Kiusaamisen nollatoleranssi ei toimi – tällainen on psykologien kehittämä menetelmä, jossa kuunnellaan myös kiusaajaa
Aikuisten pitäisi ymmärtää lasten välistä kiusaamista ilmiönä paremmin, väittää psykologi-lastenkirjailijakaksikko. He kehittivät täysin uudenlaisen menetelmän kiusaamisen ehkäisyyn.
Miten kiusaamisen saa loppumaan? Kysymys, joka on monien huulilla, mutta johon ei tunnu löytyvän yksiselitteistä ratkaisua.
Monissa päiväkodeissa ja kouluissa julistetaan kiusaamisen nollatoleranssia. Psykologit ja lastenkirjailijat Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen kertovat, että ajatus kampanjoinnin taustalla on hyvä, mutta se saa aikuiset usein lähestymään kiusaamista liian yksioikoisesti.
– Kiusaamisen-käsite on hyvin latautunut ja jos lasten välillä on kurjaa käytöstä, herää aikuisilla paine lopettaa se välittömästi, Livingston sanoo.
Lue myös: Lapsi tarvitsee rajoja – onko sinun lapsellasi niitä riittävästi? Tunnista viisi varoitusmerkkiä
Kiusaamista ei voi poistaa vain kieltämällä
Kiusaamisen käsittelyssä on riski, että puututaan vain käytökseen. Lasten kanssa saatetaan käydä läpi, millainen käytös ei ole ok ja seurataan, loppuuko huono käytös keskustelun jälkeen.
On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kiusaaminen ei synny tyhjästä. Jos emme ymmärrä syitä, jotka johtivat lasten väliseen konfliktiin, on hyvin todennäköistä, että se uusiutuu.
Kiusaaminen on samaan aikaan sekä yksilön, ryhmän että yhteiskunnan ongelma. Kiusaamiseen vaikuttaa lapsen hyvinvointi, hänen tarpeensa tulla ryhmässä pidetyksi, huomioiduksi ja arvostetuksi sekä yhteiskunnan normit toisten kohteluun.
– Kiusaamista on aina ollut ja tulee aina olemaan, sillä lapset vielä harjoittelevat tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja, Pöyhönen toteaa.
Kiusaamista ei voi poistaa vain kieltämällä jyrkästi lapsia kiusaamasta toisiaan. He tarvitsevat parempia työkaluja tilanteiden ratkaisuun.
– Meidän pitäisi ymmärtää kiusaamista ilmiönä paremmin ja antaa siitä tietoa jo aivan pienille lapsille. Kiusaamisen ehkäisyssä ja laannuttamisessa olennaista on ottaa selvää, miksi lapsi toimii kuten toimii ja opettaa lapselle vaihtoehtoisia tapoja toimia. Jos taustalla olevia syitä ei selvitetä, ongelma toistuu, Livingston lisää.
Kuka tahansa saattaa kiusata
Lapsiryhmässä on monia asioita, joita lapsen pitää ottaa jatkuvasti huomioon. Se vaatii hyviä sosiaalisia taitoja, jotka kuitenkin monella ovat vasta kehittymässä.
Kuka tahansa lapsi saattaa käyttäytyä huonosti silloin, kun hän esimerkiksi hakee omaa paikkaansa ryhmässä, pelkää jäävänsä yksin tai voi huonosti.
Lapsille on tavanomaista kohottaa omaa epävarmaa oloansa haukkumalla muita ja painamalla heitä alaspäin. Vaikeat, käsittelemättömät tunteet aiheuttavat usein ikävää käytöstä.
Kyse on siis paljon myös siitä, miten ryhmässä voi tulla nähdyksi, arvostetuksi ja huomioiduksi. Turvallisessa ryhmässä jokainen lapsi voi olla juuri sellainen kuin on.
Lasten väliset konfliktit eivät aina näy aikuisille ja lastenkin voi olla vaikea hahmottaa, mitä niissä tapahtuu. Vaikka kyseessä ei olisi varsinainen kiusaamistilanne, on tärkeää puuttua lasten käytökseen ajoissa, jotta kiusaamista petaavia toimintamalleja ei pääse vahvistumaan ryhmässä.
Kun lapselle ei anneta keinoja käsitellä vaikeita tunteita ja tilanteita, vaan huono käytös pelkästään kielletään, hän turvautuu todennäköisesti kiusaaviin toimintamalleihin kerta toisensa jälkeen.
– Työkokemuksemme mukaan oikeanlainen tieto on avain kiusaamisen ehkäisyyn. Mitä paremmin lapset ymmärtävät sosiaalisia tilanteita, kiusaamisen syitä ja sitä, miten eri tilanteissa voi toimia, sitä helpompi heidän on selviytyä niistä ja toimia rakentavasti. Samalla aikuiset voivat tukea lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja luoda turvallisempia ryhmiä, Livingston toteaa.
Molempia lapsia pitää kuulla
Jakaakseen tietoa kiusaamisesta Pöyhönen ja Livingston ovat kirjoittaneet lapsille suunnatut satukirjat Fanni ja kiusattu kaveri ja Miu ottaa kädestä (Kumma). Molemmat teokset julkaistaan helmikuussa 2025.
He ovat kehittäneet myös työpajakonseptin, jossa jalkaudutaan päiväkoteihin ja kouluihin auttamaan lapsia ja aikuisia kiusaamisen ehkäisyssä.
Fanni ja kiusattu kaveri -teoksessa on kirjan jälkiosassa paljon tietoa ammattilaisille ja vanhemmille kiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä. Psykologit esittelevät kirjassa viisiosaisen mallin, joka tukee aikuista auttamaan kiusaamisen käsittelyssä.
Kiusaamisen kitkeminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä jokaisen lapsen tarpeisiin ja taustan ymmärtämiseen kuluu varhaiskasvattajilla ja opettajilla resursseja. Tämä tulisi huomioida heidän työnsä suunnittelussa.
– Panostaminen kuitenkin kannattaa, sillä se maksaa itsensä takaisin myös opintomenestyksessä. Uhkaavassa ympäristössä on aika vaikea keskittyä, Pöyhönen toteaa.
Kiusaamisen selvittelyssä olennaista on jutella kaikkien osapuolten kanssa erikseen, jotta heillä on mahdollisuus toisaalta kertoa oma näkökulmansa ja toisaalta tilaa tuntea empatiaa myös muita osapuolia kohtaan.
Huonosti käyttäytynyt lapsi on herkästi häpeissään ja puolustuskannalla, kun hänelle on tehty selväksi, että ei voi toimia tietyllä tavalla.
– Lapsi saattaa esimerkiksi nauraa hohottaa suojatakseen itseään, kun aikuinen yrittää ottaa selvää, miksi lapsi käyttäytyi epätoivotulla tavalla. Tämä on tietenkin aikuisen kannalta todella epäkiitollinen tilanne, Pöyhönen sanoo.
Tällöin on hyvä muistaa katsoa tarkemmin käytöksen taakse ja sanoittaa ajatuksiaan ääneen: mikä voisi motivoida lasta toimimaan tällä tavalla?
Kun lapsi kokee, että aikuinen on myös hänen puolellaan ja haluaa auttaa häntä, hänen on paljon helpompi kantaa vastuunsa tilanteesta.
Jaa oma kokemuksesi