Jos haluaa 3 lasta, yrittäminen pitäisi aloittaa 23-vuotiaana – Tutkija: ”Nyt ihmiset eivät ehdi saada haluamiaan lapsia”
Moni pariskunta alkaa yrittää raskautta liian myöhään, jolloin toivottuja lapsia jää syntymättä. Asiaan olisi mahdollista puuttua koulujen uusilla oppisisällöillä ja hedelmällisyysneuvonnalla.
Tahatonta lapsettomuutta olisi Väestöliiton johtavan tutkijan, Venla Bergin, mukaan mahdollista ehkäistä lisäämällä hedelmällisyystietoisuutta. Sen mahdollisuuksien tutkiminen käy kuumana ympäri maailman: asiaa selvitetään muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Australiassa.
Bergillä on hallussaan kaavio, jossa esitellään, minkä ikäisenä naisen tulisi olla raskaana, jos toiveissa on yhdestä-kolmeen lasta. Kyse on tutkimuksesta, jossa on simulaatiomenetelmällä luotu lastensaannin todennäköisyydet eri ikäisinä aloittaville.
– Väestöliitossa toivoisimme, että kaavio leviäisi ja tavoittaisi mahdollisimman monen.
Graafinen esitys hätkähdyttää: Mikäli haluaisi taata 90 prosentin todennäköisyyden sille, että saa elämänsä aikana kolme lasta, tulisi katraan ensimmäistä lasta alkaa yrittää jo 23-vuotiaana.
Jos toiveena on kaksi lasta, raskautta tulisi yrittää viimeistään 27-vuotiaana. Mikäli on varma siitä, että toiveissa on vain yksi lapsi, vastaava ikä on 32 vuotta.
– Lastensaanti-ikä on myöhentynyt radikaalisti 15-20 vuoden aikana. Ihmiset eivät tästä syystä ehdi saada kaikkia toivomiaan lapsia. Yrittäminen pitäisi aloittaa todella paljon nykyistä aiemmin, jotta mahdollisimman monen olisi mahdollisuus saada 2-3 lasta, mikä on yleisin lapsilukutoive.
”Ihmiset lykkäävät päätöksen tekemistä liian pitkään”
Väestöliitossa on vuodesta 2018 alkaen alettu aktiivisesti puhua hedelmällisyystietoisuuden viemisestä osaksi koulujen opetussuunnitelmaa.
– Sisällöt puuttuvat oikeastaan kokonaan koulujen seksuaalikasvatuksesta. Tällä hetkellä opetuksessa keskitytään lähinnä ei-toivottujen raskauksien ehkäisyyn, mikä sekin on toki tärkeä asia, eikä sitä sovi vähentää.
Berg pitää erinomaisena sitä, että Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna matalat teiniraskaus ja -aborttiluvut. Rinnalle kuitenkin tulisi tuoda lisää tietoisuutta, naisten ja miesten hedelmällisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä – niistä tärkeimpiä ovat ikä, mutta myös muut sairauksiin ja elintapoihin liittyvät tekijät.
Ongelmana hän pitää myös sitä, että terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista puuttuu kokonaan palvelu, johon lasta toivovat nuoret aikuiset voisivat mennä hakemaan tukea pohdintoihin siitä, haluavatko he lasta vai eivät.
Tällaiselle on Bergin mukaan varmasti tarvetta, sillä tutkimuksissa on havaittu, että osa nuorista aikuisista ei saa näin isoa päätöstä tehtyä. Ilmiö on uusi. Aiemmin pohdittiin ehkä lapsilukua tai lapsen saamisen ajoittamista, mutta lasten saamista pidettiin enemmän selviönä.
– Ihmiset lykkäävät päätöksen tekemistä liian pitkään. Nykyään on ihmisiä, jotka miettivät vasta 35-vuotiaina ensimmäisen kerran, haluavatko he lapsia vai eivät.
Myös avoliitot purkautuvat nykyään nopeammin, vaikka niitä solmitaan suunnilleen samaan tahtiin.
Yhtenä syypäänä syntyvyyden laskun taustalla voivat olla älylaitteet ja sosiaalinen media. Ihmiset sanovat paljon aiempaa useammin lastensaannin lykkäämisen syyksi muut mielenkiinnonkohteet ja sen, etteivät he halua luopua nykyisestä elämäntyylistään.
Sekin vaikuttanee, että tutkimusten valossa lapsettomat nuoret aikuiset tietävät perhe-elämästä ennen kaikkea huonot puolet.
Näin hedelmällisyystietoisuutta voisi lisätä eri opetusasteilla
Miten hedelmällisyystietoutta tulisi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tukea? Asia vaatii Bergin mukaan laajaa ja moniammatillista pohdintaa. Hän kuitenkin valottaa, mitä eri ikäisten hedelmällisyystietoisuuden kehittäminen voisi suurin piirtein olla.
Pienten lasten seksuaalikasvatus painottuu kehotunnekasvatukseen, jotta lapset oppivat tunnistamaan kehon osat, niihin liittyvät toiminnot sekä turvataitoja.
Tässä vaiheessa ei ole ajankohtaista pohtia, tuleeko lapsesta itsestään joskus vanhempi. On kuitenkin relevanttia kertoa, miten vauvat saapuvat maailmaan ja millaisia perhemuotoja on olemassa, esimerkiksi uusperheitä, yhden vanhemman perheitä, lahjasoluilla saatuja lapsia sekä sijaisperheitä.
Yläkoulussa lisääntymisterveyttä olisi hyvä käsitellä nykyistä enemmän. Milloin ja miten raskaaksi voi tulla? Mitä menopaussi tarkoittaa?
– Tärkeää olisi, että nämä tiedot tulisivat riittävän usein toistetuiksi nuoruudessa, jotta ne jäisivät mieleen. Tieto auttaisi kaikkia pitämään huolta omasta lisääntymis- ja seksuaaliterveydestään, ei vain niitä, jotka haluavat lapsia.
Tanskassa tehtyjen tutkimusten mukaan toisella asteella olevat opiskelijat alkavat olla vastaanottavaisia pohtimaan, haluaisivatko he joskus lapsia ja miten se olisi mahdollista.
– Tässä vaiheessa olisi jo hyvä päästä pohtimaan sitä, haluanko ylipäätään lapsia ja miten tärkeä lapsitoive itselle on. Olenko valmis siihen vain silloin, jos löydän kumppanin, vai haluanko lasta niin paljon, että olen valmis esimerkiksi itselliseksi vanhemmaksi?
Tukea priorisointiin ja päätöksen tekemiseen
Myös aikuisille tarvitaan hedelmällisyyspalveluita. Heille olisi hyvä olla tarjolla Bergin aiemmin mainitsemia tukipalveluja, joista perheen perustamiseen liittyviin pohdintoihin voisi saada tukea.
Niissä painottuisi ihmisen biologian lisäksi myös se tosiasia, että lapsen saamista on priorisoitava, kun suunnittelee opiskeluja, uraa ja muuta elämää.
– Ei voi ajatella niin, että ensin opiskelen ja teen uran. Sitten voikin olla jo myöhäistä. Ihmisiä pitäisi herätellä siihen, milloin ja miten kuljen tavoitettani kohti, jos toiveena on joskus saada lapsia.
Korjaus 26. marraskuuta 2024: Aiemmassa infograafissa oli virheellisesti mainittu odottajan ikä ensiraskauden aikaan, vaikka kyseessä on ikä ensiraskautta yrittäessä.
Jaa oma kokemuksesi