Perheessä aikatauluja ja stressiä? Saatat luoda lapsellesi kiirehdityn lapsuuden – vaikutukset haitallisia aikuisikään asti
Kiirehdityllä lapsuudella on yhteys aikuisiän ahdistushäiriöihin. Onneksi hoputukseen on olemassa helppo ja ilmainen vastalääke.
2010-luvun jälkeen tapahtui murros, joka muutti lapsuutta. Psykologi David Elkind antoi ilmiölle nimen ”The hurried child syndrome”, kiirehdityn lapsen oireyhtymä.
Tällä käsitteellä kuvataan kasvuympäristöä, jossa lapsi ei voi kehittyä rauhassa omassa luonnollisessa tahdissaan, vaan häneltä odotetaan jotakin, mihin hänen ikäisensä taidot eivät vielä riitä. Lasta kasvatetaan enemmän aikuisen näkökulmasta kuin lapsen tarpeita ymmärtäen.
Kiirehditty lapsuus on aikataulutettua ja lapselta odotetaan käytöstapoja, joita hänen kehittyvät aivonsa eivät kykene omaksumaan.
Vanhempien kiire ja stressi altistavat hoputukselle
Tutkimustiedon mukaan kiirehdittyjä lapsia on erityisesti perheissä, joissa vanhemmilla on paljon työkiireitä ja stressiä.
Kiireisellä ja stressaantuneella vanhemmalla ei ole aina kapasiteettia keskittyä läsnäoloon perheessä ja lapsen kasvattamiseen. Vapaa, pitkäkestoinen leikki ja kiireetön leppoisa yhdessäolo perhe-elämästä ovat kadoksissa.
Mielikuvitusrikkaiden leikkien sijasta vanhemmat tarjoavat lapselle aikaa digilaitteiden ääressä tai tavoitteellisia, lasta haastavia harrastuksia.
Lastenkasvatuksen tilalle on tullut nopeat, hermostuneet käskyt ja komennot – tai nykyisin yhä useammin suostuttelevat neuvottelut lapsen kanssa, lapsen itsemääräämisoikeuden korostaminen ja loputon ymmärtäminen.
Lue myös: Lapsuuden kehityksellinen trauma syntyy vaivihkaa – Merkit voi huomata jo pienestä lapsesta
”Superlapsuus” hoputuskulttuurin taustalla
Vuosituhannen vaihteessa yhä useammat vanhemmat alkoivat kasvattaa ”superlapsia”.
Superlasten vanhemmilla on epärealistisia käsityksiä lastensa kyvykkyydestä ja lahjakkuudesta. Ilmiötä kutsutaan myös pseudosofistikaatioksi. Käsitykset taitavuudesta ja lahjakkuudesta on pinnallista, teennäistä ja ylpeilevää.
Superlasten vanhemmilla on taipumus valmentavaan kasvatustyyliin ja misedukaatioon.
Misedukaatiolla tarkoitetaan sitä, että lasta kasvatetaan epäluotettavista tietolähteistä – self help -kirjoista, blogeista tai some-kanavista – poimituilla hajanaisilla konsteilla ymmärtämättä lapsen perustarpeita.
Superlapsuuden eläneet ovat nyt pari-kolmekymppisiä, 1990-luvulla ja vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä syntyneitä. He edustavat myös ensimmäisiä medikalisoituja sukupolvia, joiden tunne-elämä ja käytöspulmat diagnosoitiin ja psykologisoitiin.
Kiirehditty lapsuus voi johtaa aikuisiän ahdistukseen
Vanhempien tietoisuus lapsen kehityksestä ja haastavan käyttäytymisen syistä lisääntyi valtavasti, mutta samanaikaisesti monet vanhemmat kadottivat ymmärryksen ja kosketuksen siihen, mitä on olla lapsi, miten lapsen perustarpeet täytetään ja mistä syntyy onnellinen lapsuus.
Tutkimustieto viittaa siihen, että kiirehdityllä lapsuudella on yhteys aikuisiän ahdistushäiriöihin, arvottomuuden tunteisiin, somaattiseen oireiluun, ärtyvyyteen ja vaativuuteen itseä kohtaan.
Kiirehdityt lapset ovat joutuneet lapsuudessaan liian voimakkaan ulkoisen paineen kohteeksi. Paine on voinut johtua monesta eri syystä. Omat vanhemmat ovat voineet olla jatkuvasti stressaantuneita eivätkä ole kyenneet olemaan riittävästi läsnä lapselle, syvemmän tason tunneyhteydessä lapseen.
Paine on voinut syntyä myös siitä, että vanhemmat ovat valmentaneet lasta kohti vanhemman omia päämääriä tai ylipsykologisoineet lapsen kehityksen.
Joskus painetta kerääntyy sen vuoksi, että vanhemmalla on paljon ongelma, hän on epävarma eikä kykene hallitsemaan omaa elämäänsä. Lapsen täytyy ottaa pikkuaikuisen rooli ja miettiä asioita, jotka eivät hänen ikäiselleen kuulu.
Paras lääke kiirehdittyyn lapsuuteen on leikki
Lapsen kehitystä eivät kiirehdi pelkästään tai aina omat vanhemmat, vaan myös sosiaalinen media ja koulu. Lapsiin kohdistetaan vaativia odotuksia ja ikätasoon nähden liian haastavaa informaatiota.
Psykologi Mark Traversin mukaan tärkein lääke kiirehdityn lapsuuden syndroomaan on pitkäkestoinen, vapaa leikki sisällä ja ulkona. Kun vanhemmat luovat tilaa pitkälle leikille ja lapsen mielikuvitus pääsee todella vauhtiin, myös vanhemman suhde omaan sisäiseen lapseen vahvistuu.
Leikki tekee niin lapset kuin aikuisetkin onnellisemmaksi.
Vapaan leikin ei tarvitse opettaa eikä kehittää lasta, mutta se kuitenkin kehittää. Pitkäkestoisessa, usein sotkuisessa ja raisussa leikissä lapsen kognitiiviset, sosiaaliset, emotionaaliset ja fyysiset taidot kehittyvät luonnostaan.
Arvosta lasta sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on vahvuuksia ja kehityksen haasteita. Superlapsia ja ongelmalapsia ei ole olemassakaan.
Lähteet: Relationship Between Child Perfectionism and Psychological Disorders 3 Signs That You Had a Hurried Childhood | Psychology Today, How to Protect Kids From ”Hurried Child Syndrome” | Psychology Today
Jaa oma kokemuksesi