Suomalaistutkimus sai selville uutta tietoa lasten painoindeksistä – ei ole yksinään riittävä painon mittari
Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat vallalla olevaa käsitystä siitä, että pelkkä painoindeksi ei riitä lasten painon arviointiin.
Painoindeksiä käytetään sekä lasten että aikuisten painon arvioimiseen. Painoindeksi lasketaan jakamalla henkilön paino hänen pituutensa neliöllä.
Lasten painoindeksiä ei tosin voi suoraan verrata aikuisten tuloksiin, koska lapsen kehon mittasuhteet ovat erilaisia kuin aikuisella. Lisäksi lapsen keho muuttuu kasvun ja iän myötä jatkuvasti. Siksi lapsen painoindeksi muutetaan vielä erityisellä kertoimella aikuista vastaavaksi painoindeksiksi.
Aiemmin on havaittu, että lapsen painoindeksi usein kehittyy tietyllä tavalla. Perinteinen tyypin 1 -painoindeksikäyrä lähtee jyrkkään nousuun pian syntymän jälkeen lapsen ensimmäiseen ikävuoteen asti, jolloin lapsi saavuttaa maksimaalisen painoindeksin.
Sen jälkeen painoindeksi lähtee laskuun ollen matalimmillaan 4–6 vuoden iässä. Tämän jälkeen painoindeksi lähtee jälleen nousuun kohti aikuisiän tasoa.
Nyt Oulun yliopistossa tehty tutkimus on tunnistanut kaksi uutta lapsuuden painoindeksikäyrän tyyppiä. Ne haastavat käsityksen siitä, miten painoindeksi kehittyy syntymästä nuoruuteen.
Lue myös: Lasten ylipaino on yleisempää maaseudulla kuin kaupungissa, osoittaa suomalaistutkimus
Pelkkä painoindeksi ei ole riittävä mittari
Tutkimuksessa tunnistetut tyypit 2 ja 3 eroavat tyypistä 1 siinä, missä tahdissa lapsen painoindeksi vaihtelee ajan myötä.
Tyypin 2 käyrät nousevat jyrkemmin ennen vauvaiän painoindeksihuippua ja laskevat sen jälkeen. Vauvaiän painoindeksihuippu tapahtuu samaan aikaan kuin tyypin 1 käyrillä, mutta tämän jälkeen nähtävä alin kohta jatkuu tyypin 1 käyriä pidempään.
Tyypin 3 käyrien kehitys tapahtuu ajallisesti suurin piirtein kuten tyypin 1 käyrillä, mutta profiilit ovat epäsäännöllisempiä eivätkä niin selkeitä kuin muissa tyypeissä.
– Tulokset vahvistavat kliinikoiden käsitystä, että pelkkä painoindeksi ei ole riittävä mittari lasten painon arviointiin, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Anni Heiskala Oulun yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimuksessa ei kuitenkaan onnistuttu selvittämään, mikä vaikuttaa siihen, millä käyrällä lapsi kasvaa.
Joka tapauksessa tutkimus osoittaa, että kehityksen ajoituksessa on eroja. Ne pitäisi Heiskalan mukaan huomioida paremmin lapsuuden painoindeksin tutkimuksessa.
– Kehitystyyppien tunnistaminen voi auttaa ymmärtämään painoindeksin yksilöllistä vaihtelua, mikä on tärkeää lihavuuden ehkäisyn ja hoidon kohdentamisessa, Heiskala sanoo.
Tutkimus on julkaistu International Journal of Obesity -lehdessä.
Jaa oma kokemuksesi