Riitaisa ero ja lapset – miten päästä hankalasta tilanteesta eteenpäin?
Riidat tekevät erosta entistäkin vaikeamman. Asiantuntijat vinkkaavat, mitä riitaisan eron keskellä voi tehdä.
Riitaisa ero ja lapset on yhdistelmänä varmasti kaikille epätoivottu. Miten kannattaa yrittää luovia, jos lapsiperheen erosta on syntymässä riitaisa?
Ensin on kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan, onko kyseessä nimenomaan riita.
– Riidassa on lähtökohtaisesti kaksi tasaväkistä osapuolta, jotka voivat ilmaista näkemyksiään, vaikkakin erimielisiä sellaisia. Riitaan ei kuulu pelon tai uhan ilmapiiri, toteaa Ensi- ja turvakotienliiton asiantuntija Päivi Hietanen.
Riita saattaa joskus yltyä kovaääniseksi, mutta silloinkin molempien pitää kokea olevansa turvassa. Riidat kuitenkin kuuluvat osaksi elämää, eikä niiltä kukaan voi välttyä.
– Silloin on enemmän kyse siitä, että miten voisi säädellä omia tunteita niissä tilanteissa. Voi olla hyvä todeta toiselle, että huomaa kiihtyvänsä nyt todella paljon. Pienen aikalisän ottaminen voi silloin kannattaa. Toisaalta voi myös viestiä toiselle, että toisen olisi nyt hyvä tehdä vastaava.
Riitaan ei kuulu väkivalta. Väkivallasta on kyse silloin, jos toinen uhkailee tai toisesta tuntuu, että pitää alkaa varoa puheita siksi, että pelkää toista.
– Yksi klassisen uhkailun muoto on se, että uhataan, että et saa enää nähdä lapsia, jos otat eron. Tällöin kannattaa hakea tukea siihen, miten pääsee lähtemään väkivaltaisesta suhteesta turvallisesti. Jos suhteessa on väkivallan merkkejä, niin turvallisen yhteistyön rakentaminen erossa on vaikeaa. Toisen pitäisi pystyä näkemään oma väkivaltainen käytöksensä ja hakemaan siihen apua, Hietanen sanoo.
Riitaisa ero ja lapset – mitä riidan taustalla kytee?
Erilaiset eroamisen tavat voivat vaikuttaa siihen, miten riitaisa erosta syntyy. Niiden tiedostaminen voi jopa auttaa liennyttämään riidan.
Hietanen kertoo haastattelututkimuksesta, josta hahmottui neljä erilaista eroamisen tapaa. Tavat vaikuttavat siihen, kuinka hyvin vanhemmat pystyvät sopimaan lapsen asioista ja huolehtimaan vanhemmuudesta.
Jos vanhemmat ovat ennen eropäätöksen syntymistä pystyneet keskustelemaan parisuhteen haasteista ja pyrkineet löytämään tavan päästä eteenpäin asioissa joko yksin tai ammattilaisen turvin, ennustaa se yleensä seesteisempää eroa.
Sen sijaan, jos pinnan alla kytee pelkoa tai turvattomuutta, asioista on vaikea päästä keskustelemaan niin, että molemmat kokevat tulevansa kuulluiksi.
Jos eron syynä on esimerkiksi päihdeongelma, haasteita mielenterveydessä tai on muita syitä, jotka vaikeuttavat parin keskusteluyhteyttä, ero voi olla riitaisakin. Toisaalta näissäkin tilanteissa saattaa löytyä ajan kanssa sopivat toimintatavat tai jopa keskusteluyhteys, jos vanhemmat ymmärtävät oman roolinsa vanhempina ja pystyvät irtautumaan päättyneestä parisuhteesta.
Jos ero taas tehdään ennen kaikkea ratkaisuna elämää kuormittavaan tilanteeseen, kuten lapsen erityisyys tai omien vanhempien sairastaminen, keskusteluyhteys löytyy yleensä ajan kanssa. Näissä tilanteissa yleensä vanhemman voimavarat ovat koetuksella, ja tukea tarvitaan perheessä myös muuhun kuin erosta toipumiseen ja sopeutumiseen eron mukanaan tuomiin muutoksiin.
Jos toinen osapuoli päättää erosta hyvin nopeasti esimerkiksi toisen pettämisen takia tai siten, että on itse käsitellyt asiaa ammattilaisen kanssa jo pitkään kertomatta toiselle, ero on yleensä shokki jätetylle. Tällöin erosta voi kehkeytyä riitaisa, kun keskusteluyhteys on minimissään. Jätetty kokee vahvasti tulevansa hylätyksi ja petetyksi, joka syystäkin vaikeuttaa toimivan keskusteluyhteyden ylläpitämistä.
Tosin väkivaltaisessa suhteessa nopea lähteminen on lähes välttämätöntä, sillä väkivallan uhka on erityisen korkea juuri erohetkellä.
Miten riidasta eteenpäin?
Keskusteluyhteyden hakeminen toisen kanssa erosta huolimatta on yleensä kaikki kaikessa, jos riitaa haluaa taltuttaa: Mitä tunteita suhteeseen liittyy? Millainen suhde oli? Miksi eroon on päädytty?
– Haluamme opettaa lapsillekin, että riidat selvitetään ja sitten jatketaan eteenpäin. Vaikka kaikesta ei päästäisi yhteisymmärrykseen, olisi hyvä kuitenkin yrittää selvittää asiat etenkin lasten vuoksi. Viha sen sijaan pitää kiinni vahvasti menneessä ja ex-kumppanissa, Hietanen toteaa.
Riidan taustalla on todennäköisesti kohtaamattomuus, kommunikaatiovaikeudet, läheisyyden tai arvostuksen puute tai jokin kipeä asia, jota ei saa sanotuksi tai jota toinen ei tunnu kuulevan.
– Toista emme voi muuttaa, mutta ainoa, mitä voimme tehdä, on oman toiminnan pohtiminen ja tarkastelu. Monelle ero on myös kasvunpaikka. Myös lapseen ja hänen tarpeisiinsa keskittyminen vie omia ajatuksia muualle kaunoista, joita kokee exää kohtaa, toteaa Niina Neuvonen, Ensi- ja turvakotienliiton asiantuntija.
Voi myös miettiä ainakin yhden hyvän asian, jonka ex-kumppani tekee vanhempana hyvin lapsen kannalta.
Jos suhteessa on väkivaltaa, silloin ennen kaikkea oman toiminnan pohtiminen keskittyy mieluiten ammattilaisen kanssa siihen, miten väkivallan uhkaa voi poistaa ja miten saisi rakennettua rinnakkaisvanhemmuutta, jossa vanhemmat minimoivat kohtaamiset ja viestittelyt toistensa kanssa.
Mitä käytännön asioita kannattaa riitaisassa erossa huomioida?
Erosta on hyvä kertoa lapsen päivähoitopaikkaan ja kouluun, jotta lapsen kanssa päivittäin tekemisissä olevat hoitajat ja opettajat voivat tukea lasta eron keskellä.
Kaikkia erityisvivahteita erosta ei tarvitse kertoa, mutta saattaa olla hyvä mainita siitä, että jos riitoja on, ne pyritään selvittämään.
Lastenvalvojalla voi vahvistaa lapsen tapaamissopimuksen. Hietanen kuitenkin muistuttaa, että lastenvalvoja ei ole oikea paikka riidoille lapsen tapaamisesta.
– Toisilla on vielä se käsitys, että lastenvalvoja ottaisi kantaa tapaamissopimukseen. Hän varmistaa, että lapsen etu toteutuu, mutta yksityiskohtiin ei lastenvalvoja ota kantaa.
Ennen lastenvalvojan luona tehtävää sopimusneuvottelua vanhempien olisi hyvä yhdessä keskustella, miten lapsen asiat eron jälkeen hoidetaan. Apuna voi käyttää esimerkiksi THL:n vanhemmuussuunnitelmaa.
Sopimusta ei tarvitse, eikä ehkä kannatakaan tehdä kerralla lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Se voi hyvin olla määräaikainen, jonka jälkeen esimerkiksi tapaamisjärjestelyä tarkastellaan uudelleen sen hetkisen tilanteen valossa lapsen etu edellä.
Jaa oma kokemuksesi