Meneekö ruokailu lapsen kanssa valtataisteluksi? Tarkista oma asenteesi, kehottaa psykologi
Ruokapöydässä lapsilla ja vanhemmilla on omat tehtävänsä. Ongelmia syntyy, kun tehtävänjako on päässyt hämärtymään.
Pahimmillaan ajatuskin ruokapöytään istahtamisesta väsyttää. Jos lapsella on tapana venkoilla pöydässä, kieltäytyä syömästä tai muuten hankaloittaa perheen yhteistä ruokahetkeä, vanhempi saattaa valmistautua illalliseen kuin taisteluun.
Juuri siinä piilee ongelman ydin, väittää Becky Kennedy, joka on Yhdysvalloissa tunnettu vanhemmuusvaikuttaja ja -kirjailija sekä kliinisestä psykologiasta väitellyt tohtori. Hänen vanhemmuusvinkkeihin keskittyvällä Instagram-tilillään on yli kolme miljoonaa seuraajaa.
Helmikuussa 2025 Kennedy teki julkaisun, joka käsittelee valtataisteluiden välttämistä ruokapöydässä. Kennedyn mukaan valtataistelut johtuvat usein siitä, että vanhempi vaatii lapselta pöydässä asioita, joita kasvatuksellisesta näkökulmasta ei tarvitsisi vaatia.
Toisin sanoen: vanhemman kannattaisi tarkistaa oma asenteensa ennen kuin käy valtataistoon lapsen kanssa. Kennedyn mukaan on erityisen tärkeää tunnistaa ero hyvän vanhemmuuden ja hyvän syömisen välillä.
Vanhemmalla ja lapsella on eri tehtävät ruokapöydässä
Julkaisussaan Kennedy erittelee vanhemman ja lapsen tehtävät, mitä tulee perheen ruokailuun.
Vanhempi päättää, mitä syödään, milloin syödään ja missä syödään. Vanhempi siis valitsee tarjottavan ruoan, ruokailuajan ja sen, syödäänkö pöydän ääressä yhdessä vai jollain muulla tavalla.
Lapsi sen sijaan saa päättää, kuinka paljon hän syö vai syökö ollenkaan. Kennedy perustelee näkemystään niin, että vanhemman tehtävä on loppujen lopuksi vain tarjota terveellistä ja ravitsevaa ruokaa sekä luoda lapselle myönteinen ruokailuympäristö – ei pakottaa lasta syömään juuri niin kuin on suunnitellut.
Ongelmia sen sijaan syntyy, jos vanhempi yrittää lapsen tontille. Esimerkkinä Kennedy antaa tilanteen, jossa lapsi on syönyt pelkkää pastaa mutta vanhempi ei salli hänen nousevan pöydästä, ellei tämä suostu syömään myös tomaatteja. Lopputuloksena on todennäköisesti konflikti ja valtataistelu.
Lapsellakaan ei ole asiaa vanhemman tontille. Vanhempi ei esimerkiksi saisi Kennedyn mukaan laittaa lapselle tämän pyynnöstä jotain muuta ruokaa, koska silloin valtataistelu on hävitty.
Lue myös: Saako lapsi itse päättää, mitä syö? 10 vinkkiä nirsoilun nitistämiseen
Entä miten käy terveellisen ruokavalion?
Ehkä helpommin sanottu kuin tehty, moni ehkä puhisee nyt. Lapsen ruokavalio ja riittävä ravintoaineiden saanti on kuitenkin vanhempien vastuulla.
Kennedyn mukaan asiasta ei kannata stressata liikaa. Vinkissä ei ole kyse siitä, miten lapsen saisi kuin taikaiskusta syömään monipuolisesti omasta tahdostaan. Kyse on pysyvästä ruokailukulttuurin muutoksesta, joka Kennedyn mukaan auttaa lasta kehittämään terveen ruokasuhteen.
– Luota lapsesi kykyyn kuunnella kehoaan ja kehittää terveellisiä ruokailutapoja ajan kanssa, Kennedy rohkaisee kuvatekstissä vapaasti suomennettuna.
Alkuperäinen, englanniksi julkaistu kuvasarja on alla. Äänestä artikkelin lopussa, mitä mieltä olet vinkin toimivuudesta!
Jaa oma kokemuksesi