Odottajat saavat lääkäri Aura Pyykösen etävastaanotolta apua erityisesti kahteen vaivaan – ”Heidän oloaan ei ole otettu neuvolassa vakavasti”
Raskauspahoinvointi ja synnytyspelko ovat kokeneen lääkärin mielestä asioita, joita voidaan hoitaa etänä jopa paremmin kuin tavallisella vastaanotolla.
Pitkän uran gynekologina ja synnytyslääkärinä tehnyt Aura Pyykönen muutti perheensä kanssa pääkaupunkiseudulta Lapin Äkäslompoloon muutama vuosi sitten.
Samoihin aikoihin Pyykönen perusti Isla terveys -nimisen etävastaanoton kollegansa Marjo Pantin kanssa, jotta hän pystyisi tarjoamaan palveluitaan asiakkaille myös Lapista käsin.
Pyykösellä oli jo tuolloin käsitys siitä, että monia odottajien vaivoja olisi mahdollista hoitaa etävastaanotolla. Hänet kuitenkin yllätti se, miten etävastaanotolle hakeutui nimenomaan hankalasta raskauspahoinvoinnista kärsiviä.
Sittemmin Pyykönen on havainnut asiakkaidensa kertomuksissa toistuneen saman kaavan. He eivät ole saaneet neuvolasta apua tukalaan oloonsa, joten he ovat suunnanneet hänen vastaanotolleen toisten potilaiden suosittelemana.
Lue myös: Raskauspahoinvointi – koska se alkaa, loppuu ja mikä siihen auttaa?
”He ovat aivan loppu”
Raskauspahoinvoinnista kärsivät potilaat tarvitsevat usein myös fyysisiä tutkimuksia, mutta apua oloon voi saada jo etävastaanotolta.
– Ongelma on usein se, että ensinnäkin heidän olotilaansa ei ole otettu neuvolassa vakavasti ja toiseksi he ovat aivan loppu. Usein puoliso on se, joka on varannut ajan, koska odottajan omat voimat eivät enää riitä.
Etävastaanotto voi olla Pyykösen mukaan tällöin huojentava kokemus potilaalle, joka ei ehkä jaksa edes nousta sängystä ylös.
Raskauspahoinvoinnin luonteeseen ja vakavuuteen Pyykönen käyttää muun muassa kyselypohjaa, jonka asiakas täyttää etänä. Jo se antaa paljon tietoa lääkärille siitä, millaista hoitoa potilaalle suunnitellaan.
Pyykönen on huolissaan siitä, miten terveydenhuollossa ei aina hahmoteta sitä, miten toivottomaksi jatkuva pahoinvointi voi olon vetää. Oksentamisen määrää saatetaan pitää huonovointisuuden mittarina, vaikka hankala raskauspahoinvointi on paljon muutakin.
Hän huomauttaa myös, että oksentamista on helpompi vähentää lääkityksen kautta kuin itse pahoinvointia. Sekin kuitenkin vaatisi paneutunutta hoitoa lääkäriltä.
– Ihminen voi olla hirveän sairas, vaikka ei oksentaisi koko ajan. Voimakkaan kuvotuksen kourissa voi olla vaikea tehdä tai ajatella yhtään mitään muuta. Tuntuu itsestäni aika hurjalta, että potilaalla saattaa olla useita kuukausia täysin näköalaton olo.
Pyykönen myös muistuttaa, että raskausajan hoitamattomat vaivat saattavat altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle, mikä voi heijastua koko perheen hyvinvointiin.
Synnytyspelon hoitaminen etänä onnistuu usein hyvin
Synnytyspelkopotilaan kohtaaminen fyysisellä vastaanotolla kuulostaa vähimmältä, mitä synnytyspelosta kärsivälle voi tarjota. Pyykönen kuitenkin näkee, että etävastaanotolla tulokset voivat olla jopa parempia.
– Fyysisellä vastaanotolla lääkärin ja potilaan suhdetta saattaa leimata tietty valta-asetelma. Potilaan saattaa olla helpompi avautua huolistaan etänä, ja kohtaaminen saattaa tuntua tasaveroisemmalta.
Synnytyspelon on havaittu lisääntyneen, joka Pyykösen mukaan johtuu osittain synnytysvalmennuksen puutteesta syntyvästä epävarmuudesta ja epätietoisuudesta.
Etävastaanotolla odottaja voi käydä läpi kysymyksiä, jotka häntä pelottavat ja ahdistavat synnytyksessä. Tällöin ei yleensä tarvita fyysistä tutkimusta.
Joskus fyysisiä tutkimuksia tehdessä voi potilasta huolettavat kysymykset jäädä syvällisemmin käsittelemättä.
Pyykönen nostaa esiin esimerkiksi tapauksen, jossa odottaja pelkää vauvan olevan liian iso alateitse synnytettäväksi.
– Tällöin saatetaan tehdä ultraäänitutkimus lähivastaanotolla, jossa todetaan, että vauva on tavallisen kokoinen. Tämä vastaus ei vielä poista odottajan huolta – tarvitaan perinpohjaisempaa keskustelua odottajan ja lääkärin välillä.
Ultraäänitutkimusta on pidetty tärkeänä osana äitiysterveydenhuollon tutkimuksia. Pyykönen näkee, että näillä tutkimuksilla on paikkansa, ja ne ovat hyvä lisä lähivastaanotoilla.
Lääkärin kannalta kuitenkin esimerkiksi kohdunsuun tilanne kertoo enemmän. Tämä on esimerkki siitä, että kaikkea tarpeellista ei voi kuitenkaan tutkia etänä.
– Myös poikkeavat verenvuodot ja supistelut sekä vauvan asento ja koko ovat asioita, joita ei voi etänä selvittää.
Miksi synnytys meni niin kuin meni?
Synnyttäjää saattaa vielä kotonakin mietityttää, miksi synnytys hoidettiin tietyllä tavalla. Neuvolassa ei kuitenkaan välttämättä osata vastata kaikkiin synnytyksen hoitoon liittyviin kysymyksiin.
Tällöin etävastaanotolla voidaan käydä läpi rauhassa sitä, miksi tilanteessa todennäköisesti päädyttiin tiettyihin ratkaisuihin. Tällä voidaan ehkäistä sitä, että synnytyksestä ei jäisi traumaa äidille.
– Ylipäätään työssäni etävastaanotoilla olen päässyt näkemään sen, miten tärkeää asiakkaan kiireetön kuuntelu on ja miten paljon läsnä olevalla kohtaamisella voi saada hyvää aikaan.
Jaa oma kokemuksesi