Lapsi kuolaa vielä leikki-ikäisenäkin, mikä neuvoksi? Tilanne voi vaatia hoidon arviota
Leikki-ikäisen lapsen kuolaaminen voi johtua monesta syystä, kuten purennasta tai rakenteellisista poikkeamista. Puheterapeutti kertoo, mitä asialle voi tehdä.
Lapsen kuolaaminen on pitkälti normaalia ja vähenee tyypillisesti iän myötä. Tavallisesti nielemismekanismin neurologinen säätely kehittyy noin 1,5–2-vuotiaaksi mennessä, jonka jälkeen kuolaamista ei esiinny enää suurimmalla osalla lapsista.
Jos lapsen kuolaaminen on kuitenkin merkittävää vielä kolmen ikävuoden jälkeenkin, voidaan sen mahdollisia syitä alkaa pohtia.
Lue myös: Vauva kuolaa – pitääkö siitä huolestua? Asiantuntijat: täysin normaalia kehitystä
Miksi lapsi kuolaa?
Sylkirauhaset erittävät vuorokaudessa noin puolitoista litraa sylkeä, jonka tarkoitus on kostuttaa ja puhdistaa suun limakalvoja.
Kuolaaminen on suuontelon etuosaan kertyvän syljen tahatonta valumista ulos suusta. Kuolaamista voi esiintyä yksittäisenä oireena tai se saattaa liittyä laajempiin oireyhtymiin.
– Tavallisimmin pitkittynyt lapsen kuolaaminen johtuu suualueen ja kielen sensorisista eli aistimuksellisista tai motorisista eli liikkeellisistä toimintaan liittyvistä pulmista, puheterapeutti Meriitta Ahtikari kertoo.
Yli 3-vuotias lapsi voi kuolata Ahtikarin mukaan esimerkiksi pään asennon, purentaan liittyvien ongelmien tai hampaiston kehitykseen ja ikeniin liittyvien pulmien takia.
– Rakenteellisiin poikkeamiin voi liittyä myös lapsen huuli- ja suulakihalkiot, pieni leuka, suurentuneet risat, kireäkielisyys tai se, että kieli voi olla iso suhteessa lapsen muuhun rakenteeseen.
Lapsen kuolaaminen voi johtaa erilaisiin haittoihin
Lapsen kuolaaminen voi runsaana ja pitkittyneenä aiheuttaa suun ympäristön haittoja, kuten ihottumaa tai muita tulehduksellisia ihomuutoksia.
– Kuolaaminen voi tuntua myös epäesteettiseltä ja vaikuttaa kaverisuhteisiin, Ahtikari lisää.
Jos lapsi kuolaa paljon, voi kuolaamisen yhteydessä esiintyä myös suuhengitystä, nenän tukkoisuutta, risojen suurenemista, infektioita tai allergioita. Myös äännevirheet ja joskus äänen sointihäiriöt voivat haitata kuolaavia lapsia.
Lapsen kuolaamista voidaan yrittää hoitaa, mikäli kuolaaminen on haitaksi tai pitkittyy. Vauvoilla ja taaperoilla runsaastakaan kuolaamisesta ei tarvitse vielä kuitenkaan huolestua.
Kuolaamisen hoidossa pyritään estämään syljen valuminen tai vähentämään sitä.
– Usein, mikäli lapsen kuolaamisessa on kyse niin sanotusta hyvänlaatuisesta kuolaamisesta, voi ohjaus ja neuvonta esimerkiksi hygieniaan liittyen auttaa. Mutta arvioinnin perusteella lapsen kuolaamiseen voidaan tarvita toimenpiteitä tai terapiaa, Ahtikari toteaa.
Lapsen kuolaamista voidaan hoitaa monin menetelmin
Lapsen kuolaamisen hoidossa esitietojen huolellinen keruu on tärkeää, sillä joskus on mahdollista hoitaa kuolaamisen syytä, kun taas joskus ainoastaan itse oiretta.
Lapsen kuolaamista voidaan pyrkiä vähentämään yhdistämällä eri hoitomenetelmiä siten, että hoito kohdistetaan kaikkiin suun ongelmiin, joita kuolaamisen yhteydessä esiintyy.
– Puheterapeutti voi auttaa lapsen tietoisuuden tukemisessa suun alueen toimintoihin liittyen. Esimerkiksi huuliosulun harjoittelemiseen on olemassa erilaisia apuvälineitä, ja kuntoutuksessa harjoitellaan muun muassa suun sulkemista, syljen nielemistä ja yleisestikin suun alueen puhtaana pitämistä, Ahtikari luettelee.
Lapsen kuolaamisen hoidon tavoitteeseen pääsyä tuetaan erilaisin sanallisin, auditiivisin, visuaalisin tai tuntoaistimuksiin liittyvin menetelmin. Suun motoriikan kuntoutuksessa käytettävillä terapioilla on myös vaikutusta puheen artikulointiin.
– Esimerkiksi Castillo Moralesin terapia on laajalti Suomessakin tunnettu terapiamuoto. Terapialla voidaan vaikuttaa imemis-, nielemis- ja pureskelutoimintoihin, ilmeiden hallintaan sekä hengityksen ja puheen tuottoon erilaisilla manuaalisilla käsittelyillä, kuten sivelyllä, vedolla, painamisella tai vibraatiolla, Ahtikari selventää.
Lapsen kuolaamisen hoitoon on myös apuvälineitä, kuten ORA-koje, jolla parannetaan kielen ja/tai leukojen asentoa. Jos lapsen kuolaaminen huolettaa, on asia hyvä tuoda esille neuvolassa.
Lähde: Duodecim
Jaa oma kokemuksesi