Sijaissynnyttäjän ansiosta Ollilla ja Annikalla on nyt kaksi lasta – Luca syntyi vain 11 päivää siskonsa jälkeen
Vielä muutama vuosi sitten Annika ja Olli surivat lapsettomuuttaan. Nyt kodissa viilettää kaksi taaperoa, joista toinen ilmoitti tulostaan, kun toivo oli jo heitetty ja toinen syntyi sijaissynnyttäjän avulla.
Kun puolitoistavuotiaat sisarukset Lilja ja Luca äkkäävät isänsä saapuneen päiväkodin pihaan iltapäivällä, juoksevat molemmat yhtä aikaa riemastuneina Olli Luukonlahden, 38, syliin. Kotona odottaa äiti Annika, 37, Kultalahti, joka on jäänyt sairaseläkkeelle pahenevan MS-taudin vuoksi.
Liljalla ja Lucalla on ikäeroa vain 11 päivää, ja niinpä heitä luullaan usein kaksosiksi. Puolitutut ovat kysyneet Ollilta ja Annikalta, miten pyörätuolilla liikkuva perheenäiti on selvinnyt kaksosraskaudesta.
Joskus käy niin, että Olli ja Annika eivät jaksa oikaista väärää olettamusta. Harvalla tulee mieleen, että Annika ei ole synnyttänyt molempia lapsia, eikä edes antanut geenejään toiselle.
Yllätysraskaus
Kuusi vuotta sitten Annika lopetti hyvin toimineen lääkityksensä MS-tautiin, jotta odotus voisi alkaa turvallisesti. MS-tauti paheni kuitenkin odottamattoman rajusti lääkkeen lopettamisen myötä, eikä uusi korvaava lääke pystynyt enää pelastamaan tilannetta.
Annikan liikuntakyky huononi pysyvästi niin roimasti, että aiemmin ilman apuvälineitä liikkuneen Annikan oli turvauduttava rollaattoriin. Ataksia eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaation häiriöt alkoivat voimistua.
Vaikeuksista huolimatta pari haaveili perheenlisäyksestä.
Annika ja Olli vierailivat Ollin isän luona sairaalassa 2019, jossa hoitaja ohimennen ehdotti, että pariskunta voisi selvittää mahdollisuuksia sijaissynnytykseen.
Ollin isä ei enää toennut, mutta surullisissa merkeissä tapahtunut vierailu jäi kuitenkin ehdotuksen vuoksi myös positiivisena Annikan ja Ollin mieleen.
Annika ja Olli päättivät ottaa yhteyttä ruotsalaiseen yritykseen, joka konsultoi sijaissynnytyksiä maailmalla. Pohjoismaissa sijaissynnytykset on lailla kielletty, myös sellaiset, jossa synnyttäjälle ei makseta korvausta.
Annika ja Olli matkustivat vuonna 2021 Ukrainaan, jossa heille tehtiin psykologisia ja fysiologisia testauksia. Niissä selvitettiin, olisivatko he soveltuvia käyttämään sijaissynnyttäjää lapsen saamiseksi.
Selvitykset päättyivät siihen, että Annikalta ja Ollilta kerättiin sukusoluja, jotka hedelmöitettiin laboratoriossa. Alkiot alkoivat kasvaa Ukrainassa.
Juuri kun klinikalta oli löydetty Annikalle ja Ollille sopiva sijaissynnyttäjä, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Klinikka evakuoitiin sodan jaloista vuoden 2022 alussa.
Suru oli valtava.
Annika ja Olli päättivät kuitenkin jatkaa eteenpäin. He päätyivät jatkamaan yrittämistä Kolumbiassa, jossa sijaissynnytykset olivat olleet laillisia jo pidemmän aikaa, ja myös lainsäädäntö oli niitä varten huolellisesti laadittu.
Uusi vastoinkäyminen Kolumbiassa
Kun pari saapui Bogotaan, he yllättyivät iloisesti. Työtehtävien vuoksi paljon matkustanut Olli hämmästyi, miten kehnosti mielikuva Kolumbiasta huumekartellien piinaamana maana vastasi todellisuutta. Bogotássa kaikki toimi ja Annika pääsi kulkemaan hyvin pyörätuolilla. Klinikalla hoitajat ja lääkärit puhuivat englantia.
Kaikki eteni mutkattomasti, kunnes eteen tuli uusi vastoinkäyminen: tällä kertaa Annikan munasolujen hedelmöittäminen ei onnistunutkaan.
– Olin murtunut, mutta päätimme jatkaa yrittämistä, Annika muistelee.
Etsinnän jälkeen löytyi kolmbialainen luovuttaja, jolta munasolut kerättiin. Kolumbian lain mukaan sijaissynnyttäjän munasoluja ei voida käyttää. Hän toimii vain synnyttäjänä.
Parin palattua takaisin Suomeen he saivat tiedon, että alkiot olivat lähteneet kehittymään. Annika ja Olli hurrasivat.
Kului muutama kuukausi ja edessä oli jännittävä videopuhelu. Tietokoneennäytöllä heille esittäytyi Elizabeth, joka olisi valmis synnyttämään parin lapsen.
Elizabeth oli läpäissyt klinikan seulan, jossa arvioitiin hänen soveltuvuuttaan sijaissynnyttäjäksi. Lisäksi Ollille ja Annikalle oli tärkeää, että synnyttäjä olisi naimaton, sillä Suomen laki katsoo automaattisesti naimisissa olevan synnyttäjän miehen lapsen isäksi.
Lapsia tulisikin kaksi
Espoossa Olli alkoi laatia Excel-taulukkoa todennäköisyyksistä, jotka liittyivät raskauden etenemiseen ja synnyttämiseen. Annikalle hän ei halunnut ”huolitaulukkoaan” esitellä, sillä tuleva äiti halusi luottaa kaiken päättyvän hyvin.
Pian Ollin taulukoihin alkoi kuitenkin piirtyä myös toisen raskauden etenemistä kuvaavia käyriä. Kaikkien hämmästykseksi Annika teki joulukuussa 2022 positiivisen raskaustestin.
– Olimme jo täysin luopuneet toivosta perinteisen menetelmän suhteen. Liljan odotus yllätti meidät täysin. Ei ollut kovin kauaa siitä, kun olimme ajatelleet, ettei meistä tulisi koskaan vanhempia. Nyt lapsia olikin tulossa kaksi, Olli sanoo.
Annika oli jo pienenä haaveillut kaksosista, joten kahden lapsen saaminen lähes yhtä aikaa oli hänelle unelmien täyttymys.
– Meitä ei haitannut yhtään, että olimme lähteneet sijaissynnytykseen mukaan. Tiesimme, että molemmat lapset tulisivat olemaan meille yhtä rakkaita.
Luna olikin Luca
Raskaus eteni hienosti alun pientä pahoinvointia lukuun ottamatta. Lilja-tytär syntyi suunnitellulla sektiolla elokuussa 2023.
Nuorempi sisarus ilmoitti kuitenkin kiirehtivänsä myös pian maailmaan, pari viikkoa ennen laskettua aikaa.
Perhe oli juuri päässyt synnytyssairaalasta kotiin, kun Olli sai puhelun, jossa hänelle suositeltiin Kolumbiaan lähtöä. Synnytys saattaisi alkaa aiemmin kuin alun perin oli arvioitu.
– Oli vaikeaa lähteä kauaksi Liljan ja Annikan läheltä. Annika meni onneksi äitinsä luokse siksi ajaksi, kun minä lähdin Kolumbiaan.
Vauvan ja omat tarvikkeet pakattuaan tuore isä nousi lentokoneeseen. Seuranaan hänelläkin oli oma äitinsä.
Bogotássa Olli majoittui äitinsä kanssa hotelliin. He ajattelivat, että Kolumbiassa kuluisi ainakin pari viikkoa. Kuitenkin jo alle viikon kuluttua Luca päätti syntyä.
Vauvan työnimi oli Luna, sillä pariskunnalle oli kerrottu jo hyvissä ajoin vauvan olevan tyttö.
– Kun sairaalasta ilmoitettiin vauvan syntyneen, he sanoivatkin hänen olevan poika. Soitin Annikalle heti ja sanoin, että keksi äkkiä pojalle nimi. Niinpä toisesta lapsestamme tuli Luca, Olli kertoo.
Sijaissynnyttäjän korvaus ei ole tiedossa
Kun Luca ojennettiin ihastuneen isän syliin ensimmäisen kerran, Elizabeth pysytteli omassa huoneessaan. Kolumbiassa sijaissynnytyksissä tämä on yleinen käytäntö.
Vasta myöhemmin Olli tapasi Elizabethin ja tämän teini-ikäisen tyttären. Vaikutti siltä, että Elizabeth välitti Lucasta koko sydämestään ja oli hyvin ylpeä, että pääsi auttamaan lapsettomuudesta kärsinyttä pariskuntaa. Vauvasta luopuminen ei vaikuttanut kuitenkaan olevan erityisen vaikeaa. Elizabeth ja Olli lupasivat pitää yhteyttä puolin ja toisin.
Ollilla ja Annikalla ei ole varmuutta, maksettiinko Elizabethille korvausta synnytyksestä.
– Emme ole maksaneet muuta kuin sairaalakustannukset ja raskaudesta aiheutuneet kustannukset sekä konsulttiyrityksen järjestelykustannukset. Klinikalta on voitu maksaa korvausta, mutta me emme tiedä summista.
Luca oli syntymän jälkeen hieman keltainen ja tarvitsisi sinivalohoitoa, joten Olli varautui jäämään Kolumbiaan odotettua pidemmäksi ajaksi. Kun hän eräänä päivänä meni vierailemaan tavanomaiseen tapaan sairaalassa, hänelle ilmoitettiinkin, että hän voisi ottaa toipuneen Lucan mukaansa.
– Soitin äidilleni, joka odotti hotellissa, että tuo mukanasi vauvatarvikkeita. Minulle ei ollut mitään mukana, Olli muistelee.
Kolumbiassa kului kuitenkin vielä pari viikkoa. Lääkäri kävi hotellissa tarkistamassa Lucan ja antoi lentoluvan Suomeen.
Byrokraattista vääntöä ja onnentäyteistä arkea
Niin alkoi työläs mutta onnellinen vauva-aika kahden pienokaisen kanssa. Pyörätuolissa liikkuva Annika imetti sekä Liljaa että Lucaa ja heijasi öisin vauvoja uneen. Imetys jäi muutaman kuukauden päästä, koska Annikan lääkitys esti sen.
Vaipanvaihdot ja lasten pulloruokinta jäivät pääosin Ollin vastuulle.
Pari oli varautunut siihen, että Olli ottaisi päävastuun lapsista, koska Annikan fyysinen tila rajoitti lastenhoitoa. Olli muistelee, että väsymys yllätti hänet silti.
Perhe sai onneksi lastenhoitoapua muutamia tunteja viikossa kunnalta, jotta Olli pääsi edes joskus muutamaksi tunniksi pois kotoa.
Tekemistä riitti myös byrokratian kanssa. Lucalle oli saatava oleskelulupa ja hänen Suomen kansalaisuutta ja Annikan perheen sisäistä adoptiota oli edistettävä.
Olli ja Annika ovat kuvailleet painineensa paljon byrokratian kanssa, sillä viranomaiset eivät tee yhteistyötä asian suhteen.
Onneksi Lucalle kuitenkin järjestyi heti suomalainen henkilötunnus, kun Olli oli käynyt vahvistamassa isyytensä. Niin Luca pääsi Kelan avun piiriin, ja perheelle järjestyi päiväkotipaikka, vanhempainpäiväraha ja neuvolakäynnit.
Kun istumme helmikuussa 2025 Annikan ja Ollin kotona, Annika on juuri saanut tietää, että adoptiohakemus on hyväksytty. Nyt hän on virallisesti Lucan äiti.
Ollilla on kiire varaamaan aikaa Maahanmuuttovirastoon, sillä Lucan oleskelulupahakemus vanhenee huhtikuussa 2025. Nyt kun Annika on virallisesti Lucan äiti, nopeutuu myös kansalaisuuden hyväksyminen.
”Jos toinen on sylissä, on toisenkin päästävä”
Arki jatkuu vilkkaana espoolaisessa kodissa kahden taaperon kanssa. Annika yrittää pysyä pyörätuolilla lasten perässä. Olli on palannut töihin ja hän vie ja hakee lapset päivähoidosta.
Ollin ja lasten tiivis suhde näkyy siinä, että he ovat kovasti isänsä perään.
– Jos toinen on sylissä, on toisenkin päästävä, Annika kuvailee.
Kun Olli lähtee ulkoiluttamaan perheen kahta koiraa, lapset parkuvat eteisessä. Kun ovi sulkeutuu, laskeutuu rauha.
– Sitten he tuovat minulle kirjoja, jotta voin lukea heille, Annika hymyilee.
Lapsille he aikovat kertoa Lucan alkuperästä ikätasoisesti. Elizabethin kanssa välit ovat lämpimät – valokuvia elämänmenosta lähetellään puolin ja toisin.
Vaikka tie perheeksi ei Ollille ja Annikalle ole ollut yksinkertainen, ovat he yhdessä asiassa päässeet onneksi helpolla. Nukkuminen ei Liljalle ja Lucalle ole tuottanut ongelmia.
Lapset laitetaan yhteisen huoneensa pinnasänkyihin nukkumaan iltaseitsemältä. Hetken aikaa huoneesta kuuluu iloinen lörpötys, kunnes sisarukset nukahtavat.
11 tuntia myöhemmin lapset avaavat silmänsä uuteen aamuun. Alkaa sama iloinen höpinä.
Tähän ihanaan ääneen Annika ja Olli saavat nyt herätä kaikkien vaikeuksiensa jälkeen.
Jaa oma kokemuksesi