Näin kasvatat lapsestasi itsevarman ongelmanratkaisijan – 6 tapaa kehittää lapsen mentaalista vahvuutta
Mentaalinen vahvuus on yhdistelmä itsesäätelyn ja ajattelun taitoja sekä hyvinvointitaitoja. Nämä asiat voit opettaa lapselle arjessa.
Monet kestävät tyynesti kovaakin psyykkistä painetta, mutta eivät ole silti mentaalisesti kovinkaan vahvoja. Monilla on hyvä mielenterveys, mutta ei juurikaan mentaalista vahvuutta. Joillakin puolestaan on mielenterveyden haasteita, kuten masennus tai trauma – ja silti he ovat mentaalisesti kyvykkäitä.
Mentaalinen vahvuus ei tarkoita aivan samaa kuin mielenterveys tai resilienssi eli psyykkinen joustavuus.
Mentaalisesti vahva kykenee käsittelemään stressiä ja elämän vastoinkäymisiä terveellä tavalla.
Hän osaa sanoa ei asioille, joita ei koe hyväksi tai sopivaksi itselleen. Hänellä on kykyä tarkastella ja pohtia omaa käyttäytymistään ja ajatteluaan realistisesti. Hän osaa keskittyä tärkeisiin asioihin elämässään, ylläpitää hyviä ihmissuhteita ja luoda nuoruudesta alkaen työuraa.
Kun vanhemmat keskittyvät tietoisesti lapsensa mentaalisen vahvuuden kasvattamiseen, lapsesta voi kasvaa itsenäinen ja itsevarma ongelmanratkaisija ja omien tavoitteidensa saavuttaja.
Hyvän mentaalisen vahvuuden kasvattamiseen tarvitaan lähinnä neljää asiaa: myönteistä lapsen ja vanhempien välistä suhdetta, rakastavaa ja rajoja asettavaa vuorovaikutusta, lapsen toiminnan selkeää ohjaamista sekä sopista haasteita lapsen aivoille ja taidoille.
6 tapaa kehittää lapsen mentaalista vahvuutta
1. Ole rakastava ja luja
Vanhempi on rakastava, päättäväinen ja luja, lasta ohjaava ja rajoittava. Vanhempi osoittaa lapselle huolehtivansa aina tämän turvallisuudesta, mutta odottaa lapsen harkitsevan omilla aivoillaan, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.
Vanhempi ohjaa lasta vastuuntuntoisuuteen ja sanoittaa ongelmanratkaisua. Aikuinen opettaa omalla esimerkillään, että ongelmat eivät ratkea itsestään eivätkä yllättäen, vaan ne ratkaistaan ajattelemalla ja toimimalla.
2. Arvosta lasta – ja odota häneltä arvostusta itseäsi kohtaan
Puhetyyli, jolla aikuinen antaa lapsen kohdella itseään, muotoutuu useimmiten lapsen tyyliksi kohdella kavereitaan ja muita aikuisia. Vanhemman on hyvä kertoa lapselle selkeästi, mitä odottaa tämän käyttäytymiseltä itseään ja toisia ihmisiä kohtaan.
3. Keskity arjen rakenteeseen ja perheen kulttuuriin
Perhe-elämässä ja lasten kasvattamisessa kannattaa keskittyä enemmän arjen rakenteeseen ja perheen oman kulttuurin luomiseen kuin tavoitteisiin ja päämääriin. Rakenne ja kulttuuri muodostuvat päivittäisistä rutiineista ja perheen yhdessäolon tavoista.
Kun arjessa on hyvä, sujuva rakenne tapoineen ja käytäntöineen, lapset pääsääntöisesti käyttäytyvät paremmin, stressiä on vähemmän ja ihmissuhteet ovat myönteisempiä.
4. Sano lapselle usein: Et osaa tätä vielä mutta harjoitellaan yhdessä
Lasta kannattaa kiittää tekemisestä ja aktiivisuudesta, ei niinkään lopputuloksesta. Sen sijaan, että aikuinen kehuu värityskuvaa hienoksi, hän voi ihailla ja kehua, miten lapsi on osannut keskittyä ja valinnut kuvaansa iloiset värit.
Virheet ovat osa lapsen kehitystä ja oppimista. Vauvat epäonnistuvat kaiken aikaa ja yrittävät uudelleen vanhempien kannustamana, kunnes oppivat. Myönteinen kannustus ja uudelleen yrittäminen tulisi jatkua läpi lapsuuden, ja vielä aikuisiässäkin.
Kun lapsi tekee virheen, hänen kanssaan voi keskustella, mitä ei mennyt oikein.
”Seuraavalla kerralla sinä tiedät paremmin, miten kannattaa toimia.”
5. Sanoita lapselle tunteita ja ajattelua
Lapselle on tärkeää sanoittaa tunteita ja hyviä käytöstapoja, loogista ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisua. Kun vanhempi tekee sekä omaa että lapsen ajattelua näkyväksi, lapsen ajatteluntaidot vahvistuvat.
Lapsi tarvitsee ohjausta ja kannustusta omien aivojensa käyttämiseen sekä suojelemiseen haitallisilta asioita ja teoilta. Lapsen kanssa kannattaa keskustella päivittäin ja haastaa kysymyksillä:
Mistä olet tänään ylpeä itseäsi?
Mikä oli kaikkein kiinnostavin asia, jonka koit tänään?
Kuka oli tänään ystävällinen sinulle?
Ketkä kaikki ihmiset auttoivat sinua tänään ja huolehtivat siitä, että sinulla on kaikki hyvin?
Mistä virheestä opit tänään?
6. Rakenna luottamusta
Lapsen luottamussuhde vanhempaan muotoutuu niissä hetkissä, jolloin vanhempi ottaa kopin lapsen tarpeista, tunteista ja impulsseista.
Lapsen luottamus vanhempaan voimistuu, kun vanhempi ymmärtää lapsen tarpeen ja asettaa suojelevan rajan impulsseille:
- Keskity kuuntelemaan lasta ja pyri ymmärtämään tunne lapsen käytöksen takana.
- Vahvista lapselle, että ymmärrät hänen kokemuksensa ja tunteensa.
- Aseta raja impulsiiviselle käytökselle, vaikka lapsi olisi miten pettynyt ja turhautunut tahansa. Auta lasta kestämään ja käsittelemään pettymyksensä turvallisesti. Kestä epämukavuutta yhdessä lapsen kanssa.
Mentaalinen vahvuus kasvaa, kun lapsi on nähty, kuultu, rakastettu ja kannustettu olemaan sinnikäs. Lapsen on tärkeää kuulla usein omilta vanhemmiltaan, että vanhemmat uskovat hänen oppivan.
Kun vanhempi oikeasti tykkää viettää aikaa lapsen kanssa, uusien asioiden kokeilemisesta ja oppimisesta syntyy mukavia muistoja ja sosiaalista pääomaa.
Lähteet: Daniel G. Amen M.D., Charles Fay Ph.D: Raising Mentally Strong Kids: How to Combine the Power of Neuroscience with Love and Logic to Grow Confident, Kind, Responsible, and Resilient Children and Young Adults; 10 Questions to Ask Kids Beyond ”How Was School Today?” | Psychology Today; The power of yet | Carol S Dweck | TEDxNorrköping
Jaa oma kokemuksesi