Selittämätön lapsettomuus on yllättävän yleistä – hoitokeinoja kuitenkin löytyy
Selittämätön lapsettomuus koskettaa joka neljättä hedelmöityshoitoihin hakeutunutta paria. Millaisia lapsettomuushoitoja voidaan tehdä, jos syytä lapsettomuudelle ei löydy?
Selittämätön lapsettomuus tarkoittaa lapsettomuutta, jolle ei löydy tutkimuksissa selvää syytä. Selittämätön lapsettomuus voidaan todeta sekä miehellä että naisella.
Selittämätön lapsettomuus koskettaa noin neljäsosaa pareista, jotka ovat hakeutuneet hedelmöityshoitoihin.
Siinä, koska määritelmää aletaan käyttää, on jonkin verran eroja. Yleensä katsotaan, että spontaanin raskauden mahdollisuus on vielä riittävä, vaikka raskaus ei olisikaan alkanut vuoden yrittämisen jälkeen.
Miten selittämätön lapsettomuus diagnosoidaan?
Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuu vuosittain arviolta 3000–4000 paria tai itsellistä naista. Naisilla yleisimmät lapsettomuuden syyt ovat munarakkulan kypsymishäiriöt ja munanjohdinvauriot. Miehellä lapsettomuutta aiheuttaa puolestaan siittiötuotannon häiriöt.
– Lapsettomuuden taustalla on harvoin yksi konkreettinen selvä syy, kuten ettei ovulaatiota ole lainkaan, munanjohtimet ovat tukossa tai siittiöitä ei ole lainkaan. Yleensä lapsettomuustutkimuksissa löytyy yksi tai useampi tekijä, joka alentaa hedelmällisyyttä, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Aila Tiitinen sanoo.
Hedelmällisyyttä alentavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ikä, paino tai elintavat. Myös ajoittainen ovulaatiohäiriö, siittiöiden alentunut määrä tai liikkuvuus sekä endometrioosi voi olla lapsettomuuden taustalla.
– Selittämätöntä lapsettomuutta voi esiintyä miehillä ja naisilla eikä tätä voi tietenkään edes erotella, jos tutkimuksissa ei löydy syytä lapsettomuudelle, Tiitinen huomauttaa.
Lue myös: ”Oot sä joku tuhkamuna vai?” – Näin järkyttäviä kommentteja tahattomasti lapsettomat miehet saavat
Hoitokeinoja on useita
Mikäli lapsettomuutta aiheuttavaa tekijää ei ole tiedossa, lapsettomuustutkimukset voidaan aloittaa vuoden raskausyrityksen jälkeen.
– Tutkimuksissa selvitetään parin molempien osapuolten esitiedot ja terveyshistoria sekä tehdään kliininen tutkimus. Lisäksi tutkitaan ainakin sperma-analyysi, selvitetään kierron säännöllisyys (ovulaatio) ja arvioidaan munanjohtimien aukiolo, Tiitinen havainnollistaa.
Jos syytä lapsettomuudelle ei löydy ja diagnoosiksi tulee selittämätön lapsettomuus, vaikuttaa seuraaviin askeliin ja hoitomuodon valintaan Tiitisen mukaan useampi asia.
– Selittämättömän lapsettomuuden hoidon valintaan vaikuttaa esimerkiksi naisen ikä, lapsettomuuden kesto ja se, millaisia pieniä muutoksia tutkimuksissa on havaittu. Ja tietysti parin omat toiveet.
Selittämätöntä lapsettomuutta voidaan hoitaa erilaisin keinoin. Diagnoosin jälkeen jäädään välillä odottamaan riippuen siitä, miten hyväksi spontaanin raskauden mahdollisuus arvioidaan.
– On eri asia, onko raskautta yritetty siinä kohtaa vuosi vai viisi vuotta. Vaihtoehtoina on ovulaation tukeminen hormonihoidolla, siihen mahdollisesti liitettävä inseminaatio tai sitten koeputkihedelmöitys, Tiitinen luettelee.
Selittämättömällekin lapsettomuudelle on onnellisia loppuja
Ei ole tilastoja siitä, kuinka moni lapsettomuudesta kärsivä ei hakeudu lapsettomuustutkimuksiin, moniko ei hakeudu tutkimusten jälkeen lapsettomuushoitoihin tai moniko keskeyttää ne.
Voidaan kuitenkin todeta, että useimmiten selittämätönkin lapsettomuus päätyy hoitojen tuella toivottuun lopputulokseen.
– Yleisesti todetaan, että 80 prosenttia lapsettomuushoitoihin tulevista saa lapsen, jos he käyttävät ne hoitomahdollisuudet, joita on saatavissa, Tiitinen toteaa.
Arviolta jopa 15 prosenttia pareista kärsii tahattomasta lapsettomuudesta jossain vaiheessa elämäänsä.
Lapsettomuustutkimuksiin voi hakeutua terveyskeskuksen, gynekologin tai yksityisen lapsettomuusklinikan kautta.
Lähteet: Terveyskirjasto, Duodecim: Hedelmöityshoidot Suomessa, Duodecim: Lapsettomuuden hoidon valinta
Jaa oma kokemuksesi