Kieli, joka vietiin minulta

Inarinsaamelainen Niina koki teini-iässä jotain, joka muutti hänen koko elämänsä. ”Päätin, että minun lasteni ei tarvitse käydä samaa läpi.”

Voit myös lukea jutun: Niina puhui vauvalleen vasta, kun kätilö oli poistunut – nyt hän toivoo, että lapset säilyttäisivät hänen sydämensä kielen

Toinen äiti

Tiitu on lapsensa toinen äiti. Hän toivoo, että hänet ja hänen kaltaisensa tunnistettaisiin paremmin niin terveydenhuollossa kuin arkisissa keskusteluissa.

Voit myös lukea jutun: Lapsensa toinen äiti Tiitu muistaa yhä, miten pahoillaan kätilö oli synnytyksen jälkeen: ”Voin kuvitella, ettei ollut mukavaa tulla sanomaan sellaista”

Aistin yhteyden välillämme

Lääkärit suosittelivat laitoshoitoa, mutta Danne päätti ottaa Linan kotiin, vaikkei toipumisesta ollut takeita. Edessä oli kuitenkin toinen, paljon vaikeampi päätös.

Voit myös lukea jutun: Danne jäi kahden lapsen yksinhuoltajaksi ja otti kotiin myös koomaan vajonneen vaimonsa vastoin lääkärien suosituksia – mutta vaikeampi päätös oli edessä

Kuin nyrkillä palleaan

Kun Miia odotti kaksosia, hänen miehensä tapaili toista naista. Petoksen selvittyä appivanhemmat esittivät kysymyksen, jota Miia ei uskonut kuulevansa.

Voit myös lukea jutun: Miia syötti kaksosia upouudessa asunnossa, kun hänen miehensä kaksoiselämä paljastui: ”Lapseni antoivat syyn nousta aamuisin”

Kolumbia meissä

Eron hetkellä Anni toivoi voivansa jättää kaiken vanhan taakseen, kuten niin moni muukin. Karjalaiskaribialaiset lapset tuovat kuitenkin kirkkaasti esille myös monet valtakulttuurin epäkohdat.

Voit myös lukea jutun: Eron jälkeen Kolumbian on oltava edelleen läsnä – Anni Valtosen suhde maahan pysyy ennen kaikkea poikiensa vuoksi

Minäkö, siunatussa tilassa?

Kätilö vakuutti, että ketään Suomessa ei pakoteta synnyttämään kolmosia, jos ei halua. Silti Jasmiina odottaa kolmosia tahtomattaan.

Voit myös lukea jutun: ”Ajattelin heti, etten halua näitä lapsia” – kun Jasmiina sai tietää odottavansa kolmosia, edessä oli vaikea päätös

Parasta parisuhdeaikaa

Monikkoraskauksiin liittyy tavallista enemmän riskejä. Alku oli Sahimaankin perheessä dramaattinen. Esikoisvauvojen isä on kuitenkin löytänyt uuden parisuhdeonnen.

Voit myös lukea jutun: Psykologi Jaakko Sahimaa sai kaksosvauvat ja elää parasta parisuhdeaikaa: ”Tunneonnen laskua ei tarvitse pelästyä”

Rakkaus kannattelee meitä

Transsukupuolinen Julian Honkasalo ei ole lapselleen isä, vaan papi. Vanhemmuuden roolit ovat tiukkoja kaikille, ja siihen Julian toivoisi muutosta.

Voit myös lukea jutun: Pitkän kipuilun jälkeen Julian löysi tapansa olla vanhempi: ”Perheemme on tällainen, ja näitä kysymyksiä tulee”

Isin näköistä professoriainesta

”Meille on sanottu, että Väinön kaltaisista tulee professoreita.” Väinö sai aivoinfarktin alle päivän ikäisenä. Se teki hänestä erityislaatuisen lapsen.

Voit myös lukea jutun: Nelivuotias Väinö ei osaa itse leikkiä, mutta hän pelaa aikuisten Monopolya ja lukee tekstityksiä ääneen

Vanhempien oma Helmi

Helmi syntyi neljä kuukautta ennen laskettua aikaa. Ennenaikaisuus vaikuttaa reippaan 1-vuotiaan arkeen yhä monin tavoin.

Voit myös lukea jutun: Helmi syntyi raskausviikolla 23 ja joutui tehohoitoon 200 km päähän kotoa: ”Tilanne oli epätodellinen”

Kun äiti ei mahdu muottiin

Sekä paino että äitiys ovat aiheita, joista ihmisillä riittää mielipiteitä. ”On aika karua, miten äitien kehoista puhutaan”, sanoo toimittaja ja taiteilija Meriam Trabelsi.

Voit myös lukea jutun: Meriam ei mahdu muottiin ja se on monille ongelma – Kätilön sanat satuttivat: ”No niin, tästä onkin hyvä alkaa pudottamaan painoa”

Kaksin kerroin kaksosonnea

Elina ja Ismo olivat 1,5-vuotiaiden kaksosten vanhemmat, kun he saivat tietää, että perheeseen tulisi pikkusisarus. Elinalle kuitenkin tuli kumma tunne jo heti raskauden alussa: tälläkin kertaa lapsia syntyisi kaksi.

Voit myös lukea jutun: Elina ja Ismo saivat kahdet kaksoset peräjälkeen: ”Ovako nämä kaikki teidän?”

Ethän vain petä

Ensikoti auttoi Juliaa pääsemään jaloilleen vaikean parisuhteen jälkeen. Kumppaninsa törkeimmän teon hän sai onneksi selville vasta myöhemmin

Voit myös lukea jutun: Mustasukkainen kumppani ajoi Julian itsetuhoisuuden partaalle – ensikoti auttoi nuorta äitiä: ”Enää en häpeä kokemuksiani”

Valitsisin silti aina lapset

Mallan perhettä koettelivat lasten sairastumiset. Kun kaikki oli viimein hyvin, Malla ei vieläkään uskaltanut nukkua.

Voit myös lukea jutun: Esikoinen lakkasi hengittämästä, kuopus ei herännyt – Malla traumatisoitui lastensa hädästä ja toipuu siitä edelleen

Kun vauva syntyi kotipihaan

Pahin mahdollinen skenaario oli lähellä, mutta sitten tapahtuikin odottamaton käänne. Tämä synnytystarina voitti Kaksplussan synnytystarinakilpailun vuonna 2022.

Amerikkalainen unelma muuttui painajaiseksi

Yhdysvalloissa asuva Annabella teki öisinkin töitä vauvan synnyttyä, sillä äitiyslomalle jääminen ei ollut mahdollista. Tilanne johti lopulta burn outiin. Oli muutettava käsitys siitä, mitä menestys on.

Voit myös lukea jutun: Suomalainen Annabella teki huippu-uraa ja eli amerikkalaista unelmaa kunnes uupui – kolmas lapsi sai syntyä, kun burn out oli selätetty

Talousahdingosta jättimäisiin säästöihin

Nuorena yksinhuoltajaksi jäänyt Saana ajautui talousahdinkoon, joka pakotti tarkastelemaan rahaa uudella tavalla. Lopulta kolmen lapsen äiti säästi pienistä hoitajan tuloistaan vuodessa 18 tuhatta euroa.

Voit myös lukea jutun: Kolmen lapsen äiti Saana säästi pienistä hoitajan tuloistaan vuodessa 18 tuhatta – vaadittiin velkakierre ja ulosottouhkaus, jotta suhde rahaan muuttui

Äidin sammuttua

Leikki-ikäisenä Helmis tarkisti usein, että sammunut äiti hengittää. Elämä kuitenkin avartui sijaisvanhempien huolenpidon ja rakkauden myötä. 8-vuotiaana Helmiksellä diagnosoitiin FASD.

Voit myös lukea jutun: Helmis opetteli 3-vuotiaana tiskaamaan, kun äiti oli sammunut – sijaisvanhempien huomassa Helmiksellä todettiin FASD

Elämän onnellisin hetki muuttui pahimmaksi painajaiseksi

”Vauva oli kuin silkkipaperia. Se tärisi, näytti surulliselta ja oli aivan liian keskeneräinen kyetäkseen edes hengittämään omin avuin.” Tämä synnytystarina tuli kolmanneksi Kaksplussan tarinakilpailussa vuonna 2022.

Voit myös lukea jutun: Kun elämän onnellisin hetki muuttui pahimmaksi painajaiseksi: ”Makasin lattialla epätoivoisesti itkien, tietämättä mitä pitäisi tehdä”

Audioartikkelit ovat kuunneltavissa myös Spotifyssa ja muilla podcast-alustoilla.

Venähtänyt alapää, pissan lirahtelua housuun ja kuukautiskierto sekaisin. Synnytyksen jälkeen keho muuttuu monessa mielessä.

Kuinka pysyviä muutokset ovat? Menevätkö asiat huonompaan suuntaan, kuten niin monista edellä mainituista huhupuheista voisi päätellä?

Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastin yhdeksännessä jaksossa naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka istutetaan lopputenttiin. Hän saa vastattavakseen kahdeksan väitettä synnytyksen jälkaisestä elämästä. Tässä niistä muutama.

Lue myös: Mitä yhteistä on kotitöillä ja synnytyksellä? Selvitimme vastauksen 4 pelottavaan synnytysmyyttiin

”Kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi”

Toisilla kuukautiset voivat alkaa parin kuukauden kuluttua synnytyksestä. Toisilla ne palaavat vasta, kun imetys on tullut päätökseensä.

– Joillakin uusi raskaus ehtii alkaa ennen kuin menkat alkavat, Tikka kertoo.

Voi siis olla, että kuukautisia ei tule näkemään vielä toviin.

Yleensä kuukautisten voi olettaa olevan hyvin samankaltaiset kuin ennen raskautta. Jos vuoto on ollut runsasta ja se on tullut säännöllisesti, jatkuu tilanne yleensä samankaltaisena.

Jos kuukautiset alkavat hyvin aikaisin, saattaa niitä olla vaikea erottaa jälkivuodon lomasta.

Mikäli kuukautisia ei imetyksen lopettamisen jälkeen kuulu, neuvoo Tikka suuntaamaan lääkärin juttusille.

– Muutamassa kuukaudessa imetyksen lopettamisesta tulisi kuukautisten viimeistään alkaa. Sama koskee sitä, jos kuukautiset muuttuvat äärimmäisen niukoiksi.

Asiaan saattaa liittyä se, että uusi raskaus ei ota yrityksistä huolimatta tulta alleen. Tällöin Tikan mukaan kannattaa tarkistuttaa se, että kohdussa ei ole vaurioita tai arpeumia, joista tilanne johtuu.

Lue myös: ”Ei ihme, että tuntuu päässä asti” – synnyttäjän toipuminen ottaa aikansa, ja tätä kaikkea sillä välin kehossa tapahtuu

”Paikat löystyvät lopullisesti niin, että seksi ei tunnu enää koskaan samalta”

Podcastin juontaja Maria Mäkituomas heittää ilmaan väitteen, joka vaikuttaa elävän sitkeästi.

– Aivan hölynpölyä. Ei perustu mihinkään, Tikka puuskahtaa.

Hän muistuttaa, että ihmiskeho on joustava. Vaikka raskausaikana keho venyy, ei synnytyskanava tai emätin jää vauvan kokoiseksi, vaan palautuu melko entiselleen.

Kohtukin venyy, mutta sekin supistuu lopulta hyvin lähelle entisiä mittojaan. Tikka huikkaa, että synnyttäneen naisen kohdun läpimitta on keskimäärin 4 senttimetriä.

Kohdun minimaalinen venyminen ei näy ulospäin.

Lue myös: Ei seksiä ennen lääkärin lupaa? Gynekologi kumoaa sitkeitä harhaluuloja: ”Vahinkoraskauksia tulee ihan tiedonpuutteen takia”

”Synnyttäneen ferrritiini ja rauta-arvot ovat aina matalalla”

Yleistystä ei Tikan mukaan voi asiasta tehdä. On niitä, jotka ovat menettäneet synnytyksessä verta reilusti. Toisaalta on paljon niitä, joille näin ei ole käynyt.

– Toiset on tankattu punasoluilla, toiset rautainfuusiolla raskausaikana tai synnytyksen jälkeen. Sitten on niitä, joille ei ole tapahtunut kumpaakaan.

Tilanne on siis hyvin yksilöllinen.

– Kyllähän se kuluttaa rauta-arvoja, että rakennat uuden ihmisen sisälläsi. Monille ohjataan synnytyssairaalassa rautatabetit käyttöön.

Podcastissa Mäkituomas tiedustelee myös, sulattaako imetys raskauskilot, kasvaako kengänkoko raskauden myötä, voiko enää hyppiä trampoliinilla ja mikä vaikuttaa rintojen muutokseen. Kuuntele Onks tää normaalia? -podcast!

Tervetuloa mukaan synnytyksen jälkitarkastukseen! Kaksplussan sisällöntuottaja Maria Mäkituomas ja gynekologi Tuulia Tikka perkaavat auki  jälkitarkastuksen kulun Onks tää normaalia? -podcastin kahdeksannessa jaksossa.

Lue myös: ”Ei ihme, että tuntuu päässä asti” – synnyttäjän toipuminen ottaa aikansa, ja tätä kaikkea sillä välin kehossa tapahtuu

Jälkitarkastuksessa kysellään vastasynnyttäneen äidin kuulumisia ja tarkistetaan tämän fyysinen toipuminen. Tarkastus on hyvä hetki kertoa, jos arki vauvan kanssa ei ota sujuakseen ja oma jaksaminen on vähissä. Tällöin lääkäri tai terveydenhoitaja voi ohjata oikeanlaisen avun äärelle.

Useimmiten puheeksi nousevat myös seksi ja ehkäisy synnytyksen jälkeen. Jaksossa paljastuu, että kyseisiin aiheisiin liittyy paljon harhaluuloja.

Seksi ei edellytä lääkärin lupaa

Synnyttäjien keskuudessa liikkuu huhu, että seksiä ei saisi harrastaa ennen kuin lääkäri on jälkitarkastuksessa antanut siihen luvan.

Luulo ei ole täysin tuulesta temmattu, sillä yhdyntää kannattaakin välttää aina jälkivuodon ajan. Jälkivuodon aikana infektioriski on nimittäin tavallista suurempi.

Lue myös: Mitä yhteistä on kotitöillä ja synnytyksellä? Selvitimme vastauksen 4 pelottavaan synnytysmyyttiin

Yhdyntöjen aloittamiseksi ei kuitenkaan tarvitse odottaa lääkärin lupaa, vaikka monet niin vastaanotolla luulevat. Jos halua vain löytyy, yhdyntöjä saa olla jo ennen jälkitarkastusta.

– Jos on semmoinen fiilis, anna mennä, summaa Tikka.

Tikkaa huvittaa ajatus siitä, että hän lääkärinä olisi ”jonkinlainen portinvartija, joka antaa ihmisille luvan harrastaa seksiä”.

On silti seikkoja, joista on hyvä olla tietoinen ennen seksielämään palaamista. Siitä Tikka kertoo tarkemmin jaksossa.

Imetys suojaa harvoin uudelta raskaudelta

Imetys usein mielletään kehon luonnolliseksi tavaksi suojata äitiä uudelta raskaudelta, jotta keho saa aikaa toipua rasituksesta.

Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, että imetyksen ehkäisytehoon on olemassa tarkat kriteerit. Jos kriteereistä kaikki täyttyvät, suojausteho on kondomin luokkaa. Sen sijaan jos yksikin kriteereistä jää täyttymättä, ei imetyksen ehkäisyteho ole yhtä luotettava.

– Tämä on asia, josta liikkuu virheellistä tietoa, ja sitten tulee vahinkoraskauksia. Ihan vain tiedon puutteen takia. Ajatellaan, että en mä voi tulla raskaaksi, kun mä nyt kuitenkin vähän imetän tätä lasta. Mutta sehän ei pidä paikkaansa ollenkaan, Tikka kuvailee.

Lue myös: Kaikki imetyksestä – imetysasennot, ruokavalio, alkoholi ja muut kiperät kysymykset

Asia toki riippuu siitä, kuinka luotettavaa ehkäisykeinoa kukin kaipaa.

– Ei kaikilla ole tietenkään tarvetta sataprosenttiselle keinolle. Osalle perheistä on täysin ok, vaikka tärppäisi nopeasti uudestaan.

Keho ei mene synnytyksestä pilalle ja sekaisin

Seksi saattaa tuntua lapsen saamisen jälkeen erilaiselta kuin ennen. Näin ei kuitenkaan käy aina, eikä mahdollinen muutos ole välttämättä huono.

Monet silti ajattelevat, että seksi muuttuu synnytyksen myötä peruuttamattomasti huonommaksi kuin ennen. Pelko siitä, että alapää menisi synnytyksestä jotenkin pilalle, on Tikan mukaan turha.

– Ihmisen kroppa palautuu ihan järkyttävän hyvin. Aika monta synnyttäneen naisen alapäätä olen katsonut. Ne ovat oikein hienoja, toimivia ja hyviä.

Lue myös: Mitä synnytyksen jälkitarkastuksessa seulotaan ja miten? Asiantuntija kertoo käynnin alusta loppuun

Pitkällä tähtäimellä vaikutukset alapäähän ovat siis vähäisiä. Kuitenkin välittömästi synnytyksen jälkeen emättimen limakalvot haurastuvat ja kuivuvat.

Muutos on väliaikainen, mutta kurja, koska limakalvojen kuivuus vähentää oleellisesti seksin nautinnollisuutta. Jaksossa Tikka kertoo, mikä muu keino liukuvoiteen ohella auttaa.

Puhetta tulee myös hormonaalisesta ehkäisystä. Mikä hormonaalinen ehkäisy sopii parhaiten synnytyksen jälkeen, ja kuinka pian hormonaalista ehkäisyä voi alkaa käyttää? Kuuntele Tikan vastaukset podcastista.

Milloin voi käydä kakalla synnytyksen jälkeen? Miten sektiohaavaa tai ommeltuja repeämiä pitää hoitaa?

Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastin seitsemännessä jaksossa pureudutaan  mietteisiin, joita ei tavallisesti pohdiskella ääneen.

Lue myös: Mitä yhteistä on kotitöillä ja synnytyksellä? Selvitimme vastauksen 4 pelottavaan synnytysmyyttiin

Vastaamalla artikkelissa esitettyihin kysymyksiin näet, onko muillakin ollut samanlaisia kokemuksia.

Äiti jää helposti vauvan varjoon

Raskauden vaivoista ja synnytyksen kulusta puhutaan nykyään onneksi melko avoimesti, arvioi sisällöntuottaja Maria Mäkituomas. Mutta miten synnyttäjä jakselee synnytyksen jälkeen – sitä eivät kaikki läheiset enää vauvan ihailulta ennätäkään ajattelemaan!

Pahimmillaan kaikki odottaneelle äidille suunnattu hemmottelu ja huolehtiminen siirtyvätkin toiseen kohteeseen, vauvaan. Tämän vahvistaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tuulia Tikka.

– Toki vauvakin ansaitsee sen kaiken hemmottelun, mutta se on ihan totta. Äiti tuppaa jäämään vähän unholaan, Tikka toteaa.

Kehon ja mielen toipuminen synnytyksestä kestää kuukausikaupalla. Tikka kertoo jaksossa muun muassa siitä, miten estrogeenin eli naishormonin taso romahtaa dramaattisesti alas synnytyksen jälkeen. Mahdollisen imetyksen seurauksena estrogeeni ponkaisee takaisin ylös.

– Ihminen käy läpi ihan järkyttävän hormonaalisen muutoksen. Ei mikään ihme, että se tuntuu päässä asti.

Fysioterapia ei ole aina tarpeellista

Raskaus ja synnytys ovat keholle koettelemus. Nykyisin puhutaan paljon äitiysfysioterapiasta, jonka tarkoituksena on kuntouttaa äitiä synnytyksen jälkeen.

– Tarvitseeko synnyttäjä aina lantionpohjan jumppaa? miettii Mäkituomas.

Tikka arvioi, että ei. Sen mahdollisuudesta on kuitenkin hyvä olla tietoinen, jotta osaa hakea apua tarvittaessa.

Lantionpohjan lihaksiin läheisesti liittyvät pidätysvaikeudet ovat yleinen oire välittömästi synnytyksen jälkeen, koska tuntuma alapäähän on voinut muuttua väliaikaisesti. Sitä ei kuitenkaan tarvitse säikähtää.

– Jos pidempiaikaista vaivaa jää, ottaisin aika nopeasti asiantuntevan fysioterapeutin siihen avuksi.

Pelottava vessa

Pidätysvaikeuksien ohella erityisesti ulostaminen voi mietityttää, jos alapäässä on synnytyksen jäljiltä tikkejä.

Tikka muistuttaa, että pidättelemällä asia ei parane, vaan aineenvaihdunnan normalisoituminen on tärkeä osa toipumista. Ulosteen pidättely aiheuttaa ummetusta ja tekee vessareissuista siis vain epämiellyttävämpiä.

– Ei ne kakkaamalla siitä katkea, lohduttaa Tikka kaikkia, joita ompeleet huolestuttavat.

Jaksossa Tikka paljastaa, mikä vessaan liittyvä pelko hänelle itselleen iski välittömästi synnytyksen jälkeen.

Tulehduksien kasvukausi

Oli synnyttänyt sitten alateitse tai sektiolla, synnytyksen jälkeinen aika on herkkää tulehduksille. Kohtu, emätin, sektiohaava tai muu ommeltu haava voi tulehtua.

– Veri on hyvä kasvualusta bakteereille, eikä synnytyskanava ole mikään bakteerivapaa vyöhyke.

Tulehdukset hidastavat toipumista. Esimerkiksi kiireellisessä sektiossa riski tulehduksille on aavistuksen verran suurempi kuin suunnitellussa keisarileikkauksessa.

– Sektiohan ei koskaan ole steriili leikkaus, huomauttaa Tikka viitaten siihen, että synnytyskanava avaa kuitenkin aina reitin ulkomaailmaan.

Onneksi suurin osa kuitenkin välttyy tulehduksilta. Jonkin verran niiden ehkäisemiseksi voi tehdä myös itse, mistä Tikka kertoo tarkemmin jaksossa.

Lisää avointa puhetta

Synnytyskokemus vaikuttaa siihen, miten synnytyksestä toipuu. Synnyttäjän ensifiiliksiä itse asiassa kysytään heti synnytyksen jälkeen.

– Synnytyksestä toipuminen on tosi kokonaisvaltainen juttu. Ei riitä, että vain keho tai vain mieli toipuu siitä, vaan molemmat, toteaa Mäkituomas.

– Joskus ne ottavat kummatkin oman aikansa, niin kuin mitkä tahansa isot jutut. Ei se pää aina ole ihan samaa tahtia mukana. Asiat jäsentyvät pikkuhiljaa, Tikka pohtii.

Kuuntele koko jakso, niin saat tarkkoja vastauksia artikkelissa mainittuihin aiheisiin ja moniin muihin kysymyksiin.

Synnytysmyytit ovat tiukassa. Synnytykseen liittyy paljon olettamia ja huolia. Onhan kyseessä tapahtuma, jota emme pysty täysin ennakoimaan kaikkia yksityiskohtia myöten, vaikka lääketiede tekeekin parhaansa.

Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastin kuudennessa jaksossa naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka murtaa synnytysmyytit ja kertoo, miten asiat oikeasti ovat.

1. Käynnistetty synnytys sattuu enemmän kuin itsestään käynnistynyt

Käynnistystä saatetaan pelätä siksi, että sen ajatellaan tekevän kipeämpää kuin luonnollisesti käynnistyneen synnytyksen.

Tuulia Tikka kumoaa harhaluulon, vaikka myöntääkin, että asiaa on hankala verrata.

– Supistukset ne ovat, jotka sattuvat, olipa tie niihin kumpi tahansa, Tikka pohtii.

Hän epäilee, että väite on saanut alkunsa siitä, että monet synnyttäjät saattavat olla jo melko väsyneitä, ja kärsivällisyys alkaa olla vähissä, kun synnytys vihdoin käynnistyy. Odottaminen stressaa ja vie voimia.

– Synnyttäjällä saattaa olla olo, että on ollut synnyttämässä sairaalassa jo 1,5 vuorokautta, vaikka synnytys olisi vasta hetki sitten saatu käyntiin.

Tikan mielestä tärkein sairaalakassiin pakattava asia on kärsivällisyys. Toisaalta käynnistettykin synnytys saattaa edetä nopeasti. Silloin synnyttäjää voi jäädä vaivaamaan se, että esimerkiksi epiduraalia ei ehditty antaa.

– Toisaalta itsestään käynnistyneessä synnytyksessä saattaa olla sama tilanne.

Lue myös: Vaatteita ei ole pakko riisua, ohjeistaa kokenut gynekologi – nämä seikat voivat helpottaa gynekologipelkoa

2. Ponnistusvaiheessa repeämät ovat väistämättömiä

Kaksplus kysyi Instagramissa seuraajiltaan syitä synnytyspelkoon. Monet mainitsivat repeämät.

– Repeämä terminä on kauhean pelottavan kuuloinen, pohtii podcastin juontaja Maria Mäkituomas.

Gynekologi Tikka on samaa mieltä. Kattotermin alle mahtuu kuitenkin monenmoista.

– Jonkun näköisiä haavoja taistelun tuoksinnassa saattaa tulla, mutta ne paranevat todella hyvin.

Vain yhdelle prosentilla synnyttäjistä tulee vakavia repeämiä, mikä tarkoittaa, että 99 prosenttia synnytyksistä sujuu ilman sellaisia.

Tikka kertoo, että repeämien ja haavojen hoidossa tärkeää on tarkistaa niiden tilanne huolellisesti ja saattaa kudospinnat takaisin yhteen. Tällöin ne paranevat siististi eivätkä vätäydy erilleen.

Ompelu hoidetaan sulavilla tikeillä, joten tikin poistoon ei erikseen tarvitse tulla. Tikkejä voi toki käydä näyttämässä, jos epäilee, että ne ovat ratkenneet ennen aikojaan.

Lue myös: Keskenmenot – miksi henkiseen puoleen ei saa apua? Asiantuntija: ”Meillä Suomessa ei ole systeemiä”

3. Kakka synnytyksessä on vaiettu aihe

– Synnytyssalissa se ei ainakaan ole vaiettu aihe, Tikka vakuuttaa.

Syntyessään vauvan pää litistää myös peräsuolen hetkellisesti littanaksi. Jos suolessa on tavaraa, se tulee luonnollisesti ulos.

Ennen synnyttäjille tarjottiin peräruisketta säännönmukaisesti, mutta enää niin ei ole tapana tehdä.

Jos kakka-asia mieltä kuitenkin kalvaa, Tikka toteaa, että peräruiskeen saa pyytämällä synnytyssairaalaan tullessa.

– Synnyttäjällä kuitenkin menee usein energia muuhun kuin kakka-asian miettimiseen.

4. Jälkeisetkin pitää ponnistaa ulos

Toisinaan kuulee hurjia tarinoita siitä, miten istukan synnyttäminen on hankalampaa kuin itse vauvan. Yleensä istukan syntyminen menee kuitenkin synnyttäjältä ohi, koska huomio on jo vauvassa, Tikka toteaa.

Kun vauva on syntynyt, eikä napanuora enää syki, syntyy istukka. Usein kätilö pyytää äitiä vielä ponnistamaan ja ohjaa samalla istukan ulos vetämällä napanuorasta.

– Reitti on kuitenkin jo auki. Istukassa ei ole luita, vaan se on lörpsö kudos.

Istukkaa synnyttäessä voi kuitenkin hyvin hörpätä ilokaasusta, jos esimerkiksi kohtua joudutaan painamaan, että istukka saadaan ulos.

Lue myös: ”Lapsiperhearjella on huono brändi” – somevaikuttaja Elisa Taskula kertoo, mikä kaikki vauvavuodessa on mennyt toisin kuin hän kuvitteli

Synnytysmyytit kiertävät yhä keskuudessamme, sillä hallitsematon pelottaa

Varsinkin nykyihmiselle hallinnan tunteen menettäminen on pelottavaa. Oman synnytyksen kulkua ei pysty täysin ennakoimaan. Osalla saattaa myös olla suorituspaineita ja mielikuva siitä, millainen on ”oikea” synnytys.

Tikka muistuttaa, että mieli kannattaa pitää avoimena synnyttämään lähtiessä: Kaikkea voi sattua. Se, että synnytyssairaalasta kotiin lähtevät mahdollisimman hyvinvoiva äiti ja vauva, on jo huikea asia.

Niinpä synnytys, jos mikä on hetki, josta ei kannatta kasata itselleen suorituspaineita.

Lääketiede tukee sitä, että synnytys olisi mahdollisimman turvallista. Suomessa tilanne onkin hyvä. Lapsi- ja äitikuolleisuus on erittäin harvinaista, maailman mittakaavassa parhaalla tolalla.

Ilman vakavia komplikaatioita selviää Suomessa 99 prosenttia synnyttäjistä.

Synnytys taitaakin olla kuin kotityöt, pohtii juontaja Mäkituomas.

– Jos ne on hoidettu hyvin, kukaan ei edes huomaa. Jos ne on tehty huonosti, niin kaikki huomaavat.

Kauhutarinat lähtevät yleensä helpommin leviämään kuin iloiset kertomukset.

Tarvitseeko sektiosta taistella? Kuinka kauan suunniteltu sektio kestää? Miten ensisynnyttäjän ja uudelleensynnyttäjän pelot eroavat ja miten niitä käsitellään? Miten Tuulian oma synnytys sujui?

Kuuntele vastaukset Kaksplussan podcastista.

Neuvola tulee odottajalle tutuksi raskauden aikana. Äitiysneuvolan käyntejä on ensi synnyttäjällä suunnittellusti 11 kertaa, uudelleen synnyttäjällä 10 kertaa.

Jokaisen hoitopolku on kuitenkin erilainen ja saattaa vaatia useampia tarkastuksia, muistuttaa naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastissä.

– Käyntejä ei tarvitse heti kalenteroida vaan kannattaa aina keskittyä seuraavaan käyntiin. Raskaus kestää noin 40 viikkoa, ja siihen voi mahtua paljon erilaisia tapahtumia.

Lue myös: Vaatteita ei ole pakko riisua, ohjeistaa kokenut gynekologi – nämä seikat voivat helpottaa gynekologipelkoa

Neuvolassa selvitetään alkuraskauden laajassa terveystarkastuksessa, voiko odottaja tarvita tukea muun muassa parisuhteeseen, omien asioiden käsittelyyn tai esimerkiksi synnytyspelkoon.

– Se ei ole kuitenkaan vain huolien kartoittamista vaan myös voimavarojen kartoittamista. Asiaa fiilistellään ja vähitellen kasvetaan siihen, että meille tulee vauva.

Neuvolan idea on toimia kokonaisvaltaisesti tuen tarjoajana, nimenomaan matalla kynnyksellä.

– Meillä on vähiten äiti- ja lapsikuolleisuutta maailmassa, joten tässä on onnistuttu ilmeisen hyvin.

Ultratutkimukset odotettuina ”checkpointteina”

Odotusen odotetuimpia hetkiä monelle ovat ultraäänitutkimukset eli virallisemmin raskauden seulontatutkimukset, joihin osallistuminen on vapaaehtoista. Ne tekee yleensä erityiskoulutettu kätilö äitiyspoliklinikalla.

Ensimmäinen ultraäänitutkimus ajoittuu viikon 12 tuntumaan, toinen niin kutsuttu rakenneseulaultra viikon 24 tienoille.

– On perheitä ja odottajia, jotka eivät seulontatutkimuksia halua. Heillekin kuitenkin suositellaan ensimmäistä ultraäänitutkimusta, jotta nähdään, miten raskaus on lähtenyt käyntiin.

Ensimmäisessä ultraäänessä selvitetään pääasiassa, onko sikiö elossa, vaikuttaako kaikki olevan ok ja montako sikiötä vatsassa kasvaa.

Samalla mitataan sikiön niskaturvotusta, josta voidaan ennakoida kromosomipoikkeavuus. Seulontatutkimuksien yhteydessä odottajalle tarjotaan mahdollisuus verikokeeseen, joka auttaa tulkitsemaan kromosomipoikkeavuuden riskiä yhdessä ultratutkimuksen kanssa.

Toisessa ultraääniseulontatutkimuksessa sikiön kehon rakenteet näkyvät selkeämmin, kuten sydämen, aivojen ja raajojen kehitys.

”Aina vaan verenpainetta” – miksi mittaaminen on tärkeää?

Niin äitiys- kuin lastenneuvolassa mitataan, punnitaan ja tutkitaan aktiivisesti. Tikka arvelee, että on hyvä vielä perustella, miksi mittaukset ovat tärkeitä.

– Aina ne vaan verenpainetta mittaa ja miksi pitää pissaa tikutella, saattaa joku ajatella, Tikka summaa.

Verenpaineen seuraaminen ja virtsasta löytyvien proteiinien tarkkailu liittyvät raskausmyrkytyksen ehkäisyyn.

Pre-eklampisia eli raskausmyrkytys on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä syistä odottavien äitien, vastikään synnyttäneiden ja vastasyntyneiden lasten kuolleisuuteen. Kyseessä on siis potentiaalisesti vaarallinen tila.

Kun neuvolassa havaitaan, että on kehittymässä raskausmyrkytykseen viittaavia oireita, niihin pystytään reagoimaan heti ja aloittamaan hoito.

– Raskaus on myös siitä poikkeuksellista aikaa, että missään muussa tilanteessa ihmiseltä ei mitata sappihappoja.

Sappihappojen nousu liittyy raskaushepatoosiin, joka on hyvin harvinainen raskauden aikainen vaiva. Siihen kuitenkin liittyy yhden prosentin kohonnut sikiökuoleman riski, joten siksi asiaa pidetään silmällä.

Raskaushepatoosin oireisiin kuuluu voimakas kutina, jota esiintyy muun muassa kämmenissä ja jalkapohjissa.

Neuvolassa seurataan ja hoidetaan hyvin myös emättimenalueen tulehdukset, sillä ne voivat nostaa riskiä ennenaikaiseen synnytykseen.

Kaksplussan podcastissa kuuletkin lisää muun muassa ennenaikaisesta lapsivedenmenosta sekä sekä siitä mitä tarkoittaa, kun raskaus puretaan!

Endometrioosissa limakalvoa kasvaa kohdun ulkopuolisiin paikkoihin. Tyypillisimmin endometrioosi tunnetaan erityisen kivuliaista kuukautisista, mutta tosi asiassa se saattaa myös olla oireeton.

Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastissa sisällöntuottaja Maria Mäkituomas otti selvää muun muassa seuraavista kysymyksistä:

Miten ihmeessä kohtuun kuuluvaa limakalvoa voi kasvaa muuallakin?

Naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka kertoo, että endometrioosissa limakalvoa voi kasvaa muun muassa vatsakalvon pinnalla ja munasarjoissa. Laajemmin sirottunutta limakalvoa voi löytyä myös palleakaarista, tai se voi kasvaa suoliston seinämän läpi.

– Joskus tavallisessa gynetutkimuksessa voidaan huomata pesäkkeitä myös emättimen puolella.

Syytä endometrioosille on etsitty, mutta vielä ei ole löydetty pitävää selitystä.

– Tiedämme kuitenkin, että geenit vaikuttavat. Jos äidillä on endometrioosi, se lisää tyttären riskiä sairastua.

Lue myös: Vaatteita ei ole pakko riisua, ohjeistaa kokenut gynekologi – nämä seikat voivat helpottaa gynekologipelkoa

Mistä tietää, että sairastaa endometrioosia?

Endometrioosiepäilyn herättävät yleensä voimakkaat kivut. Niitä saattaa kuukautisten lisäksi esiintyä myös ulostaessa tai yhdynnässä.

Endometrioosiin voi toisinaan olla vaikeaa saada täyttä vahvistusta muuta kuin leikkaamalla.

– Jos kuukautiset ovat hirveän kipeät, niin silloin on tärkeää osata epäillä endometrioosia.

Tikka muistuttaa, että varmaa diagnoosia ei välttämättä tarvita. Todella voimakkaita kuukautiskipuja ja endometrioosia hoidetaan samoilla keinoilla.

Kipua on tärkeää hoitaa, jotta se  ei muutu krooniseksi hermokivuksi, jolloin kipulääkityskin on järeämpää.

– Ainoa tapa, jolla pystytään kunnolla iskemään, on hormonaalinen hoito. Jos kipuja ei saada hormonihoidolla kuriin, saattaa vasta sitten tulla leikkaushoito kysymykseen.

Keltarauhashormoni hiljalleen kuivattaa ja kuristaa endometrioosipesäkkeitä. Keltarauhashormonia on e-pillereissä, minipillereissä ja hormonikierukassa.

Hoito on myös tärkeää, jotta mahdollisia lapsihaaveita voi edistää.

– Vaikka endometrioosipotilaalla ei juuri nyt olisi kipuja, suosittelen aloittamaan hoidon. Emme voi tietää, jos kipuja alkaakin ilmaantua. Ennaltaehkäisy on tässäkin asiassa helpompaa kuin pahaksi edenneiden vaivojen hoito.

Lue lisää: Keskenmenot – miksi henkiseen puoleen ei saa apua? Asiantuntija: ”Meillä Suomessa ei ole systeemiä”

Miten voi hoitaa kipuja ja yrittää raskautta samalla?

Endometrioosia kannattaa hoitaa hormonivalmisteilla, vaikka toivoisi raskautta.

– Ehkäisy suojaa hedelmällisyyttä.

Sitä kannattaa käyttää siihen asti, että on valmis tosissaan yrittämään, jotta tauti ei pääse pahenemaan.

– Ehkäisy jätetään pois, kun oikeasti aletaan yrittämään tehokkaasti raskautta. Yleensä endometrioosi menee hankalammaksi, ja kiputilanne voi olla kurja, kun hormonihoitoa ei ole.

Niinpä puolen vuoden yrittämisen jälkeen endometrioosipotilaan kannattaa jo suunnata lapsettomuushoitojen pariin. Tikka kertoo, että endometrioosin ollessa kyseessä voidaan tarjota koeputkihedelmöitystä.

Lue myös: Mitä kaikkien tulisi tietää lapsettomuushoidoista? 5 + 1 totuutta – Asiantuntija: ”40-vuotiaan munasolu on ollut olemassa jo 40 vuotta”

– Endometrioosi ei todellakaan tarkoita, että ei voisi tulla raskaaksi. Joillakin se tosin saattaa hidastaa tai hankaloittaa. Iso osaa saa kuitenkin lapsen aivan tavalliseen tapaan.

Vuotavatko muualle kasvaneet limakalvot samaan aikaan, kun naisella on kuukautiset? Entä millä luonnonmukaisella keinolla endometrioosia voi hillitä synnytyksen jälkeen? Kuuntele Kaksplussan podcast!

Aikamoinen viidakko erilaisia näkemyksiä, pohtii juontaja Maria Mäkituomas Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastin kolmannessa jaksossa. Puheenaiheena ovat lapsettomuushoidot.

Naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka nyökyttelee. Kyseessä on oma kapea-alainen aiheensa, josta kaikkien ei edes tarvitse olla syvällisesti perillä.

Tikka kuitenkin esittelee podcastissa viisi seikkaa, josta jokaisen biologisista lapsista haaveilevan kannattaa olla perillä – olipa sitten parisuhteessa tai itsellinen nainen.

Lue myös: Vaatteita ei ole pakko riisua, ohjeistaa kokenut gynekologi – nämä seikat voivat helpottaa gynekologipelkoa

1. 40-vuotiaan munasolu on ollut olemassa jo 40 vuotta

Naisen iästä riittää loputtomasti puhetta, kun aiheena on lisääntyminen.

–  En ihmettele, miksi tuntuu monista epäreilulta. Yhteiskunta on rakennettu niin, että moni ajattelee, että pitää olla vakituinen työ ja omistusasunto ennen kuin voi hankkia lapsia. Näiden asioiden saaminen on kuitenkin vaikeaa, Mäkituomas toteaa.

Tikka puolestaan toivoo, että tietoisuutta levittämällä iän merkitys ei tulisi kenellekään lasta suunnittelevalle yllätyksenä. Edes hedelmöityshoidot eivät takaa lasta omista sukusoluista 40 ikävuoden jälkeen.

Harva tulee ajatelleeksi omien munasolujensa ikää. Naisilla munasolut ovat olemassa yksilön sikiöajoista asti.

– 40-vuotiaan munasoluilla on ikää 40 vuotta. Ne eivät olekaan enää ihan priimaa siinä vaiheessa, kun raskautta myöhemmällä iällä toivotaan.

2. Tupakoiminen tuhoaa munasoluja

Aina omaan hedelmällisyyteen ei pysty vaikuttamaan. On kuitenkin ympäristötekijöitä, joiden häiritsevyyttä voi vähentää, kun haaveilee raskaudesta.

Tikka muistuttaa, että tupakointi on myrkkyä sukusoluille.

– Jos koko ajan röökaat, niin tuhoat munasoluja. Ne ovat herkkiä ympäristömyrkyille.

Myös miehen tupakoinnilla on merkitystä sille, kuinka hyvälaatuista sperma on. Myös maalit, liuottimet, testosteroni lääkkeenä sekä anaboliset steroidit voivat haitata miehen hedelmällisyyttä.

3. Lapsettomuushoitoja ei tehdä enää 39-vuotiaalle

Yksityissektorilla lapsettomuushoidoista saattaa koitua laskua useiden tuhansien verran. Julkisella puolella hintakatto asettuu noin 1200 euroon lääkkeineen vuodessa.

Lapsettomuushoidoille on kuitenkin määritelty ikärajat. Julkisella niiden tulee olla tehtyjä siihen mennessä, kun nainen täyttää 40 vuotta. Yksityisellä raja on muutamia vuosia suurempi.

– Käytännössä 39-vuotiaana hoitoja ei enää voi aloittaa, sillä niitä ei ehditä viedä loppuun, Tikka muistuttaa.

Lue myös: Nanna tapasi Facebookissa miehen, jonka kanssa hän sopi tekevänsä vauvan – ”On mahtavaa jakaa vanhemmuus ihmisen kanssa, joka on todella sitoutunut lapseen”

4. Hoitoihin pääsyä ei aina tarvitse odottaa

Yleinen ohjeistus kuuluu, että vuoden verran sopii yrittää tulla raskaaksi luomukeinoin. Tämän jälkeen voi hakeutua lääkärin pakeille selvittämään hedelmällisyyden tilaa, jos raskautta ei kuulu tai pari kohtaa toistuvia keskenmenoja.

Jos kuitenkin kärsii endometrioosista, kannattaa suunnata jo puolen vuoden yrittämisen jälkeen selvityksiin, sillä endometrioosin tiedetään vaikeuttavan raskaaksi tulemista.

Mikäli tietää, että jommallakummalla on ongelmia hedelmällisyydessä, esimerkiksi miehellä siittiöntuotannossa, ei selvittelyihin ja hoitoihin hakeutumista tarvitse odottaa vuotta.

Myös naisparit ja itselliset naiset voivat suunnata suoraan hedelmällisyysselvityksiin.

5. Monikkoraskauksien riski on pieni

Mäkituomas pohtii, onko täysin urbaanilegendaa, että lapsettomuushoitojen seurauksena monikkoraskaudet ovat yleisempiä kuin luomumenetelmillä.

Tikka arvelee olettaman liittyvän aikaan, jolloin hedelmöityshoidot olivat rantautuneet laajemmin Suomeen 1990-luvun alussa.

– Koeputkihedelmöityksistä lähes 30 prosenttia oli tuolloin monikkoraskauksia. Tänä päivänä luku on lähes mitätön.

Hoitotekniikat olivat 30 vuotta sitten erilaisia ja tulokset mahdollisesti heikompia. Tällöin saatettiin kohtuun siirtää varmuuden vuoksi useampi alkio.

– Nykyään, kun hoitojen teho on hyvä, ei ole tarvetta moiselle. Varsinkaan, kun tiedämme, että monikkoraskauksiin liittyy isoja riskejä.

Jos hoitomuotona on munarakkulankypsytys ja vaikuttaa siltä, että munasoluja on irtoamassa kerralla useita, ohjeistetaan hedelmöitysklinikalla tällöin käyttämään kondomia.

Lue myös: Keskenmenot – miksi henkiseen puoleen ei saa apua? Asiantuntija: ”Meillä Suomessa ei ole systeemiä”

6. 80 prosenttia saa lapsen

Joillakin saattaa tärpätä munarakkulan kypsyttämisellä, siihen liitetyllä inseminaatiolla eli siemennesteen ruiskuttamisella kohtuun. Toisilla tarvitaan alkion siirto.

Vaikka lapsen saamista ei ole lapsettomuushoidoilla taattu, hyvä uutinen on se, että julkisen puolen hedelmöityshoidoista 80 prosenttia saa toivomansa lapsen, Tikka muistuttaa.

Kuuntele podcastista, miten erilaiset lapsettomuushoitomenetelmät eroavat toisistaan ja mitä riskejä niihin saattaa liittyä. Entä mitä hoidot yleensä kustantavat ja mitä ennen hoitoonpääsyä on syytä selvittää?

Podcast

Onks tää normaalia? Kaksplussan podcast etsii vastaukset kysymyksiin, joita ei ole uskallettu lausua ääneen

Podcast

Keskenmenot – miksi henkiseen puoleen ei saa apua? Asiantuntija: "Meillä Suomessa ei ole systeemiä"

Podcast

Vaatteita ei ole pakko riisua, ohjeistaa kokenut gynekologi – nämä seikat voivat helpottaa gynekologipelkoa

Keskenmenot ovat valitettavan monelle tuttu asia, vaikka niistä ei ole tapana puhua hiekkalaatikon reunalla, summaa naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastin toisessa jaksossa.

Tikka kohtaa usein työssään keskenmenon vuoksi hädissään olevia potilaita.

Yleensä alkuraskauden keskenmenon vuoksi ei tarvitse rientää päivystykseen tai soittaa heti lääkärille, vaikka niin moni ymmärrettävästi tekee.

Jos kipujen ja vuodon kanssa pärjää kotona, saattaa riittää kiireetön lähete lääkärin vastaanotolle, jossa asia voidaan vielä varmistaa ultraäänitutkimuksella.

– Me lääkäritkään emme valitettavasti voi tehdä keskenmenolle mitään.

Juontaja, Kaksplussan sisällöntuottaja Maria Mäkituomas varmistaa vielä:

– Eli kertauksena: ihminen itse tai lääkäri ei voi tehdä asialle mitään.

Tikan vastaus on kaikessa yksinkertaisuudessaan surullista kuultavaa monelle keskenmenoa epäilevälle.

– Voimme ainoastaan kohdata heidät empaattisesti ja ottaa osaa suruun. Tämä on luontoa, emmekä voi sille mitään, Tikka pahoittelee.

Keskenmenot – henkinen puoli monelle raskas

Juontaja Mäkituomas kysyi Kaksplussan Instagram-seuraajilta, mikä heitä mietityttää keskenmenoissa.

Moni halusi tietää, miksi keskenmenotilanteessa henkistä puolta ei juuri hoideta.

Tikka on pohtinut itse samaa.

– Osa kokee selviävänsä ilman, mutta osa kokee tarvitsevansa tukea enemmän. Meillä ei ole Suomessa systeemiä, jonka kautta keskenmenon kokenut saisi rutiininomaisesti apua. Osassa neuvoloista tämän tyyppistä toimintaa on kuitenkin jo, mutta sitä saisi olla enemmän.

Tikka ehdottaa, että jo neuvolan asikkaana olevan keskenmenopotilaan ei tarvitsisi perua neuvola-aikaansa. Varattu aika olisi edelleen voimassa, ja sillä käyntikerralla puitaisiin nimenomaan keskenmenon psyykkistä ulottuvuutta.

Vaikka keskenmeno sattuisikin hyvin lyhen ajan kuluttua positiivisesta raskaustestistä, on raskauden päättyminen silti monelle kriisi.

– On hirveän inhimillistä, että ajatukset kiitävät. Odottaja saattaa nähdä jo mielessään lapsen ylioppislasjuhlat. Silloinhan keskenmeno tuntuu kuin joku vetäisi maton jalkojen alta.

– Moni saattaa miettiä, onko oikein surra. Mutta silloin pitää surra, kun toiveet olivat aivan muuta.

Entä jos kohtu ei tyhjenny spontaanisti?

Varsinaisia toimenpiteitä vaaditaan vasta silloin, jos kesken mennyt raskaus ei poistu kohdusta itsestään.

Kaavinta on yleensä vasta viimeinen vaihtoehto, Tikka selittää.

Mäkituomas ihmettelee, miksi näin on.

– Eikö kaavinta olisi henkisesti helpompi?

Kuuntele Tikan vastaus Kaksplussan podcastista.

Podcastissa Tikka esittelee myös mahdollisia syitä sille, miksi raskaus päättyy keskenmenoon. Entä miksi keskenmenon aikana tulee käyttää mieluummin sidettä kuin tamponia?

Podcast

Onks tää normaalia? Kaksplussan podcast etsii vastaukset kysymyksiin, joita ei ole uskallettu lausua ääneen

Podcast

Vaatteita ei ole pakko riisua, ohjeistaa kokenut gynekologi – nämä seikat voivat helpottaa gynekologipelkoa

Minun tarinani

Keskenmenon jälkeen toinen, ja kolmas – äiti kertoo, miltä peräkkäiset keskenmenot tuntuvat: "Ensin sitä kysyy, miksi tämä tapahtuu minulle"

Kaksplussan uusi podcast-sarja Onks tää normaalia? starttaa jaksolla gynekologipelosta. Juontaja, Kaksplussan sisällöntuottaja Maria Mäkituomas pohtii naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikan kanssa ydinkysymystä: mikä helpottaisi jännittäjän oloa?

Peräti 55 prosenttia Kaksplussan Instagramissa teettämän kyselyn vastaajista kertoi jännittävänsä gynekologikäyntiä. Osalle saattaa olla tuttua jopa gynekologipelko.

Mäkituomas tuumii, että luku on hätkähdyttävä, sillä lapsiperhemedian seuraajista moni on todennäköisesti käynyt gynekologisissa tutkimuksissa raskauden tai synnytyksen vuoksi.

Tikkaa asia ei yllätä, kun hän tarkemmin ajattelee.

– Joka toinen potilas saattaa myöntää vastaanotolla tai sanoa ääneen, että jännittää hirveästi tai että on kerännyt rohkeutta tulla vastaanotolle.

Hän kuitenkin pohtii, että moni tällainen henkilö ei välttämättä ole käynyt koskaan gynekologin pakeilla.

– Monesti ajattelemme omassa kuplassamme, että kaikki käy gynekologilla, mutta oikeasti niin ei ole. Jossakin vaiheessa saattaa tulla eteen tilanne, että sinne tarvitsee mennä syystä tai toisesta.

Silloin käynti saattaa jännittää jo siksikin, että ei ole tietoa siitä, mitä vastaanotolla oikeasti tapahtuu.

Jos Tikka havaitsee, että potilasta jännittää kovasti, hän esittelee vastaanottohuonetta ja kertoilee sen käytännöistä.

Gynekologin välineet – pelottavia vai ei

Monille lienee huojentavaa, että saa tietoa gynekologikäynnistä, Mäkituomas arvelee. Varsinkin niille, joilla gynekologipelko on voimakasta.

– Ei vain ronkita ja sorkita, vaan potilas saa tietää, mikä kyseinen väline on ja mitä sillä tehdään.

Gynokologi Tikka tosin muistelee itse aikoja ennen lääkäriuraansa – miten karmivilta gynekologinvälineet saattoivat näyttää.

– Ne voivat näyttää hurjilta, koska niillä toimitaan ahtaissa paikoissa. Siksi en niillä leveile tai tuo yleensä silmien eteen.

Ulkonäkö ei kuitenkaan vaikuta siihen, miten niitä käytetään.

– Niitä ei ole tarkoitus käyttää pelottavasti tai satuttavasti.

Jännittäjiä saattaa helpottaa tieto siitä, että gynekologikäynnin ei tarvitse sisältää vaatteiden riisumista. Vastaanotolla ei välttämättä kosketa potilaaseen ollenkaan.

Tikka muistuttaakin, että kaikessa lääketieteessä tärkeintä on keskustelu. Sillä saadaan jo paljon selville. Tutkimuksia tehdään vain tarpeen mukaan.

– Jos joku tulee kauhusta kankeana vastaanotolle, saatan kertoa, että meidän ei tarvitse tutkia mitään ellet sitä erikseen toivo. Tämä saattaa rentouttaa tilanteen.

Gynekäyntiä varten ei myöskään tarvitse olla suihkunraikas tai sheivattu. Kuukautisetkaan eivät ole este käynnille.

Podcastissa Tikka kertoo tarkemmin, mistä johtuu yleinen harhakäsitys siitä, että käynti pitää tähdätä kuukautisvapaille päiville.

Gynekologipelkoisen jännittäjän ABC – kuuntele jaksosta, mitä ohjeita Tikka antaa.

Raskaus

Limatulppa irtoaa usein loppuraskaudessa – lääkäri kertoo, mitä sen irtoaminen tarkoittaa

Raskaus

Raskaus ja masennuslääkkeet? "Jos lääkitys on alkanut ennen raskautta, sitä pääsääntöisesti jatketaan – omatoimisesti ei pidä missään nimessä lopettaa"

Raskaus

Ahdistaako painonnousu raskausaikana? Asiantuntija: "Raskaus voi olla mahdollisuus tehdä kehosuhteesta armollisempi"

Tervetuloa viisastumaan ja viihtymään!

Studiossa juontajana toimii Kaksplussan sisällöntuottaja Maria Mäkituomas, joka keskustelee kiperistäkin aiheista naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikan kanssa.

Kaksplussan podcast vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Onko gynekologilla pakko käydä? Milloin kannattaa harkita lapsettomuushoitoja? Miten valmistautua synnytykseen? Mitä tehdä jos imetys ei onnistu? Milloin voi harrastaa seksiä synnytyksen jälkeen?

Voit kuunnella Kaksplussan podcastia myös Spotifyssa, Google Podcastsissa tai Apple Podcastsissa!

Lastenvaatteista tuli harrastus, ja nykyään Anette on tarkka siitä, mitä lapsilleen pukee.

– Valitsen lapsilleni vaatteet jo illalla valmiiksi, vaikka olisimme kotona seuraavan päivän. Silmääni häiritsee, jos vaatteet eivät sovi toisiinsa.

Kuuntele Mammakahvila-podcastista, miten Anette rahoittaa harrastuksensa ja millaista kritiikkiä hänen harrastuksensa on poikinut.

Aiemmin julkaistut Mammakahvila-podcastit

Bloggaaja joutui poistumaan uimahallista imetettyään

Yli pyykkivuorten -blogia kirjoittaava Hanna, 38, haki nuorena huomiota laihuudella. Nyt teinien äitinä hän miettii, miten hän puhuu kehostaan lastensa kuullen. Oikeiden sanojen löytäminen ei ole aina helppoa.

–Itselläni nyt neljänkympin kriisi. Nykyään nelikymppisen pitäisi huolehtia parisuhteesta, hoitaa lapsia ja nukkuakin jossain välissä. Lisäksi pitäisi olla täydelliset pakarat. Nyt täytyy vain hyväksyä, että pakarat joskus roikkuvat, hän kertoo.

Mammakahvila-podcastissa Hanna kertoo, että haki nuorena huomiota Seiskan Tähtityttö-kuvauksilla. Kuuntele, miksi kuvia ei koskaan julkaistu.

Kuuntele aiemmat Mammakahvila-podcastit

Näyttelijä Sara Parikka, 28, on kahden pienen tytön äiti. Hän jakaa perhearkea avoimesti Anna-lehden blogissaan ja Instagramissa. Lasten kasvoja he eivät ole miehensä, näyttelijä Mikko Parikan, 30, kanssa näyttää.

– Sovimme heti raskausaikana, että emme halua näyttää lasten kasvoja. Olemme olleet asiasta samoilla linjoilla aina. Ensin ajattelimme, että emme halua paljastaa edes nimiä, mutta joku paljasti ne meidän puolestamme.

Kaupungilla liikkuessa kasvoja ei kuitenkaan voi pitää suojassa, vaan ihmiset tunnistavat ja tulevat juttelemaan.

Kuuntele Mammakahvila-podcastista, miten Sara suoriutuu tilanteista, kun lapsi makaa makaronina kaupan lattialla ja ohikulkijat tunnistavat hänet.

– Vaikka olinkin kuvitellut, että elän ydinperhearkea, minun oli helppo suhtautua siihen, että elämä ei menekään niin.
Ympäristön sen sijaan ei ole ollut helppo suhtautua Reetan elämään.

– Joudun usein puolustelemaan ja selittelemään sitä, että minä en välttämättä tarvitse rinnalleni ketään. Vaikka haluaisinkin kumppanin, en ole silti epätoivoisesti hakemassa ketään. En halua kepein perustein ottaa ketään elämääni.

Kuuntele, millaisia kokemuksia Reetalla on äitinä Tinderissä ja millaiset ehdotukset hän tyrmää heti!

– Mieheni halusi erota, mutta painostin häntä pariterapiaan. Ajattelin, että sen ansiosta ainakin erostamme tulee hyvä. Annoimme lopulta suhteellemme puoli vuotta aikaa ja katsoimme, mitä tapahtuu.

Terapiasta oli apua, ja suhde jatkui. Nykyään Jasmin ja hänen miehensä Toni hoitavat sitä antaumuksella.

Kuuntele Mammakahvila-podcastista, miten Jasmin ja Toni sopivat muun muassa seksitreffejä ja miten suhteen kävisi, jos pari osallistuisi Temptation Island -telkkariohjelmaan.

– Lapsettomuus johtuu mieheni syöpätaustasta. Hän on sairastanut kivessyövän kahdesti, ja kivestenpoistosta johtuen siittiömäärä on nolla, Desire kertoo.

Andy kertoi Desirelle sairauden vaikutuksista heti suhteen alussa, ja Desirelle iski pieni paniikki.

– Mieheni oli varma, että juoksen pakoon, mutta ei se käynyt mielessänikään. Asiallehan ei voi mitään.

Pari on käynyt nyt alkuvuodesta lähtien lapsettomuushoidoissa, joissa on käytetty Andyn pakastettuja siittiöitä.

– Emme anna helpolla periksi hoitojen suhteen.

Kuuntele Mammakahvila-podcastista, miten Desire suhtautuu tilanteeseen ja millaisena hän näkee tulevaisuuden. Mitä jos vauvaa ei tule koskaan?