4 asiaa, joita uimaopettaja ei sano koskaan omalle lapselleen uimahallissa – ”Voi johtaa vaaratilanteisiin”
Uimaopettaja Katariina Linha näkee aitiopaikalta, miten vanhemmat voisivat paremmin opettaa lapsiaan uimaan.
Uimaopettaja Katariina Linha on kilpauimari, joka tänä päivänä opettaa ja valmentaa uintia, myös aivan pienille vauva- ja perheuintien parissa. Katariina itse on 6-vuotiaan, kilparyhmässä uivan lapsen äiti.
Yli kymmenenvuotisen uransa aikana Katariina on kuullut uimahallissa monenlaisia lausahduksia vanhempien suusta. Seuraavia asioita hän ei koskaan sanoisi omalle lapselleen uimahallissa tai ylipäätään veden äärellä, sillä ne voivat haitata oppimista tai johtaa vaaratilanteisiin.
1. ”Älä mene liian syvälle”
Uimataitoisen aikuisen kanssa lapsi voi turvallisesti harjoitella tunnustelemaan sitä, miltä tuntuu uida ilman, että jalat ja kädet osuvat pohjaan. Tämä edellyttää yleensä sitä, vanhempi itse yltää seisomaan vedessä, jotta vanhempi voi kannatella uimataidotonta lasta.
Vanhempi on kuitenkin aina vastuussa lapsesta vedessä, ja uimataidottomasta tulee aina olla käden mitan päässä.
– Ei kannata kieltää lasta menemästä liian syvälle, vaan olla koko ajan lapsen lähellä tukena ja turvana. Tällöin uimiseen ei liity riskejä.
Siinä kohtaa, kun lapsen uimataito on vahvistunut sen verran, että hän voi kokeilla veteen hyppäämistä, on tärkeää, että pohja ei tule liian nopeasti vastaan. Vanhemman tulisi tällöinkin olla vedessä varmistamassa, että lapsi jaksaa uida rappusten luo hypättyään.
Lue myös: Talviuinti lapsen kanssa – ehkä paras extreme-harrastus: ”Vauvaiän jälkeen ei ikärajaa”
2. ”Muista ottaa nenästä kiinni”
Katariina törmää usein siihen, että vanhempi kehottaa lasta ottamaan nenästä kiinni ennen kuin lapsi hyppää tai sukeltaa veteen.
– Se ehkä kertoo siitä, että vanhemmalla itsellä menee herkästi nenään vettä ja hän haluaa varoittaa lasta siitä. Uimaopettajan näkökulmasta sillä kuitenkin tekee karhunpalveluksen lapselle.
Parempi tapa olisi Katariinan mukaan opettaa lasta puhaltamaan nenällä tai suulla ilmaa ulos, jolloin vettä ei samanaikaisesti voi mennä nenään. Tätä kutsutaan veteen hengittämiseksi. Näin lapsella on molemmat kädet käytössä uimiseen.
3. ”Ei ilman kellukkeita veteen”
Lapsen pukeminen erinäisiin kellukkeisiin on Katariinan mielestä ymmärrettävää.
– Haluamme kellukkeilla suojella pieniä uimataidottomia. Näin lapsi kyllä pysyy pinnalla, mutta se ei ehkä opeta lasta uimaan, koska tietyntyyppiset kellukkeet estävä käsien liikkeitä. Pidemmän päälle kellukkeista voi olla haittaa.
Etenkin, jos lapsi on vedessä, jossa jalat yltävät joka tapauksessa pohjaan.
Katariina muistuttaa, että uimataidottomasta lapsesta pitää silti olla käden mitan päässä, vaikka tällä olisi kellukkeet.
– Vertaisin tätä esimerkiksi kävelemisen opetteluun. Eihän se hyvin suju paksuissa talvivaatteissa. Samalla tavalla kellukkeet voivat rajoittaa liikkeitä.
Katariina mainitsee erikseen kelluntaliivin, joka voi olla tiettyyn vaiheeseen opettelua erittäin hyvä.
– Joka kerralla on kuitenkin hyvä uida myös ilman kellukkeita.
4. ”Odota tässä, kun käyn saunassa”
Katariina haluaa korostaa sitä, että uimataitoistakaan lasta ei voi automaattisesti jättää yksin veteen. Vaikka lapsi osaisi jo uida, järki ei yleensä vielä kulje yhtä matkaa uimataidon kanssa.
Pitää osata toimia uimahallin sääntöjen mukaan ja arvioida realistisesti omia kykyjään. Turhia riskejä ei kannata veden äärellä ottaa.
– Mitkään kellukkeet eivät turvaa lapsen henkeä.
Riskitilanteita syntyy Katariinan mukaan etenkin niin, että vanhempi on toisella puolella allasta tai altaan reunalla, kun lapsi on vedessä. Silloin hän saattaa olla jo liian kaukana lapsesta, eikä pysty reagoimaan riittävän nopeasti, jos jotakin yllättävää kävisi.
Vaikka turvallisuusohjeet on tärkeä pitää mielessä ja noudattaa niitä, haluaa Katariina muistuttaa, että uiminen on ennen kaikkea ihanaa yhteistä puuhaa koko perheelle.
– Leikkikää yhdessä lapsen kanssa vedessä, liikkukaa eri tavoin ja antakaa veden roiskua. Tutustutaan veteen yhdessä lapsen tahdissa.
Jaa oma kokemuksesi