Synnytyspelko varjostaa raskautta – tällaista apua siihen on tarjolla
Synnytyspelko voi olla musertavaa ja vaikuttaa terveyteen. Pelkoon kannattaa aina hakea apua.
Synnytys jännittää ja mietityttää lähes kaikkia raskaana olevia, etenkin lasketun ajan lähestyessä. Yhtä määritelmää sille, milloin kyse on varsinaisesta synnytyspelosta, ei ole. Yleensä sen on katsottu olevan pelkoa, joka haittaa normaalia elämää.
Kuitenkin kaikki synnytyksessä mietityttävät ajatukset ja asiat, myös synnytyspelko, on hyvä ottaa puheeksi neuvolassa tai esimerkiksi yksityisen kätilön vastaanotolla jo varhain.
– Yksi yleinen tapa hallita pelkoa on välttämiskäyttäytyminen. Kun pelko on kovaa ja synnytykseen liittyvät asiat ahdistavat, odottaja alkaa vältellä kaikkea synnyttämiseen liittyvää, jotta ahdistus painuisi taka-alalle. Silloin voi jäädä välistä synnytysvalmennus ja muuta tärkeää tietoa, joka itse asiassa helpottaisi pelkoa, toteaa tutkija ja kätilö Laura Sandström.
Hallinnan tunne on tärkeä osa sitä, että voi luottaa synnytyssairaalan henkilökuntaan. Jos tietoa välttelee, vaikuttaa se päätösten tekemiseen, mikä puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti hallinnan tunteeseen.
Mikäli kärsit tällä hetkellä synnytyspelosta, kannustammekin lempeästi jatkamaan artikkelin lukemista.
Mihin synnytyspelko kohdistuu?
Synnytystä pelätään monista syistä. Tutkimuksissa on havaittu, että tyypillisimmillään seuraavat asiat huolestuttavat synnytyspelosta kärsivää:
- voimakas kipu
- hallinnan tunteen menettäminen
- sairaalan resurssit
- toimenpiteet
- vaurioituminen synnytyksessä
- oma tai lapsen kuolema
Monet peloista limittyvät toisiinsa. Kivun pelon taustalla voi olla pelko siitä, että esimerkiksi kemiat eivät kohtaa synnytystä hoitavan kätilön kanssa, mikä vaikuttaa hallinnan tunteeseen ja luottamukseen siitä, tuleeko kuulluksi.
Suomessa synnyttäjä kohtaa synnytystä hoitavan kätilön vasta synnytyssairaalassa, joten jo se voi herättää pelkoa. Esimerkiksi Uudellamaalla synnyttäjää saattaa pelottaa myös se, että sairaala, jossa on ajatellut synnyttävänsä, onkin täynnä.
Kuulluksi tulemiseen ja kivun hyvään hoitoon vaikuttaa sekin, jos odottajaa pelottaa kätilöiden ja muiden ammattilaisten olevan hyvin kiireisiä ruuhkan tai resurssien takia.
Omaa synnytyspelkoa tarkastellessa kannattaakin pitää mielessä, että tietyn pelon taustalta voi löytyä useita syitä. Kun pelon syyt hahmottuvat, sitä on helpompi lieventää.
On myös hyvä huomata, että ensisynnyttäjän ja uudelleen synnyttävän pelot eroavat todennäköisesti toisistaan. Ensisynnyttäjälle synnytys on vielä tuntematon tapahtuma, mutta uudelleensynnyttäjän pelko johtuu usein huonosta tai traumaattisesta synnytyskokemuksesta, jota on tärkeää käsitellä. Tästä syystä aiempaa synnytystä olisi aina hyvä käydä läpi.
Lue myös: Synnytyksen vaiheet – Näin synnytys etenee avautumisvaiheesta ponnistukseen ja jälkeisvaiheeseen
Miten synnytyspelkoa hoidetaan?
Synnytyspelkoon kannattaa aina hakea apua. Synnytyspelon hoito vaihtelee hyvinvointialueittain. Hyvinvointialueet tarjoavat muun muassa pelkopolikäyntejä tai pelon käsittelyä ryhmämuotoisesti ammattilaisen johdolla.
Aivan erityisen vaikuttavaa synnytyspelon lievittämiseksi ovat laadukkaat synnytysvalmennukset.
– Synnyttäjille olisi hyvin tärkeää päästä vierailemaan synnytyssairaalan tiloissa rauhallisella hetkellä, jotta heille sisäistyisi se, että synnytyshuone on vain huone, ei sen kummempaa.
Osassa hyvinvointialueista esimerkiksi pelkopolikäynteihin kuuluu fyysinen vierailu synnytyshuoneeseen. Toisissa aivan tavallisiin synnytysvalmennuksiin kuuluu se, että pääsee käymään synnytyssairaalan tiloissa. Tilaisuus kannattaa hyödyntää, sillä vierailun on havaittu olevan tehokkaampi kuin virtuaalisen synnytyssaliesittelyn.
Myös uudelleensynnyttäjälle tiloihin tutustuminen voi olla tärkeää jo siitä syystä, että edellisestä synnytyksestä on voinut kulua jopa 20 vuotta tai aiempi synnytys on tapahtunut toisessa sairaalassa.
Ensisynnyttäjien ryhmämuotoisissa tapaamisissa, kuten HUSin Nyytti-ryhmissä, käydään synnytyspelkoa läpi psykologin johdolla. Usein ryhmän parissa vierailee myös kätilö.
– Nyytti-ryhmän tapaamiset ovat tutkitusti tehokas tapa hoitaa synnytyspelkoa. Riippuu kuitenkin valitettavasti asuinpaikkakunnasta, onko vastaavaa tarjolla.
Miksi synnytyspelkoa kannattaa hoitaa?
Synnytyspelko voi aiheuttaa raskauden aikana unettomuutta, fyysisiä kiputiloja ja myös muita epämääräisiä oireita. Ahdistuksen tiedetään myös lisäävän masennuksen riskiä.
Pelko voi vaikuttaa vuorovaikutussuhteen luomiseen vauvaan.
– Kun pelko valtaa kokonaan mielen, ei ole aikaa miettiä vauvaa ja luoda häneen kiintymyssuhdetta.
Vaikutuksia voi näkyä myös parisuhteessa, jos odottajan pelko on kaiken kattavaa ja musertavaa eikä hän pysty toimimaan normaalisti.
Synnytyspelkoisten tiedetään tutkimusten valossa käyttävän enemmän erikoissairaanhoidon palveluita. Heillä on myös enemmän liitännäissairauksia.
Synnytys saattaa pitkittyä, jos synnyttäjä on äärimmäisen jännittynyt ja peloissaan. Silloin synnytystä aletaan usein vauhdittaa, mikä voi johtaa seuraaviin toimenpiteisiin. Tämä puolestaan lisää riskiä siihen, että synnyttäjä on tyytymätön synnytykseen.
– Suomestakin on tutkimuksia siitä, että synnytyspelko on yhteydessä syntyvyyden laskuun. Kaikista tärkeintä on kuitenkin yksilön kokemus ja se, mitä synnytyspelko voi aiheuttaa perheelle.
Mitä voin itse tehdä synnytyspelolle?
Avun hakemisen lisäksi Sandström vinkkaa, että synnyttäjän on lupa valita synnytyssairaalansa.
– Ymmärrän, että kaikille ei ole realistista lähteä esimerkiksi 100 kilometrin päähän synnyttämään, mutta tämäkin vaihtoehto on hyvä pitää mielessä.
Nykyään on myös paljon tarjolla yksityisiä doula-palveluita. Ilmaiseksi doulan saattaa saada avukseen kolmannen sektorin järjestöjen kautta.
Doula voi olla kätilö tai muuten synnytykseen huolellisesti perehtynyt henkilö, joka toimii synnyttäjän tukihenkilönä. Doula ei toimi kätilönä synnytyksessä, mutta hänen tehtävänään on kuunnella synnyttäjän toiveita ja pitää tämän puolia.
On myös yksityisiä kätilöiden vastaanottoja, joissa synnytyspelkoa on mahdollista käydä läpi maksua vastaan, jos esimerkiksi kokee, että oman synnytyssairaalan pelkopolikäynnit eivät riitä.
Kannattaa myös välttää lukemasta tai kuulemasta huonoista synnytyskokemuksista. Ne eivät palvele silloin, kun itse odottaa lähestyvää synnytystä. Kannattaa myös muistaa, että huonot kokemukset saavat yleensä enemmän huomiota kuin hyvät.
Erilaiset jooga-, pilates- ja meditaatioharjoitukset voivat tukea synnytyspelon käsittelyä, sillä niissä usein harjoitellaan itsensä rauhoittamista muun muassa hengityksen avulla.
– Meillä on tänä päivänä paremmat mahdollisuudet hoitaa kipua kuin koskaan ennen. Synnytys on myös paljon muuta kuin vaikeita kokemuksia.
Jaa oma kokemuksesi