaihtoehtona, joten sen saamaa kannatusta ei voi arvioida prosentuaalisesti.

Kyselyn otanta ei tosin ollut järin suuri: vastauksia kertyi yhteensä 142.

Tällaisia joulukuusiperinteitä lapsiperheillä on

”Meillä koristellaan kuusi aina itsenäisyyspäivänä! Tulee mukavasti juhlatunnelmaa.”

”Perinteinä kuusenhakuretki ystävien kanssa. Lapset koristelevat kuusen aattoaamuna serkusten kesken.”

”Kerran joulukuusemme oli koivu, koristeinaan kuivattuja ruusun kukkia. Hieno!”

”Meillä kuusi pystytetään aatonaattona ja koristellaan runsaasti ja näyttävästi.”

”Joulukuusi tulee marraskuun alkupuolella ja se koristellaan vain valoilla, mutta 6.12. kuusi saa myös lasten koristelemana joulupuvun ylleen.”

Artikkelia päivitettiin 12.12.2024 klo 7.57 täsmentämällä äänestyksen prosenttiosuuksia.

Yhtä suuri osuus kertoo käyttävänsä lahjoihin ja jouluvalmisteluihin vähemmän rahaa kuin viime vuonna.

Asia ilmenee Fredman Groupin teettämässä, 1000 vastaajan kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin, kokevatko suomalaiset joulustressiä. Samassa tutkimuksessa vastaajat pääsivät kertomaan myös sen, mikä joulussa stressaa heitä eniten.

Selvisi, että joulun taloudelliset kustannukset ovatkin juhlakauden suurin stressinaihe. Sitä murehtii 45 prosenttia vastaajista. Lahjojen ostaminen ahdistaa 37 prosenttia.

– Yksinkertaistaminen liittynee kustannusten kurissa pitämiseen, mutta oletettavasti myös tiedostavaan kuluttamiseen. Vähempikin riittää oikein hyvin, ja tarpeetonta materiaa ja mahdollisesti hävikkiin joutuvaa ruokaa halutaan välttää, Fredmanin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sara Hokkanen avaa kyselyn tuloksia.

Rahanmeno ahdistaa erityisen paljon 25–35-vuotiaita. Heistä 17 prosenttia viettää asian takia unettomia öitä ja 41 prosentilla pinna kiristyy. Yli 65-vuotiaista joulukulujen takia öitänsä valvoo vain kaksi prosenttia.

Lahjojen ostaminen tuo painetta erityisesti ruuhkavuosia eläville. Iän myötä lahjastressi vähenee, mutta nousee taas hieman vanhemmissa ikäluokissa. 

Liki puolet suomalaisista pitää joulua vuoden stressaavimpana juhlana. Vastaajista 43 prosenttia oli asiasta täysin tai melko samaa mieltä. Kolmanneksen mielestä stressi kuuluu olennaisesti jouluun.

Joulussa mieluisinta perheen kanssa vietetty aika ja ruoan laittaminen

Jouluruokien valmistaminen ja perhe-elämä aiheuttaa harmaita hiuksia vain viidennekselle suomalaisista. Ruoanlaitto on 16 prosentille lempipuuhaa, ja valtaosa sanoo sen hoituvan rutiinilla.

Perhe-elämä on joka neljännelle joulun suosikkiasia. Sen sijaan siivous stressaa 35 prosenttia ja on lempipuuhaa ainoastaan 8 prosentille.

Yhdessä oleminen ja ruokien tekeminen liittyvät yleensä toisiinsa. Ruokaa laittaessa ja leipoessa voi viettää yhteistä aikaa läheisten kanssa. Erityiset jouluruoat tuovat myös kotiin jouluista tunnelmaa.

Kokkailuistakin saa kuitenkin helposti stressin aiheen, jos laitettavaa on turhan paljon yhden ihmisen tehtäväksi. Monissa perheissä myös jouluruokien kustannukset voivat aiheuttaa stressiä, jos rahat ovat hyvin vähissä.

Ylivoimaisesti paras keino vähentää joulustressiä on suomalaisten mielestä hyvä suunnittelu: 90 prosenttia on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että hyvin suunniteltu on jo puolivalmis. Myös joulun budjettia kannattaa suunnitella etukäteen.

Suomalaisista suurin osa jakaa hommia myös muille. Vain seitsemän prosenttia tekee kaiken yksin.

1. Joulupukki ja noitarumpu (1996)

Lastenkirjailija Mauri Kunnaksen samannimiseen teokseen perustuva animaatioelokuva Joulupukki ja noitarumpu oli ylivoimaisesti suosituin listan elokuvista. Tämän vaihtoehdon valitsi peräti 65 prosenttia kaikista äänestäjistä.

Vain 51-minuuttinen elokuva on ikärajaltaan S eli sallittu kaikenikäisille. Vauhdikkaassa tarinassa Korvatunturin väki joutuu kummien kepposten uhriksi ja Joulupukki yrittää selvittää, mitä hänen saamassaan mystisessä kirjeessä lukee. Lopulta selviää, että kaiken takana on shamaani Vekara, jonka suurin unelma on tulla tontuksi.

Vaikka monet perustelivat valintaansa tarinan ikivihreydellä, sittemmin elokuvaa ja kirjaa on myös kritisoitu saamelaisen kulttuurin loukkaamisesta.

2. Yksin kotona (1990)

Yhdysvaltalainen klassikkokomedia Yksin kotona sai ääniä lähes 30 prosentilta äänestäjistä. Ikonisessa elokuvassa perheen kuopus Kevin unohdetaan lähtökiireessä kotiin, kun muu perhe suuntaa joulunviettoon Pariisiin. Kun murtovarkaat pyrkivät ryöstämään talon, Kevin torppaa heidän aikeensa nokkelasti.

Myöhemmin elokuvasta on tehtailtu viisi jatko-osaa, joista jokaisen juoni mukailee ensimmäisestä elokuvasta tuttua kaavaa.

Elokuvan ja sen kaikkien jatko-osien ikäsuositus on Disney+:n mukaan kuusivuotiaista ylöspäin. Leffaelämyksestä saa eniten irti, jos lapsi pystyy itse lukemaan tekstityksiä. Vanhempien on hyvä tietää etukäteen, että Yksin kotona -elokuvia värittää sangen mielikuvituksellinen, huumorilla höystetty väkivalta.

3. Lumiukko (1982)

Brittiläinen lyhytanimaatio Lumiukko jäi täpärästi kolmanneksi saaden ääniä 28 prosentilta vastaajista.

Elokuva kertoo pienestä pojasta, joka rakentaa lumiukon ensilumen tultua. Yöllä lumiukko herää henkiin ja vie lapsen unohtumattomalle seikkailulle Joulupukin pitoihin. Seuraavana aamuna luminen ystävä on sulanut pois, mutta pojalle jäänyt lahjakaulaliina todistaa, että kaikki tapahtunut oli totta.

Moni vastaaja mainitsi, että Lumiukon katsominen jouluaattona televisiosta kuuluu perheen jouluperinteisiin. Elokuvaa on esitetty Ylellä jouluisin vuodesta X asti.

Lumiukon ikäraja on S ja se kestää 26 minuuttia. Elokuvassa ei kuulla vuorosanoja, vaan tarinaa kannattelevat musiikki ja ilmeikäs kuvitus.

Anna-lehden tuoreessa haastattelussa Mimosa kertoo ajatelleensa aiemmin, että haluaisi jonain päivänä myös omia lapsia. Hän oli kuvitellut, että kolmikymppisenä hänellä olisi ainakin kolme lasta.

Marraskuussa näyttelijä täytti 30 vuotta, eikä perheen perustaminen ole tullut ajankohtaiseksi.

– Ei siinä unelmassa ole mitään pahaa, mutta sitten halusin muita asioita, eikä elämä vienyt siihen suuntaan. En edelleenkään ole tietoisesti menossa lapsettomuutta tai lapsellisuutta kohti, Mimosa toteaa Annassa.

Mimosa kuitenkin mainitsee luovuttaneensa munasolujaan muutaman kerran, jotta muut voisivat saada mahdollisuuden äitiyteen. Hän ei koe, että asia olisi kovin henkilökohtainen.

– Miten voit antaa geenejäsi, on joku ihmetellyt. En ajattele, että nämä ovat mitään master-geenejä. Kiva, jos kelpaavat jollekin. On outo ajatus, että geeninsä pitäisi pitää vain itsellään.

Kolmenkymmenen vuoden virstanpylvään saavuttaminen ei ole ahdistanut näyttelijää, päinvastoin. Haastattelussa kuvaillaan, miten Mimosalla on ollut nuoresta pitäen kiire kasvaa isoksi ja päästä omilleen.

Mimosan lapsuudessa koko seitsemänhenkinen perhe asui 95-neliöisessä rivitaloasunnossa. Vanhempien tulot olivat pienet eikä perhe voinut esimerkiksi matkustella, mutta Mimosa ei koe, että hänen lapsuutensa olisi ollut köyhä.

Mimosa halusi muuttaa heti 18-vuotiaana pois kotoa. Nyt hänen arkensa on kovin erilaista kuin lapsuusvuosina.

– Olen mukavuudenhaluinen verrattuna vanhempiini. Porukoilla oli viisi lasta ja pyörät, joilla meitä kyydittiin. Minulla on Vespa, koti Helsingin kantakaupungissa, ei yhtäkään lasta ja vuokraan auton, kun sellaista tarvitsen, näyttelijä kuvailee elämäntyyliään.

Mitä Mimosa Willamo ajattelee isäsuhteestaan? Mistä asioista hän huomaa heti, että joku on kasvanut pienemmässä perheessä kuin hän? Lue koko juttu Annan numerosta 49/2024 tai verkosta anna.fi!

Kaksplus testasi tehdä jogurtista huurrelasin, joka toimii samalla ikkunataideteoksen lumikinoksena ja näkösuojana. Huurrelasi on hajuton, edullinen ja siisti. Sen voi myös pestä helposti pois kevään koitettua.

Huurrelasin voi lopuksi koristella piirtämällä ikkunaan jouluisia kuvia. Tähän parhaiten sopivat lasille ja posliinille sopivat tussit. Ne maksavat muutamia euroja kappaleelta, mutta hyvin säilytettynä kestävät taas seuraavaan juhlapyhään tai inspiraation hetkeen.

Myös esimerkiksi ikkunaan kiinnitettävät paperikoristeet toimivat huurrelasin kanssa hyvin.

Näin teet huurrelasin

Huurrelasiin tarvitset:

• laakean lautasen
• jogurttia tai piimää (käytimme Lidlin soijajogurttia)
• kuivan keittiösienen

Tee näin:

• Valitse sopiva korkeus, mihin asti ikkunaa haluat huurteen ylettyvän. Merkkaa lyijykynällä ikkunanpieleen sopiva korkeus.
• Kaada jogurtti tai piimä lautaselle. Kasta keittiösienen laakea sivu valitsemaasi aineseen ja ala taputella sitä ohuita kerroksia ikkunaan. Märkänä huurrelasi ei näytä niin peittävältä ja huurteiselta kuin kuivuttuaan.
• Kun lasi on kunnolla kuivunut – esimerkiksi seuraavana päivänä, on aika kaivaa koristeet tai ikkunatussit esille. Koristeet voi myös jättää tekemättä, jolloin ikkuna on aavistuksen neutraalimman näköinen.
• Valmista tuli! Jouluinen ikkuna ja näkösuoja on valmis.

Testaa Kaksplussan leikkimielisellä testillä, mikä joulukalenteri sopii luonteellesi kuin tonttulakki päähän. Ehkä sinulla jo onkin tuloksen mukainen kalenteri hankittuna!

Usein lasten jouluelokuvat viihdyttävätkin paitsi lapsia, myös aikuisia. Etenkin omasta lapsuudesta tuttuihin klassikoihin on mukavaa palata yhä uudelleen.

Mutta mikä lapsille sopiva jouluelokuva katsottaisiin teillä seuraavaksi? Valinnanvaraa riittää, joten kokosimme avuksi listan jouluisista lastenelokuvista ikärajoineen ja juonikuvauksineen.

Perinteiset lasten jouluelokuvat

Samu Sirkan joulutervehdys (1958)

Disneyn perinteinen jouluelokuva Samu Sirkan joulutervehdys koostuu useasta lyhytanimaatiosta ja sisältää myös katkelmia pidemmistä Disney-klassikoista. Elokuva näytetään usein jouluisin televisiosta. Sikermä sopii koko perheelle S-ikärajallaan. Kesto 60 minuuttia.

Lumiukko (1982)

Animaatio Lumiukko kertoo pienestä pojasta ja hänen rakentamastaan lumiukosta, joka herää henkiin yhden yön ajaksi. Elokuvassa ei ole vuorosanoja, vaan se muistetaan upeasta musiikistaan ja surullisen koskettavasta lopustaan. Katsottavissa jouluaattona Yleltä ja joulun aikaan Yle Areenasta. Ikäraja S, kesto 26 minuuttia.

Joulupukki ja noitarumpu (1996)

Mauri Kunnaksen lastenkirjaan perustuvassa elokuvassa Joulupukki ja noitarumpu Korvatunturin väki joutuu kepposten kohteeksi. Samalla Joulupukki yrittää saada selville kryptisen kirjeen sisältöä. Kaiken takana on shamaani nimeltä Vekara. Kaksplussan lukijat valitsivat elokuvan kaikkien aikojen suosikikseen! Katsottavissa Yle Areenassa, jossa varoitetaan ohjelman sisältävän ilmaisutapoja, joita ei nykyaikana käytettäisi. Ikäraja S, kesto 51 minuuttia.

Seikkailuntäyteiset lasten jouluelokuvat

Yksin kotona (1990) jatko-osineen

Ikonisten Yksin kotona -elokuvien rakenne toistuu samanlaisena leffasta toiseen: perheen kuopus jää yksin kotiin ja estää nokkeluudellaan (ja varsin väkivaltaisesti) murtovarkaiden suunnitelmat. Yksin kotona -jouluelokuvat sopivat parhaiten lapsille, jotka pystyvät lukemaan itse tekstityksiä. Kaikki Yksin kotona -leffat kuuluvat Disney+:n valikoimaan ja niiden ikärajasuositus on 6+.

Elf (2003)

Klassikkokomedia Elf kertoo Buddy-nimisestä miehestä, jolle aikuisiällään selviää, että hän onkin ihminen eikä tonttu. Buddy päättää lähteä New Yorkiin etsimään isäänsä. Elokuva kuuluu useiden suoratoistopalveluiden valikoimaan. Myös Elf on parhaimmillaan, kun lapsi pystyy itse seuraamaan tekstityksiä. Ikäraja S, kesto 97 minuuttia.

Napapiirin pikajuna (2004)

Rakastettu animaatio Napapiirin pikajuna kertoo pojasta, joka alkaa epäillä joulupukin olemassaoloa. Sitten hänen ovelleen ilmestyy maaginen juna, jonka määränpää on pohjoisnapa – siis amerikkalaisittain Joulupukin asuinpaikka. Tarjolla useissa suoratoistopalveluissa. Ikäraja 3, kesto 99 minuuttia.

Joulutarina (2007)

Palkittu suomalainen Joulutarina-elokuva kertoo Joulupukin lapsuudesta. Elokuvan alussa nuori Nikolas-poika menettää perheensä traagisesti. Päädyttyään erakoituneen puusepän huomaan hän ryhtyy valmistamaan joululahjoja. Katsottavissa ainakin Elisa Viihteestä ja Ruutu+:sta. Ikäraja 7, kesto 77 minuuttia.

Niko, lentäjän poika (2008) jatko-osineen

Suomalaisanimaatiossa Niko, lentäjän poika pieni poronvasa Niko päättää tulla isänsä kaltaiseksi lentäjäsankariksi. On vain kaksi muttaa: Niko potee korkeanpaikankammoa eikä ole koskaan tavannut isäänsä. Katsottavissa Elisa Viihteestä ja Viaplaysta. Ikäraja 7, kesto 77 minuuttia.

Klaus (2019)

Kehuttu lasten jouluanimaatio Klaus kertoo ylimielisestä postinkantajasta, joka ystävystyy muuan leluntekijän kanssa. Kaksikko ottaa tehtäväkseen piristää synkän Smeerenburgin kaupungin asukkaita. Elokuva on katsottavissa Netflixistä myös suomenkielisellä ääniraidalla. Ikäraja 7, kesto 98 minuuttia.

Poika nimeltä Joulu (2021)

Poika nimeltä Joulu-elokuvassa Nikolas-poika matkustaa etsimään isäänsä taianomaiseen tonttumaahan, josta hän löytää elämäntehtävänsä. Elokuva on kuvattu osittain Suomessa. Katsottavissa Netflixistä. Ikäraja 7, kesto 106 minuuttia.

Hurjia otuksia ja huumoria

Painajainen ennen joulua (1993)

Tim Burtonin Painajainen ennen joulua kuuluu joulunajan klassikoihin, mutta ei sovellu ihan perheen pienimmille. Kurpitsakuningas Jack Skellington kyllästyy halloween-hekumointiin ja keksii, että kidnappaamalla joulupukin hän voisi ottaa tämän paikan. Katsottavissa Disney+:sta. Ikäraja 12, kesto 76 minuuttia.

The Grinch (2000)

Jim Carreyn tähdittämässä The Grinch-elokuvassa vuorella asuu peikko, joka vihaa joulua koko sydämestään. Vuoren juurella sijaitsee puolestaan kylä, jonka asukkaat rakastavat joulua ja pelkäävät hurjaa Grinchiä. Rohkea pieni tyttö kuitenkin päättää, että myös Grinchin on aika osallistua joulunviettoon. Tarjolla monessa suoratoistopalvelussa. Ikäraja 7, kesto 105 minuuttia.

Lasten jouluelokuvat, joissa on tuttuja suosikkihahmoja

Mikki Hiiri – Olipa kerran joulu (1999)

Disneyn Mikki Hiiri – Olipa kerran joulu koostuu kolmesta jouluisesta lyhytanimaatiosta, joita tähdittävät Ankkalinnasta tutut hahmot. Kaikki nämä lyhyet lasten jouluelokuvat ovat hauskoja mutta opettavaisia: aiheet käsittelevät niin todellista joulumieltä, joulupukkiin uskomista kuin rahavaikeuksia. Katsottavissa Disney+:sta. Ikäraja S, kesto yhteensä 66 minuuttia.

Barbie Pähkinänsärkijä-baletissa (2001)

Barbie-nuken esittämä Clara saa joululahjaksi pähkinänsärkijän, joka herääkin yöllä eloon. Alkaa seikkailu, jossa kaksikko yrittää kumota Hiirikuninkaan ilkeän loitsun. Katsottavissa ainakin Prime Videossa, Viaplayssa ja Apple TV:ssä. Ikäraja 3, kesto 76 minuuttia.

Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! (2016)

Elokuvassa Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! lasten suosikkikaksikko harhailee Helsingissä ja yrittää ottaa mallia paikallisten jouluvalmisteluista vaihtelevalla menestyksellä. Koko perheen jouluelokuva on tarjolla ainakin Elisa Viihteessä ja Viaplayssa. Ikäraja S, kesto 71 minuuttia.

Muumien taikatalvi (2017)

Muumilaaksoon sijoittuvassa nukkeanimaatiossa Muumien taikatalvi Muumipeikko ei menekään talviunille tavalliseen tapaan, vaan päättää jäädä tutkimaan talven ihmeitä. Elokuva perustuu Tove Janssonin teokseen Taikatalvi (1957). Katsottavissa Apple TV:stä ja Elisa Viihteestä. Ikäraja S, kesto 82 minuuttia.

Olafin jouluinen seikkailu (2017)

Frozen-animaatioista tuttu lumiukko Olaf on saanut oman jouluelokuvansa, Olafin jouluinen seikkailu. Vain noin puolen tunnin pituisessa lyhytanimaatiossa Olaf etsii Elsalle ja Annalle sopivia jouluperinteitä. Katsottavissa Disney+:sta. Ikäraja S, kesto 27 minuuttia.

Oinas on energinen, rohkea ja rakastaa uusia kokemuksia. Hänelle isänpäivä on täydellinen tilaisuus saada sydän pamppailemaan.

• Seikkailupäivä ulkona: Vie oinas-isä esimerkiksi ajamaan kartingia tai kiipeilemään. Hurjimmat ilahtuvat vaikka benji-hypystä! Oinas arvostaa tilaisuutta haastaa itseään ja kokea adrenaliiniryöppyjä.
• Urheilutapahtuma: Järjestä isälle liput hänen suosikkijoukkueensa peliin tai vie hänet katsomaan jotain urheilua– oli se sitten jalkapalloa, koripalloa tai moottoriurheilua.
• Aamureippailu ja brunssi: Aamulla reipas kävely tai vaellus reitillä, jota hän ei ole vielä kokeillut, ja lopuksi brunssi hyvässä seurassa on täydellinen tapa viettää aikaa aktiivisen oinaan kanssa.

Härkä-isä nauttii rentoutumisesta ja hyvästä ruoasta

Härkä arvostaa elämän pieniä iloja, kuten herkullista ruokaa ja mukavuutta.

• Spa-päivä kotona tai kylpylässä: Härälle kelpaa hemmottelu! Järjestä kotikylpylä pyyhkeineen, naamioineen ja hierontatuoleineen tai vie hänet oikeaan kylpylään, jossa hän voi rentoutua.
• Ruokailuelämys: Kunnon ravintolaillallinen tai itse valmistettu kolmen ruokalajin illallinen on mieleenpainuva juhla härälle. Panosta laatuun ja valmista isän suosikkiherkkuja.
• Viinin- tai viskinmaistelu: Vie härkä tilaisuuteen, jossa pääsee tutustumaan laatuviineihin tai erikoisviskeihin – hän arvostaa laadukasta ja harkittua elämystä.

Kaksos-isä rakastaa viihdettä ja vaihtelua

Kaksosille on tärkeää, että päivän aikana tapahtuu monenlaista, ja he kaipaavat aina uusia virikkeitä.

• Kulttuurikierros tai museovierailu: Vie kaksos-isä museoon, taidenäyttelyyn tai näyttelyyn, jossa hän voi oppia jotain uutta.
• Peli-ilta kotona tai pakohuonepeli: Kaksoset nauttivat haasteista, joten ilta lautapelien tai videopelien äärellä saattaa olla heille täydellinen. Jos haluat jotain jännittävää, kokeilkaa pakohuonetta!
• Juttutuokio ihanassa kahvilassa: Kaksosille keskusteluhetki läheisten kanssa on tärkeää. Kokoontukaa kahvilaan tai teehuoneeseen keskustelemaan kaikesta maan ja taivaan välillä.

Rapu-isä on isukkien kotoilija

Perhekeskeinen rapu arvostaa läheisyyttä, kodinomaisuutta ja turvallisuutta. Hänelle tärkeintä on viettää isänpäivää rauhallisesti rakkaimpiensa kanssa.

• Kotibrunssi ja valokuvien katselu: Järjestä kotibrunssi, jossa tarjoillaan hänen suosikkiherkkujaan, ja käykää läpi vanhoja valokuva-albumeita. Rapu nauttii tästä tunteikkaasta ja läheisestä hetkestä.
• Perheen retkipäivä: Vie rapu-isä kauniisiin maisemiin luonnon keskelle, vaikkapa rannalle tai puistoon, ja pakatkaa mukaan piknik-kori. Rapu arvostaa yksinkertaista yhteistä aikaa perheen kanssa.
• Itsetehty lahja: Ravulle itsetehty lahja tai käsinkirjoitettu kirje on mieluinen muistaminen.

Leijona-isä nauttii huomiosta

Leijona nauttii juhlasta ja huomion keskipisteenä olemisesta. Hänelle on tärkeää kokea olonsa arvostetuksi ja erityiseksi.

• Juhlava illallinen ja lahjat: Järjestä hieno illallinen, jossa leijona voi olla huomion keskipisteenä. Hänen suosikkiruokansa ja erityisesti näyttävä jälkiruoka kruunaavat juhlan.
• Hauska ja persoonallinen lahja: Hanki leijonalle jotakin, joka heijastaa hänen persoonaansa – vaikkapa painettu t-paita, jossa on perheen sisäpiirivitsi, tai hauska muistoesine.
• Hetki julkisen huomion keskipisteenä: Vie leijona tekemään jotain näkyvää ja näyttävää, kuten laulamaan karaokessa. Hän haluaa paistatella parrasvaloissa!

Neitsyt-isä arvostaa syvällisiä kohtaamisia

Neitsyt arvostaa järjestystä ja syvällisiä keskusteluja. Neitsyen tapa viettää isänpäivää liittyy mielellään hyvinvointiin, pieniin yksityiskohtiin ja syvälliseen sisältöön.

• Terveyteen keskittyvä päivä: Lähtekää yhdessä terveelliselle aamiaiselle ja liikkumaan koko perheen kanssa. Hän nauttii siitä, että päivä on omistettu hyvinvoinnille.
• Oppimista ja mielenkiintoisia keskusteluja: Neitsyt nauttii syvällisistä keskusteluista, joten kirjakauppakierros tai mielenkiintoinen dokumenttielokuva on hänelle innostavaa puuhaa.
• Pieni järjestelyprojekti kotona: Jos neitsyt-isä pitää järjestelystä, voitte yhdessä järjestää esimerkiksi työkalut uuteen järjestykseen tai tehdä pienen kodin parannusprojektin.

Vaaka-isä on kauneuden vaalija

Vaaka arvostaa harmoniaa, kauneutta ja sosiaalista aikaa. Hän rakastaa esteettisyyttä ja hyvää seuraa, joten hänen isänpäivänsä voi olla taidetta täynnä.

• Taidegalleria tai näyttely: Vie vaaka-isä taidegalleriaan tai -näyttelyyn, jossa hän voi inspiroitua kauneudesta.
• Yhteinen lounas tai päivällinen hyvässä seurassa: Varaa pöytä tunnelmallisesta ravintolasta, jossa on kaunis sisustus ja hyvä ruoka. Hän nauttii rauhallisesta seurasta ja kauniista ympäristöstä.
• Elokuvailta: Vie hänet katsomaan elokuvaa – harmoninen ja esteettisesti miellyttävä elämys ilahduttaa vaakaa!

Skorpioni-isä nauttii syvällisistä elämyksistä

Intohimoiselle ja salaperäiselle skorpionille on tärkeää syventyä ja kokea asioita intensiivisesti.

• Pakohuone tai mysteeripeli: Järjestä skorpionille pakohuonepeli tai mysteeripeli, joka kutittelee hänen älynystyröitään ja ruokkii kiinnostusta salaisuuksiin.
• Yöretki tai tähtien katselu: Skorpioni voi nauttia syvällisestä ja rauhallisesta hetkestä yötaivaan alla. Vie hänet katsomaan tähtiä tai tee iltaretki luontoon.
• Sukella syvälle keskusteluun: Skorpionille mieleenpainuva isänpäivä voi koostua syvällisestä keskustelusta intiimissä ympäristössä, vaikkapa kodikkaan takan ääressä viinilasillisen kera.

Jousimies-isä kaipaa uusia kokemuksia

Seikkailunhaluinen ja optimistinen Jousimies kaipaa matkustamista ja uusia kokemuksia. Hänelle on tärkeää, että isänpäivässä on jotain erilaista ja vapauden tunnetta.

• Päiväretki uusiin maisemiin: Vie jousimies päiväretkelle paikkaan, joissa hän ei ole ennen käynyt. Esimerkiksi vaellus metsässä tai uusi vierailukohde on omiaan.
• Seikkailullinen ulkoiluaktiviteetti: Kokeilkaa melontaa, kiipeilyä tai vaikka talviuintia – Jousimies nauttii haasteista ja luonnossa liikkumisesta.
• Spontaani lahja tai yllätysmatka: Jousimies arvostaa yllätyksiä, joten varaa yllätysmatka viikonlopuksi tai lahjoita hänelle kokeilukerta uuteen, kiinnostavaan harrastukseen.

Kauris-isä arvostaa perinteitä

Ahkera ja vastuuntuntoinen Kauris arvostaa saavutuksia ja perinteitä. Kauris nauttii perinteistä ja mielekkäistä aktiviteeteista, jotka pitävät hänet kiireisenä.

• Historiaa tai kulttuuria sisältävä päivä: Vie hänet museoon tai historialliselle kierrokselle, jossa hän voi oppia lisää kulttuurista ja perinteistä.
• Tee-se-itse-projekti: Kauris nauttii remontoinnista ja käsitöistä, joten voitte tehdä yhdessä jonkin pienen kädentaitoja vaativan projektin.
• Perinteinen illallinen ja hiljainen hetki: Kauris arvostaa rauhallista ja arvokasta hetkeä, joten järjestä hänelle perinteinen illallinen läheisten seurassa.

Vesimies-isä tykkää hauskoista hetkistä

Vesimies on innovatiivinen ja yhteisöllinen. Hän arvostaa uusia ajatuksia ja hauskaa yhdessäoloa.

• Retki tiedemuseoon: Vie vesimies tiedemuseoon, jossa hän pääsee oppimaan uusia asioita.
• Tehkää yhdessä hyväntekeväisyyttä: Järjestä päivä, jossa voitte auttaa yhdessä muita ihmisiä – vesimies nauttii vapaaehtoistyöstä.
• Elokuvailta: Vesimies arvostaa rentouttavaa aikaa ystävien tai perheen kanssa, joten viihdyttävä elokuvailta koko perheen kanssa voi olla täydellinen valinta.

Kalat-isälle sopivat luovat elämykset

Unelmoiva ja herkkä kalat rakastaa syvällisiä hetkiä ja luovia elämyksiä. Hänelle isänpäivä voi olla tunteellinen ja henkinen kokemus.

• Luontoretki ja meditointi: Vie hänet luontoretkelle, jossa voitte pysähtyä meditoimaan tai kuunnella yhdessä hiljaisuutta – kalat arvostaa syvällistä yhteyttä luontoon.
• Taidehetki: Järjestä hänelle maalaustuokio tai luova työpaja, jossa hän voi ilmaista itseään. Hän nauttii mahdollisuudesta uppoutua luovuuteen.
• Elokuvailta tai runonlausunta: Herkät kalat nauttivat taiteen ja tarinoiden maailmasta, joten yhteinen elokuvailta tai runojen lausuminen tekee isänpäivästä unohtumattoman.

Jutun tekoon on käytetty tekoälyä, jota on koulutettu Kaksplussan horoskooppiaiheisilla jutuilla.

Kaksplus kokosi lukijoiden kokemuksia tilanteista, jotka voi tulkita yliluonnollisiksi tai vähintäänkin kummallisiksi. Lue lyhyet tarinat, jos uskallat!

Illan seuralainen

”Kerran noin kolmevuotias lapseni sanoi minulle: ’Isi, sinun ei tarvitse tulla nukuttamaan minua.’ Kysyin lapseltani, miksi. Hän vastasi: ’Siellä on se mukava täti.’ Olin eronnut vaimostani ja asuin lapsen kanssa kaksin. Mutta karmivinta oli, kun laitoin lapseni nukkumaan ja panin oven kiinni, huoneesta kuului heleää naisen laulua.”

Näkymätön leikkikaveri

”Esikoiseni oli vauva ja liikkui ryömien. Hän leikki pallolla ja ryömi pallon perässä pitkin olohuonetta. Pallo kieri tuolien alle ja pysähtyi. Hetken kuluttua pallo vierähti kohti lastani niin kuin joku olisi tönäissyt sitä. Sain onnekkaasti tallennettua tapahtuman kännykällä.”

”Ostimme mökkitontin, missä oli vanha saunatupa. Purettiin ulkona ulkorakennusta ja neljävuotias tyttömme tuli ulos tuvasta kiukkuisena. Hän sanoi: ”En halua enää pelata niiden mummojen kanssa korttia.'”

Jäähyväisiä jättämässä

”Heräsin lapsena yöllä ja näin vauvan lentävän kohti minua kastemekko päällä. Ennen huonettani näky kääntyi ja haihtui pois. Viikon kuluttua näystä sain tietää pikkusiskoni kuolleen äitini mahaan. Odotin häntä kovasti elämäämme ja ajattelin, että hän kävi hyvästelemässä minut. Muisto näystä lohduttaa minua edelleen, koska ikävöin siskoani enkä saanut tilaisuutta tutustua häneen tai pidellä häntä sylissä.”

”Isäni sairasti syöpää. Asuimme isäni entisessä kotitalossa. Olin nukkumassa ja heräsin sikeästä unesta siihen, että joku koputti ulko-oveemme. Näin ovella vanhan miehen, todennäköisesti edesmenneen ukkini. Hän tuli kertomaan, että isäni on nukkunut pois. Minulle tuli todella omituinen olo. Kun aamu koitti, outo tunne vain jatkui enkä pystynyt lähtemään töihin. Hetkeä myöhemmin sain puhelun, että isäni oli nukkunut pois.”

Mysteerikoputtaja

”Noin 11–12-vuotiaana lapseni oli yksin kotonamme omassa huoneessaan ovi kiinni. Oveen koputettiin ja lapsi antoi luvan tulla sisään. Kukaan ei kuitenkaan tullut ovesta. Kun lapseni meni itse avaamaan oven, siellä ei ollut ketään.”

Viimeiset heipat

”Rakas vanha koiramme oli lähtenyt vehreämmille maille, mutta emme olleet vielä kertoneet asiasta 2-vuotiaalle pojallemme. Yhtenä iltana poika osoitti ikkunaa ja sanoi: ’Koira.’ Käännyin katsomaan ja näytti ihan siltä kuin koiran häntä olisi vilahtanut verhon taakse. Kysyin lapselta, oliko se Manta, ja hän vastasi myöntävästi hymyillen. Aistin, että nyt oli viimeisten hyvästien aika.”

Tulevan isosiskon vaisto

”Esikoistyttäreni oli 3-vuotias. Eräänä iltana oleilimme sohvalla ennen nukkumaanmenoa. Yhtäkkiä esikoiseni silitti vatsaani ja sanoi: ’Äidin masussa on vauva.’ Muutamaa päivää myöhemmin teinkin positiivisen raskaustestin.”

Kokemukset on koostettu Kaksplussan lukijakyselyistä ja juttuihin tulleista kommenteista.

Kaksplussan lukijat kertovat, mitä arvokkaita asioita lapsi on mennyt tärvelemään. Lue ja kieri myötäharmissa!

Tappavan puhdasta

”Esikoinen tappoi osan akvaariokaloistamme laittamalla veden sekaan astianpesuainetta. Ihmettelin vessasta tullessa, että mitkäs vaahtobileet kaloilla on. Olin hetkeä aiemmin vaihtanut akvaarioon vedet ja siivonnut sen. Neiti melkein 4-vuotias halusi siivota akvaariota myös…”

Tuhojen trio

”Esikoinen rikkoi silmälasini, kun taas keskimmäinen leikkasi parisängyn pohjalaudoitusta paikoillaan pitävät nauhat poikki jokaisesta lautavälistä. Nuorimmainen kivitti päiväkodin parkkipaikalla päiväkodin johtajan auton lommoille.”

Näkemyksellinen sisustaja

”Pienenä hyvin vilkas lapseni leikkasi isovanhempien verhoja saksilla. Kyseessä olivat uudet ja kalliit mittatilausverhot. Toisessa mummolassa hän repi tapettia, ja olihan uusi kuvio kieltämättä huomiota herättävä. Sanomiset eivät kolmevuotiaan kanssa auttaneet yhtään.”

Voimannäytteitä

”Kerran lapseni 9-vuotiaana paiskasi kylppärin oven kiinni niin voimalla, että lasikaappi tippui seinältä. Muuta vahinkoa ei onneksi tapahtunut.”

”Telkkari hajosi, kun lapsi innostui pelaamaan Wiillä miekkailua ja meni liian lähelle sohimaan. Vähän harmitti, onneksi oli halpa ja vanha telkkari. Uuden sain veljeltä.”

Hintavat huvit

”iPhone ei tykännyt jokeen pulahtamisesta, eikä uudehko ja kallis läppäri mehukylvystä. Vahaliiduilla tehtyjä taideteoksiakaan ei saa irti muovilattiasta, ei oikeasti yhtään millään. Kallis lasku tuli siitäkin. Muistelisin näiden yhteissummaksi noin 2500 e.”

Ei kai se sinne kuulu?

”Lapsi veti yli 5000 euron arvoisen timanttisormuksen vessanpöntöstä alas.”

”Lapsenlapset laittoivat isän pankkikortin leivänpaahtimeen. Isä alkoi paahtaa leipää…”

Ja vielä yksi siivousintoilija

”Nokian näppäinpuhelin ei välttämättä ollut niin arvokas, mutta muutakaan yhteydenpitovälinettä ei ollut aikana, jolloin älypuhelimet oli vasta tulossa. Etsin puhelintani ja lapsikin oli kadonnut välittömästä näkökentästä. Kuulin vessan hanan olevan päällä. Siellähän se herranterttu pesi puhelintani, koska katsoi sen olevan likainen. Silloin vielä myytiin muutamalla kympillä elektroniikkaliikkeessä käytettyjä puhelimia, joten sellainen nopeasti tilalle.”

Lainaukset ovat peräisin Kaksplussan teettämästä kyselystä sekä Kaksplussan Facebook-sivulta.

Toisinaan voi kaivata lisäinspiraatiota, vaikka lapsen ikätason perusteella ideointi ei tuottaisi ongelmia. Oli tilanne mikä tahansa, tämä artikkeli auttaa keksimään sopivan lahjan lapselle.

Kaksplussan lahjaopas neuvoo, mitä voi hankkia lahjaksi 1-vuotiaalle ja sitä isommille lapsille aina kouluiän kynnykselle asti. Katso alta ideat, jotka on listattu lapsen iän mukaan!

Lahja 1-vuotiaalle lapselle

Ihana lahja 1-vuotiaalle lapselle voi olla jokin kaunis mutta käytännöllinen tarvike, kuten oma ruokailusetti tai pehmeä kylpypyyhe. Jos haluaa hankkia vuoden ikäiselle lelun, tulee huolehtia siitä, ettei lelusta irtoa pieniä osia.

Yksivuotiaat eivät yleensä ole samaan tapaan kiinnostuneita askartelusta tai piirtämisestä kuin isommat taaperot, mutta heitäkin voi kannustaa taiteelliseen itseilmaisuun ja hienomotoriikan harjoitteluun taidetarvikkeilla. Lorukirjat puolestaan tukevat kielellistä kehitystä.

Lahja 2-vuotiaalle lapselle

Tomerat kaksivuotiaat haluavat harjoitella taitojaan kaikilla mahdollisilla osa-alueilla. Heitä kiinnostavat piirtäminen, liikunta ja kotitöissä auttaminen. Siksi oma pieni luuta tai harava voi olla mainio lahja 2-vuotiaalle!

Kaksivuotiaat rakastavat kurkistusluukkukirjoja sekä etsi ja löydä -kirjoja. Kaikenlainen aktiivinen tekeminen on heidän mieleensä, mikä kannattaa muistaa lahjaa hankkiessa.

Lahja leikki-ikäiselle lapselle

Kolmannen ja neljännen ikävuoden paikkeilla leikit monipuolistuvat entisestään. Lääkärilaukku, leikkikeittiö tai leikkikassakone ovat nyt huudossa. Myös muistipelit ja palapelit ovat mainio lahja 3-vuotiaalle.

Noin nelivuotiaana lapsi voi olla erittäin kiinnostunut keräilemisestä, tutkimisesta ja laittautumisesta. Tällöin hyviä lahjoja ovat myös muut tarvikkeet kuin varsinaiset lelut.

Lahja vähän isommalle lapselle

Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä suuremmaksi potentiaalisten lahjojen valikoima laajenee. Viisi- ja kuusivuotiaat lapset leikkivät edelleen paljon, mutta ilahtuvat myös muunlaisista lahjoista.

Hienomotoriikan kehittyessä askartelu voi kiinnostaa lasta yhä enemmän. Kouluikää lähestyvät lapset pystyvät painamaan mieleensä myös aiempaa monimutkaisempia lautapelien tai urheilulajien sääntöjä.

Muun muassa somevaikuttajat Valtteri Määttä ja Miisa Asikainen ovat kertoneet julkisuudessa, että heitä on kiusaamistarkoituksessa uhkailtu lastensuojeluilmoituksella.

Lastensuojeluilmoituksella pelottelu on jo itsessään törkeää, mutta kuinka yleisiä kiusaamistarkoituksessa tehdyt ilmoitukset todella ovat? Kysyimme asiaa Jonna Vanhaselta, joka on Helsingin kaupungin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö.

Turhat ilmoitukset kuormittavat lastensuojelua

Lastensuojelussa ei Vanhasen mukaan tilastoida, kuinka suuri osa ilmoituksista lopulta osoittautuu perättömiksi. Toistaiseksi puhutaan kuitenkin melko marginaalisesta ilmiöstä.

Viime vuonna Helsingissä tehtiin 24 000 lastensuojeluilmoitusta, joista noin seitsemän prosenttia oli anonyymien yksityishenkilöiden tekemiä. Kiusaamistarkoituksessa tehtyjen ilmoitusten osuus on siis tätä pienempi.

– Kyllä meille myös kiusaamistarkoituksessa tehtyjä ilmoituksia tulee, mutta kokonaiskuvassa perättömät ilmoitukset kattavat onneksi vain murto-osan.

Vaikka ilmiö ei ole kovin yleinen, Vanhanen pitää sitä valitettavana. Hän muistuttaa, että kiusaamistarkoituksessa tehdyt ilmoitukset haittaavat viranomaistoimintaa ja altistavat avun tarpeessa olevia lapsia vaaralle ja laiminlyönnille.

– Kaikki turhaan tehty työ lisää riskiä, että emme pysty paneutumaan riittävän hyvin niihin ilmoituksiin, jotka koskevat aidosti avun ja tuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä.

Laki velvoittaa sosiaalityöntekijöitä arvioimaan välittömästi kiireellisten lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen ja päättämään seitsemän vuorokauden sisällä, aloitetaanko ilmoituksen perusteella palvelutarpeen arviointi.

Sosiaalityöntekijät ovat aina yhteydessä ilmoituksen kohteena olevaan perheeseen ja tarvittaessa myös ilmoittajatahoon – siis silloin, kun ilmoittaja on tiedossa.

Vastuu vihapuheesta on kaikilla

Kiusaamistarkoituksessa tehtyjen ilmoitusten luonne vaihtelee. Toisinaan taustalla on naapuririitoja tai naapurustossa voi asua yksinäinen henkilö, joka tarkkailee kanssaihmisten tekemisiä.

– Toki meilläkin viime aikoina ovat näkyneet somehäirinnät ja ilmoitukset, jotka on tehty somekeskustelussa esille tulleen poliittisen tai uskonnollisen kannan perusteella.

Perättömät ilmoitukset kuormittavat lastensuojelua, mutta suurin vahinko aiheutuu Vanhasen mukaan kiusaamisen uhriksi joutuneelle perheelle.

– Joskus perheeseen yhteyttä ottamalla ymmärrämme heti, että kyse on aiheettomasta ilmoituksesta. Useimmiten yhteydenottoihimme suhtaudutaan kuitenkin ymmärtäväisesti.

Vanhasta huolestuttavat sosiaalisen median vihapuhe ja aikuisten huono käytös netissä. Joissain tapauksissa perättömät lastensuojeluilmoitukset ovat niiden lieveilmiö.

– Olen kyllä huolissani tästä kehityssuunnasta, mikä tänä päivänä vallitsee. Itse kunkin tulisi miettiä, millaista mallia omille lapsille antaa, miten toisia kohdellaan ja miten kanssaihmisiä kunnioitetaan.

Meta, jonka omistama Instagram on, julkaisi blogitekstin useista nuorten tilejä koskevista muutoksista, joita se aikoo panna täytäntöön tämän vuoden loppupuolella Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa ja Australiassa. Sen jälkeen muutokset on tarkoitus toteuttaa alkuvuodesta 2025 myös muualla maailmalla.

Metan tuotejohtaja Naomi Gleitin Platformer-julkaisun mukaan vanhemmat ovat huolissaan erityisesti kolmesta asiasta: kuka voi ottaa lapseen yhteyttä, mitä sisältöä lapset näkevät ja kauanko he käyttävät aikaa sovelluksen parissa.

Yksi keskeinen muutos nuorten tilien asetuksissa tuleekin olemaan käyttäjätilin pysyminen yksityisenä, mikä merkitsee sitä, että vain nuoren sallimat seuraajat voivat nähdä hänen julkaisunsa. Tällä hetkellä Instagramissa on mahdollisuus täysin julkiseen tiliin, joka on kaikkien tarkasteltavissa. Tämä nuorilta aiotaan nyt estää.

Ainoan poikkeuksen tekee vanhemman antama lupa, jonka avulla nuori voi muuttaa tilinsä asetuksia.

Tällä hetkellä nuoren henkilön luomasta tilistä tulee automaattisesti yksityinen, mutta uudistus vaihtaa myös vanhat julkiset tilit yksityisiksi.

Tulevatko nuoret hyödyntämään porsaanreikää?

Uudistukseen kuuluu myös nuorille näkyvän sisällön rajoittaminen, jolla yritetään estää haitallisen sisällön joutumista nuorten silmille.

Jatkossa palvelu antaa myös ilmoituksen, jos lapsi on ollut Instagramissa päivän aikana tunnin verran. Iltakymmenen ja aamuseitsemän välille sovellukseen laskeutuu ”yömoodi”, joka estää sovelluksen lähettämästä ilmoituksia, kun nuoren pitäisi olla nukkumassa.

Vanhemman on myös mahdollista nähdä, keille nuori sovelluksessa viestittelee, vaikka viestin sisältöä vanhempi ei pysty seuraamaan.

Uudistukset kuulostavat kannattavilta ja hyviltä, mutta niihin sisältyy porsaanreikä: Instagram ei pysty varmistamaan, että nuoren vanhemmakseen ilmoittama henkilö oikeasti on nuoren vanhempi. Niin ollen teinitilien asetuksia on mahdollista kiertää.

Instagram on myös vain yksi nuorten suosimista sovelluksista. Nähtäväksi jää, aikovatko muut sosiaalisen median sovellukset kehittää palveluitaan nuorten turvallisuuden parantamiseksi.

Kaikista vastaajista 52 prosenttia oli sitä mieltä, että lapselle voi antaa kännykän käteen pitkällä automatkalla, jotta hän pysyisi tyytyväisenä. 

Vastauksia kertyi yhteensä 581. Enemmistö vastaajista (238 henkilöä) ilmoitti olevansa alle kouluikäisten lasten vanhempia. Toiseksi eniten vastauksia tuli taaperoiden vanhemmilta (168 henkilöä).

Lähes kolmasosa vastaajista totesi, että kännykän käyttö on sallittua myös lääkärin odotushuoneessa. Ravintolassa kännykän käyttö oli hyväksyttävää lähes joka neljännen vastaajan mukaan. Kotona kännykkää sai käyttää 22 prosentin mielestä, kun taas lapsen kannalta tylsissä tapahtumissa tai juhlissa kännykkää sai käyttää 17 prosentin mielestä.

– Mielestäni älypuhelin on viimeinen viihdytyskeino. Vilkas taapero on ravintolassa nopeasti valmis. Kun kaikki muut keinot on jo käytetty, voi rauhallisen ohjelman laittaa pyörimään äänettömälle siksi aikaa, kun muu seurue saa syötyä. Muita vastaavia tilanteita voi olla kotona tai esimerkiksi odotustiloissa, yksi vastaaja pohti.

Toisaalta monissa vastauksissa toistui huoli siitä, mitä haittoja kännykän tarjoamisesta koituu lapsen kehitykselle ja vuorovaikutustaidoille. Eräs vastaaja mainitsi olevansa järkyttynyt siitä, että jopa 1-vuotiaat ovat uppoutuneita kännykän lumoihin ravintoloissa tai kaupungilla.

– Aivan järkyttävää! Sitten ihmetellään vuorovaikutusproblematiikkaa ja sitä, kun lapset eivät kuuntele, usko tai tottele vanhempaa. Lapset eivät ole häiriöksi, vaikka hetkittäin pitävät ääntä tai suuttuvat, se on elämää!

Joukkoliikenteessä kännykän käyttö sai vähemmän kannatusta. Vastaajista 15 prosenttia katsoi, että kännykän voi kaivaa esiin esimerkiksi bussissa. Muutama vastaaja raportoi todistaneensa tällaisia tilanteita.

– Surullista, miten vähän vanhemmat tuntuvat juttelevan lastensa kanssa joukkoliikenteessä. Silloin olisi ihanteellinen hetki kuvailla näkymiä, jutella päivästä tai kertoa satuja. Kuitenkin kaikki istuvat nenä kännykässä, alle kouluikäisen lapsen vanhemmaksi ilmoittautuva harmitteli.

Vastaajat saivat halutessaan valita useamman kuin yhden vaihtoehdon kysyttäessä sitä, milloin lapselle voi antaa hetkellisesti kännykän käyttöön, jotta tämä pysyisi tyytyväisenä.

Kaikista vähiten kannatusta saivat vaihtoehdot vieraiden luona, jonka valitsi yli seitsemän prosenttia vastaajista. Kaupungilla kierrellessä kännykän käyttö oli hyväksyttävää alle viiden prosentin mielestä.

Tylsyys on toivottua

Kolmasosa vastaajista ilmoitti ajattelevansa, että kännykkään ei pitäisi turvautua tylsyyden torjumiseksi missään tilanteessa.

– Minusta alle kouluikäisille lapselle ei tarvitse antaa kännykkää missään tilanteessa. Tylsyyden estämiseksi on leluja, kirjoja ja puuhakirjoja. Lasten kanssa voi myös jutella tai leikkiä jotain arvuutteluleikkiä, jos lapsella on tylsää. Tylsyys kai kehittää luovuutta, ei se ole vaarallista, totesi yksi vastaaja.

Vastaajista yli viidesosa ilmoitti, että ei koskaan anna lapselle kännykkää viihdykkeeksi tai sen takia, että lapsi pysyisi pois tieltä. Noin 35 prosenttia myönsi tekevänsä niin harvemmin kuin kerran viikossa.

Noin neljätoista prosenttia vastaajista kuitenkin kertoi, että antaa kännykän lapselle joko useita kertoja viikossa tai päivittäin.

– Ei voi kieltää, jos itse katsoo myös, yksi vastaaja perusteli.

Joissain vastauksissa vanhemmat painottivat, että kyse ei niinkään ole ruutuajan määrästä vaan laadusta. Vanhempien vastuulla on valvoa, mitä kännykällä tehdään.

– Teknologia kehittyy ja on ihan tosi ok pysyä kehityksessä mukana, onhan se nykyaikaa. On kuitenkin aikuisen tehtävä valvoa, mitä puhelimilla tehdään tai katsotaan, yksi vastaaja totesi.

Sama vastaaja mainitsi, että netissä on saatavilla myös opettavaista ja kehittävää materiaalia.

Sopiva ikä ensimmäisen kännykän hankkimiselle?

Vastaajista 55 prosenttia katsoi, että sopiva aika lapsen ensimmäisen oman kännykän hankkimiselle on koulutaipaleen alkaessa eli ensimmäisellä luokalla. Vastaajista 12 prosenttia oli sitä mieltä, että oman kännykän voi hankkia jo esikoululaiselle.

Liki kolmasosa vastasi, ensimmäinen oma kännykkä tulisi hankkia myöhemmin kuin ekaluokkalaiselle. Monissa avoimissa vastauksissa toistui toive tai suositus kellopuhelimen hankkimisesta älykännykän sijaan.

– Meillä on tokaluokkalaisella käytössä kellopuhelin ja hyväksi todettu, yksi vastaaja kertoi.

Muutama vastaaja kertoi hankkineensa lapsen ensipuhelimeksi vanhan Nokian ja opettavansa älylaitteiden käyttöä jälkikasvulleen vasta myöhemmin.

Listasimme 70 hauskaa ja luovaa aktiviteettia, jotka sopivat kaikenikäisille ja tuovat piristystä päiviin. Valitse yksi tai useampi, ja anna tylsyyden väistyä!

1. Järjestäkää kotona perheen urheilupäivä ja kilpailkaa leikkimielisesti eri lajeissa.

2. Opetelkaa yhdessä uusi resepti ja valmistakaa se illalliseksi.

3.  Leikkikää piilosta sisällä tai ulkona.

4. Järjestäkää piknik takapihalla tai puistossa. Huonolla kelillä omassa olohuoneessa!

5. Järjestäkää kotona elokuvailta.

6. Leipokaa yhdessä.

7. Rakentakaa olohuoneeseen maja tyynyistä ja peitoista.

8. Järjestäkää aarteenetsintä kotona tai pihalla.

9.  Pitäkää lautapeli-ilta. Opetelkaa yhdessä jokin täysin uusi peli.

10. Maalatkaa vesiväreillä.

11. Lähtekää kävelylle lähimetsään ja tutustukaa luontoon.

12. Rakentakaa legoilla iso ja hieno rakennelma, johon käytätte kaikki olemassa olevat palat.

13. Kuvatkaa puhelimella oma lyhytelokuva.

14. Harjoitelkaa jongleerausta tai temppuja pallon kanssa.

15. Tehkää oma perhelehti: kirjoittakaa juttuja ja piirtäkää lehteen kuvituksia.

16. Katsokaa vanhoja valokuvia ja muistelkaa tarinoita niiden takana.

17. Tehkää pyöräretki naapurustoon.

18. Viettäkää aikaa lukemalla ääneen perheen suosikkikirjoja.

19. Tehkää kotikylpylä: oikean tunnelman tekevät sauna, kasvonaamiot, jalkakylvyt ja rentoutumismusiikki.

20. Pelatkaa ulkona perinteisiä pihapelejä, kuten mölkkyä, petankkia tai vaikka kirkkistä.

21. Järjestäkää kotona naamiaiset perheen kesken.

22. Rakentakaa autorata ja kisatkaa leluautoilla.

23. Harjoitelkaa taikatemppuja.

24. Kyselkää toisiltanne arvoituksia.

25. Kootkaa yhdessä iso palapeli.

26.  Kerätkää luonnonmateriaaleja ja askarrelkaa niistä.

27. Kertokaa vitsejä.

28. Suunnitelkaa yhdessä koko perheen unelmaloma.

29. Järjestäkää koko perheen muotinäytös hassuilla vaatteilla ja asusteilla.

30. Valmistakaa oma välipala- tai karkkibuffet ja herkutelkaa yhdessä.

31. Suunnitelkaa perheen unelmakoti ja piirtäkää se.

32. Opetelkaa yhdessä tanssikoreografia ja kuvatkaa se videolle.

33. Pitäkää perhejoogatuokio ja rentoutukaa yhdessä.

34. Järjestäkää kotiin oma pizzeria: tehkää pizzaa haluamillanne täytteillä.

35. Rakentakaa pihalle tai olohuoneeseen esterata.

36. Tehkää kasvomaalauksia.

37. Kokeilkaa geokätköilyä.

38. Valmistakaa yhdessä kotitekoista jäätelöä.

39. Tehkää perheen oma äänikirja lukemalla ääneen nauhalle jonkun perheenjäsenen suosikkikirja tai itse keksitty tarina.

40. Leikkikää valokuvaajaa ja ottakaa luovia kuvia.

41. Järjestäkää oma tarinankerrontahetki, jossa jokainen jatkaa yhdessä aloitettua tarinaa.

42. Värittäkää värityskirjoja tai -kuvia.

43. Käykää kirjastossa hakemassa uutta luettavaa.

44. Tehkää soittolista koko perheen suosikkikappaleista ja järjestäkää levyraati.

45. Selatkaa perheille sopivien museoiden näyttelytarjontaa ja valitkaa niistä kiinnostavin, johon lähdette visiitille.

46. Siivotkaa yhdessä koko koti lattiasta kattoon.

47. Tehkää pihatöitä: leikatkaa nurmikko, kitkekää rikkaruohoja, haravoikaa…

48. Järjestelkää lasten lelut ja karsikaa pois kaikki ne, joilla ei enää leikitä.

49. Soittakaa isovanhemmille ja kysykää, mitä heille kuuluu.

50. Tehkää telttaretki omalle takapihalle tai lähimetsään.

51. Järjestelkää lastenhuoneen kalustus uuteen järjestykseen – tai miksei vaikka olohuoneen!

52. Järjestäkää turistipäivä omassa kotikaupungissanne ja tutustukaa paikallisiin nähtävyyksiin.

53. Tehkää yhdessä savitöitä tai muovailkaa muovailuvahalla.

54. Käykää uimassa lähimmässä järvessä, joessa tai uimahallissa.

55. Istuttakaa yhdessä yrttejä tai kukkia kotipuutarhaan tai parvekkeelle.

56. Kerätkää vanhat vaatteet kasaan ja karsikaa pienet, rikkinäiset ja käyttämättä jääneet.

57. Käykää kirpputorilla ja tehkää yhdessä hauskoja löytöjä.

58. Tehkää pyöräretki ja käykää samalla jäätelöllä tai kahvilla.

59. Tutkikaa yhdessä karttaa ja suunnitelkaa seuraava retki tai lomamatka.

60. Viettäkää koko päivä ilman älylaitteita ja nauttikaa toistenne seurasta.

61. Valitkaa suosikkikuvanne esimerkiksi viime kesältä ja teettäkää valokuvakirja.

62. Harjoitelkaa kaunokirjoitusta.

63. Tehkää kasvio. Opetelkaa tunnistamaan luonnossa tietyt kasvit, kerätkää ne, prässätkää ja asetelkaa esimerkiksi vihkoon, johon merkkaatte poimintapäivän ja lajin.

64. Järjestäkää ”laulukilpailu” koko perheellä. Jokainen voi valita haluamansa julkkiksen, ketä imitoi. Laulun voi esittää niin, että oikea biisi soi taustalla.

65. Rentoutukaa satuhieronnan parissa.

66. Opetelkaa virkkaamaan.

67. Menkää luistelemaan joko ulos tai jäähallin yleisövuorolle.

68. Askarrelkaa keskustelukortit haluamistanne puheenaiheista. Sen jälkeen voitte nostaa kortteja vuorotellen ja jutustella valikoiduista aiheista.

69. Järjestäkää aistileikkihetki. Tehkää itse muovailuvahaa, taikahiekkaa tai värillistä vaahtoa kikherneliemestä.

70. Tehkää taideteos, johon painatte maalilla kaikkien perheenjäsenten kämmenten tai jalkojen kuvat.

Moni näistä samaan sanaan pohjautuvista nimistä lukeutuu Suomen yleisimpiin. Esimerkiksi nimi Kaarina sijoittuu kaikkien aikojen suosituimpien nimien listassa viidenneksi yli 134 000 kantajallaan.

Sen sijaan Katariina-nimisiä on ajan saatossa tilastoitu lähes 59 000, Katriina-nimisiä yli 24 000 ja Katarina-nimisiä yli 9000. Nimien variantit ovat myös muualla maailmassa yleisiä. Suosio perustuu katolisen kirkon lukuisiin Katariina-nimisiin pyhimyksiin.

Kaikki puhtautta tai siveyttä merkitsevät naisten etunimet eivät kuitenkaan pohjaudu Katariinaan tai sen muunnoksiin. Katso koko lista!

Puhdasta tarkoittavat nimet

Agnes. Pohjautuu kreikan sanaan agnós, joka niin ikään tarkoittaa puhdasta tai siveää.

Agneta. Sama kantasana kuin Agneksella, katso merkitys edeltä.

Aune. Vanha suomalainen muunnos Agnes-nimestä.

Auni. Aunea harvinaisempi muoto edellä mainituista.

Blanca, Blanka. Tarkoittaa latinaksi puhdasta tai kirkasta. Nimestä on käytössä myös italialainen muunnos Bianca.

Iina. Voidaan tulkita Iineksen rinnakkaisnimeksi, katso merkitys alta.

Iines. Espanjalainen muunnos Agnes-nimestä. Maailmalla tavallinen esiintymisasu on Inez.

Klaara. Pohjautuu latinan sanaan clara, joka merkitsee puhdasta tai kirkasta.

Siviä. Murteellinen muoto sanasta siveä. Harvinaisempi Sivi on mahdollisesti Siviän lyhentymä.

Katariina- ja Katarina-nimien variantteja

• Kaari, Kaarin. Lyhentymiä Kaarinasta.
• Kaarina. Suosituin Katarinan muunnoksista Suomessa.
• Kaija. Vanha Katariinan puhuttelumuoto, joka oli Suomessa käytössä jo 1500-luvulla.
• Kaisa. Alun perin kansanomainen puhuttelumuoto Katariinasta.
• Kaisu. Kaisan rinnakkaismuoto.
• Karen
• Karin
• Kati
• Katinka. Unkarilainen ja venäläinen kutsumamuoto Katarinasta.
• Katja. Venäläisperäinen lyhentymä.
• Katri
• Katriina
• Katrin, Katrina, Katrine

Mitkä nimistä ovat nykyvauvoilla suosituimpia?

Kaarina ei koskaan ole poistunut muodista, vaan se on artikkelin nimistä edelleen suosituin nykyvauvoille annettava nimi. Erityisesti toiset nimet ilmentävät sukusiteitä tai suvun historiaa, mikä selittää nimen elinvoimaisuutta.

Kaarinan jälkeen tähänastisella 2020-luvulla suosituimpia nimiä ovat olleet Katariina, Iina, Aune, Katriina, Kaisa ja Iines.

Sen sijaan nimeä Katinka ei ole annettu kenellekään tällä vuosikymmenellä. Muita tämän päivän harvinaisuuksia ovat Blanka, Kaari, Kati, Blanca, Karen ja Katja.

Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto, Kotus: Nimien alkuperästä sekä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1997, WSOY).

Kaksplus kokosi kysymyksiä, jotka auttavat itsereflektoinnissa ja voivat viittoa seuraavaan suuntaan. Aina kyseessä ei tarvitse olla jättimäinen elämänmuutos, vaan joskus pienikin viilaus jollain elämän osa-alueella vaikuttaa ratkaisevasti omaan hyvinvointiin ja siten koko perheen energiaan.

Tuloksia ei kuitenkaan kannata ottaa liian vakavasti – suosittelemme rentoa otetta kysymyksiin vastaamisessa ja lopuksi sen makustelua, mitä tunteita tulos herättää!

Testaa alta, mikä elämänmuutos tekisi sinulle terää

Alla voit ottaa selvää lapsesi sisäisestä ötökästä. Kysymykset soveltuvat parhaiten noin kaksivuotiaiden ja sitä isompien lasten vanhemmille.

Otto silmäili mekko-ohjeiden täyttämiä sivuja ja tuli lopputulokseen: kyllähän minä jonkin näistä osaisin tehdä. Perheen 2-vuotias kuopus katsoi isän lukutouhuja uteliaana vieressä.

– Muksu kysyi, että teetkö minulle mekon, ja päätin, että no minähän teen sinulle mekon!

Se oli tosin aluksi helpommin sanottu kuin tehty. Aikuisiällään Otto oli ommellut käsin nappeja ja paikannut housuja, mutta ompelukoneeseen hän ei ollut koskenut sitten alakoulun.

– Kyllä siinä sai vähän ohjekirjaa selailla, että miten tämä vehje nyt toimii, Otto naurahtaa.

Otto antoi 2-vuotiaan päättää, millaisesta kankaasta mekko ommeltaisiin. Hän osti myös tukikangasta, napin, lankaa ja kuminauhaa.

Mekonompeluprosessin ja lopputuloksen videolle kuvasi Oton vaimo, somevaikuttaja Iina Hyttinen. Perheen 2-vuotiaan ilahtuneisuus isän tekemästä mekosta välittyy videolta hyvin.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Iina Hyttinen (@iinalaura) jakama julkaisu

Ei kulunut kahta kuukauttakaan, kun mekkoon mieltynyt kuopus tilasi uuden asun isältään. Otto päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja antoi tyttärensä jälleen valita kankaan.

Myös tämän mekon tekoprosessi jaettiin somessa. Ero ensimmäisen ja toisen luomuksen välillä on huomattava, vaikka Otto ei ollut harjoitellut ompelemista mekkojen tekemisen välissä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Iina Hyttinen (@iinalaura) jakama julkaisu

Oton mielestä vaikeinta ompelemisessa on terminologia, tai ainakin se tuotti hankaluuksia alussa. Sellaiset suomenkieliset termit kuin poimutus tai rypytys olivat ensin kuin hepreaa Otolle, joka on käynyt ruotsinkielisen alakoulun ja ollut siellä edellisen kerran ompelun kanssa tekemisessä.

Toisaalta hänet yllätti joidenkin työvaiheiden helppous.

– Luulin, että kuminauhojen saaminen hihansuihin olisi ollut tosi haastavaa, mutta se olikin maailman yksinkertaisin homma sitten, kun sitä kokeili.

Ylipäätään Otto kertoo yllättyneensä siitä, miten hauskaa ompeleminen on.

Paras palaute

Iina-vaimon julkaisemat somevideot ovat herättäneet laajalti ihastusta. Otto toivoo, että videoiden myötä joku muukin innostuisi kokeilemaan vastaavaa.

Merkityksellisin palaute on kuitenkin tullut 2-vuotiaalta tyttäreltä, mekkojen ylpeältä omistajalta.

– Olen tehnyt hänelle kaksi mekkoa. Kummallakaan kerralla hän ei ole suostunut pitämään viikkoon yllään mitään muuta kuin uutta mekkoaan. Aamuisin hän kysyy ensimmäisenä, missä mekko on. Ja jos vaatteeseen tulee tahra, pitää se välittömästi pestä pois.

Tyttären vilpitön ilo mekoista tuntuu Otosta todella hyvältä.

– Lapset ovat parasta, mitä minulle on tapahtunut. Heidän tekemisensä onnelliseksi on se, mihin elämässä pyrin.

Toistaiseksi perheen kolme vanhinta tytärtä eivät ole pyytäneet Ottoa tekemään heille mekkoja. Otto kuitenkin sanoo, että on pyydettäessä valmis ottamaan haasteen vastaan. Hän suunnittelee ompelevansa joskus myös housut.

Toisaalta Otto naurahtaa olevansa tyytyväinen siihen, että tähän mennessä mekkoja on tilaillut vain perheen pienin.

– Hänen vaatekokonsa on sen verran pienempi, ettei virheen sattuessa mene ihan niin paljon kangasta hukkaan.

Seuraava mekko on jo suunnitteilla. Kuopus on toivonut, että isä loihtisi hänelle Pipsa Possu -mekon pian lähestyvien 3-vuotissynttäreiden kunniaksi.

Neljä peruselementtiä liittyvät vahvasti myös horoskooppeihin. Astrologiaan hurahtaneet uskovat, että jokaista horoskooppimerkkiä kuvaa jokin näistä elementeistä. Päättäväisen härän elementti on maa, kun taas herkässä ravussa velloo vesi.

Entä, jos horoskooppimerkit siirtää hetkeksi syrjään ja elementtejä tarkastelee sellaisinaan? Kaksplussan leikkimielinen testi kertoo, mikä elementti on lapsesi luonteen peili.

Testikysymykset soveltuvat parhaiten noin 2–6-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tee testi alta ja katso tulos!

Juhlista nauttiminen on osittain asennekysymys. Avarakatseinen juhlija innostuu myös erikoisista toteutuksista, kun taas vaativampi vieras kritisoi pienintäkin kömmähdystä.

Testaa alta, minkälainen häävieras olet. Tulos paljastaa, millainen vaikutus sinulla on juhlien ilmapiiriin!

Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalosta painottaa, että juhlassa on aina kyse päivänsankarista. Oli kyseessä sitten ylioppilas, hääpari tai ripille pääsijä, vieraiden tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia, että päivästä jää juhlittavalle hyvät muistot. Kaikkia aiheita, jotka ennakoivat riitaa, on siis hyvä karttaa.

Heiskanen ei mielellään jaottelisi puheenaihetta sallittuihin ja kiellettyihin. Hänen mukaansa on tärkeämpää keskittyä tulkitsemaan, miten juttukumppani reagoi keskustelunavauksiin. Aiheesta, joka saa vastailemaan lyhyesti tai suorastaan kiemurtelemaan kiusaantuneisuudesta, ei tietenkään kannata jatkaa.

Perinteisesti uskonto, politiikka ja raha kuuluvat ei-suositeltavan small talkin aiheistoon. Sopivat aiheet kuitenkin riippuvat pitkälti suvun keskustelukulttuurista.

– On perheitä, joissa kaikki puheenaiheet ovat vaarallisia. Sitten on perheitä, joissa voidaan keskustella turvallisesti vaikeistakin aiheista. Esimerkiksi poliittisesti valveutuneessa suvussa ihmiset voivat suorastaan innostua väitellessään asioista, joista puhuminen ei toisessa suvussa tulisi kuuloonkaan.

Heiskanen suosittelisi välttämään juhlissa varsinkin kahta aihetta. Ensinnäkin seksistä puhuminen aiheuttaa todennäköisesti enemmän kiusaantuneisuutta kuin edesauttaa mukavaa tunnelmaa. Toiseksi riitaisan perinnönjaon tai avioeron osituksen esille ottaminen pilaa lähes takuuvarmasti sukujuhlien tunnelman. 

Yksi varma kysymys

Suvun kokoontuessa yhteen vaihdetaan tietenkin kuulumisia. Mitä on sopivaa kysyä, ettei varmasti tungettele tai tule loukanneeksi ketään? Jälleen Heiskanen toteaa, että on suku- ja tilannekohtaista, miten keskustelut eri aiheista sujuvat.

Vastarakastunut nuori kertonee mielellään uudesta kumppanistaan, mutta utelut parisuhteesta voivat asettaa eronneen tai tahtomattaan sinkun tukalaan asemaan. Myös kysymykset perheen perustamisesta tai opiskelu- ja työtilanteesta ovat tulkittavissa niin kiinnostuksen osoittamiseksi kuin ahdistavaksi penäämiseksi.

– Mitä kuuluu on hyvä kysymys. Se antaa keskustelukumppanille tilaa vastata tavalla, joka on hänelle siinä hetkessä sopiva. Silloin voi säädellä etäisyyttä, kuinka avoimesti haluaa kertoa asioistaan, Heiskanen tuumaa.

Henkilökohtaisempaa kysymystä voi alustaa. Saanko kysyä tai tähän ei tarvitse vastata, jos ei halua ovat Heiskasen mukaansa kohteliaita tapoja antaa keskustelukumppanille tilaa perääntyä.

Pinteestä voi päästä tyylikkäästi

Itselle vaikeista aiheista ei ole pakko puhua. Heiskanen neuvoo asettamaan rajat ystävällisen jämäkästi, mikäli esitetty kysymys on hankala.

– Voi sanoa, että en halua puhua tästä asiasta nyt tai että tämä tuntuu liian henkilökohtaiselta. Sitten voi ohjata keskustelua toiseen aiheeseen.

Toisaalta on syytä pysyä kohteliaana, vaikka aiheen kokisi vaikeaksi. Kysyjä on tuskin tarkoittanut pahaa – ja vaikka olisikin, juhlissa on tärkeää suojella tunnelmaa päivänsankarin tähden. Suvun änkyrän piikittelyyn voi vastata, että kiitos huolenpidosta, mutta asia on jo hoidossa.

– Ei tarvitse antautua keskustelulle, joka tuntuu loukkaavalta.

Heiskanen suosittelee valmistautumaan etukäteen, mikäli juhliin menijällä on syytä uskoa, että sukulaiset kyselevät jostain epämukavasta aiheesta. Kun on jo ennalta päättänyt, miten aikoo vastata hankalaan kysymykseen, juhlissa voi keskittyä hauskanpitoon piinapenkin kärkkymisen sijaan.

Kaaso ei pelkästään ratko käytännön ongelmia, vaan toimii morsiamen tukipilarina ja kannustajana. Hänen sanoillaan ja teoillaan on suora vaikutus paitsi häiden viihtyvyyteen myös morsiamen mielialaan.

Kaksplussan testi kertoo, miten sinä suoriutuisit kaason vastuullisessa roolissa. Vastaa alla oleviin kysymyksiin ja katso, osuuko tulos mielestäsi oikeaan!

Parhaassa tapauksessa kesäloma mahdollistaa koko perheen yhteisen lomanvieton ja auttaa palautumaan työ-, koulu- ja päiväkotiarjen rasituksista. Toisaalta suunnitelmat loman varalle ovat joskus niin suuria, ettei todellisuus voi mitenkään taipua yhtä ruusuiseksi kuin haavekuvissa.

Testaa alta, millainen kesäloma on sinun perheellesi leimallinen!

Loman haluaisi viettää rentouttavissa ja iloisissa merkeissä, mutta moni asia saattaa johtaa siihen, että aika ajoin kiukku nousee pintaan perheessä itse kullakin.

MLL:n vanhemmuuden tuen asiantuntija Anna Puusniekka tunnistaa ilmiön, josta monet vanhemmat raportoivat.

– Kesäloma on usein se kohta vuodesta, johon latautuu kaikilla paljon odotuksia, niin lapsilla kuin vanhemmillakin. Siten onkin oikeastaan aika luonnollista, että myös kiukun tunteita esiintyy.

Kiukku voi Puusniekan mukaan johtua muun muassa siitä, että niin lapsilla kuin aikuisillakin kuormitus viimein purkautuu.

– Lapsetkin voivat olla väsyneitä ja loman tarpeessa päivähoidosta.

Kuten muutenkin, myös lomakiukun kohdalla kannattaa tunteita yrittää sanoittaa ja pohtia myös ääneen, mikä tunteiden taustalla voisi olla. Se hyödyttää sekä vanhempia että lapsia ja saattaa keventää tunnelmaa.

Aloita loma olemalla ensin kotona

Vanhemmalla voi olla hyvin selkeä näkemys siitä, mitä kaikkea hänen tulee kesälomalla tarjota lapsille. Vanhempi ehkä odottaa lapsen olevan iloinen ja kiitollinen, kun tämän toiveet täytetään.

Lapsi saattaa kuitenkin kiukutella kivasta lomapuuhasta huolimatta esimerkiksi väsymystä tai sitä, että on jännittänyt esimerkiksi kovasti odotettua matkaa.

– Lapset elävät hetkessä, eivätkä vielä ymmärrä samalla tavalla osoittaa kiitollisuutta kuin aikuiset. Se on hyvä ymmärtää.

Tärkeintä lomalla on yrittää ottaa rennosti. Lomaan olisi hyvä saada sopimaan kaikkien perheenjäsenten toiveita, myös vanhempien.

– Tavoite on ottaa rauhassa ja viettää aikaa yhdessä ilman arkivelvollisuuksia.

Loman alku voi olla viisasta rauhoittaa esimerkiksi viettämällä pari päivää ihan vain kotona. Silloin lapsillakin on mahdollisuus levätä ja antaa hankalienkin tunteiden tulla ulos.

Jos vaikuttaa siltä, että loma täyttyy kiukusta, kannattaa vanhempien miettiä, mikä tilanteessa hiertää ja mitä voisi tehdä toisin.

– Missään nimessä ei kannata alkaa vertailla oman perheen lomaa muiden lomaan.

Lomalla saa olla myös tylsää

Loma on myös hyvää aikaa harjoitella joustavuutta ja ymmärrystä. Välillä joku lapsista saattaa joutua esimerkiksi retkelle, joka ei ole hänelle mieluisin. Silloin vanhempi voi muistuttaa, että lomalla tehdään myös kyseisen lapsen toivomaa asiaa.

Puusniekka muistuttaa, että perheessä voi myös jakautua tekemään erilaisia lomapuuhia. Tämä voi tulla erityisesti silloin kyseeseen, jos sisaruksilla on ikäeroa reilusti. Lapsi myös usein nauttii, kun saa kahdenkeskistä aikaa vanhemman kanssa.

On myös ok, jos lapsilla on toisinaan tylsää.

– Vanhemman ei tarvitse heti olla tarjoamassa tekemistä. Lapset tarvitsevat tylsyyttäkin, jotta voivat harjoitella myös sen tunteen sietämistä.

On myös hyvä muistaa, että tietyt lomapuuhat eivät ole hyvän loman mitta.

Vanhemmankin toiveet otettava huomioon

Puusniekka on huomannut, että vanhemmat tekevät paljon lastensa loman eteen, jolloin vanhempien omat toiveet voivat jäädä jalkoihin.

MLL:n vanhempainpuhelimessa ja chatissa näkyy vuodesta toiseen samaan sama teema: vanhemmat tuntevat syyllisyyttä ja riittämättömyyttä.

Hän muistuttaa, että vanhemman on tärkeä tiedostaa, että lapseen vaikuttavat myös monet muut seikat kuin pelkästään vanhemman oma toiminta.

Vanhemman kannattaa muistaa, että omaa jaksamista kannattaa lomallakin vaalia. Vanhemman ärtyneisyys voi myös tarttua lapsiin. Silloin kannattaa varata hetki aikaa rauhoittumiseen.

Omalle mielipuuhalle kannattaa tosissaan yrittää suunnitelmallisesti järjestää aikaa.

– Vanhemman hyvinvointi valuu myös lapsille ja vaikuttaa koko perheen olemiseen.

Erona tavalliseen kahvipöytäkokoontumiseen on kuitenkin se, että miehet alkavat laulaa yhdessä a cappella -tyyliin tunnettuja pop-kappaleita.

Pohjois-Ruotsissa asuvat isät alkoivat julkaista lauluvideoitaan sosiaalisessa mediassa pari vuotta sitten. Yhtyeen nimeksi valittiin Dad Harmony.

Nyt heidän videonsa ovat saavuttaneet suuren suosion. Instagramissa heillä on tällä hetkellä 2,3 miljoonaa seuraajaa. Spotifyssa suosituinta kappaletta ”One call away” on kuunneltu yhteensä lähes 700 000 kertaa.

Jos videoiden kommentteja tutkii, useammassa niissä toivotaan isien yhtyettä vierailulle Ruotsin ulkopuolelle, muun muassa Japaniin ja Saksaan.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Dad Harmony (@dad_harmony) jakama julkaisu

Isät lähtevät kiertueelle

Yhtyeen suosion myötä isät tekevät talvella 2024 kiertueen, jossa mukana on muun muassa useampi ruotsalainen ja saksalainen kaupunki. Esimerkiksi Kölnin ja Hampurin keikat on jo myyty loppuun. Osana kiertuetta Dad Harmony esiintyy myös Helsingissä, Savoy-teatterissa.

Laulajat itse asuvat Pohjois-Ruotsissa Skellefteån kunnassa, jossa on asukkaita vain hieman yli 30 tuhatta. Siellä heillä on varttumassa muun muassa innokas taustatanssijoiden joukko, kuten alla olevasta videosta selviää.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Dad Harmony (@dad_harmony) jakama julkaisu

Kun Elina astuu ulos pukuhuoneesta, alkaa klovnitohtori Helli Hykkyrän työvuoro. Hän katsoo lukujärjestyksestä, mille osastoille häntä odotetaan vierailulle.

Sairaalaklovnin tehtävä on tuoda lapselle turvaa ja leikinomaisuutta sairaalaympäristöön. Vaikka fokus on lapsessa, klovni on paikalla tarjoamassa psykososiaalista tukea koko perheelle.

– Monesti klovnin läsnäolo keventää tunnelmaa. Vanhempien rentoutuessa myös lapsi rentoutuu.

Jos lapsi on sairastunut tai loukkaantunut vakavasti, voi siitä olla pitkä aika, kun hän on viimeksi kuullut vanhempiensa nauravan.

Valoa vakavuuteen

Elina Reinikka valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2005. Teatterilavoilla hän alkoi kaivata työtä, jossa saisi vielä suoremman kontaktin ihmisiin. Sitten Elina näki Näyttelijäliiton jäsenlehdessä sairaalaklovnien pääsykoeilmoituksen.

Sairaalaklovneja on työskennellyt Suomessa yli 20 vuoden ajan. Toimintaa hallinnoi Sairaalaklovnit ry. Valtakunnallisesti klovneja on tällä hetkellä kolmekymmentä ja he työskentelevät jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa. Toimintaa rahoitetaan avustuksilla sekä yritysten ja yksityishenkilöiden tekemillä lahjoituksilla.

Ajatus leikin tuomisesta sairaalaan ei ollut Elinalle uusi. Lapsuudessa hänen veljensä vietti sairaalassa pitkiä ajanjaksoja, eivätkä vanhemmat saaneet jäädä 1980–1990-luvuilla osastolle yöksi. Pieni Elina halusi piristää pikkuveljeään, joten hän teki tälle kuunnelmia isänsä sanelukoneella ja keksi sairaalassa vieraillessaan salapoliisileikin, jossa sisarukset vakoilivat hoitajia yhdessä.

– Lapset ovat lapsia, olivat he sairaalassa tai eivät. Lapsen oikeus leikkiin tulisi muistaa myös sairaalaympäristössä.

Varsinaisen klovnerian lisäksi sairaalaklovnien koulutukseen sisältyy muun muassa sairaalahygieniakäytäntöjen opettelua sekä työharjoitteluja. Elina kehitteli Helli Hykkyrän hahmon koulutuksensa aikana.

Luonteeltaan Helli Hykkyrä on kaikkitietäväinen päsmäri, jonka klovnikaverit tosin tiputtavat jalustalta alta aikayksikön. Hahmon suosikkipuuhaa on liittoutua lasten kanssa ja tehdä yhteistuumin kepposia. Lisäksi Helli Hykkyrä on erittäin hyvin verkostoitunut: hänen lankapuhelimellaan voi soittaa niin joulupukille, presidentille kuin muuan hevosellekin, jonka selästä pudonnut lapsi oli joutunut potilaaksi sairaalaan.

Osana hoitopolkua

Elina kertoo, että viime vuosina sairaalaklovnien yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa on lujittunut. Esimerkiksi leikkaus- ja anestesiaosastolla klovnilla on monesti tukihenkilön rooli aina sairaalaan saapumisesta vaatteiden vaihtoon, lääkärin tutkimukseen, nukutukseen ja heräämöön asti.

Tiedot sairaalaan saapuvista lapsista toimitetaan klovneille yleensä edellisenä päivänä. Sairaalassa toimii myös päivystyspuhelin, jolla työvuorossa oleva klovni voidaan hälyttää paikalle. Päiviin voi sisältyä lisäksi vierailuja poliklinikoilla tai parityötä vuodeosastojen potilashuoneissa. Klovnit voivat tavata etäyhteydellä myös kotihoidossa olevia lapsia.

Kuoleman kohtaaminen on osa sairaalan arkea. Joskus side lapsipotilaaseen on niin vahva, että vanhemmat toivovat klovnin läsnäoloa saattohoitohuoneessa.

– Henkilökohtaisesti vaikeinta on kohdata traagisessa tilanteessa olevia lapsia, jotka ovat saman ikäisiä kuin omani. Työhön sisältyy eräänlainen empatiauupumuksen vaara, mutta roolin tuoma suoja, mahtavan työyhteisön vertaistuki ja työnohjaus onneksi auttavat.

Lisäksi puolituntinen työmatka pyörällä metsän läpi pitää huolen siitä, että päivän raskaat hetket varisevat pois kyydistä.

Palaute palkitsee

Joskus lapset ujostelevat klovneja, joten luottamuksen herättäminen on hienovaraista työtä. Ketään ei lähestytä väkisin.

Elina muistaa klovniuransa alkuvaiheilta kohtaamisen erään pojan kanssa. Ensin poika oli suhtautunut hassuttelevaan klovniin epäluuloisesti, mutta Elina oli luonut häneen kontaktia askel kerrallaan. Eräänä päivänä lapsi yhtäkkiä nosti paitansa ylös. Rintakehässä näkyivät sydänleikkauksen paljonpuhuvat jäljet. Poika totesi ylpeänä: kato, miulla on tämmönen arpi.

– Silloin tiesin, että olin voittanut hänen luottamuksensa.

Sairaalaklovni tukee myös vanhempia. Erityisen hyvin Elinan mieleen on jäänyt äiti, joka kiitti Helli Hykkyrää siitä, että tämä oli hoitotilanteessa ihastellut ääneen hänen lastaan.

– Huolen, sairauden ja toimenpiteiden keskellä kyseisestä äidistä oli tuntunut hyvältä, että joku muukin näki hänen lapsensa arvokkaana ja ihanana. Siinä hetkessä hän sai keskittyä nauttimaan omasta lapsestaan.

Sen vaaliminen on Elinan mielestä kaikkein tärkeintä. Vaikka perhettä kohtaisi onnettomuus tai lapsen sairastuminen, lapsi on aina vanhempiensa suurin ilo.

Leon äiti Tuuli Humina kuunteli nelivuotiasta äimistyneenä. Hänen mielestään tarina oli niin hieno, että hän halusi kirjoittaa sen ylös. Tuuli ajatteli, että ehkäpä kertomuksesta voisi tehdä tutuille hauskan niteen joululahjaksi.

Omakustanne Maailman viimeinen varvas (2021) sai lähipiirissä kannustavaa palautetta. Ystäviensä rohkaisemana Tuuli lähetti seuraavan käsikirjoituksen eteenpäin, ja Otava-kustantamo vastasi sähköpostiin myöntävästi.

Niin sai alkunsa sarjakuvateos Utelias Varvas ja seikkailu maan alla (2024).

– Halusin tehdä tarinan jostain pienestä. Keksin Varpaan, koska varpaat ovat pieniä ja tuttuja kavereita meille kaikille, Leo kuvailee.

Äidin kynästä kuvitus

Leo on keksinyt kirjan tarinan ja Tuuli-äiti on kirjoittanut sen ylös sekä vastannut kirjan kuvituksesta. Lisäksi Tuuli on kehitellyt Varpaan maanalaisen seikkailun varrelle arvoituksia ja pelillisiä tehtäviä, jotka lukijan täytyy ratkaista.

Myös pelillisyys ja tehtävät olivat Leon keksintö, sillä hän halusi tarinaan interaktiivisia tehtäviä. Aluksi Tuuli epäili konseptin toimivuutta.

– Myönnän, että ensin ajattelin, että emme me kai nyt tällaista tehdä. Mutta sitten tajusin, että tietenkin teemme sellaisen kuin Leo haluaa. Hänellä on erittäin kiinnostava visio, jota ilman kirja ei olisi lainkaan niin spesiaali. Kaikki parhaat jutut ovat Leon keksimiä.

Leo sanoo tykkäävänsä tarinoiden kertomisesta siksi, että arvelee muiden ihmisten pitävän niistä. Tarinoiden keksiminen on hänen mielestään hauskaa.

– Tarinoille ei oikeastaan ole rajoja, vain oma mielikuvitus on rajana.

Tuuli ei ole ammattikuvittaja, vaan elvytti lapsuutensa piirtämisharrastuksen henkiin korona-aikana. Vaikka sarjakuvateoksen tekemisessä on ollut hänen mukaansa paljon opeteltavaa, hän kertoo nauttineensa yhteisestä projektista. Myös Leosta on ollut hauskaa tehdä teosta yhdessä.

Onko Leo joutunut korjaamaan äidin kuvituksia missään vaiheessa?

– No, siinä ekassa kirjassa joutui vähän, mutta tässä kakkoskirjassa on mennyt jo paljon paremmin, Leo kehuu.

Tuulin mielestä Leo muistuttaa luomaansa Varvas-hahmoa, koska molemmat ovat uteliaita seikkailijaluonteita. Nuorella kirjailijalla tosiaan riittää mielenkiinnonkohteita: Leo harrastaa sanataidekerhoa, uimista, koodausta, trikkausta ja perhebudoa. Trikkaus tarkoittaa akrobaattisen voimistelun ja erilaisten taistelulajien inspiroimia temppuja, kuten voltteja ja näyttäviä potkuja. Perhebudo on puolestaan karate- ja jujutsutekniikoiden harjoittelua yhdessä aikuisen kanssa.

Kavereilta saa ideoita tarinoihin

Ammattikirjailijan elkein Leo ammentaa inspiraatiota ja hyödyllisiä tietoja läheisiltä ihmisiltä.

– Vaikka kun leikkii kavereiden kanssa, ne saattavat tietää paljon enemmän joistain jutuista. Ja sitten voin saada heiltä ideoita kirjoihin.

Leo ja Tuuli Humina paljastavat, että he kaavailevat Utelias Varvas ja seikkailu maan alla -kirjalle kahta jatko-osaa.

Leo haaveilee kirjailijan työstä myös tulevaisuudessa. Hän on jo keksinyt aiheen seuraavalle tarinalleen: se voisi kertoa hammaspeikon kesyttämisestä.

Kirjailijuuden ohella Leolla on toinenkin kutsumusammatti.

– Suurin haaveeni on, että minusta tulisi koodari. Voisin koodata pelejä, hän suunnittelee.

Kenties jonain päivänä Leo loihtii vielä pelin Varpaan seikkailuista. Eskarilaisella on koko elämä edessään unelmien toteuttamiseksi.

Kaksplus kuuluu samaan konserniin Otava-kustantamon kanssa. Leo ja Tuuli Huminan teos Utelias Varvas ja seikkailu maan alla on Otavan kustantama.

Tampereen museot

Kaikkia muumien ystäviä ilahduttaa Muumimuseo, jossa riittää nähtävää ja tutkittavaa kaikenikäisille. Muumimuseo kuljettaa vieraansa elämysmatkalle Muumilaaksoon ja tarjoaa kosolti tietoa muumien historiasta.

Myös museokeskus Vapriikki voi kiinnostaa lapsiperheitä. Tammerkosken rannalla sijaitsevassa Vapriikissa on yli kymmenen vaihtuvaa näyttelyä. Näyttelyiden teemoja ovat esimerkiksi tekniikka, historia ja luonnontieteet. Museokeskus on rakennettu vanhoihin tehdastiloihin.

Kuuluko perheeseesi pieniä salapoliiseja? Vakoilumuseossa syvennytään vakoilun historiaan, erilaisiin välineisiin ja henkilöihin. Vakoilumuseo sijaitsee Tampereella Finlaysonin alueella.

Leikkipaikat

Jos mietit, mitä tehdä Tampereella lasten kanssa, tutustu näihin leikkipuistoihin!

Pikku Kakkosen leikkipuisto on Tampereen tunnetuin leikkipuisto. Tampereen ytimessä, Koskipuiston itäosassa sijaitseva leikkipuisto on lapsille taatusti mieleen. Puisto on täynnä Pikku Kakkosesta tuttuja elementtejä ja hahmoja.

Liikennepuisto tarjoaa hurjapäille vauhtia, mutta myös oppimisen mahdollisuuden. Puisto sijaitsee hyvällä paikalla Kalevassa maauimalan vieressä. Liikennepuistossa lapsi oppii leikin varjolla myös tärkeitä liikennesääntöjä. Suositusikä polkuautoilla ajamiseen on 6–12 vuotta, mutta myös 4–6-vuotias voi ajaa puistossa vanhemman kulkiessa hänen rinnallaan.

Näsin puistossa sijaitseva Tiitiäisen satupuisto on taianomainen leikkipaikka, joka yhdistää taiteen ja toiminnallisuuden. Satupuistossa lapsi voi antaa luovuuden vallata ja tutkiskella esimerkiksi valtavia lukunurkkauksen tuoleja, varjoteatteria sekä Tiitiäisen Satupuun hahmoja. Isojen lasten leikkialue tarjoaa tekemistä myös vanhemmille lapsille.

Ulkoilumahdollisuudet

Mitä tehdä Tampereella ulkona? Testaa esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot!

Perkkoonpuiston ötökkäpolku tarjoaa lapsille mukavan luontopolkukokemuksen. Lapset pääsevät opastetaulujen avulla tutustumaan luonnossa asusteleviin ötököihin ja bongailemaan niitä luonnosta. Ötökkäpolku on suunniteltu lapsille, mutta muut alueen reitit ovat maastoltaan haastavia ja tarkoitettu aikuisille.

Kaunis Pyynikinharju ja siellä sijaitseva noin 2,5 kilometrin mittainen luontopolku tarjoaa monipuoliset olosuhteet jokaiselle luonnossa liikkujalle. Pyynikin näkötorni avaa upeat maisemat Tampereen ylle. Retken kruunaavat kuuluisat munkkikahvit!

Sorsapuisto on monien tamperelaisten lapsiperheiden suosima kohde. Se sijaitsee Tampere-talon vieressä eli hyvin lähellä Tampereen keskustaa. Puisto tarjoaa monipuoliset ulkoilumahdollisuudet, useita leikkipaikkoja eri ikäisille ja tietenkin kauniin sorsalammen. Kesäaikana puistossa on myös kioski.

Tampereen nähtävyydet

Jos haluatte nauttia korkeuksista ja maisemista, kannattaa suunnata Särkänniemen Näsinneulaan. Näsinneulasta voi tähystää koko Tampereen ylle. Siellä voi halutessaan maistella myös kahvilan antimia tai nauttia illallista ravintolassa.

Toinen suosittu näköalapaikka sijaitsee Pyynikissä. Pyynikin näkötorni on maailman suurimman soraharjun päällä sijaitseva torni, jonka ylhäältä näkee Tampereen kauniit järvimaisemat. Tornissa sijaitsee myös suosittu kahvila, joka on tunnettu munkeistaan. Kesäisin tornin juurella palvelee myös jäätelökioski.

Haluatko haistella vanhan kaupungin tunnelmaa ja tutkia Tampereen kaunista Tallipihaa? Finlaysonin alueella sijaitseva Tallipiha on kiva oleskelupaikka perheille, josta löytyy esimerkiksi kahvila, puoteja, tapahtumia ja vierailevia eläimiä. Finlaysonin alue on muutenkin monipuolinen kohde, jossa on erilaisia museoita, tapahtumia, ravintoloita, kahviloita, elokuvateatteri ja muita aktiviteetteja.

Vauhtia kaipaavan perheen kannattaa tietenkin suunnata Särkänniemeen. Jokaiselle perheenjäsenelle jotakin tarjoava huvipuisto on hyvä kohde sateettomalle päivälle.

Kesällä piknikille

Jos haluatte viettää rauhallisen kesäpäivän hyvän ruoan ja seuran kera, suunnatkaa näihin paikkoihin piknikille eväiden ja viltin kanssa!

Näsinpuisto on vehreä puisto Tampereella Finlaysonin alueella. Puistosta avautuu hieno järvimaisema.

Koskipuisto sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa Tammerkosken rannalla. Laaja nurmialue ja kauniit istutukset antavat mukavat puitteet eväsretkelle.

Liisanpuisto on suuri puistoalue mahtipontisen Kalevan kirkon ympärillä, joka sijaitsee Tampereen Kalevassa. Puistossa on suuria nurmialueita, jotka tarjoavat oivan mahdollisuuden esimerkiksi pallopeleihin.

Jos piknikin lisäksi kuumana kesäpäivänä uiminen tuntuisi hyvältä vaihtoehdolta, voi suunnata Rosendahlin rantaan, jossa on mukava hiekkaranta ja nurmialue.

Vappunaamari lapselle – helpot askarteluohjeet

Vappunaamarin askarteluun tarvitset: Maalia, paperilautasen, pillin, sakset, tussin, liimaa, teippiä, pensselin ja kartonkia.

Ohje karhuvappunaamarin askarteluun

1. Leikkaa paperilautanen puoliksi ja maalaa se valitsemallasi värillä.

2. Leikkaa kartongista kaksi suurta ympyrää korviksi, yksi pienempi nenäksi ja kaksi pientä silmiksi. Halutessasi voit myös leikata silmien kohdalle reiät, niin lapsi näkee naamarin takaa.

3. Piirrä ympyröihin tussilla silmät, nenä ja suu.

4. Liimaa kaikki palaset paikoilleen.

5. Halutessasi voit myös maalata korviin värilliset sisäosat.

6. Liimaa tai teippaa pilli kiinni lautasen taakse.

Katso videolta vappunaamarin tarkemmat askarteluohjeet

Miten aprillipäivä sai alkunsa?

Sana aprilli tulee latinankielisestä sanasta aprilis, joka tarkoittaa roomalaisten toista kuukautta, eli huhtikuuta.

Aprillipäivän perinteen uskotaan saaneen alkunsa 1500-luvulla, kun Ranskassa siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin ja vuodenvaihde siirtyi almanakassa huhtikuusta tammikuuhun.

Muutoksesta huolimatta etenkin Ranskan maaseudulla jatkettiin uudenvuoden juhlimista huhtikuussa, koska ihmiset eivät joko hyväksyneet vaihtunutta päivämäärää tai mahdollisesti edes tienneet siitä. Tästä syystä heitä alettiin pilkkaamaan ja kutsumaan ”huhtikuun kaloiksi”.

Ranskassa aprillipilan uhri onkin edelleen tänäkin päivänä huhtikuun kala – ”poisson d’Avril”. Yleinen aprillipäivän kepponen Ranskassa on paperikalojen kiinnittäminen ihmisten selkään.

Suomessa aprillipäivä on tunnettu ainakin 1700-luvulta asti.

Parhaat aprillipilat lapsille

Aprillipäivän pilailu on leikkimielistä ja siksi keppostelua voi tehdä myös hyvän maun rajoissa myös lasten kanssa. Huijauksen jälkeen on muistettava kertoa pilan kohteelle, että kyseessä oli jekku. Yleensä aprillipila paljastetaan tutulla lorulla: ”Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!”

Listasimme aprillipäivää varten piloja, jotka on helppo toteuttaa lapselle tai vaikka toiselle vanhemmalle yhdessä lapsen kanssa.

1. Kakkaa sisällä

Kastele ruskea vessapaperirulla, muotoile siitä sopiva kasa ja asettele se kodin lattialle. Kysy lapsilta, että mikäs tuolla on.

2. Sininen yllätys

Värjää maito elintarvikevärillä siniseksi ja tarjoile aprillipäivän aamumurot yllätyksen kanssa.

3. Huone sekaisin

Vaihda lapsen huoneen järjestystä, kun lapsi on unessa. Aprillipäivänä hän yllättyy herätessään täysin uudenlaiseen näkymään.

4. Silmät kaikkialla

Piilota tarralla kiinnitettäviä irtosilmiä joka puolelle ympäri kotia: silmät voi laittaa esimerkiksi hedelmille, vessanpöntölle, koristetyynyille ja kaukosäätimelle.

5. Poksuvat kengät

Sujauta lapsen kenkiin kuplamuovia ja anna hänen yllättyä poksahtelevista kengistä.

6. Perinteinen pierutyyny

Pierutyyny on perinteinen aprillipila! Piilota pierutyyny lapsen istumapaikalle ja saa aikaan hupaisat naurut.

7. Omenaylläri

Leikkaa omenasta paloja, jotka ovat ranskalaisten muotoisia. Pyörittele niitä kanelissa ja sokerissa, jotta ulkopinta näyttää ranskalaisilta. Voit tehdä niille myös kastikkeen esimerkiksi kinuskikastikkeesta.

8. Herkkua vai juureksia?

Aprillipäivä on hyvä hetki järjestää perheen yhteinen pizzailta! Sullo pizzalaatikko täyteen juureksia ja anna perheen yllättyä sen sisällöstä. Oikeat pizzat voit ottaa esiin myöhemmin.

9. Jäinen lautanen

Laita puuro pakastimeen yöksi ja tarjoile se lapselle aprillipäivän aamuna. Hän yllättyy, kun lusikka ei irtoakkaan lautasesta.

10. Liian pienet kengät

Piilota lapsen kenkiin vessapaperia ja anna hänen ihmetellä pieneksi jääneitä kenkiä.

Lähteet: Kotus, Infoplease, Koulukino

Sekä ammattivalokuvaajan pakeilla että tee se itse -kuvauksissa muutama niksi auttaa toivotun lopputuloksen saavuttamisessa. Voit ammentaa inspiraatiota esimerkkikuvista ja alla olevista vinkeistä.

1. Marionetti

Tämä poseeraus on vaivatonta toteuttaa niin taaperon kuin vauvan kanssa. Kuvan voi rajata niin, että aikuinen näkyy kokonaan tai hänestä näkyy vain osa. Kameraan tallentuu iloisia ilmeitä, sillä pikkulapsesta on lähes poikkeuksetta mukavaa tepastella ympäriinsä!

2. Poski poskea vasten

Klassinen poseeraus, joka toimii hyvin niin perhe-, sisarus-, pariskunta- kuin vauvakuvissa. Tämän asennon vahvuus on se, että lopputuloksesta välittyy kuvattavien läheisyys. Poseeraus toimii myös silloin, kun lapsia on useampi.

3. Nenä nenää vasten

Ihana idea niin sisaruksille, pariskunnille kuin lapsen ja vanhemman yhteiskuvaan. Kuten poseeraaminen poski poskea vasten, nenien tuominen vastakkain ilmaisee perheenjäsenten välistä läheisyyttä. Tämä asento saa lapset usein nauramaan, mikä on tietenkin plussaa.

4. Leikkihetki

Leikkimisen tallentaminen kameraan on lyömätön tapa saada aikaan aitoja tilannekuvia ja vieläpä sellaisia, joissa lapsi on hyvällä tuulella. Leikin lomassa kaikki rentoutuvat, jolloin lopputulos näyttää vaivattomalta.

5. Taputusleikki

Mikäli kuvausta varten ei voi laittaa leikkejä pystyyn, ainakaan taputtamista ei estä mikään! Taputusleikin ja kämmenien läpsyttely vastakkain saa hymyn niin aikuisten kuin lasten huulille. Lisäksi taputtelu voi auttaa pientä lasta jaksamaan kameran edessä. Taputusleikin lomassa harvoin katsotaan suoraan kameraan, joten ihania tilannekuvia on luvassa.

6. Kellahdus

Maassa, lattialla tai vuoteella makoilu on muunneltavissa moneksi. Kuvaan mahtuu periaatteessa rajaton määrä ihmisiä, ja katseen voi suunnata niin kameraan, kanssamakoilijoihin kuin kaukaisuuteenkin. Silmiä voi pitää myös kiinni. Makuulla poseeraus toimii hyvin vauvatalouksissa, jossa perheen pienin viihtyy parhaiten selällään.

7. Lentokone

Klassikko kaikissa perheissä, jossa lapset ovat riittävän pieniä ja kevyitä nosteltaviksi. Toimii hyvin kahden henkilön kuvissa tai osana isompaa perhepotrettia. Myös tämä poseeraus mahdollistaa moneen suuntaan katsomisen.

8. Kiepsahdus  

Pieni liike ja lasten aito riemu näyttävät valokuvissa kivoilta. Tanssiposeeraus luonnistuu niin sisä- kuin ulkotiloissa ja sopii kaikenikäisille.

9. Selkähali

Halaaminen näyttää kuvissa hyvältä, koska se tuo kuvaan kerroksellisuutta. Selkähalaus on helposti muunneltavissa: lasta voi pitää reppuselässä tai lapsi voi olla kuvan etualalla niin, että vanhempi halaa häntä takaa.

10. Suukko

Maailman helpoin poseeraus, jonka kaikki osaavat! Toisinaan suukkokuviin tallentuu erityisen söpöjä ilmeitä, joten kuvausten lomassa on hyvä idea moiskautella pusuja kokeeksi.

11. Kävelyretki

Käveleminen tuo kuvaan liikettä, aitoutta ja muunneltavuutta. Perhe voi olla selin kameraan tai vaihtoehtoisesti kävellä sitä kohti, linssiin voi katsoa tai katseen voi suunnata muualle ja kuvauspaikan upeudessa on vain paikallistuntemus rajana.

12. Yli olan -halaus

Tämä poseeraus tuo kuvaan kauniisti kerroksellisuutta ja ilmentää kuvattavien läheisyyttä. Poseeraus sopii kaikille perheenjäsenille iästä riippumatta. Olkapään yli voi kurkkia useampi kuin yksi perheenjäsen.

Hauskojen kysymysten esittäminen lapselle aktivoi häntä käyttämään mielikuvitustaan ja eläytymään erilaisiin tilanteisiin. Kysymyksillä vanhempi voi myös tutustua jälkikasvuunsa syvällisemmin. Päiväkoti-ikäiseltä tai teiniltä voi olla hankalaa tivata yksityiskohtia päivän kulusta, mutta hassuihin kysymyksiin vastaaminen paljastaa yhtä sun toista heidän ajatusmaailmastaan. Parhaimmillaan yksinkertainen kysymys virittää vilkastakin keskustelua.

Listasimme kymmenen hauskaa kysymystä eri ikäisille lapsille. Katso lista ja paina parhaat mieleesi seuraavaa juttuhetkeä varten.

Kysymyksiä leikki-ikäiselle

1. Ottaisitko lemmikiksi mieluummin papukaijan vai hiiren?
2. Ajaisitko mieluummin roska-autoa vai paloautoa?
3. Kumpi on hauskempaa: lätäkössä hyppiminen vai lumikasan päälle kiipeäminen?
4. Kummalla ratsastaisit mieluummin päiväkotiin: lohikäärmeellä vai yksisarvisella?
5. Olisitko mieluummin pikkiriikkinen peukaloinen vai suurensuuri jättiläinen?
6. Jos saisit päättää, olisiko aina kesä vai aina talvi?
7. Haluaisitko olla kissa vai koira?
8. Kummasta tykkäät enemmän: laulamisesta vai tanssimisesta?
9. Mikä on lempivärisi? Entä mistä väristä et tykkää?
10. Asuisitko mieluummin puumajassa vai leikkimökissä?

Kysymyksiä eskarilaisille ja ekaluokkalaisille

1. Jos saisit syödä loppuelämäsi ajan vain yhtä ruokaa, minkä valitsisit?
2. Kumman supervoiman ottaisit: kyvyn lentää vai kyvyn hengittää veden alla?
3. Jos olisi pakko valita, yöpyisitkö yhden yön mieluummin koirankopissa vai pysäköidyssä autossa?
4. Asuisitko mieluummin paikassa, jossa sataa joka päivä lunta, vai paikassa, jossa ei koskaan sada lunta?
5. Haluaisitko mieluummin ämpärillisen karkkia vai ämpärillisen uusia leluja?
6. Jos saisit valvoa kokonaisen yön, mitä tekisit?
7. Kumman valitsisit: sen, että myös lauantaisin pitäisi mennä kouluun vai että joka päivä pitäisi nukkua päikkärit?
8. Jos olisit jokin eläin, mikä olisit?
9. Jos kaikkien vaatteidesi pitäisi olla yhtä ja samaa väriä, minkä värin valitsisit?
10. Kumpi on hauskempaa: uiminen kesällä vai pulkalla laskeminen talvella?

Kysymyksiä isommille lapsille

1. Söisitkö mieluummin pizzaa joka päivä vuoden ajan vai eläisit vuoden kokonaan ilman pizzaa?
2. Jos saisit valita, näkisitkö mieluummin sadan vuoden päähän menneisyyteen vai sadan vuoden päähän tulevaisuuteen?
3. Kumpi olisi kamalampaa: jokainen voisi lukea päivän ajan kaikki ajatuksesi vai viikon ajan osan ajatuksistasi?
4. Kumpi olisi parempi: puoli vuotta kestävä kesäloma vai puoli vuotta kestävä joulu?
5. Muuttaisitko mieluummin vuodeksi WiFi-yhteydellä varustettuun kummituskartanoon vai kaukaiseen linnaan, jossa ei ole nettiä?
6. Olisitko mieluummin paras pelaaja häviävässä joukkueessa vai huonoin pelaaja voittajajoukkueessa?
7. Haluaisitko mieluummin puhua täydellisesti jotain vierasta kieltä vai soittaa täydellisesti jotain soitinta?
8. Minkä supervoiman valitsisit: kyvyn teleportata itsesi minne tahansa, kyvyn muuttua näkymättömäksi vai kyvyn peruuttaa jo tapahtuneet asiat?
9. Kenet valitsisit, jos kuka tahansa julkkis voisi olla meille sukua?
10. Jos saisit mennä viikoksi lomalle minne tahansa, minne menisit?