Miten Pikku Kakkosen ohjelmat valitaan? Vastaava tuottaja paljastaa 4 kriteeriä, joiden on aina täytyttävä
Teija Ryösä päättää työkseen, mitä ohjelmia Pikku Kakkosessa näytetään. Työ on tarkkaa puuhaa, sillä jokainen ruudulle päätyvä ohjelma on läpäissyt tarkan seulan.
Kun Pikku Kakkosen ikoninen tunnussävelmä pärähtää soimaan, monissa perheissä vaihdetaan vapaalle. Ehkä siksi harva tulee edes ajatelleeksi, miten paljon työtä tunnin mittaisen makasiinikoosteen eteen on tehty.
Vastaava tuottaja Teija Ryösä toisinaan törmää jopa oletukseen, että ohjelman sisältöä ei juuri mietittäisi.
– Kyllä se on aika monelta kantilta mietitty, hän naurahtaa.
Ryösä on toiminut Pikku Kakkosen vastaavana tuottajana vuodesta 2017 asti. Hän vastaa Pikku Kakkosen ohjelmistosta ja budjetista. Lisäksi hän on esihenkilö seitsemäntoista hengen tiimissä, joka toteuttaa ja julkaisee ohjelmiston.
Pikku Kakkosen ohjelmat on suunnattu alle kouluikäisille katsojille, ja Ryösän ja ohjelmantekijöiden tehtävänä on palvella heitä kaikkia. Jos jokin ohjelma on päässyt Pikku Kakkoseen asti, se on läpäissyt tarkan seulan.
Työssä ei ole kyse söpöjen ja kivojen ohjelmien katselusta ja tilaamisesta. Jos jokin ohjelma on päässyt Pikku Kakkoseen asti, se on läpäissyt tarkan seulan.
Sisältö on tarkasti kuratoitua
Kaikkien Pikku Kakkosen ohjelmien tulee täyttää ainakin neljä kriteeriä. Ensinnäkin ohjelman on täydennettävä olemassa olevaa sarjavalikoimaa, eli käsitellä jotain uutta aihetta tai lähestyä aihetta uudenlaisesta näkökulmasta.
Toiseksi ohjelman tulee sopia valikoimaan myös niin, että kaiken ikäisille lapsille olisi tasaisesti ohjelmia tarjolla. Kolmanneksi ohjelmalta toivotaan hienoa visuaalista toteutusta, joka mielellään saisi erottua olemassa olevasta valikoimasta.
Neljänneksi kaikkien ohjelmien lähtökohtana on laadukkuus. Ryösän mukaan räiskintä, nopeat kuvaleikkaukset tai yletön mekkala eivät kuulu Pikku Kakkosen ohjelmatarjontaan. Väkivaltaa ei koskaan käsitellä ihannoiden tai tarjota ratkaisuksi.
– Toivoisin, että lapsen aloitellessa median käyttöä vanhemmat tutustuisivat Pikku Kakkosen tarjontaan. Ohjelmamme on kuratoitu ikäryhmäkohtaisesti ja vanhempi voi luottaa ikärajoituksiin.
Lisäksi Ryösä kannustaa vanhempia katsomaan ohjelmia yhdessä lasten kanssa. Aivan pienimmille hän suosittelee tv-ohjelmien sijaan audiosisältöjä, kuten vauvamuskaria.
Omaa ja ulkomaalaista tuotantoa
Suurin osa Pikku Kakkosen ohjelmistosta on ulkomaalaisia animaatiosarjoja. Uusia lastenohjelmia etsitään alan kansainvälisiltä messuilta, joita järjestetään muutaman kerran vuodessa. Messuille matkustaa yleensä Ryösän kollega, tilaaja-tuottaja Virve Schroderus.
– Virve neuvottelee lukuisten eri toimijoiden kanssa ja yrittää löytää meille parhaat ohjelmat eli ne, jotka sopivat meidän ohjelmistoomme, Teija Ryösä kertoo.
Neuvottelut kestävät joskus kauan. Jotkin ohjelmat ovat neuvotteluvaiheessa vasta tekeillä, joten voi vierähtää muutama vuosi ennen kuin sarja päätyy suomalaistelevisioihin.
Lue myös: Laadukkaat lastenohjelmat eivät lisää lapsen kierroksia – 16 aivoille ystävällistä sarjaa
Lisäksi Pikku Kakkosella on omatuotantoisia ohjelmia. Niiden taustalla on Ryösän mukaan aina jokin tietty tarve. Esimerkiksi marraskuussa 2024 esitetty viisiosainen Lapsen oikeudet -sarja tuotettiin itse, koska aiheesta ei ollut entuudestaan sopivaa sisältöä saatavilla.
Omatuotantoisten ohjelmien kehittelyssä on Ryösän mukaan aina mukana suomalaisia asiantuntijoita, jotka tarkistavat faktat. Ihmisen anatomiaa käsittelevässä Ihmeellinen ihminen -ohjelmassa taustajoukkoina oli lääketieteen ammattilaisia, kun taas tunnetaitoihin keskittyvä Jyrkin ja Neposen tunneloikkia -sarja tehtiin yhteistyössä lastenpsykiatrian professori Kaija Puuran kanssa.
Ulkomaalaisista sarjoista Ryösä näkee yleensä muutaman pilottijakson ennen kuin päättää sen ottamisesta ohjelmistoon. Omatuotantoisista sarjoista Ryösä katsoo jokaisen jakson.
Yhtenäiskulttuurin aika on ohi
Vaikka Ryhmä Hau ja muutama muu sarja voidaan laskea sukupolvikokemuksiksi, Ryösä ajattelee, että paluuta entisenlaiseen yhtenäiskulttuuriin ei ole. Nykyperheet eivät enää kokoonnu television ääreen joka päivä samaan kellonaikaan.
– Toisaalta on tervetullutta, että lapset voivat katsoa heille mieluisia ohjelmia juuri silloin, kun perheelle sopii.
Yhtenäiskulttuurin murtuminen näkyy myös lastenohjelmien saamissa palautteissa. Palautteenantajat kuvailevat joskus yksityiskohtaisestikin sitä, millaiset ohjelmat palvelisivat kyseisen perheen tarpeita parhaiten. Yksi toivoo tietynlaista kerrontatapaa ja tiettyjen aiheiden välttämistä, toinen haluaisi täsmälleen päinvastaista.
Varsinaisia palautevyöryjä tulee Ryösän mukaan lähinnä silloin, kun jonkin suositun ohjelman esittäminen loppuu joko sopimuksen tai viimeisimmän tuotantokauden päätyttyä.
– Lasten suosikkisarjoja pyritään toki aina jatkamaan. Yksittäisten toiveiden kohdalla uusintaa harkitaan tarkemmin, koska ohjelman esittäminen on aina jostain muusta pois.
Ulkomaisten animaatiosarjojen sopimuskausi kestää noin neljä vuotta kerrallaan.
Lue myös Annan juttu: Testaa, kuinka hyvin muistat menneiden vuosikymmenten piirretyt
Ajat muuttuvat, lapsi pysyy samana
Teija Ryösä aloitti Pikku Kakkosessa vuonna 1984 kuvaussihteerinä. Sittemmin hän eteni ohjelma-assistentiksi, apulaistuottajaksi, tuottajaksi ja vuodesta 2017 alkaen vastaavaksi tuottajaksi. Iso osa urasta on hoitunut ruuhkavuosien melskeessä, sillä Ryösä on neljän lapsen äiti ja tätä nykyä myös isoäiti kahdelle lapsenlapselle.
Yli neljänkymmenen vuoden aikana työssä käytetty tekniikka on muuttunut, mutta lasten tarpeet ovat sisällöllisesti pysyneet työn ytimessä.
– Mediaympäristö on muuttunut, mutta lapsen kehitysvaiheet pysyvät samoina. Lapset kiinnostuvat edelleen tietyn ikäisenä tietyistä asioista. Siksi ajatukset lastenohjelmien taustalla voivat olla hyvinkin vanhoja, vaikka toteutustavat olisivat uusia.
Ryösän mukaan erilaisten kulttuurien sekä lasten ja perheiden moninaisuus on huomioitu ohjelmistossa aiempaa paremmin. Jatkuva tavoite on, että jokaiselle lapselle löytyisi ohjelma, jossa hän tulisi kohdatuksi joko tarinan tai hahmon kautta.
Vastaavana tuottajana Ryösän täytyy huolehtia, että ohjelmisto palvelee mahdollisimman monia. Yhtä tärkeää on kuitenkin pysähtyä miettimään, minkälaisen lapsen tarinaa ei vielä ole kerrottu.
Silloin työpöydällä on jotain, josta voi tulla jollekin lapselle ensimmäistä kertaa tunne: minut on nähty.
Jaa oma kokemuksesi