”Olo voi olla sellainen, että toivoo kuolemaa” – Vakava raskauspahoinvointi voi johtaa jopa aborttiin

Vakavasta raskauspahoinvoinnista eli hyperemeesistä kärsivä odottaja päätyy muita useammin aborttiin tai sterilisaatioon. Usein hän joutuu myös turvautumaan sairaalahoitoon.

Vaikka vaiva ei ole kovin yleinen, se on yksittäiselle odottajalle todella tukala.

Lue myös: Hyperemeesi oli viedä Oonan mielenterveyden: ”Puoleenpäivään mennessä olin oksentanut 53 kertaa”

Turun yliopistossa väittelevä Miina Nurmi on tutkinut hyperemeesin kokeneita odottajia. Hyperemeesiä on ennen Nurmea viimeksi tutkittu Suomessa 1970-luvulla.

Tutkimuksessa selvisi, että yli puolet hyperemeesiodottajista tarvitsee useamman kuin yhden sairaalahoitojakson tai poliklinikkakäynnin.

Luku kielii siitä, miten vaikeasta vaivasta on kyse.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että hyperemeesin kokeneilla naisilla oli enemmän raskaudenkeskeytyksiä ja sterilisaatioita kuin verrokkihenkilöillä.

– Tämä oli pysäyttävä tieto. Aiempien tutkimusten perusteella toki tiedettiin, että hyperemeesin kokeneet odottajat ovat harkinneet raskaudenkeskeytystä ja jopa päätyneet keskeytykseen, koska pahoinvointi voi yksinkertaisesti olla niin sietämätöntä, Nurmi toteaa tiedotteessa.

Olotila voi olla niin kestämätön, että odottaja kokee vaihtoehtojen olevan vähissä.

– Jos toimivaa hoitoa ei löydy, olo voi olla sellainen, että toivoo kuolemaa, ja silloin raskaudenkeskeytys on yksi vaihtoehto. Tällaisista tapauksista on kuitenkin puhuttu enemmän yksittäisinä poikkeuksina, emmekä odottaneet tämän näkyvän näin selvästi väestötasolla.

Hyperemeesin ei havaittu vähentävän synnytysten määrää. Tutkija kuitenkin muistuttaa, että tutkimuksen aikajänne, 13 vuotta, on lyhyt aika tarkasteluun naisen hedelmällisiin vuosiin nähden.

– Hyperemeesin vaikutuksesta lopulliseen lapsilukuun tarvitaan pidemmän aikavälin tutkimuksia.

Hyperemeesin kaksi kertaa kokenut Irene Naakka: ”Olen käynyt läpi synkkiä ajatuksia”

Vaikuttaja ja toimittaja Irene Naakalla on kokemusta hyperemeesistä kahdelta odotusajalta. Molemmissa raskauksissa Irene oksensi vähintään kymmenen kertaa päivässä ja kuivui.

– Itsekin olen käynyt synkkiä ajatuksia läpi silloin, kun olo oli pahimmillaan.

Irene koki, että terveydenhuollossa vaivaa vähäteltiin. ”Raskaus ei ole sairaus”, tokaisi lääkäri.

Toisaalta Irene kertoo, että on kuullut äitejä syyllistettävän siitä, että nämä eivät ole hakeneet apua kuin vasta viimeisenä oljenkortenaan.

– Välttelin itsekin avun hakemista viimeiseen asti, koska aiemmin kohtaamieni lääkäreiden reaktiot olivat niin tyrmääviä.

Lue myös: Kun raskauspahoinvointi vie tiputukseen – hyperemeesin oireet ja hoito

Varsinkin äitien vaivoja Irenen mielestä yleisesti vähätellään.

– On myytti, että äitien pitää kestää ja sietää kärsimystä.

Facebookin vertaisryhmässä Irene koki saaneensa ymmärrystä ja myötätuntoa muilta saman kokeneilta.

– Keskeytysajatukset ovat siellä tavallisia, hän kertoo.

Irenellä ajatukset keskittyivät enemmän raskauden keskeytymisen pelkoon.

– Ajatus keskenmenosta pelotti, koska tiesin, että en voisi enää ikinä yrittää raskautta uudelleen. En nimittäin olisi enää kestänyt kokea samaa taas alusta. Raskaus oli lusimista.

Kun perheen toinen lapsi oli syntynyt, Irene halusi varmistua, että ei vahingossakaan tulisi raskaaksi. Hän aikoo hankkia hormonikierukan heti, kun sen saa.

Nurmen tutkimuksessa oli mukana 9 315 naista, joilla oli hyperemeesidiagnoosi vähintään yhdessä raskaudessa. Verrokkihenkilöinä oli 428 150 naista, joilla ei ollut diagnosoitu hyperemeesiä yhdessäkään raskaudessa.

Jaa oma kokemuksesi

Kirjoita kommentti

Peruuta vastaus

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.

Kirjaudu