Isän lapsuudessa kokema kaltoinkohtelu näkyy tämän siittiöissä – voi vaikuttaa jälkikasvun aivojen kehitykseen
Suomalaistutkijat selvittävät, miten lapsuudessa koettu stressi vaikuttaa perimään. Löydökset ovat hätkähdyttäviä.
Lapsuudessa koettu kova stressi voi näkyä miehen siittiöissä ja jopa vaikuttaa hänen jälkikasvunsa aivojen kehitykseen.
Asia on havaittu Turun yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitettiin epigeneettistä periytymistä.
Epigenetiikka tutkii perinnöllisen tiedon siirtymistä jälkeläiselle ilman, että sitä on koodattu DNA:han tai RNA:han.
Ympäristön aiheuttamat muutokset saattavatkin periytyä sukusolujen kautta sukupolvelta toiselle.
Lue myös: Tutkimus todistaa: Näillä lapsilla aivojen koko on suurempi kuin muilla
Kaltoinkohdelluilla miehillä muutoksia DNA:n alueella
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen tutkijat ovat todenneet aiemmin, että lapsuuden kaltoinkohtelu liittyy miesten jälkeläisten aivojen ominaisuuksiin.
Tuoreessa tutkimuksessa tämä yhteys lapsuuden kaltoinkohteluun todettiin useissa mahdollisesti aivojen kehitykseen vaikuttavissa siittiöiden ominaisuuksissa.
– Seuraavaksi haluamme tutkia kaltoinkohtelua, siittiöiden epigenomia ja jälkipolven ominaisuuksia yhdessä. Epigeneettisen periytymisen osoittaminen ihmisillä uudelleenkirjoittaisi periytymisen sääntöjä, joten tarve jatkotutkimuksille on selkeä, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, aivotutkija ja tutkijalääkäri Jetro Tuulari toteaa tiedotteessa.
Tutkimuksessa todettiin matalampi DNA-metylaatiotaso kolmella DNA:n alueella ja useita kymmeniä eroavaisuuksia pienten RNA-molekyylien tasoissa miehillä, joilla oli runsaasti lapsuuden kaltoinkohtelukokemuksia. Heitä verrattiin miehiin, joilla kyselylomakkeilla mitattuja kaltoinkohtelukokemuksia oli vähän.
Laajin ihmisillä tehty tutkimus
Tutkimukseen osallistui 55 keski-ikäistä miestä. Muiden terveystekijöiden vaikutus suljettiin pois, kuten iän, painon ja tupakoinnin.
– Epigeneettinen periytyminen on kiehtova tutkimusaihe, joka on tutkimusryhmäni päämielenkiinnon kohde. Tämä tutkimus oli toistaiseksi suurin ja laajin ihmisillä tehty tutkimus. Käynnissä on useita hankkeita, joissa ilmiötä tutkitaan sekä eläinmalleilla että ihmisillä, tutkimuksen senioritutkija, professori Noora Kotaja kertoo tiedotteessa.
FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen.
Jaa oma kokemuksesi