”Ootapa vaan!” – Miksi jotkut haluavat varoitella lapsiperhearjesta etukäteen?
Psykologin mukaan olisi hyvä välttää viestimästä, että vanhemmuuden polku olisi tasaisesti vaikeutuva ylämäki. Huumori voi kannatella, mutta ei kaikissa tilanteissa.
Ai, vauvako ei nuku öisin? Ootapa vaan hulinavaihetta, niin teiltä viedään viimeisetkin unenrippeet!
Tämän kaltaiset heitot ovat tuttuja monelle tuoreelle vanhemmalle. ”Ootapa vaan” -puheita kuulee varsinkin kokeneempien ihmisten suusta, jos itse sattuu olemaan nuori vanhempi. Muun muassa somevaikuttaja Mandimai Sundberg on ihmetellyt ilmiötä Kaksplussan haastattelussa.
”Ootapa vaan” -varoittelu voi harmittaa monesta syystä. Pahimmillaan se luo pahaa mieltä ja jopa epätoivoa. Tulevista haasteista muistuttelu voi lannistaa, jos jo meneillään oleva vaihe tuntuu vaikealta.
Kyse voi olla myös positiivisen kääntämisestä negatiiviseksi. Kun joku iloitsee säästyneensä raskauspahoinvoinnilta tai kehuu lapsen nukkuneen täysiä öitä, ilonpilaaja keksii kertoa, että viimeistään liitoskivut pakottavat vuodepotilaaksi tai hampaiden puhkeaminen valvottaa koko perhettä.
Mihin siis varoittelijat pyrkivät ja mitä heille kannattaisi vastata? Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalosta valaisee ilmiötä.
Varoittelu ei tue lapsiarjessa jaksamista
Heiskanen toteaa, että raskauteen ja lapsuuteen kuuluu erilaisia vaiheita. Yksi vanhempi voi kokea pikkuvauvan tarvitsevuuden kuormittavaksi, kun taas toiselle vauva-aika tuntuu helpolta.
Myös lasten yksilölliset erot sanelevat arjen sujuvuutta. Temperamenttisen taaperon vanhemmilta kysytään enemmän kärsivällisyyttä kuin mukautuvaisen ikätoverin perheeltä.
– Ajattelutapa, jonka mukaan kaikki vain vaikeutuu ja muuttuu raskaammaksi tästä eteenpäin, ei tue jaksamista.
Heiskasen mukaan olisikin hyvä välttää viestimästä, että vanhemmuuden polku olisi tasaisesti vaikeutuva ylämäki. Lapset ja tilanteet ovat erilaisia, joten vanhemmat voivat kokea eri vaiheet eri tavoin.
Lue myös: Syntyvyyskeskustelua leimaa piirre, joka vain syventää nuorten aikuisten ahdistusta
Huumori on voimavara
Toisaalta Lotta Heiskanen muistuttaa, että ”ootapa vaan” -alkuisen lauseen voi lohkaista monenlaisilla äänensävyillä. Kommentti voi olla synkkää marisemista – tai humoristinen heitto.
Joissain tilanteissa hyväntuulinen huumori voi keventää vanhemman mielialaa tai toimia avauksena vertaistuelliselle keskustelulle. Se kuitenkin vaatii, että keskustelun tavoite on molemmille osapuolille selvä.
– Jos vanhempi oikeasti kamppailee vaikean vaiheen kanssa, häntä ei lohduta tai naurata sen povaaminen, että vielä vaikeampaa on luvassa.
Huumori on toisinaan vaikea laji, joten keskustelukumppanin reaktioita on syytä lukea ja toimia niiden mukaisesti. Usein vitsailua turvallisempaa on kannustaa, että vaikea vaihe menee vielä ohi.
Lue myös: Tinna Henriikan sketsihahmo Ellu laulaa lapsivapaasta ja ravistelee luutuneita käsityksiä
Mitä vastata, jos varoittelu ärsyttää?
Varoittelijan käytöksestä voi olla vaikeaa päätellä, yrittääkö hän päteä, purkaa omia tuntojaan vai hyväntahtoisesti luoda yhteyttä toiseen. Heiskanenkaan ei halua ottaa kantaa siihen, mihin ”ootapa vaan” -fraaseja viljelevät ihmiset pyrkivät.
– En lähde arvailemaan toisten motiiveja tai sanomaan, että tee noin tai älä tee näin, koska se on hyvin tilanneriippuvaista.
Heiskanen kuitenkin toteaa, että yleisesti ottaen ihmisen ei tarvitse mukautua keskusteluun, joka ei tunnu itsestä mukavalta. Kommentin heittäneelle voi tarvittaessa sanoa, ettei heitto tuntunut hyvältä.
Tällöin keskustelukumppanin velvollisuus on kunnioittaa toisen toivetta ja korjata käytöstään. Muussa tapauksessa lohkaisulle voidaan nauraa yhdessä.
Jaa oma kokemuksesi