Jos lapsella on keskittymisvaikeuksia tai ADHD, yksi keino tutkitusti auttaa
Liikunnalla on aivoterveydelle korvaamaton vaikutus, myös keskittymiskyvyn kannalta. Tuloksia voi saada melko vähäiselläkin liikunnalla.
Keskittymiskykyä voi parantaa liikkumalla. Vaikutus on erityisen huomattava, jos liikkujalla sattuu olemaan ADHD. Jo viiden minuutin intensiivinen liikkuminen voi häivyttää kokonaan keskittymisessä havaitun eron ADHD:n ja ei-ADHD:n välillä.
Näin kirjoittaa ruotsalainen psykiatrian ylilääkäri Anders Hansen uutuuskirjassaan Aivovoimaa junior, joka ilmestyi suomeksi syksyllä 2024 Atenan kustantamana. Kyseessä on lapsille ja nuorille suunnattu tietokirja, jossa käsitellään Hansenin aiemmasta bestselleristä Aivovoimaa (2017) tuttua teemaa eli liikunnan merkitystä aivoterveydelle.
Uudessa teoksessaan Aivovoimaa junior Hansen käy lapsentasoisesti läpi, millä tavoilla liikkuminen parantaa aivotoiminnan eri osa-alueita, kuten luovuutta ja muistia. Yhdeksi teoksen pääteemoista nousee keskittymiskyvyn parantaminen.
ADHD:ta tai ei, moni nykylapsi ja -nuori kamppailee keskittymisvaikeuksien kanssa. Hansenin mukaan liikunnasta olisi kuitenkin merkittävästi apua keskittymisongelmien selättämisessä.
Kaiken takana on dopamiini
Dopamiini on välittäjäaine, joka tuottaa mielihyvää. Teoksessaan Hansen kiteyttää, että dopamiinin tehtäviin kuuluu kertoa, mihin pitää keskittyä ja kiinnittää huomio. Dopamiinia erittyy, kun ihminen tekee mielestään jotain mukavaa tai hyödyllistä.
Mielihyvän mekanismiin liittyy accumbens–tumake, joka on yhteydessä moniin muihin aivojen osiin. Kun ihminen tekee jotain kivaa, dopamiini löytää tiensä accumbens-tumakkeeseen. Tumake antaa palkkioksi mielihyvän tunteen. Mutta:
– Accumbens-tumakkeen täytyy olla oikeassa vireessä, jotta se ottaa vastaan juuri sopivan kokoisen dopamiiniannoksen. Jos se ottaa dopamiinia liikaa tai liian vähän, vastineeksi ei heru mielihyvän tunnetta. Nykykäsityksen mukaan tällä tapahtumalla on osuutta asiaan, jos ADHD aiheuttaa ongelmia, Hansen kirjoittaa.
Toisin sanoen aivot jäävät kaipaamaan lisää dopamiinia, ja siihen tarvitaan enemmän jännitystä ja lisävirikkeitä. Keskittyminen ja pitkäjänteisyys kärsivät myös siksi, että sopiva dopamiinipitoisuus auttaa aivoja suodattamaan ärsykkeitä ja ohjaamaan huomion oikeaan suuntaan.
ADHD:ssa dopamiinin tarve korostuu, mutta tunne on tuttu muillekin. Hansen kirjoittaa, että teoksen kohdeyleisön sukupolvi on tottunut nopeisiin palkintoihin. Hauskuutta ei jaksaisi odottaa, koska lyhytvideoiden katselu ja muu kännykällä vietetty aika vastaavat tähän tarpeeseen.
Liikunnan hyödyt näkyvät ajan kanssa
Myös liikunta saa aivot erittämään dopamiinia. Se on Hansenin mukaan peruja ihmisen esihistoriasta: ruokaa ei voinut kerätä tai metsästää ilman, että liikkuisi. Aivot siis uskovat, että liikkuessaan ihminen tekee jotain hyödyllistä ja palkitsevaa.
Ruutuaika vetää helposti pidemmän korren, koska sen vaikutukset ovat välittömämpiä ja hetkellisesti voimakkaampia. Liikkumisen hyödyt ovat puolestaan nopeiden palkintojen vastakohtia.
– Joitakin hyötyjä huomaat toki saman tien, mutta jotkin hyödyt huomaat vasta liikuttuasi säännöllisesti viikkoja tai kuukausia, Hansen kuvailee.
Esimerkiksi keskittymiskyky kohenee Hansenin mukaan välittömästi liikunnan jälkeen. Välitön vaikutus kestää pari tuntia, mutta liikkumisen ottaminen tavaksi saa ihmisen keskittymään yleisesti ottaen paremmin ja ajattelemaan nopeammin.
Lista liikkumisen tieteellisesti todistetuista hyödyistä on pitkä ja vaikuttava. Keskittymiskyvyn ohella liikunta parantaa niin lukemisen ymmärtämistä, matemaattisia taitoja kuin ongelmanratkaisukykyä. Se myös lieventää stressiä, lisää luovuutta ja tekee iloisemmaksi.
Tuloksia voi saada Hansenin mukaan jo varsin maltillisilla liikunta-annoksilla. Hengästyttävä liikunta kolme kertaa viikossa vähintään puolen tunnin ajan muun muassa lievittää stressiä, lisää iloisuutta ja parantaa muistia. Keskittymiskyvyn parantamiseksi minimiannos on vain 20 minuuttia, mieluiten aamulla tai aamupäivällä harrastettuna.
Hyvä uutinen on myös se, että aivojen kannalta liikuntalajilla ei ole merkitystä. Tärkeintä on, että liikkuu.
Vanhempien haasteeksi enää jää sen ratkaiseminen, miten lapsen saisi kiinnostumaan liikunnasta ruudun tuijottamisen sijaan.
Kaksplus ja Atena-kustantamo kuuluvat samaan Otava-konserniin.
Jaa oma kokemuksesi