Oletko ylihoivaaja? Saatat potea tunnevajetta, joka kumpuaa omista lapsuustraumoistasi
Tunnevaje on kalvava tunne siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä. Se voi vaikuttaa kykyyn luoda hyvä suhde omiin lapsiin.
Lapsuuden rankat kokemukset vaikuttavat omaan vanhemmuuteen. Lapsuudessa traumatisoitunut vanhempi voi olla ylisuojeleva jaomaa epävarmuuttaan tai pelkojaan ylikompensoiva.
Jos omat perustarpeet eivät ole täyttyneet riittävästi lapsuudessa, aikuisikää rasittaa tunnevaje.
Tunnevaje on skeematerapian käsite, joka kuvaa kehityskulkua, jossa lapsen tunteisiin ja perustarpeisiin ei ole vastattu riittävän säännönmukaisesti lapsuuden aikana.
Perustarpeiden ja tunteiden täyttymisen vaje voi näyttäytyvä kalvavana uskomuksena, ettei ole tarpeeksi hyvä ja arvokas eikä riittävä ystävyyteen ja rakkauteen. Vaikka tekisi ja antaisi miten paljon tahansa, ei ole tarpeeksi toisille ja itselle.
Lue myös: Burn out vanhemmuudessa ja 7 arkista keinoa, joilla helpottaa sitä
Vanhemmuus voi täyttää koko elämän – ja uuvuttaa
Tunnevaje vaikuttaa myös kykyyn luoda suhdetta omiin lapsiin. Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi vaikeutena asettaa kestäviä rajoja ja tuottaa näin lapselle tämän tarvitsemia pettymyksen kokemuksia.
– Vanhemmalla on hirveä tarve kaataa täytettä lapsen tarpeeseen, joskus yli äyräiden. Se voi mennä ylihoivaamiseksi, psykoterapeutti Aino Juusola sanoo.
Vanhempi saattaa unohtaa itsensä aivan täysin. Vanhemmuus täyttää koko pään ja elämän, ja vanhempi saattaa uupua.
Samanaikaisesti vanhemman voi olla vaikea ottaa vastaan lapsen tarvitsevuutta, koska hänen omia tarpeitaan ei ole täytetty lapsuudessa riittävästi.
– Vanhempi voi haluamattaan ärtyä lapsen tarvitsevuuteen, mikä voi myös tuoda huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä ja tämä taas voi saada vanhemman pyrkimään olemaan kaikin puolin lasta huomioiva vanhempi. Näin noidankehä on valmis.
Vanhemmalla ei ole tarpeeksi omakohtaista kokemusta riittävästä sensitiivisestä hoivasta, kasvatuksesta ja tunneyhteydestä.
– Lapsi voi saada vanhemmaltaan periaatteessa hyvää hoivaa, mutta tunneyhteys monesti puuttuu, jos vanhemmalla itsellään ei ole tunneyhteyttä vanhempiinsa.
Tunnevajetta poteva on usein vaativa itseään kohtaan
Monet kompensoivat lapsuuden tunnevajetta vaativuudella itseään kohtaan. Usein vaativuus läikkyy myös kumppanin ja lasten suuntaan.
Jos omassa lapsuudessa ei ole ollut riittävästi yhteenkuuluvuuden tunnetta, mieltä jäytää ajatusmalli: ”Minun täytyy olla tosi hyvä asioissa, joita teen”.
Tunteiden säätelyssä voi olla haasteita, erityisesti vihaisuuden ja turhautumisen ilmaisemisessa.
Rajojen asettaminen voi olla tunnevajeessa vaikeaa
Myös rajojen ja vanhemman auktoriteetin osoittaminen lapselle voi olla haastavaa. Vanhempi yrittää kaikin keinoin rakastaa, vaikka läheisyys on hänelle vaikeaa.
Lapsi tunnistaa ristiriitaisen dynamiikan.
– Joskus riittää pelkästään se, että tiedostaa lapsuuden vaikutukset aikuiselämään ja vanhemmuuteen. Joskus taas on hyvä työstää asioita psykoterapiassa, Juusola toteaa.
Juttua on päivitetty 7.1.2025. tarkentamalla termiä tunnevaje.
Jaa oma kokemuksesi